Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
SAVO<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
SINUKSI<br />
POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 1/<strong>2001</strong><br />
Maakuntavaltuusto<br />
ja -hallitus aloittivat<br />
Rajamäki ja Rossi<br />
puheenjohtajatentissä<br />
MYR hahmotti<br />
uusia strategioita<br />
Maakuntasuunnitelman<br />
laadinta vauhtiin<br />
P-<strong>Savo</strong>n kuntien<br />
talous heikkenee<br />
P-<strong>Savo</strong>n liitolle uusi<br />
suunnittelupäällikkö<br />
1
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Savo</strong><br />
<strong>Sinuksi</strong><br />
1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
tiedotuslehti<br />
Päätoimittaja:<br />
Antti Mykkänen,<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Toimitussihteeri ja toimittaja:<br />
Ilpo Lommi, Itäfax Oy<br />
Toimitus:<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Sepänkatu 1, PL 247,<br />
70101 Kuopio<br />
Puh. (017) 550 1400<br />
Fax (017) 550 1428 tai<br />
262 5090<br />
Taitto ja painopaikka:<br />
Kuopion Liikekirjapaino Oy<br />
Kuopio <strong>2001</strong><br />
ISSN 1238-5514<br />
Sisältö<br />
Pääkirjoitus:<br />
Uusi valtuustokausi – uusi yhteistyö .................................................... 3<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle uusi maakuntavaltuusto v. <strong>2001</strong>–2004 ..................... 4<br />
Aluerakenne puhutti uutta maakuntavaltuustoa ................................ 6<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallitus <strong>2001</strong>–2004............................. 7<br />
Maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat tentissä ........... 8<br />
Maakuntavaltuusto evästi maakuntasuunnitelman valmistelua ..... 10<br />
Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano uudistui ....................... 11<br />
MYR linjasi ykkösohjelman strategioitaan ......................................... 12<br />
Tavoite 1 -ohjelmalla ripeä alku <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa ............................. 14<br />
Uusia klusterivetäjiä ............................................................................... 16<br />
EU-komission tarkastus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa ................................ 17<br />
Ykkösohjelma vaudilla liikkeelle – vastinrahoissa ongelmia .......... 18<br />
Euroopan Unioni on suuressa valinkauhassa .................................... 19<br />
Eurooppalainen verkostoyhteistyö on voimavara............................ 20<br />
Itämaakuntien hyvinvointiklustereilla kehittämismahdollisuuksia ...... 21<br />
Ammatillisen koulutuksen ylläpitoselvitys etenee ........................... 22<br />
Ykköshaavissa runsaasti pk-yrittäjiä .................................................... 22<br />
Matkailustrategian tavoitteet haasteellisia ......................................... 23<br />
Laatutonnilla vetovoimaa matkailuun ................................................. 24<br />
Viitostietäkin voi tuotteistaa ................................................................ 24<br />
Itä-Suomelle yhteinen informaatioteknologian hanke .................... 25<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma 2020 hahmottuu .................. 26<br />
Viestinnällä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n imagoa kirkkaammaksi .......................... 27<br />
Maakuntavaltuusto hyväksyi Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavan.. 28<br />
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet maankäytön<br />
suunnittelun ohjeeksi ............................................................................. 29<br />
Kuntatalous heikkeni <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa ................................................ 30<br />
Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo ratkaistaan kunnissa .................. 32<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton v. 2000 toimintaa arvioitiin .............................. 34<br />
Kultaisia ansiomerkkejä kolmelle ........................................................ 35<br />
Paula Qvick nimitettiin suunnittelupäälliköksi .................................. 36<br />
Pelastustoiminta uudistuu – paikallisesta alueelliseen vastuuseen .... 37<br />
Tapahtumia ja uutisia <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa...................................... 38<br />
Suuri maakuntajuhla Varkaudessa 25.8.<strong>2001</strong> ..................................... 39<br />
2
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Pääkirjoitus<br />
Uusi valtuustokausi –<br />
uusi yhteistyö<br />
U<br />
usi valtuustokausi on lähtenyt<br />
kunnissa rapsakasti liikkeelle.<br />
Syytä onkin, sillä<br />
haasteet tuleville vuosille ovat kovat.<br />
On pärjättävä avoimessa taloudessa<br />
nykyistä paremmin, jotta olisi<br />
rahaa järjestää palvelut. Samanaikaisesti<br />
on kyettävä ennakoimaan ja<br />
näkemään muuttunut palvelutarve.<br />
Uusien luottamushenkilöiden voimin<br />
on hyvä arvioida puhtaalta pöydältä<br />
kaikki kunnallisen toiminnan muodot,<br />
niiden sisältö ja tulevat kehittämistarpeet<br />
kuntayhteistyön näkökulmasta.<br />
Yhteistyökysymyksiä tarkastellaan<br />
helposti pitäen lähtökohtana aluerajausta<br />
– joko kuntaa, seutukuntaa tai<br />
maakuntaa. Toinen tapa tarkastella<br />
asiaa on arvioida sitä organisaatioiden<br />
kautta. Kumpikaan ei johda pitkän<br />
päälle parhaaseen lopputulokseen.<br />
On tärkeää nähdä, että kunnan<br />
eri toiminnoilla on hyvinkin erilaiset<br />
sisällöt, kehittämistavoitteet ja kehittämisen<br />
logiikka. Jos asioita tarkastellaan<br />
vain aluerajausten tai organisaatioiden<br />
näkökulmasta, uutta ei<br />
saada aikaiseksi.<br />
Otan esimerkkejä:<br />
• Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
porrastus ovat ”ikuisuuskysymys”.<br />
Tuntuu selvältä, että aitoa<br />
yhteyttä perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon välillä on syvennettävä.<br />
Ei kuitenkaan niin, että<br />
kehittäminen tapahtuu vain yhden<br />
tason ehdoilla. Kuntatasolla terveyden-<br />
ja sosiaalihuollon entistä tiiviimpi<br />
yhteistyö on paikallaan.<br />
