28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tulopolitiikassa keskusteltiin paljon työelämän ja työmarkkinoiden ”joustoista” ja<br />

”jäykkyydestä”. Lamassa yritysten vaikeuksista syytettiin ”jäykkää” tulopolitiikkaa ja<br />

sitä, ettei palkoista ja työehdoista voitu sopia ”joustavasti” kriisin iskiessä. Erityisesti<br />

keskitetty tulopoliittinen sopimusjärjestelmä nähtiin jäykkänä ja sen ohelle nostettiin<br />

vaihtoehtona ”joustavampi”, työpaikoilla tehtävä paikallinen sopiminen.<br />

Yleensä työnantajat vaativat joustavampia järjestelmiä ja työntekijät pyrkivät<br />

vastustamaan niitä. Käytännössä keskustelu näytti johtavan lähinnä keskitettyjen<br />

kokonaisratkaisujen hajoamiseen. Ahon porvarihallituksen aikana päädyttiin<br />

hajautettuihin liittokohtaisiin sopimuksiin ja hallitus ajautui ristiriitoihin<br />

ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Hajautetut sopimukset merkitsivät samalla<br />

palkkahaitarin kasvua. Vuoden 1993 liittoneuvotteluissa vientisektori sai suuret<br />

palkankorotukset verrattuna muihin sektoreihin. Samaten vuoden 1995<br />

liittokohtaisissa neuvotteluissa vientisektorin ja muiden palkansaajien väliset erot<br />

kasvoivat. (Kosonen 1998, 301-305.) Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että<br />

lama jäi tulopolitiikassa välivaiheeksi, jossa keskitetty sopiminen ajautui kriisiin.<br />

Lamasta selvittäessä se kuitenkin toipui ja Suomessa palattiin keskitettyjen<br />

ratkaisujen aikaan (Julkunen 2001, 101-102).<br />

2.5 Luovaa tuhoa ja sen kääntöpuolia<br />

Akuutin kriisin voidaan nähdä helpottavan vuonna 1993, jolloin kansantalouden<br />

tunnusluvut alkoivat jälleen palata kasvu-uralle (Hulkko & Pöysä 1998, 436; Ranki<br />

2000, 16). Ensimmäisenä jaloilleen pääsi talouselämän ydinosa, erityisesti<br />

vientiteollisuus, joka nousi jo vuoden 1993 lopulla takaisin kasvu-uralle.<br />

Työttömyys jatkoi kuitenkin nousuaan vielä 1994 vuoden alkupuolen ja kääntyi<br />

hitaaseen laskuun vasta syksyllä 1994 (Hulkko & Pöysä 1998, 438). Vaikka<br />

talouskasvu lähti nopeaan ja pitkään kasvuun vuodesta 1994 lähtien, työpaikkojen<br />

määrä supistui useilla toimialoilla vielä vuosien 1989-1999 aikanakin. Työllisten<br />

määrä maataloudessa, teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja liikenteessä supistui<br />

noin 250 000 henkilöllä.<br />

22

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!