Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään<br />
toimintapääomaansa juoksevien<br />
menojen kattamiseen. Taseessa<br />
se näkyy rahoitusvarallisuuden ja<br />
omavaraisuuden heikkenemisenä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
KUNTALOUDEN VOIMAVAROJEN EROT *)<br />
(Tilinpäätökset v. 2000)<br />
Vain kolmella<br />
talous tasapainossa<br />
Kolmen kunnan talous oli vuosikate–poistot<br />
-tunnusluvulla arvioiden<br />
tasapainossa. Nämä kunnat olivat Iisalmi,<br />
Tuusniemi ja Varpaisjärvi. Näistä<br />
Tuusniemi ja Iisalmi olivat vahvoja<br />
myös rahoitusvarallisuuden ja omavaraisuusasteen<br />
suhteen.<br />
Kunnan rahoitusvarallisuustunnusluku<br />
osoittaa, kattavatko kunnan omat<br />
rahavarat vieraan pääoman. Rahoitusvarallisuus<br />
kasvoi kolmessa kunnassa<br />
ja oli plusmerkkinen neljässä<br />
kunnassa. Nämä kunnat olivat Iisalmi,<br />
Karttula, Tervo ja Tuusniemi.<br />
Vakavaraisuutta kuvaa myös omavaraisuusaste.<br />
Se osoittaa, kuinka suuri<br />
osa kunnan käytössä olevasta pääomasta<br />
on omaa pääomaa. Omavaraisuusasteet<br />
olivat korkeat edellisten<br />
lisäksi myös Leppävirralla, Vehmersalmella<br />
ja Kuopiossa.<br />
Kuntien velkamäärä pieneni<br />
Kaksitoista kuntaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
pienensi velkataakkaansa. Vuonna<br />
1999 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien keskimääräinen<br />
lainamäärä oli 3 529 mk/<br />
as, kun se viime vuonna pieneni<br />
3 413 mk:aan/as. Velkaisimman kunnan<br />
aseman Keiteleeltä ottaneella<br />
Rautavaaralla oli velkaa 9 789 mk/as.<br />
Pienimmät suhteelliset velkamäärät<br />
olivat Tuusniemellä 211 mk/as ja Leppävirralla<br />
922 mk/as.<br />
Jossakin määrin kuntatalouden vertailtavuutta<br />
häiritsee, että lähes kaikkien<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien vuoden<br />
1999 tilikauden tulosta paransi satunnaisena<br />
tuottona tullut <strong>Savo</strong>n<br />
Voiman osakkeiden myyntitulo.<br />
Osakkeiden myynnistä kunnat saivat<br />
tilinpäätöksiinsä 344 miljoonaa.<br />
Vuoden 2000 tilinpäätöksiin taas sisältyy<br />
kahden vuoden (1999 ja 2000)<br />
yhteisöverojen jako-osuuksien oikaisut.<br />
Verohallinto sai poikkeuksellisesti<br />
jo joulukuussa 2000 valmiiksi vuoden<br />
1999 verotuksen. Poikkeuksellisen<br />
tilanteen vuoksi yhteisöverotulojen<br />
oikaisut kirjattiin vuoden 2000<br />
tilinpäätöksiin, joita jo rasittivat vuoden<br />
1999 korjaukset.<br />
Onko edessä<br />
sopeutuminen<br />
Mikäli käännettä kunnallistalouden<br />
tilanteeseen ei synny, kunnat voivat<br />
joutua palaamaan samoihin kunnallistalouden<br />
sopeuttamiskeinoihin<br />
kuin 1990-luvun alkupuolella eli peruspalvelujen<br />
leikkauksiin, säästösopimuksiin,<br />
lomautuksiin ja verotuksen<br />
kiristämiseen ja taksojen korotuksiin.<br />
Kunnallistalouden rahoituksen riittävyysongelmat<br />
kohdistuvat lähivuosina<br />
erityisesti asukasluvultaan pieniin<br />
kuntiin. Ongelmallista on, että<br />
rahoituksen riittävyys tulee voimakkaasti<br />
vaihtelemaan. Heikointa kehitys<br />
on alle 5 000 asukkaan kunnissa<br />
ja alkutuotantokunnissa.<br />
Yhteisiä piirteitä näille taantuville<br />
kunnille ovat velkaantuminen, rahoitusvarallisuuden<br />
väheneminen, korkea<br />
veroprosentti, verotulojen hidas<br />
kasvu, toimintakulujen kasvu. Lisäksi<br />
ne ovat keskimääräistä korkeampia<br />
ja investointiaste on alhainen.<br />
Juhani Väätäinen<br />
Hallintopäällikkö<br />
31
Change language