• Ammatillinen koulutus on edelleen<br />
maakunnassamme valinkauhassa.<br />
Mikäli yhteistyörakenteita ei saada<br />
nykyistä tiiviimmäksi, uhkaa kelkasta<br />
tippuminen. Omistajapolitiikan<br />
hajanaisuus ei edistä yhteistyön tiivistymistä.<br />
• Kymmenessä vuodessa myös nykyinen<br />
lukioverkko tulee punnintaan.<br />
On pohdittava, kehitetäänkö toisen<br />
asteen yleissivistävää koulutusta laajemmalla<br />
maantieteellisellä alueella<br />
vai tiivistetäänkö sen ja ammatillisen<br />
koulutuksen yhteyttä alueellisesti<br />
pienemmällä silmäkoolla.<br />
• Pelastustoimen yhteistyötä ollaan<br />
kokoamassa nykyistä laajemmalla<br />
maantieteellisellä alueella. Tänä vuonna<br />
hiotaan toteuttamismalleja. Varmaa<br />
näyttää olevan, että kaikissa vaihtoehdoissa<br />
halutaan parantaa nykyisen<br />
palo- ja pelastustoimen laatua.<br />
• Elinkeinoyhteistyössä on jo kohtuullisesti<br />
edetty. Valtaosassa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kuntia se nähdään oman<br />
kunnan rajat ylittävän yhteistyön<br />
muodoista kaikkein tärkeimpänä.<br />
Tässäkin on muistettava, että elinkeinoittain<br />
ja toimialoittain kehittämistarpeet<br />
vaihtelevat.<br />
3<br />
Esimerkiksi matkailussa tuotteen kehittäminen<br />
tapahtuu yrityksessä. Sen<br />
sijaan myyntiä varten tarvitaan jo<br />
isompi organisaatio. Vielä tämän vuoden<br />
puolella arvioidaan, onko maakuntaan<br />
synnytettävissä yksi matkailun<br />
myyntiorganisaatio. Matkailun<br />
kansainvälistä markkinointia hoidamme<br />
kahdeksan maakunnan laajalla<br />
järvi-Suomi -yhteistyöllä. Tämä kuvaa<br />
hyvin sitä, kuinka eri tasoilla on<br />
oma tehtävänsä yhden elinkeinon kehittämisessä.<br />
Tässäkään tapauksessa<br />
kaikkea ei ole mielekästä tarkastella<br />
pelkästään yhden seutukunnan tai<br />
yhden maakunnan aluerajauksen sisällä.<br />
Kun tarkastellaan kuntarajat ylittävää<br />
seuraavaa tiivistä yhteistyötasoa,<br />
päädytään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa noin kymmeneen<br />
alueeseen. Nämä ovat historian<br />
saatossa muodostuneita kahden<br />
tai kolmen kunnan tiiviitä yhteistyöryppäitä.<br />
Nämä epäviralliset alueet<br />
muodostavat kaikkein tiiviimmän<br />
yhtenäisen työssäkäyntialueen, josta<br />
myös päivittäiset palvelut ja tavarat<br />
hankitaan. Tämäkin todistaa, että<br />
aluerajaukset ovat eläviä ja aina itse<br />
kustakin asiasta riippuvaisia.<br />
Uudet luottamushenkilöt ovat nyt<br />
avainasemassa. Etsikkoaika avoimen<br />
ja puhtaan pöydän yhteistyölinjauksiin<br />
on tänä vuonna. Sen jälkeen helposti<br />
”painutaan parrelleen”. Juuri<br />
tänä vuonna on aika linjata valtuustokauden<br />
yhteistyökysymykset ja<br />
toteuttaa ne seuraavana kolmena<br />
vuotena.<br />
Antti Mykkänen<br />
Maakuntajohtaja
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle uusi<br />
maakuntavaltuusto<br />
v. <strong>2001</strong>-2004<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n kuntien edustajainkokous<br />
valitsi helmikuussa<br />
uuden <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton maakuntavaltuuston toimikaudeksi<br />
<strong>2001</strong>–2004. Maakuntavaltuusto<br />
valittiin ensimmäisen kerran kuntalain<br />
uusien säännösten mukaisesti<br />
siten, että<br />
• maakuntavaltuuston jäsenet ja<br />
varajäsenet ovat jäsenkuntien<br />
kunnanvaltuuston jäseniä,<br />
• maakuntavaltuuston kokoonpano<br />
edustaa maakunnan poliittisia voimasuhteita<br />
vaalilaissa säädetyn<br />
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti,<br />
• maakuntavaltuuston kokoonpano<br />
noudattaa lakia naisten ja miesten<br />
välisestä tasa-arvosta.<br />
Kuntien edustajainkokous valitsi<br />
maakuntavaltuustoon 63 jäsentä. Sen<br />
poliittinen kokoonpano muodostui:<br />
Keskusta 25, Sosiaalidemokraatit 12,<br />
Kokoomus 9, Vasemmisto<strong>liitto</strong> 9,<br />
Kristilliset 4, Vihreät 3, Perussuomalaiset<br />
1.<br />
Uusi maakuntavaltuusto kokoontui<br />
ensimmäisen kerran 2.4.<strong>2001</strong>. Se valitsi<br />
tuolloin mm. puheenjohtajiston,<br />
johon kuuluu puheenjohtajana<br />
kansanedustaja Kari Rajamäki<br />
(SDP), I varapuheenjohtajana<br />
kansanedustaja Jyrki Katainen<br />
(KOK) ja II varapuheenjohtajana<br />
eläinlääkäri Markku Eestilä<br />
(KESK).<br />
Maakuntavaltuusto käyttää kuntayhtymän<br />
ylintä päätösvaltaa. Sen<br />
tehtävistä määrätään kuntalaissa,<br />
erityislainsäädännössä ja hallintosäännössä.<br />
Maakuntavaltuusto hyväksyy<br />
toiminnalliset ja taloudelliset<br />
tavoitteet vuosittain toimintasuunnitelman<br />
ja talousarvion käsittelyn<br />
yhteydessä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n uusi maakuntavaltuusto on ehtinyt kokoontua kevään ja alkukesän mittaan jo kahdesti.<br />
4
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOONPANO <strong>2001</strong>–2004:<br />
Varsinainen jäsen: Varajäsen: Varsinainen jäsen: Varajäsen:<br />
Iisalmi<br />
Kuutsa Immo (KOK) Juuti Satu (KOK)<br />
Mäyrä Kaarina (SDP) Räisänen Kaarina (SDP)<br />
Polvi Iivo (VAS) Laitinen Pirjo (VAS)<br />
Kotilainen Seppo (SKD) Vaarasuo Leena (SKD)<br />
Eestilä Markku (KESK) Partanen Ismo (KESK)<br />
Korpihalla Riitta (KESK) Kasa Pirkko (KESK)<br />
Nilsiä<br />
Putkonen Kari (KOK) Tiihonen Pekka (KOK)<br />
Tengvall Pekka (KESK) Tiihonen Pekka (KESK)<br />
Pielavesi<br />
Peltonen Ulla (KESK) Katainen Elsi (KESK)<br />
Valta Tuija (VAS) Kvick Veikko (VAS)<br />
Juankoski<br />
Hakkarainen Raimo (KESK) Suominen Erika (KESK)<br />
Mustonen Paavo (SDP) Suhonen Jukka (SDP)<br />
Kaavi<br />
Antikainen Sanni (KESK) Rissanen Jukka (KESK)<br />
Karttula<br />
Holopainen Elsa (KESK) Karkkonen Veijo (KESK)<br />
Keitele<br />
Huuskonen Paavo (KESK) Raatikainen Kaisa (KESK)<br />
Kiuruvesi<br />
Partanen Pauli (KOK) Huuskonen Anja (KOK)<br />
Piippo Eero (VAS) Kärkkäinen<br />
Marja-Leena (VAS)<br />
Lilja Minna (KESK) Remes Mikko (KESK)<br />
Kuopio<br />
Airaksinen Annukka (KOK) Raassina Sari (KOK)<br />
Kantanen Pekka (KOK) Kankkunen Katriina (KOK)<br />
Saarikoski Seppo (KOK) Olkkonen Tapio (KOK)<br />
Puputti Marja-Leena (KESK) Sinkkonen Sirkka (KESK)<br />
<strong>Savo</strong>la Petter (KESK) Kauhanen Kalevi (KESK)<br />
Penttinen Mauno (SDP) Kosunen Jaakko (SDP)<br />
