28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Myös tuloerot kääntyivät kasvuun, kun työllisyys alkoi parantua 1990-luvun<br />

puolivälissä. Hyvätuloisin kymmenys saavutti lamaa edeltäneen tulotason nopeasti jo<br />

vuonna 1995, pienituloisin ei puolestaan saavuttanut sitä vielä vuoteen 1998<br />

mennessäkään. Näyttää myös siltä, että erityisesti ylempien toimihenkilöiden ja<br />

miesten palkat olivat kasvattamassa tuloeroja. Toisaalta palkansaajien<br />

ansiotasoindeksi osoitti, että palkkaerot yksityisen ja julkisen sektorin välillä<br />

kasvoivat 1990-luvun puolivälistä lähtien. (Ruotsalainen 2000, 1-9; Tilastokeskus<br />

2001.) Talouskriisin jälkeisessä Suomessa myös varallisuuserot kääntyivät varsin<br />

voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti rikkaimman viiden prosentin varallisuus kasvoi ja<br />

heidän osuutensa koko varallisuudesta nousi 22:sta 26 prosenttiin vuodesta 1994<br />

vuoteen 1998 mennessä. (Säylä 2000, 12).<br />

Laman jälkeen myös Suomen aluerakenne näytti muuttuvan. Taantuvien seutujen<br />

määrä kasvoi ja perinteisten kehitysalueiden tilanne huononi verrattuna muuhun<br />

maahan (Okko, Miettilä & Hyvärinen 1998; Suomi keskittyy ja autioituu 1997).<br />

Näyttää myös siltä, että laman seurauksena syntyi sukupolvien välistä epätasaarvoisuutta.<br />

Kun yleensä nuoremmat sukupolvet ovat olleet aikaisempia nuoria<br />

vauraampia, 1990-luvulla tämä kehitys pysähtyi ja nuoret olivat varattomampia kuin<br />

aikaisemmat sukupolvet nuorina ollessaan. Voikin olla, että 1990-luvun nuorista tulee<br />

varattomia keski-ikäisiä ja heidän vanhemmistaan varakkaita vanhuksia. (Matala<br />

2000; Sauli 2000.)<br />

2.6 Tehokkuutta julkiselle sektorille<br />

Talouskriisin seurauksena valtiontaloudessa tehtiin lukuisia merkittäviä sosiaaliturvan<br />

supistuksia, joista tärkeimmät kohdistuivat sairaus- ja työttömyysturvaan,<br />

asumistukiin, eläkkeisiin ja kuntien valtionosuuksiin (Kosonen 1998, 347-348).<br />

Kokonaisuutena katsoen tapahtui varsin dramaattisia muutoksia. Vuosina 1992-1995<br />

valtion menoja leikattiin 35 miljardia markkaa. Leikkaukset tuntuivat koko 1990-<br />

luvun ja voimakkaista leikkauksista huolimatta valtion menot kasvoivat 1990-luvun<br />

lopulle asti. (Leikkausten hinta 1997; Pekkarinen & Vartiainen 1995, 433-457.)<br />

24

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!