28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

3.5 Lama ja tehokkuuden vaateet<br />

1990-luvun lama oli Suomen kansantaloudessa merkittävä muutos, jonka vaikutukset<br />

näkyvät kaikissa yrityksissä. Ensimmäiset maininnat lamasta näkyvät jo 1980-luvun<br />

lopulla. Lama näkyi ensimmäisenä pääomamarkkinoilla, joilla syntyneeseen kuplaan<br />

ja pankkikriisiin laman syytkin voidaan pitkälti johtaa.<br />

Esimerkiksi KOP noteeraa 1989 rahapolitiikan vaikeuksia, rahoituksen korkeat<br />

kustannukset ja idänkaupan ongelmat sekä luottotappioita. Vuonna 1990 mainitaan<br />

edelleen taloudellisen kasvun hidastuminen, korkeat markkinakorot, pörssikurssien<br />

jyrkkä alamäki sekä luottotappiot. Varsinaisesti vuonna 1991 todetaan, että Suomen<br />

talous sukelsi erittäin syvään lamaan vuonna 1991. BKT aleni yli kuusi prosenttia ja<br />

työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kolminkertaiseksi. Konkurssien määrä kasvoi<br />

70 prosentilla. Vuosi 1992 oli edelleen ”erittäin raskas”. Kotimarkkinoiden lama<br />

jatkui 1993. Vasta vuonna 1995, jolloin oli jo Meritan ensimmäinen vuosi, pankissa<br />

tehtiin ensimmäinen voitollinen tilinpäätös monen tappiollisen vuoden jälkeen.<br />

Vuodet 1991 ja 1992 olivatkin laman pahimpia, mikä noteerataan kaikissa yrityksissä.<br />

Vuoden 1993 aikana vientiteollisuus alkaa jo nousta ja sen jälkeen myös muissa<br />

yrityksissä tapahtuu nopeaa toipumista niin, että 1995 yritykset tekevät jo hyvää tai<br />

jopa poikkeuksellisen hyvää tulosta.<br />

Lamavuodet näyttävät synnyttävän yritysten vuosikertomuksissa runsaasti<br />

uudentyyppistä puhetta. Lama pakottaa yritykset tehostamaan, rationalisoimaan,<br />

karsimaan ja keskittymään. Esimerkiksi Valmet ilmoittaa vuonna 1993 laman aikaan<br />

toimeenpannuista useista sisäisistä tehostamisohjelmista, joita yhtiö kutsuu<br />

yleisnimellä ”Uusi Valmet”.<br />

KOP on rationalisoinnin ja karsimisen edelläkävijöitä ja ilmoittaa jo vuonna 1990,<br />

että toiminnan rationalisointia jatkettiin määrätietoisesti:<br />

”Sivukonttorien määrä väheni 43:lla. Konsernin henkilömäärä väheni 511:llä.<br />

Palkkakulut eivät kasvaneet, mihin osaltaan vaikutti myös pankkialan<br />

pitkäaikainen työselkkaus. Toiminnan rationalisointi jatkuu kuluvana vuonna.<br />

45

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!