Kettunen Juha (SDP) Sauhke Pentti (SDP)<br />
Pulkkinen Leena (SDP) Hentelä-Aho Pirjo (SDP)<br />
Sokka Irja (SDP) Asikainen Iiris (SDP)<br />
Kivinen Marja (VAS) Söderström Markku (VAS)<br />
Väisänen Pertti (VAS) Herranen Heikki (VAS)<br />
Lietola Marja-Terttu (SKD) Ruusunen Jarno (SKD)<br />
Paanala Ari (Vihr.) Hublin Marja-Leena (Vihr.)<br />
Leppälä Merja (Vihr.) Ruuskanen Petri (Vihr.)<br />
Lapinlahti<br />
Kuosmanen Soili (KESK) Valta Antti (KESK)<br />
Vartiainen Helena (SDP) Ruotsalainen Jorma (SDP)<br />
Leppävirta<br />
Haatainen Janne (KESK) Soininen Eila (KESK)<br />
Uljanoff Raimo (SDP) Rajakannas Katrina (SDP)<br />
Sikanen Reijo (VAS) Könönen Anne (VAS)<br />
Maaninka<br />
Parviainen Marjatta (KESK) Kauhanen Eeva (KESK)<br />
Rautalampi<br />
Rautiainen Terttu (KESK) Karhu Urho (KESK)<br />
Rautavaara<br />
Ahonen Matti (KESK) Ovaskainen Rauno (KESK)<br />
Siilinjärvi<br />
Katainen Jyrki (KOK) Palsola Hannu (KOK)<br />
Jääskeläinen Esa (KESK) Räisänen Maija-Liisa (KESK)<br />
Karppinen Pauli (SDP) Katainen Lauri (SDP)<br />
Berg Pauli (VAS) Puurunen Veijo (VAS)<br />
Pölkki Pirjo (Vihr.) Vepsäläinen Riitta (Vihr.)<br />
Sonkajärvi<br />
Kainulainen Arto (PS) Huttunen Hannu (PS)<br />
Pirkkalainen Tarja (KESK) Partanen Teuvo (KESK)<br />
Suonenjoki<br />
Eeva Arja (KESK) Vehviläinen Juha (KESK)<br />
Kallio Arvo (SDP) Koljonen Veijo (SDP)<br />
Rautiainen Osmo (VAS) Härkönen Riitta (VAS)<br />
Tervo<br />
Tarvainen Matti (KESK) Mynttinen Eeva (KESK)<br />
Tuusniemi<br />
Happonen Anna-Liisa (KESK) Kröger Taisto<br />
(KESK)<br />
Varkaus<br />
Kaulamo Leena (KOK) Nummela Riitta (KOK)<br />
Rajamäki Kari (SDP) Onjukka Leena (SDP)<br />
Peiponen Irma (SDP) Aarnio Marjukka (SDP)<br />
Salo Leena (VAS) Leppälehti Jorma (VAS)<br />
Eskelinen Reino (SKD) Kujanpää Markku (SKD)<br />
Hämäläinen Sirpa (SKD) Könönen Lea (SKD)<br />
Varpaisjärvi<br />
Voutilainen Reijo (KESK) Myöhänen Anu (KESK)<br />
Vehmersalmi<br />
Ruuskanen Väinö (KESK) Mönkkönen Pentti (KESK)<br />
Vesanto<br />
Pulkkinen Veli (KESK) Konttinen Päivi (KESK)<br />
Vieremä<br />
Pesonen Maria (KOK) Komulainen Leo (KOK)<br />
Ahtonen Reijo (KESK) Komulainen Veikko (KESK)<br />
5
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Aluerakenne puhutti<br />
uutta maakuntavaltuustoa<br />
U<br />
usi 63-jäseninen maakuntavaltuusto<br />
keskusteli avauskokouksessaan<br />
huhtikuussa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminnasta,<br />
maakunnan kehitysnäkymistä sekä<br />
-tavoitteista mm. maakuntakeskus-,<br />
viitostie- tai seutukuntavetoisen aluerakenteen<br />
pohjalta. Maakuntavaltuutettujen<br />
näkemyksissä oli vaihtelua<br />
Kuopio-vetoisen maakuntakeskusstrategian<br />
ja kehityspanoksia tasaisemmin<br />
hajauttavamman seutukuntavetoisen<br />
linjauksen välillä.<br />
Maakuntavaltuuston kokouksen<br />
avannut Anna-Liisa Happonen (kesk)<br />
Tuusniemeltä huomautti, että koko<br />
maakunnan hyvinvoinnilla on kohtalonyhteys<br />
keskuskaupunki Kuopion<br />
menestymiseen – ja päinvastoin.<br />
Happonen samoin kuin maakuntahallituksen<br />
puheenjohtajaksi valittu<br />
Markku Rossi (kesk) ja maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtajana jatkava<br />
Kari Rajamäki (sdp) pitivät <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n tasapainoiselle ja positiiviselle<br />
kehitykselle elintärkeänä hyvää<br />
yhteishenkeä päättäjien kesken.<br />
Kari Rajamäki korosti koko Itä-Suomen<br />
yhtenäisyyttä ja maakuntien yhteistyön<br />
parantamista. –Se voi edetä<br />
mm. matkailussa ja opetuksessa.<br />
Paineita suurempiin maakuntiin on<br />
arvioitava ennakkoluulotta. Vaalipiiriuudistus<br />
olisi tapa sitoa laajemmat<br />
voimat Itä-Suomen kehittämiseen.<br />
Elinkeinoelämää Itä-Suomessa on<br />
tuettava suuremmilla kansallisilla investointituilla,<br />
sanoi Rajamäki.<br />
Jyrki Katainen (kok) Siilinjärveltä tähdensi<br />
maakunnan muuttotappion syiden<br />
selvittämistä sekä huomion keskittämistä<br />
perhepolitiikkaan ja elämänlaatutekijöiden<br />
korostamiseen.<br />
Väestön ikääntyminen ja suuret hyvinvointivajeet<br />
vaativat uusia palvelumuotoja.<br />
Katainen peräänkuulutti lisäksi<br />
keskustelua aktiivisesta ulko-<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton uusi maakuntavaltuusto aloitti vilkkaalla keskustelulla<br />
mm. maakunnan aluerakenteesta. Kuvassa etualalla kokeneet luottamushenkilöt<br />
Pentti Remes Kiuruvedeltä ja Anna-Liisa Happonen Tuusniemeltä.<br />
maalaispolitiikasta ilman ulkomaalaisen<br />
työvoiman suosimista maakunnan<br />
oman työvoiman kustannuksella.<br />
Soili Kuosmanen (kesk) Lapinlahdelta<br />
ja Pentti Remes (kesk) Kiuruvedeltä<br />
korostivat hajautettua seutukuntapohjaista<br />
kehittämisstrategiaa<br />
peruslinjana ja kuntayhteistyöllä ryyditettynä.<br />
Samalla on tärkeää turvata<br />
koulutuspalvelut haja-asutusalueillakin.<br />
Kuosmanen muistutti hyvinvointipalvelujen<br />
uusien tuotantotapojen<br />
kehittämisestä ja maakunnan<br />
korkean ympäristöosaamisen hyödyntämisestä.<br />
Alkutuotantoon ja sen<br />
jatkojalostamiseen on panostettava<br />
uusien kehitysalojen rinnalla.<br />
Varkautelainen Irja Peiponen (sdp)<br />
suositti maakuntaan enemmän avoimuutta<br />
ja suvaitsevaisuutta mikä on<br />
mm. nuorille tärkeää. Yksi kynnyskysymyksistä<br />
on, miten saada nuoret<br />
pysymään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa ja muualla<br />
opiskelleet palaamaan. Kuopiolainen<br />
Irja Sokka (sdp) piti hyvinvointiklusteria<br />
tulevaisuuden kasvualana,<br />
johon kannattaa panostaa. Myös hän<br />
painotti suvaitsevaisuutta ja piti vahvaa<br />
maakuntakeskusta elintärkeänä.<br />
Marja Kivinen (vasl) Kuopiosta katsoi<br />
koulutuksen olevan keskeinen<br />
maakunnan kehittämiskeino. Ammattitaitoa<br />
on voitava kohentaa työuran<br />
aikanakin.<br />
Vihreiden Ari Paanala Kuopiosta totesi,<br />
että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lla on ympäristövahvuuksia<br />
bioenergialähteidensä<br />
eli puun ja turpeen ansiosta. Ne<br />
voivat nousta jopa arabimaiden öljyrikkauksien<br />
veroisiksi. Lisäksi luomutuotannon<br />
kasvavat maailmanmarkkinat<br />
on syytä ottaa huomioon<br />
elintarvikeketjussa. Pirjo Pölkki (vihr)<br />
