Lataa PDF - Sitra

erikoistumaan omille ydinalueilleen. Tällöin asiakkuuden syventämisestä tulee tärkeä
keino toiminnan vakauttamiseen.
Esimerkiksi Kymmene ilmoittaa vuonna 1994 konsernin kasvaessa ja
kansainvälistyessä lähteneensä kehittämään koko konsernin käsittävää hanketta, jossa
toimintaa kaikilla tasoilla suunnataan asiakaskeskeisemmäksi. UPM-Kymmenen
vuosikertomuksessa vuodelta 1999 korostetaan asiakaslähtöistä toimintamallia ja
asiakassegmentteihin perustuvaa markkinointimallia. Tätä ajattelua kuvataan
”perustavaa laatua olevaksi ajattelu- ja toimintatavan muutokseksi koko yhtiössä”.
Tästä näkökulmasta yritysten toiminnassa tapahtuu muutos, jossa kansallinen
toimintakehys vaihtuu ylikansallisen asiakkuuden etsinnäksi ja korostamiseksi.
3.3 Kohti globaalia kehystä
Yksi keskeinen muutos yritysten strategisessa puheen on muutos kansallisesta
kehyksestä kansainväliseen toimintaan. Vuosien 1980 ja 2003 välillä yritykset
fuusioituvat ja kasvavat kooltaan. Monien tuotanto ja markkinointi kansainvälistyvät
voimakkaasti. Kansainvälistyminen ja kansallisten rajojen purkautuminen näkyy
yritysten strategisessa puheessa monella tavalla. Ennen muuta yritykset pyrkivät
näkemään itsensä kansallisen sijasta globaalissa mittakaavassa. Monet yritykset
haluavat laajentua globaaleiksi yrityksiksi, maailman markkinajohtajiksi omissa,
vaikka kapeissakin, tuoteryhmissään.
Metsäteollisuuden toimintamalli muuttuu rajusti keskittymisten myötä 1980- ja 1990-
luvulla. UPM-Kymmenen ja StoraEnson synnyssä näkyy selvä strategisen puheen
muutos. 1980-luvun alussa lähtökohtana on vielä kansallinen ja kotimainen teollisuus,
joka pyrkii ulkomaille ja jonka lähtökohtia vahvistetaan kotimaisilla fuusioilla.
Samaan aikaan suhdannevaihteluita pyritään tasoittamaan monialaisuudella.
UMP-Kymmenen taustalla olevan Kymi-Strönbergin fuusioiduttua 1983 todetaan,
että ”Suurentunut yrityskoko tarjoaa hyvät edellytykset menestyä yhä kovenevilla
36