Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Ykkösohjelma vauhdilla liikkeelle –<br />
vastinrahoissa ongelmia<br />
J<br />
oensuussa 13. kesäkuuta<br />
kokoontunut Itä-Suomen<br />
tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea<br />
on huolestunut kuntien<br />
rahoituspanoksen niukkuudesta<br />
EU:n rakennerahasto-ohjelmissa. Viime<br />
kevään tilanteen mukaan itäsuomalaisten<br />
kuntien vastinrahaosuus<br />
uhkaa jäädä vajaaksi Euroopan aluekehitysrahaston<br />
(EAKR) osalta yli 40<br />
ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja<br />
tukirahaston (EMOTR) osalta yli 60<br />
miljoonaa markkaa ohjelmakaudella<br />
2000-2006. Euroopan Sosiaalirahaston<br />
(ESR) osalta tilanne on parempi.<br />
Yhteensä yli 100 miljoonan rahoitusvaje<br />
voi kaksinkertaistua, kun sitä<br />
vastaava osuus EU:lta tulevasta rahoituksesta<br />
uhkaa jäädä saamatta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>llekin tämä merkitsisi<br />
kymmenien miljoonien markkojen<br />
menetystä ykkösohjelmatuissa.<br />
Valtion rahoitusosuutta<br />
lisää<br />
Seurantakomitean kokoukseen osallistunut<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen kertoo, että<br />
ongelmasta ei pidä syyllistää kuntia.<br />
– Ratkaisua on etsittävä valtion puoleen<br />
kääntyen. Perussyy tilanteeseen,<br />
on ettei tavoiteohjelman laadintavaiheessa<br />
ollut tarkkaa kuvaa hankkeiden<br />
sisällöstä, minkä vuoksi kuntien<br />
vastinrahaosuutta on yliarvioitu.<br />
Ongelman ratkaisuja etsitään vuoden<br />
lopussa pidettävään seuraavaan seurantakomitean<br />
kokoukseen mennessä<br />
ja mahdollisesti nopeammin.<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriö on<br />
esittänyt kuntien vastinrahaosuuden<br />
pienentämistä kymmenestä viiteen<br />
prosenttiin eli edellisen EU:n rakennerahastokauden<br />
tasolle. Itämaakunnat<br />
kannattavat ratkaisumallia, jossa<br />
valtio ottaisi kuntien rahoitusvajeen<br />
hoitaakseen. Samalla ne vaativat kansallisen<br />
aluekehitystuen huomattavaa<br />
lisäämistä täydentämään tavoite 1<br />
-ohjelman rahoitusta.<br />
– Kansallisen aluepolitiikan tehostamisvaatimusta<br />
perusteltiin mm. sillä,<br />
että viime vuoden tietojen mukaan<br />
Itä-Suomen aluetalous on yhä supistunut.<br />
Se oli v. 2000 lopussa vain 73,4<br />
% EU:n keskiarvosta. Ilman kansallisia<br />
erityistukia ei suhteellinen kurjistuminen<br />
hellitä. Lisäksi samantapaisia<br />
vastinrahaongelmia on ilmennyt<br />
myös yliopistoilla, selvitti Mykkänen.<br />
Toistaiseksi EU-tukien myöntämistahti<br />
on ollut Etelä-<strong>Savo</strong>ssa, Kainuussa,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalassa ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
hyvä. Vajaan seitsemän ykkösohjelmavuoden<br />
rahoituspotista on<br />
myönnetty tai varattu keskimäärin<br />
16 % eli noin kuudennes ohjelmakehyksestä.<br />
EAKR-tukien varaustilanne<br />
on 15,4 %, ESR-tukien 16,5 % ja<br />
EMOTR-tukien 10 %. Maaseudun kehittäminen<br />
toimintalinja 3:ssa alkoi<br />
vasta aivan viime vuoden lopussa,<br />
mikä selittää sen jälkeenjääneisyyttä.<br />
Yksityisen rahoituksen osuus on<br />
noussut 17,3 %:iin eli senkin tilanne<br />
on hyvä. Myös hankkeiden arvioidut<br />
vaikutukset kuten mm. uusien työpaikkojen<br />
syntyminen on toteutunut<br />
tavoitevauhtia paremmin.<br />
Tasa-arvohankkeita<br />
liian niukalti<br />
Kuntien ja yliopistojen vastinrahavajeiden<br />
lisäksi ongelmana on tasa-arvohankkeiden<br />
vähäisyys. Tasa-arvohankkeille<br />
on varattu 10 %:n rahoituskehys<br />
toimintalinja 2:sta, mutta<br />
hyväksyttyjä hankkeita on tullut vain<br />
noin puolet. Se tarkoittaa useiden<br />
miljoonien tukimarkkojen jäämistä<br />
”hyllylle”. Tämä johtuu naishankkeiden<br />
ja syrjäytymistä torjuvien hankkeiden<br />
vähäisyydestä.<br />
Ykkösohjelman<br />
tarkistamiseen paineita<br />
Seurantakomitean kokouksessa nousi<br />
voimakkaasti esille tavoite 1 -ohjelman<br />
painotusten tarkistus viimeistään<br />
ohjelmakauden puolivälissä 2003 tai jo<br />
18<br />
EU-ohjelmat tuovat lisää elinvoimaa<br />
Itä-Suomeen ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on –<br />
edellyttäen, että kaikki tukivarat saadaan<br />
tehokkaaseen hyötykäyttöön.<br />
aiemminkin. Suurimmat paineet ovat<br />
yritysten kehittämisen ja osaamisen<br />
vahvistamisen toimintalinjoilla. Niissä<br />
on huutava rahoituspula hyvien hankkeiden<br />
isoon lukumäärään nähden.<br />
Erityisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa paineet<br />
ovat suuret lisätukien saamiseksi yritysten<br />
ja niiden toimintaympäristön<br />
kehittämiseen. Tästä asiasta eivät itämaakunnat<br />
kuitenkaan vielä tehneet<br />
yhteisesitystä, mutta asiaan palattaneen<br />
vuoden sisällä.<br />
Tavoite 1 -ohjelman teknistä tukea<br />
seurantakomitea päätti nostaa 1,5:stä<br />
2 %:iin. Lisäys käytetään hankearviointiin<br />
ja -tarkastuksiin tarvittavien voimavarojen<br />
lisäämiseen.<br />
Yhteishankebyrokratiaa<br />
karsitaan<br />
Seurantakomiteassa ilmeni, että maakuntien<br />
yhteishankkeita on syntynyt<br />
vain vähän. Ministeriöt ovat nyt selvittämässä<br />
mahdollisuuksia yhteishankkeiden<br />
hankalan tukibyrokratian<br />
purkamiseen niin, että jatkossa<br />
hanketahot voivat asioida yhden rahoittajatahon<br />
kanssa yhdessä maakunnassa.<br />
Teksti: Ilpo Lommi
Change language