esitti, että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle on laadittava<br />
hyvinvointistrategia eri väestöryhmien<br />
nykytilanne analysoiden.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi<br />
6
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntahallitus <strong>2001</strong>–2004<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton uusi maakuntavaltuusto valitsi huhtikuun kokouksessaan<br />
maakuntahallitukseen toimikaudeksi <strong>2001</strong>–2004 seuraavat<br />
henkilöt:<br />
Varsinainen jäsen:<br />
Rossi Markku, puh.joht. (KESK)<br />
Kivinen Marja, I vpj. (VAS)<br />
Nousiainen Heikki, II vpj. (KESK)<br />
Airas Rauno (SDP)<br />
Nuutinen Heta (KESK)<br />
Oinonen Minna (KOK)<br />
Pasanen Eeva (KESK)<br />
Remes Pentti (KESK)<br />
Semi Matti (VAS)<br />
Vornanen Ismo (KOK)<br />
Väätäinen Tuula (SDP)<br />
Varajäsen:<br />
Tirkkonen Lauri<br />
Vasamaa Kirsi<br />
Pulkkinen Sinikka<br />
Toppinen Jouni<br />
Pulkkinen Veli<br />
Silaste Juhani<br />
Tiihonen Pekka<br />
Roivainen Anneli<br />
Selkimäki Erkki<br />
Raassina Sari<br />
Kekäläinen Sari<br />
Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Markku Rossi, I varapuheenjohtajaksi<br />
luokanopettaja Marja Kivinen ja II varapuheenjohtajaksi<br />
rehtori Heikki Nousiainen.<br />
Maakuntahallituksen tehtävänä on hoitaa liiton hallintoa, valvoa<br />
kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tehdä sen puolesta<br />
sopimukset. Maakuntahallitus voi siirtää tehtäviään ja valtuuksiaan<br />
työjaostolle sekä alaisilleen viranhaltijoille.<br />
Maakuntahallitus asetti keskuudestaan työjaoston, johon kuuluvat:<br />
Rossi Markku, puh.joht. (Remes Pentti), Kivinen Marja,<br />
varapuh.joht. (Semi Matti) ja jäseninä Airas Rauno (Väätäinen Tuula),<br />
Oinonen Minna (Vornanen Ismo), Nousiainen Heikki (Pasanen<br />
Eeva).<br />
Työjaosto on perinteisesti käsitellyt ainoastaan maakuntahallitukselle<br />
kuuluvia kiireellisiä asioita sekä käynyt neuvottelut työntekijäjärjestöjen<br />
edustajien kanssa.<br />
Maakuntavaltuuston<br />
ja -hallituksen<br />
kokouspäivät<br />
loppuvuonna <strong>2001</strong><br />
Maakuntavaltuusto:<br />
Ma 12.11.<br />
Maakuntahallitus:<br />
Ma 18.6.<br />
Ma 27.–28.8.<br />
(Itä-Suomen <strong>liitto</strong>jen<br />
hallitusten yhteiskokous<br />
Joensuussa)<br />
Ma 24.9.<br />
Ma 22.10.<br />
Ma 26.11.<br />
Ma 17.12.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
tarkastuslautakunta<br />
<strong>2001</strong>–2004<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton tarkastuslautakuntaan maakuntavaltuusto<br />
valitsi seuraavat jäsenet ja heille<br />
henkilökohtaiset varajäsenet:<br />
Varsinainen jäsen:<br />
Kuutsa Immo, puh.joht.<br />
Valta Tuija, varapuh.joht.<br />
Kallio Arvo<br />
Ollikainen Raimo<br />
Pietarinen-Lyytinen Ritva<br />
Varajäsen:<br />
Kantanen Pekka<br />
Salo Leena<br />
Uljanoff Raimo<br />
Ropponen Kaisa<br />
Lyytinen Risto<br />
7
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat tentissä:<br />
Kari Rajamäki ja Markku Rossi<br />
samoilla linjoilla<br />
S<br />
avo <strong>Sinuksi</strong> -lehti tiedusteli<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuuston<br />
sekä maakuntahallituksen<br />
puheenjohtajien,<br />
Kari Rajamäen (sdp) ja Markku Rossin<br />
(kesk) näkemyksiä mm. maakunnan<br />
kehittämisen haasteisiin, vahvuuksiin<br />
ja painopisteisiin. Vastaukset<br />
olivat molemmilla puheenjohtajilla<br />
aika samansuuntaisia, mikä kertonee<br />
maakunnallisten näkemysten käyvän<br />
monessa asiassa yli puoluerajojen.<br />
Näin voisi olettaa tapahtuvan myös<br />
heidän ajaessaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n yhteisiä<br />
asioita kansanedustajina eduskunnassa.<br />
Puheenjohtajilta tiedusteltiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:<br />
1) Millaista puheenjohtajan roolia ja<br />
linjanvetoja aiotte soveltaa luottamushenkilöorganisaatiossanne<br />
2) Mitkä ovat maakuntahallituksen/maakuntavaltuuston<br />
keskeisimmät<br />
haasteet toimikaudella<br />
<strong>2001</strong>–2004<br />
3) Mitkä asiat ovat niitä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
menestystekijöitä, joilla maakunta<br />
pärjää ja kääntyy nousuun<br />
seuraavina vuosikymmeninä<br />
4) Ovatko tavoite 1 -ohjelman rahoituksen<br />
ja tavoitteiden painopisteet<br />
sekä klusterijako oikeita<br />
vai olisiko niissä joiltakin osin tarkentamisen<br />
aihetta<br />
5) Jos ja kun Euroopan Unioni laajenee<br />
tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla,<br />
mitä se vaikuttaa ja<br />
mitä siihen varautuminen edellyttää<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
+ viesti maakuntalaisille<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtaja Kari Rajamäki:<br />
1. Maakuntavaltuusto on maakunnan<br />
ylin päättävä elin. Lähden siitä, että<br />
sen edellytykset toimia keskeisten<br />
asioiden linjaajana on turvattava.<br />
Maakuntavaltuutetut ovat keskeisiä<br />
kuntien tahdon kanavoijia maakunnalliseen<br />
päätöksen tekoon. Toisaalta<br />
maakuntavaltuutetut ovat tärkeä<br />
voimavara ylläpitämään laajempaa<br />
keskustelua usein kuntakohtaisten<br />
keskustelujen alle jäävässä maakunnan<br />
kehittämisessä.<br />
Uskon uuden maakuntavaltuuston<br />
antavan vahvan panoksen maakunnan<br />
pitkäjänteiseen kehittämiseen.<br />
Mittava lähiajan työmaa on <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n pitkän tähtäimen kehittämisstrategioita<br />
hahmottavan maakuntasuunnitelma<br />
2020:n käsittely.<br />
Maakunnan sisäisen yhteistyön tiivistämisen<br />
lisäksi tärkeää on Itä-<br />
Suomi -tasoisen yhteistoiminnan<br />
paraneminen yhteisen kohtalonyhteyden<br />
vuoksi. Tavoite 1 -ohjelman<br />
lisäksi meillä on muutakin yhteistä<br />
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja<br />
Kari Rajamäki<br />
kansallisessa edunvalvonnassa ja<br />
toimintojen kehittämisessä.<br />
2. Sekä maakuntavaltuustolle että<br />
-hallitukselle ovat suuria haasteita<br />
kuten väestön muuttotappio, maan<br />
keskiarvoa hitaampi aluetalouden<br />
kasvuvauhti, korkea työttömyys, hy-<br />
vinvointivajeet, erikoissairaanhoidon<br />
talousahdinko, kansallisen aluepolitiikan<br />
