Lataa PDF - Sitra

2000 se ilmoittaa: ”Visiomme on tulla maailman johtavaksi metsäyhtiöksi, joka
kaikessa toiminnassaan noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.” UPM puolestaan
nostaa esiin metsien sertifioinnin vuonna 1999, mikä varmistaa, että ”yhtiön
puuraaka-aine hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä”. Seuraavana vuonna yhtiö
kertoo investoivansa voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi
metsähakkeen, käytön lisäämiseen, ja käynnissä on biopolttoaineisiin pohjautuvia
voimalaitoshankkeita.
Tietotekninen vallankumous etenee
Erityisesti informaation kulkuun ja välitykseen liittyvät tietotekniikat nousevat
voimakkaasti esiin. Tietotekninen vallankumous alkaa osin jo 1970-luvulla. Kuten
Sanomien vuosikertomuksessa vuodelta 1980 todetaan:
”70-luku merkitsi graafisella alalle mullistavaksi luonnehdittuja muutoksia.
Siirryimme kuumasta metallista kylmää ladontaan, kohopainosta offsetiin,
rajoitetuista käsityötehtävistä integroituihin järjestelmiin jne. 80-luku on
valmistautumista satelliittikauteen.”
Tietoteknisen vallankumouksen ounastelu alkaa kuitenkin varsinaisesti vasta 1980-
luvun puolivälissä. TietoEnatorin edeltäjä Tietotehdas kuvailee keskustelun kehitystä
näin vuoden 1986 kertomuksessaan:
”Tietotekniikasta on puolestaan jo nyt tullut erittäin tärkeä vaikuttaja talouden
rakennemuutoksessa, ehkä jopa sen merkittävä aiheuttaja. Kun tämän
suuntaista kehitystä alettiin aavistella noin kymmenen vuotta sitten,
tietotekniikka kohosi ensimmäisen kerran yhteiskunnallisen keskustelun
kohteeksi myös poliitikkojen piirissä. Puhuttiin paljon sen vaikutuksista
työllisyyteen. Teknologiapoliittinen keskustelu päätyi nopeasti siihen
johtopäätökseen, että vain uutta tekniikkaa määrätietoisesti käyttämällä
voidaan pysyä mukana kilpailussa ja sen kautta turvata myös työllisyys.”
Kiinnostavaa on, että ensimmäisenä visionäärinä tutkituista yrityksistä esiintyy
valtiollinen Posti-Tele. Jo vuoden 1986 vuosikertomuksessa visioidaan koko
yhteiskunnan muutosta ja puhutaan tietoyhteiskunnasta, jossa:
”Välimatkat lyhenevät, tiedonsaanti- ja tiedonhallintamahdollisuudet
moninkertaistuvat. Uusi tekniikka muuttaa kasvatusta ja koulutusta, sairaanhoitoa
ja tuotantoelämää. Työn luonne muuttuu.”
31