Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
Timo Kietäväinen<br />
seudun ulkopuolellekin. Yrityksille<br />
myönnettävä avainhenkilöiden verotuki<br />
helpottaisi kehitysalue-Suomessa<br />
kuntien elinkeinopolitiikkaa.<br />
Kansallisen aluepoliittisen tuen lisäys<br />
on tarpeen mm. tavoite 1 -ohjelman<br />
innostamien hyvien kehityshankkeiden<br />
vauhdittamiseksi, koska<br />
EU-tukivarojen niukkuus runsaaseen<br />
kysyntään nähden jarruttaa toteuttamiskelpoisia<br />
hankkeita.<br />
Valtio vastuussa kuntien<br />
palvelutasosta<br />
Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja<br />
Timo Kietäväinen oli huolestunut<br />
kuntien taloudellisesta kehityksestä<br />
ja erityisesti sen eriarvoistumisesta.<br />
Viime vuonna negatiiviselle<br />
vuosikatteelle vajosi reilu<br />
kolmannes Suomen kunnista. Suurimmat<br />
ja samalla yleensä menestyneimmät<br />
kunnat kokosivat koko<br />
kuntakentän vuosikatesummasta yli<br />
50 %, kun edellisvuonna määrä oli<br />
44 %. Asukkaita näissä kunnissa on<br />
kuitenkin vain 15 % koko maan väestöstä.<br />
Nyt kunnat ovat vasta saavuttamassa<br />
v. 1990<br />
tasoa valtionosuuksien<br />
ja verotulojen<br />
summalla mitaten.<br />
Tuottavuuden selkeä<br />
kasvu on auttanut<br />
selviämään kunnille<br />
sälytetyistä useista<br />
uusista tehtävistä,<br />
mutta tällä tiellä tulee<br />
seinä vastaan.<br />
Nykykehityksellä v.<br />
2005 eivät kunnat<br />
keskimäärin kykene<br />
enää vuosikatteella<br />
kattamaan poistoja<br />
ja negatiivinen vuosikate<br />
on yhä useamman<br />
taakkana, totesi<br />
Kietäväinen.<br />
Hänen mukaansa<br />
kuntaliitokset eivät<br />
ole patenttiratkaisu,<br />
joskin ns. reikäleipäkuntien<br />
osalta niillä<br />
voidaan lisätä tehokkuutta<br />
ja säästöjä<br />
palvelutason kärsimättä.<br />
– Oli hyvä, että valtioneuvoston ministerityöryhmässä<br />
ei jääty ”kuntaliitosporkkanoiden”<br />
varaan, vaan luvattiin<br />
myös säilyttää valtionosuudet<br />
joksikin aikaa yhdistyviltä kunnilta.<br />
Kuntaliitokset sopivat usein huonosti<br />
suurten mutta harvaanasuttujen<br />
köyhien kuntien ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Valtion onkin otettava vastuu<br />
heikkojen kuntien palvelutason<br />
turvaamisesta. Seuraavassa kuntien<br />
valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa<br />
v. 2005–2006 on harkittava<br />
uusia tukikriteerejä kuten mm. huoltosuhdetta<br />
ja työttömyyttä. Siihen<br />
asti tarvitaan riittävät harkinnanvaraiset<br />
rahoitusavustukset, sanoi Kietäväinen.<br />
Hänen mukaansa ei ole syytä supistaa<br />
42 aluekeskuksen määrää ja aiheuttaa<br />
sillä levottomuutta sekä kiistelyä<br />
kuntakenttään. Seutukuntayhteistyössä<br />
on vielä tehostamisen varaa<br />
niin koulutus-, sosiaali- ja<br />
terveydenhuolto- kuin ympäristöasioissa.<br />
Kommentteja<br />
kuntajohtajilta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuntatalouspäivän kommentaattoreina<br />
olivat Iisalmen kaupunginjohtaja<br />
Martti Harju ja Kaavin kunnanjohtaja<br />
Jouko Räsänen. Kumpikin<br />
muistuttivat kuntien kokeneen<br />
1990-luvulla erittäin suuren myllerryksen<br />
taloudellisissa ja toiminnallisissa<br />
perustoissaan.<br />
Martti Harjun mukaan kunnallistalouden<br />
uudistamisessa on otettava<br />
huomioon verotulotasauksen nopeutus<br />
ja tasausrajan nosto, huoltosuhteen<br />
painoarvon lisäys valtionosuusperusteissa,<br />
kuntien lisävelvoitteiden<br />
rajoittaminen, verotulojen ennustettavuuden<br />
parantaminen ja<br />
suhdanneherkkyyden vähentäminen.<br />
– Esimerkkinä odottamattomista<br />
haasteista on sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen<br />
voimakas nousu,<br />
joka merkitsee Iisalmelle lisämenoja<br />
noin kahdeksan miljoonaa. Ilman<br />
tehokasta elinkeinopolitiikkaa ei pärjätä.<br />
Siksi voimat on keskitettävä<br />
uusien työpaikkojen luomiseen luontaisesti<br />
kasvavilla ja uusilla toimialoilla,<br />
korosti Harju.<br />
Myös Jouko Räsänen piti valtion<br />
päättämää mutta kuntia koskevaa<br />
verotuksen ansiotulovähennystä keskeisenä<br />
syynä Kaavin tuntuvaan kunnallisverotuottojen<br />
vähenemiseen.<br />
Kunnan verotulot putosivat 30:sta<br />
alle 25 miljoonaan, vaikka ennakonpidätyksen<br />
alaiset tulot ovat kasvaneet<br />
muutaman prosentin vuodessa.<br />
Kun myöskään valtionosuudet ja<br />
toimintatuotot eivät ole lisääntyneet<br />
käyttömenojen kuuden miljoonan<br />
markan nousun vastapainoiksi, syntyi<br />
Kaaville viime vuonna ennätyksellinen<br />
7,5 miljoonan alijäämä.<br />
– Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden<br />
osuus käyttömenojen kasvusta<br />
on noin neljä miljoonaa. Toimeentulotukimenot<br />
kasvavat, vaikka<br />
työttömyys on supistunut useilla<br />
prosenttiyksiköillä, ihmetteli Räsänen.<br />
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi<br />
33
Change language