vahvistamistarve, kuntien<br />
taloudellisten erojen ja siten palvelutasoerojen<br />
kasvu, liikenneväylähankkeet,<br />
kuljetustuki, ym. Näihin<br />
haasteisiin on löydettävissä ratkaisuja<br />
omilla toimenpiteillämme,<br />
mutta tarpeen on myös valtiovallan<br />
taustatuki. Meidän tulee vahvistaa<br />
maakunnan osaamisvahvuuksien<br />
muodostamaa vipuvartta<br />
v. 2006 päättyvän rakennerahastokauden<br />
jälkeiseen aikaan jo<br />
suuntautuen.<br />
3. Menestystekijöitä löytyy <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
kosolti ja suuri haaste<br />
on niiden hyödyntäminen hyvinvoinnin<br />
lisäämiseksi. Meidän tulee<br />
vahvistaa teollisen osaamisen muodostamaa<br />
kehityksen vipuvartta.<br />
Suurteollisuudenkin investoinnit<br />
on ymmärrettävä laajasti aluetaloutta<br />
ja pienyrityksiä vahvistaviksi.<br />
Metalli- ja metsäklusterien vahvistaminen<br />
ja kansainvälisen teollisuu-<br />
8
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
Luonnonmukaisen maatalouden ja<br />
varsinkin työvaltaisen kotieläintuotannon<br />
erityistarpeet on otettava<br />
huomioon kansallisissa ja EU-tukiratkaisuissa.<br />
Elintarvikealan erikoistuotteiden,<br />
mm. terveysvaikutteisten<br />
elintarvikkeiden, hyödyntäminen<br />
on osa maakunnan selviytymistä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lla on edellytyksiä<br />
hyvinvointialueeksi, jossa on<br />
hyvä elää ja asua.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle voi tulla myös<br />
energia- ja ympäristöosaamisesta<br />
vahvuus etenkin jos saavutamme<br />
synergiaa metsä- ja metallitoimialaketjujen<br />
kanssa. Pk-yrityksillä on<br />
keskeinen rooli maakunnan menestystekijöiden<br />
hyödyntämisessä.<br />
Yrittäjyysnäkökulma saisikin nousta<br />
yhä voimakkaammaksi maakunnan<br />
kehittämisessä. Samoin tärkeää<br />
on turvata elinkeinoelämän kehittymistä<br />
edistävien kasvavien toimialojen<br />
koulutus.<br />
Kilpailuasemaamme voimme vahvistaa<br />
lyhentämällä suhteellista<br />
etäisyyttämme pääkaupunkiseudusta.<br />
Tältä osin olen ollut vauhdittamassa<br />
Kerava–Lahti -rataoikaisua,<br />
joka on paitsi pääradan myös nopeiden<br />
itärajojen projekti. Vaarallisten<br />
tasoylikäytävien poiston myötä se<br />
luo edellytykset Pendolino-yhteyksille<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on. Samoin valtatie<br />
5:n kehittäminen sekä vesitiehankkeet<br />
kuten <strong>Savo</strong>n kanava ovat<br />
edistymässä. Vesitieliikenne ja matkailuteollisuus<br />
ovat vielä paljolti<br />
käyttämätön voimavara. Niissä on<br />
tehostettava ylimaakunnallista<br />
matkailuyritysten kehittämistä ja<br />
markkinointia. Myönteinen saavutus<br />
on valmistuva Nilsiän reitti.<br />
4. Pääpiirteittäin tavoite 1 -ohjelman<br />
painotukset ovat oikeita nykynäkymien<br />
valossa, mutta syrjäytymisen<br />
torjunta ja infrastruktuuripainotukset<br />
ovat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
pienemmät kuin muissa Itä-<br />
Suomen maakunnissa. Tässä voi<br />
olla tarkistamisen paikka ohjelmakauden<br />
edetessä. On toivottavaa,<br />
että yritysten investointeihin löytyy<br />
lisää kansallista tukea valtion<br />
budjetista. Investointien luomat<br />
uudet työpaikat ovat paras vastalääke<br />
väestöpakoon ja syrjäytymiseen.<br />
Valtion tämän vuoden lisäbudjettiin<br />
esitetty lisämääräraha<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
on oikeansuuntainen mutta sitä on<br />
pyrittävä vielä nostamaan. Tavoitteena<br />
on pidettävä myös Itä-Suomen<br />
säilyttämistä jonkinasteisessa<br />
EU:n rakennerahastojärjestelmässä<br />
v. 2006 jälkeenkin.<br />
5. EU:n itälaajenemisella on vaikutuksia<br />
Itä-Suomeen mm. maatalouspolitiikassa.<br />
Alkutuotannossa ja sen jalostusketjuissa<br />
kansainvälinen kilpailu lisääntyy.<br />
Aluekehitystukien määrä putoaa<br />
huomattavasti nykyisen tavoite 1<br />
-ohjelmakauden päätyttyä, mutta toivottavasti<br />
vasta kohtuullisen sopeutumiskauden<br />
jälkeen. Kansallisella aluepolitiikalla<br />
on tasapainotettava EU:n<br />
itälaajenemisen haittavaikutuksia ja on<br />
selvitettävä maataloustukijärjestelmän<br />
kansallistamista.<br />
Viestini pohjoissavolaisille:<br />
Keskeiset kehittämistyökalut ovat<br />
nyt itsellämme. Tulokset riippuvat<br />
pääosin omasta taidostamme ja yhteistyökyvystämme.<br />
Nyt on työnteon<br />
eikä heikkouksien etsiskelyn<br />
aika. Itä-Suomen yhteisen kohtalonyhteyden<br />
ymmärtämisellä ja<br />
yhteistyöllä kuljemme parempaan<br />
huomiseen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallituksen<br />
puheenjohtaja Markku Rossi:<br />
1. Maakuntahallituksen ja maakunnan<br />
yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana<br />
pyrin siihen, että kokoukset<br />
valmistellaan hyvin ja asiat<br />
pystytään käsittelemään ripeästi. Vain<br />
siten jää aikaa tärkeiden asioiden puimiseen<br />
ja eri mielipiteiden todelliseen<br />
muodostamiseen. Maakuntahallituksessa<br />
ja MYR:ssa on syytä tarkastella<br />
keväisin ja syksyisin maakunnan<br />
kehityksen suuntaa, arvioida<br />
samalla päätösten vaikutuksia sekä<br />
päättää mahdollisista uusista toimista.<br />
2. Maakuntahallitus toimii maakuntavaltuuston<br />
linjauksien mukaisesti<br />
toteuttaen jäsenkuntiensa ja -kuntalaistensa<br />
tahtoa. Toisaalta se toimii<br />
valtion aluehallinnolle antamien tehtävien<br />
toteuttajana yhteistyössä valtionhallinnon<br />
viranomaisten kesken.<br />
Maakuntahallituksen puheenjohtaja<br />
Markku Rossi<br />
Toivon, että maakuntahallitus pystyy<br />
nostamaan savolaisten itsetuntoa ja<br />
luottamusta tulevaisuuteen. Se<br />
edellyttää tinkimätöntä edunvalvontaa<br />
niin Helsingissä kuin Bryssellissäkin,<br />
mutta samalla myös<br />
maakunnan omien henkisten voimavarojen<br />
kehittämistä.<br />
3. Uskon vahvasti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
luontoon ja omista arvoistamme<br />
sekä lähtökohdistamme kumpuaviin<br />
asioihin. Matkailu tarjoaa tulevaisuudessa<br />
yhä enemmän työpaikkoja alan<br />
nykyisten ja uusien yrittäjien toimesta.<br />
Kuntien peruspalveluista on pystyttävä<br />
pitämään kiinni, jotta asukkaille<br />
kyetään turvaamaan laadukkaat<br />
