Lataa PDF - Sitra

”Kansainvälistymisellä ja kasvulla on yhtymässämme olemassa kuitenkin
reunaehtonsa. Suomalaisessa yhteiskunnassa haluamme toimia vastuullisesti
yhtymän keskeisten periaatteiden mukaisesti. Haluamme kasvaa ja
kansainvälistyä ilman, että vaarannamme tähän asti rakennettua. Kasvu ei ole
itseisarvo.”
Vuonna 1999 Sanoma-WSOY katsoo jo toimivansa kansainvälisesti, mutta
edelleenkin tärkein toiminta-alue on Itämeren ympäristö.
3.4 Osakkeenomistajien kasvava merkitys
Kansainvälistymiseen liittyy myös yritysten rahoituksen ja omistuksen
kansainvälistyminen. 1980-luvulla kiihtyy kansainvälistymiseen tarvittavan
rahoituksen ja pääoman etsiminen. Monet yritykset järjestävät 1980-luvulla
osakeanteja ja listautuvat vähitellen myös ulkomaisiin pörsseihin. Valtion yritykset
pyrkivät aktiivisesti alentamaan valtion omistusta tai pääsemään siitä kokonaan irti.
Samalla osakkeenomistajat ja sijoittajat nousevat yritysten tärkeästi, tai jopa
tärkeimmäksi, kohderyhmäksi. Tätä muutosta heijastelee muun muassa se, että
joissakin yrityksissä vuosikertomuksen katsaukset ryhdytään otsikoimaan 1990-luvun
puolivälissä ”Osakkeenomistajillemme”.
Hyvä esimerkki valtion omistaman yrityksen retoriikan muutoksesta on Valmet.
Vuonna 1984 todetaan peruslähtökohtana, että viennin ja kansainvälisen toiminnan
osuus on yhtiössä selvässä kasvussa, mikä ”edellyttää kansainvälisesti
kilpailukykyisiä rahoituksellisia resursseja”. Näitä pääomaresursseja yhtiö lähtee
hakemaan etsimällä uusia sijoittajia. Vuonna 1991, ehkä lamankin edesauttamana,
vuosikertomuksessa todetaan, että ”valtion äänivalta voi alentua nykyisestä 79,8 %:sta
aina lähes 50%:iin”. Tämän muutoksen seurauksena ”konserni voi
pääomamarkkinoilla toimia samalla tavoin kuin kilpailijatkin niin pääomien
hankinnassa kuin liiketoiminnassaan. ”
Vuonna 1993 tavoitteena on ”luoda asiakaslähtöinen konserni, johon myös
mahdolliset uudet omistajat voivat luottaa”. Valtion omistusosuutta Valmetista ollaan
laskemassa aina kolmannekseen asti, ja ”näin valtiovalta tehnyt osaltaan
40