Lataa PDF - Sitra

arvostus laski ja työn mielekkyyden ja individualistisen itsensätoteuttamisen kannatus nousi. Puohiniemen
havaintojen kanssa näyttävät sopivan yhteen myös Mikkolan (2003) tulokset ”uuden keskiluokan”
arvomaailman vähäisestä määrällisestä muutoksesta perinteisestä moderniin tai postmaterialistiseen
suuntaan vuosien 1991 ja 1995 välillä. Suomalaiset näyttävät ennakolta muovanneen
arvojaan avautuviin markkinoihin ja Euroopan Unionin jäsenyyteen sopiviksi.
2 SUOMALAISTEN ARVOT KANSAINVÄLISESSÄ
VERTAILUSSA
Inglehartin World Values Survey on laajin ja edustavin kansainvälinen arvotutkimus jota on käytetty
taloudellisen kehityksen ja yhteiskunnallis-poliittisten muutosten tarkasteluun. Se kattaa nykyään 65
maata ja 75% maapallon väestöstä (Inglehart & Baker 2000, 20). Inglehartin (1977, 1990, 1997)
perusteesi on koskenut ”äänetöntä vallankumousta”. Tämän teesin mukaan postmaterialistiset itsensä
ilmaisemiseen ja elämänlaatuun liittyvät arvot korvaavat materialistiset (taloudelliset ja fyysiseen
turvallisuuteen liittyvät) arvot vauraissa länsimaissa. Turvallisuus- ja taloudelliset arvot ovat puutearvoja,
joiden merkitys kasvaa silloin, kun niiden saavutettavuus on uhattuna (Schwartz 1992).
Tämä selittää myös sen, että ”äänetön vallankumous” on edennyt paljon verkkaisemmin kuin ”vallankumouksesta”
puhuminen antaisi ymmärtää (Helkama 1997, 248). Postmaterialististen arvojen
kannatus näyttää notkahdelleen taloudellisten laskukausien myötä (ks. esim. Inglehart 1997, 138;
Mikkola 2003). Taloudellisen turvallisuuden ja turvattomuuden vaihtelut näkyvät todennäköisesti
herkemmin poliittisissa arvoissa (yhteiskunnalle asetetuissa tavoitteissa) kuin henkilökohtaisissa
arvoissa (omaa elämää ohjaavissa periaatteissa). Kiistatonta kuitenkin on, että postmaterialististen
arvojen kannatus on läntisissä teollisuusmaissa jatkuvasti jonkin verran kasvanut, samoin kuin Inglehartin
nykyisin käyttämän itseilmaisuarvojen ulottuvuuden, johon postmaterialismi sisältyy yhtenä
osana.
Sekä postmaterialismi- että itseilmaisuarvojen osalta Suomi kuuluu maailman kärkimaiden ryhmään
yhdessä muiden pohjoismaiden, Saksan, Alankomaiden ja Sveitsin kanssa. ”Protestanttinen Eurooppa”
muodostaa oman ryhmänsä, kun tarkasteluun otetaan lisäksi toinen arvoulottuvuus, perinteiset
(uskonto, isänmaa, auktoriteetti) v maallis-rationaaliset arvot. Toisin kuin monissa muissa
maissa, Suomessa postmaterialismi- ja itseilmaisuarvojen muutos on ollut hyvin vähäistä 191980-
luvulta 1990-luvun lopulle (Inglehart & Baker 2000, 40), mikä sopii yhteen edellä esitettyjen Pohjanheimon
ja Puohiniemen tulosten kanssa.
11