koulutus- ja terveydenhuollon palvelut.<br />
Kun kuntien peruspalvelut ovat<br />
kunnossa, se antaa samalla mahdollisuuden<br />
uusien elinkeinojen kehittämiseen<br />
ja luomiseen.<br />
9
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
Osaaminen ja yrittäminen ovat maakunnan<br />
tulevaisuuden perusta. Niitä<br />
tulee vahvistaa kaikin keinoin ja pyrkiä<br />
erityisesti nuorten kannustamiseen<br />
yrittäjiksi, koska muutoin uusia<br />
yrityksiä ja työpaikkoja ei synny riittävässä<br />
tahdissa.<br />
Väestöpako Etelä-Suomeen on saatava<br />
pysähtymään. Siihen tarvitaan<br />
valtion suoraa panostusta omaan<br />
aluepolitiikkaan EU-tukipolitiikan<br />
ohella. Nyt EU on korvannut entisen<br />
aluepolitiikan, ja tavoite 1 -ohjelmakauteen<br />
kohdistetut toiveet<br />
uhkaavat jäädä toteutumaltaan liian<br />
pieniksi.<br />
4. Tavoite 1 -ohjelman painopisteet<br />
ja linjaukset on tehty maakunnan<br />
vakaan harkinnan mukaan. Erityisesti<br />
toivon, että liikenneinvestointeihin<br />
pystytään löytämään tarvittava<br />
määrä maakunnallista ja valtakunnallista<br />
rahaa. Sekä maantieettä<br />
vesiliikenteessä on <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa runsaasti kehittämisen arvoisia<br />
hankkeita. Vaikka maan hallitus<br />
”nyreksiikin” vesitieverkostoja,<br />
ei esimerkiksi <strong>Savo</strong>n kanavaa saa<br />
vesittää. Se tulee rakentaa maakunnan<br />
tahdon mukaisesti.<br />
5. Jos Euroopan Unioni laajenee nopeasti,<br />
joutuu koko alue- ja maatalouspolitiikka<br />
uuteen arviointiin. Suomen<br />
ja myös ehdokasmaiden kansalaisten<br />
edun mukaista on hitaampi laajenemisaikataulu,<br />
jolloin uusille jäsenmaille jää<br />
pidempi sopeutumisaika.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tulee toimia siten, että<br />
nykyisen EU-ohjelmakauden päättyessä<br />
koko Itä-Suomeen saadaan<br />
mahdollisen korkeatasoinen ja pitkäaikainen<br />
jatkohoito.<br />
Viestini pohjoissavolaisille:<br />
Nyt ei luovuteta – vaikeudet on tehty<br />
voitettaviksi! <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on<br />
paljon hyvää, minkä puolesta kannattaa<br />
taistella.<br />
Haastattelun koonti: Ilpo Lommi<br />
Maakuntavaltuusto evästi<br />
maakuntasuunnitelman valmistelua<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuusto<br />
hahmotti evästyksiä<br />
pitkän tähtäimen kehityslinjoja<br />
viitoittavan maakuntasuunnitelma<br />
2020:n työprosessiin kesäkuun<br />
kokouksessaan sekä sitä edeltäneessä<br />
strategiaseminaarissaan. Seminaarissa<br />
maakuntavaltuutetut jakautuivat<br />
neljään työryhmään, joiden teemoina<br />
olivat väestö ja talous, hyvinvointi, sivistys<br />
ja osaaminen sekä aluerakenne,<br />
infrastruktuuri ja osaaminen. Työryhmät<br />
poikivat konkreettisia linjauksia<br />
maakuntasuunnitelman jatkovalmistelulle.<br />
Se etenee syksyn mittaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton vetämänä ja mm. seutukuntakohtaisilla<br />
kansalaistapaamisilla<br />
asiaa syventäen.<br />
Esille nousi mm. lasten ja lapsiperheinen<br />
keskeinen merkitys maakunnan<br />
elinvoiman varmistamisessa. Myös<br />
naisten merkittävää roolia korostettiin<br />
niin väestökehityksellisesti kuin<br />
osaamisen ja aktiivisuuden edistäjinä.<br />
Naisten poismuuttoa maakunnasta<br />
torjuu työpaikkojen ja urakehityksen<br />
turvaaminen sekä asianmukaiset hyvinvointipalvelut.<br />
Näillä asioilla on vaikutusta<br />
myös syntyvyyteen.<br />
Muuttotappion lisäksi väestön ikääntyminen<br />
ja sairastavuus ovat haasteita,<br />
joihin maakuntasuunnitelmassa joudutaan<br />
etsimään keinoja. Oman perusväestön<br />
uudistumisen rinnalle on nousemassa<br />
kysymys ulkomaalaispolitiikasta.<br />
Maakuntavaltuutettujen mielestä<br />
siihen on varauduttava ja samalla on<br />
kehitettävä suvaitsevaisuutta ja avoimuutta.<br />
Apu muutoksen hallintaan<br />
ja johtamiseen<br />
Maakuntavaltuutetuille puhunut Suomen<br />
Kuntaliiton alue- ja elinkeinoyksikön<br />
päällikkö Keijo Sahrman korosti<br />
maakuntasuunnitelman merkitystä<br />
pitkäjänteisessä ja niin päättäjiä, elinkeinoelämää,<br />
järjestöjä kuin kansalaisiakin<br />
sitouttavassa maakunnan kehittämistyössä.<br />
– Suunnitelmallisuudella on merkitystä,<br />
vaikka maailma muuttuu entistä<br />
nopeammin ympärillä. Suunnittelun<br />
onkin tällaisissa oloissa oltava muutoksen<br />
johtamista ja hallintaa, mikä luo<br />
reagointiherkkyyttä, sopeutumiskykyä<br />
ja joustavuutta uusiin asioihin sekä<br />
torjuu päämäärätöntä ja hajanaista<br />
poukkoilua. 15–20 vuoden päässä tulevia<br />
asioita on mahdotonta ennustaa<br />
tarkkaan, mutta maakunnan on<br />
hyvä muodostaa näinkin pitkälle aikavälille<br />
yhtenäistä tavoitetilaa laajapohjaisesti<br />
eri tahoja kuunnellen ja<br />
yhteistyötä rakentaa. Maakuntaliitot<br />
ovat ainoita organisaatioita, jotka pystyvät<br />
luomaan maakunnalle yhdensuuntaiset<br />
pitkän aikavälin tavoitteet<br />
yhteistyössä kaikkien muiden alueellisten<br />
toimijoiden kanssa, muistutti<br />
Sahrman.<br />
Maakuntavaltuusto hyväksyi visiot ja<br />
alustavat strategiat maakuntasuunnitelma<br />
2020:n valmisteluprosessiin.<br />
Ensimmäinen luonnos pitkän tähtäimen<br />
maakuntasuunnitelmasta on tarkoitus<br />
saada maakuntahallituksen lokakuun<br />
ja maakuntavaltuuston marraskuun<br />
kokouksiin. Lopullisesti suunnitelma<br />
hyväksytään ensi kevään maakuntavaltuustossa.<br />
Teksti: Ilpo Lommi<br />
10
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
K<br />
Maakunnan yhteistyöryhmän<br />
kokoonpano uudistui<br />
ussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien<br />
toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien<br />
toimenpiteiden yhteensovittamista<br />
varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Maakunnan<br />
yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina<br />
maakunnan <strong>liitto</strong> ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa<br />
rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon<br />
kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen<br />
kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt.<br />
Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat yhteistyöryhmään<br />
