Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuntatalous heikkeni<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
T<br />
ilinpäätöstietojen 2000 mukaan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntatalouden<br />
tila huononi kokonaisuutena<br />
vuosikatteella mitaten.<br />
Viiden kunnan vuosikate parani edellisvuodesta,<br />
mutta 19:lla se heikkeni.<br />
”Kriisikuntien” lukumäärä kasvoi<br />
edellisen vuoden neljästä yhteentoista.<br />
Niillä vuosikate jäi miinus-merkkiseksi.<br />
Kuntien lainakanta pieneni ja<br />
rahoitusvarallisuus laski.<br />
Erot kuntien välillä ovat suuria valtionosuuksien<br />
ja verotulojen (yhteisövero)<br />
erilaisista kehityksistä johtuen.<br />
Myös muuttoliikkeen vaikutukset<br />
kuntien tulo- ja menorakenteeseen<br />
aiheuttavat erilaistamiskehitystä.<br />
Kunnan tuloskuntoa yksittäisenä<br />
tunnuslukuna kuvaa parhaiten<br />
vuosikate. Se kertoo, paljonko kunnan<br />
tuloista jää toiminta- ja rahoitusmenojen<br />
jälkeen käytettäväksi<br />
investointien rahoittamiseen ja lainojen<br />
lyhennyksiin.<br />
Vuosikatteen riittävyydelle ei voida<br />
antaa tavoitearvoja. Kunta, jolla ei ole<br />
velkaa tai isoja investointeja ja jossa<br />
kuntalaisten palvelutarve on tyydytetty,<br />
selviää hyvin pienellä vuosikatteella.<br />
Asukaskohtaisen vuosikatteen<br />
tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla<br />
keskimäärin samansuuruinen<br />
kuin suunnitelmapoistojen<br />
määrä asukasta kohden. Vuosikatteella<br />
tulisi voida rahoittaa korvausinvestoinnit<br />
eli käyttöomaisuuden vuosittainen<br />
kuluminen.<br />
Kuntien vuosikate supistui<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien vuosikate<br />
kokonaisuudessaan laski. Se oli viimeisimpien<br />
tilinpäätösten mukaan<br />
647 mk/as, kun vuoden 1999 tilinpäätösten<br />
mukaan vuosikate oli<br />
1 052 mk/as. Kuntien vuosikate oli<br />
yhteensä 163 miljoonaa markkaa,<br />
joka kattoi vain noin 50 prosenttia<br />
328 miljoonan poistoista. Edellisen<br />
vuoden tilinpäätöksissä vuosikate<br />
kattoi noin 83 prosenttia poistoista.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa 21 kunnan (v. 1999<br />
14 kuntaa) vuosikate ei riittänyt kattamaan<br />
käyttöomaisuuden vuosittaista<br />
kulumista eli käyttömenot olivat<br />
suuremmat kuin tulot. Tätä pidetään<br />
yleisesti merkkinä heikkenevästä<br />
kuntataloudesta. Näitä kuntia<br />
olivat kaikki muut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kunnat paitsi Iisalmi, Tuusniemi ja<br />
Varpaisjärvi. Näistä kunnista 11 täytti<br />
kriisitalouden tunnusmerkit eli vuosikate<br />
oli lisäksi miinusmerkkinen.<br />
Nämä kunnat olivat Juankoski, Suonenjoki,<br />
Sonkajärvi, Rautavaara, Tervo,<br />
Keitele, Vieremä, Kaavi, Rautalampi,<br />
Vehmersalmi ja Vesanto. Vuonna<br />
1999 kriisikuntia olivat Pielavesi, Vesanto,<br />
Vehmersalmi, Rautalampi ja<br />
v. 1998 Nilsiä ja Vesanto.<br />
Kun vuosikate on miinusmerkkinen,<br />
kunta joutuu lisäämään velkaansa,<br />
Rahoitusvarallisuus ja vuosikate mk/as<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa v. 2000<br />
Lähde:<br />
Ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä v. 2000<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> 30.4.<strong>2001</strong> POHJOIS-SAVON LIITTO <strong>2001</strong><br />
30
Change language