valittiin maakuntavaltuuston toimikaudeksi<br />
v. <strong>2001</strong>–2004, kun muiden tahojen edustajat toimivat<br />
koko tavoite 1 -ohjelmakauden ajan v. 2000–2006.<br />
MYR:issä puntaroidaan mm. tavoite 1 -ohjelman kehittämisvarojen<br />
jakoa.<br />
Maakuntahallitus nimesi keväällä ns. kuntajäsenet maakunnan yhteistyöryhmään<br />
toimikaudeksi <strong>2001</strong>–2004 seuraavasti:<br />
Varsinainen jäsen<br />
Varajäsen<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton ja sen jäsenkuntien edustajat:<br />
Rossi Markku, puh.joht.<br />
Husu Risto<br />
Oinonen Minna<br />
Kainulainen Yrjö (III vpj.)<br />
Ruotsalainen Jorma<br />
Karhu Unto<br />
Eeva Arja<br />
Kettunen Rauno<br />
Pekkarinen Lea<br />
Kivinen Marja<br />
Semi Matti<br />
Kuosmanen Soili<br />
Tenhunen Jouko<br />
Peltonen Ulla<br />
Ryynänen Leena<br />
Väätäinen Tuula<br />
Weckström Seija<br />
Lisäksi MYR:iin kuuluvat koko tavoite 1 -ohjelmakauden ajan<br />
Valtion ja valtionhallinnon viranomaisten edustajat:<br />
Kekoni Jaakko, P-<strong>Savo</strong>n TE-keskus (I vpj.) Ruokolainen Heimo<br />
Laakso Heikki, Itä-Suomen lääninhallitus Avento Maire<br />
Paronen Petteri, Kuopion yliopisto<br />
Nerg Päivi<br />
Pihlaja Eila, P-<strong>Savo</strong>n TE-keskus<br />
Honkonen Jukka<br />
Tengvall Pauli, Finnvera Oyj<br />
Aira Juhani<br />
Tiihonen Eeva, P-<strong>Savo</strong>n ympäristökeskus Kaijalainen Erkki<br />
Tuiremo Matti, <strong>Savo</strong>-Karjalan tiepiiri<br />
Keränen Petri<br />
Tukia Taina, P-<strong>Savo</strong>n metsäkeskus<br />
Rautiainen Olavi<br />
Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajat:<br />
Isotalo Hannu, Kuopion Kauppakamari<br />
Koivula-Palonen Mai<br />
Kivelä Satu, Teollisuustyönantajat<br />
Immonen Jarmo<br />
Korhonen Väinö, <strong>Savo</strong>n Yrittäjät ry.<br />
Penttilä Taisto<br />
Laukkanen Tuula, Akava<br />
Nikkarinen Maria<br />
Laulainen Raimo, SAK<br />
Rissanen Kirsi<br />
Ojanperä Jaakko, Palvelutyönantajat<br />
Virta Aira<br />
Puustinen Pirkko, STTK (II vpj.)<br />
Koivisto Kari<br />
<strong>Savo</strong>lainen Juhani, MTK <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong><br />
Sirviö Irma<br />
11
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
MYR linjasi ykkösohjelman<br />
strategioitaan<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n maakunnan<br />
yhteistyöryhmä (MYR) keskusteli<br />
toukokuun strategiaseminaarissaan<br />
Itä-Suomen tavoite 1<br />
-ohjelman maakunnallisista linjauksista.<br />
Suuria muutospaineita ei ilmennyt,<br />
mutta jonkin verran MYR:issä on<br />
erilaisia käsityksiä mm. toimintalinja<br />
1:n eli yritysten ja niiden toimintaympäristön<br />
kehittämisen, toimintalinja<br />
2:n eli osaamisen vahvistamisen<br />
ja toimintalinja 3:n eli maaseudun kehittämisen<br />
sisäisistä voimavarojen<br />
painotuksista. Ohjelma-asiakirjan ja<br />
sen täydennysosan olennaiseen<br />
muuttamiseen ei seminaarissa katsottu<br />
olevan toistaiseksi aihetta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n yhteistyöryhmä ei itse<br />
voi tehdä muutoksia EU:n komission<br />
noin vuosi sitten hyväksymään<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjaan<br />
tai sen täydennysosaan. Se voi<br />
kuitenkin tehdä pari kertaa vuodessa<br />
kokoontuvalle Itä-Suomen seurantakomitealle<br />
esityksiä ohjelmasisällön<br />
tarkistuksista. Otollisin ajankohta<br />
lienee EU:n nykyisen rakennerahastokauden<br />
puolivälin laaja<br />
tarkistuskierros v. 2003. Tuolloin mm.<br />
ratkaistaan, saavatko alueet ylimääräisiä<br />
EU-tukivaroja hyvän ohjelmatoteutuksensa<br />
ansiosta. Myös ohjelmakauden<br />
tavoitteita voidaan tarkistaa.<br />
Tavoitteissa<br />
ei muutostarvetta<br />
Yhteistyöryhmän seminaarissa ei ilmennyt<br />
merkittäviä paineita myöskään<br />
ohjelmakauden tavoitteiden<br />
muuttamiseen. Jonkin verran haluttiin<br />
korostaa säilytettävien ja uudistettavien<br />
työpaikkojen merkitystä<br />
suhteessa uusien työpaikkojen perustamiseen<br />
mutta sekään ei johtanut<br />
tavoitteiden uudelleen arviointiin.<br />
Tavoite 1 -ohjelmakaudella v.<br />
2000–2006 tähdätään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
noin 7 000 uuteen työpaikkaan ja<br />
noin 16 500 säilytettävään työpaikkaan<br />
nettomääräisesti.<br />
Toimintalinjoittaisessa keskustelussa<br />
ilmeni, että yritysten ja niiden toimintaympäristöjen<br />
kehittämisessä<br />
on huomattavia rahoituspaineita,<br />
koska hyviä hankkeita tulee rahoittajille<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksen<br />
yritysosaston osastopäällikkö Jorma<br />
Hyvärisen mukaan selvästi enemmän<br />
kuin mitä on myönnettävissä EU-tukia<br />
ja niiden kansallisia vastinrahoja.<br />
– Rahoittajaviranomaiset saavat kritiikkiä<br />
tukien riittämättömyyden lisäksi<br />
siitä, että uudet perustettavat<br />
työpaikat painottuvat tavoitteissa<br />
suhteessa säilytettäviin. – Nyt tarvitaan<br />
linjanvetoa myös, kanavoidaanko<br />
tukia enemmän <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on<br />
muualta siirtyvälle yritystoiminnalle<br />
suhteessa maakunnassa toimiviin<br />
yrityksiin, sanoi Hyvärinen.<br />
Toimintalinja1:n sisällä näyttää olevan<br />
lisäksi haluja siirtää painopistettä<br />
yritysten suoriin investointi- ja<br />
kehittämistukiin toimintaympäristön<br />
kehittämisestä. MYR tekikin niin viiden<br />
miljoonan edestä. Yritystoiminnan<br />
kehittämiseen ei kuitenkaan voida<br />
siirtää tukivaroja muilta toimintalinjoilta,<br />
koska eri rakennerahastojen<br />
osuutta ei voida muuttaa<br />
alueellisilla päätöksillä.<br />
Maakuntajohtaja Antti Mykkänen<br />
tähdensi, että keskeistä on menestystuotestrategia<br />
eli voimavarojen<br />
kohdentaminen toimialoille, yrityksiin<br />
ja tuotteisiin, jotka pystyvät kilpailemaan<br />
parhaiten kansallisesti ja<br />
kansainvälisesti. – Koska yritystukien<br />
lisäys EU:n rakennerahastojen<br />
kautta ei ole kesken ohjelmakauden<br />
helppoa, tulee <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on kanavoida<br />
valtion budjetissa ainakin 200<br />
miljoonaa markkaa lisää yritysten<br />
investointi- ja kehittämistukia. Mitään<br />
syytä ei ole lieventää uusien yritysten<br />
sekä uusien tai säilytettävien työpaikkojen<br />
perustamistavoitteita.<br />
Syrjäytymisen torjuntaa<br />
ei voi unohtaa<br />
”Savupiipputeollisuuttakin” tarvitaan edelleen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa uusien kasvualojen<br />
kehityksen tasapainottamiseksi ja perinteisten teollisuustyöpaikkojen<br />
säilyttämiseksi.<br />
Toimintalinja 2:n eli osaamisen ja työvoiman<br />
ammatillisten valmiuksien<br />
vahvistamisen osalta keskustelua<br />
syntyi syrjäytymisen ehkäisemisen eli<br />
mm. työttömyyden torjunnan sekä<br />
12
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
keskittyvät siihen, miten pitkälle pyritään<br />
säilyttämään alkutuotannon<br />
työpaikkoja. TE-keskuksen maaseutuosaston<br />
kehittämispäällikkö Pekka<br />
Kärkkäisen mukaan ydinkysymys<br />
kuuluu, onko vahvojen toimialojen<br />
tukeminen oikea strategia maaseudun<br />
elinvoiman lisäämiseen sekä miten<br />
saadaan jalostusastetta ja laatua<br />
nostettua. Yhteistyöryhmä katsoi,<br />
että voimavaroja on kohdennettava<br />
maaseudun vahvoihin aloihin, mutta<br />
keskustelua on herätettävä alkutuotantoa<br />
korvaavien työpaikkojen synnyttämisestä<br />
mm. uusilla palveluyrityksillä.<br />
Maaseudun monitoimiyrittäjyyteen<br />
kannattaa panostaa.<br />
Kuopion tiedelaaksoon Microteknioineen ja Bioteknioineen on ladattu mittavia<br />
panostuksia sekä kasvuodotuksia paitsi Kuopiosta myös koko <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>sta.<br />
toisaalta työssä olevien ammattiosaamisen<br />
ja työssä jaksamisen välisestä<br />
voimavarajaosta. Se on 60:40<br />
osaamisen kehittämisen hyväksi. Seminaarissa<br />
ilmeni haluja lisätä osaamisen<br />
kehittämisen osuutta syrjäytymisen<br />
torjunnan kustannuksella.<br />
Osastopäällikkö Kirsi Vainikainen<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksen työvoimaosastolta<br />
huomautti, että<br />
työttömiä ei voida unohtaa ja heidän<br />
palauttamiseensa työmarkkinoille<br />
on panostettava. – EU:n komissio<br />
velvoittaa siihen eikä 60:40-<br />
jakoa voida hevin muuttaa. Yksimielinen<br />
seminaari oli, että toimintalinja<br />
2:n voimavaroja on kohdennettava<br />
painokkaasti nuoriin uusien<br />
syrjäytymistapausten ja maakunnasta<br />
poismuuton torjumiseksi.<br />
Pk-yritysten henkilöstön koulutukseen<br />
on löydettävä uusia keinoja<br />
ja sisältöjä niukoista koulutusmäärärahoista<br />
huolimatta.<br />
Toimintalinja 3:n eli maaseudun kehittämisen<br />
keskeisimmät kysymykset<br />
Metalliteollisuus on edelleen yksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n aluetalouden tukijaloista.<br />
Sen kasvukehitys pysynyt hyvänä mm. tuotantomenetelmien uusiutumisen<br />
tuovan tuottavuuden ja jalostusarvon kohoamisen ansiosta.<br />
Toimintalinja 4:n eli osaamisen ja<br />
arkielämän rakenteiden, hyvän elinympäristön<br />
ja infrastruktuurin kehittämisen<br />
osalta syntyi vain vähän keskustelua.<br />
Erilaisia näkemyksiä esiintyi<br />
mm. liikenneinfran ja osaamiseen<br />
liittyvien toimitilojen rahoitussuhteesta.<br />
Maakuntajohtaja Antti Mykkäsen<br />
mukaan toimintalinja 1 ja 4<br />
ovat nykylinjauksissa etusijalla, jos<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> saa rakennerahastokauden<br />
puolivälin tarkistuksessa ylimääräistä<br />
EU-tukea.<br />
Mikä on MYR <br />
Maakunnan yhteistyöryhmä koostuu<br />
24 jäsenestä ja puheenjohtajasta,<br />
joksi valittiin tänä keväänä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallituksen<br />
puheenjohtaja Markku<br />
Rossi (kesk). MYR:in päätehtävinä<br />
on laatia vuosittain tavoite 1 -ohjelman<br />
maakunnallinen yhteistyöasiakirja,<br />
jossa mm. määritellään<br />
ykkösohjelman tukivarojen tarpeita,<br />
toteutuksen painopistealueita ja<br />
ylimaakunnallisiin hankkeisiin panostettavia<br />
tukia. MYR antaa – tai<br />
on antamatta – puoltoja suuriin ykkösohjelman<br />
hankkeisiin. Samoin<br />
se hyväksyy tuettavien EU-hankkeiden<br />
kriteerit ja koordinoi tukipäätösten<br />
yhteensovittamista. Mikäli<br />
MYR ei ole asiasta yksimielinen,<br />
tarvitaan päätöksentekoon<br />
kahden kolmasosan määräenemmistö.<br />
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi<br />
13
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tavoite 1 -ohjelmalla<br />
ripeä alku <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
V<br />
iime vuosikymmenen heikko<br />
suhteellinen talouskehitys<br />
näyttää jatkuneen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
vielä vuonna 2000. Positiivista<br />
oli kuitenkin työllisyyden parantuminen.<br />
Huhtikuussa <strong>2001</strong> tilastoitiin<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n työttömien<br />
työnhakijoiden määrän pienentyneen<br />
edellisvuoden vastaavaan<br />
ajankohtaan verrattuna 3,7 %. Avoimet<br />
työpaikat lisääntyivät peräti<br />
51,3 %:lla. Aluetaloudellisesti vuosi<br />
2000 merkitsi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa nopeutunutta<br />
kasvua, joskin koko maan<br />
kehitys oli vielä ripeämpää. Liikevaihdon<br />
kasvu oli noin 8,2 %, kun koko<br />
maassa se oli12 %.<br />
Talouskehityksen vahvistumiseen<br />
tähtäävän EU:n tavoite 1 -ohjelman<br />
toteutus käynnistyi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
ripeästi v. 2000 etenkin Euroopan<br />
aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan<br />
Sosiaalirahaston (ESR) osalta.<br />
Euroopan Maatalouden Ohjausja<br />
Tukirahaston (EMOTR) ohjelman<br />
toteuttaminen sen sijaan viivästyi<br />
vuoden loppuun saakka. Myös Finnvera<br />
Oyj:n pääsy tavoite 1 -ohjelman<br />
rahoittajaksi matalakorkoisilla korkotukilainoilla<br />
siirtyi keväälle <strong>2001</strong>.<br />
Runsaasti tukihakemuksia<br />
aluksi<br />
EU-tukihakemusten runsas määrä ja<br />
suuri hankekoko vaikuttivat mittavien<br />
hankkeiden rahoituspäätösten<br />
painottumiseen ohjelmakauden alkuun.<br />
Maakunnan yhteistyöryhmä<br />
käsitteli sen vuoksi runsaasti suuria<br />
hankkeita, joista tehtiin jo vuoteen<br />
2003 ulottuvia rahoitusvarauksia. Siten<br />
tavoite 1 -ohjelman rahoitusta<br />
on sidottu jo ensimmäisenä vuotena<br />
merkittävä osa seuraaviksi vuosiksi<br />
etukäteen. Tällä tavoin saadaan<br />
EU-hankkeita nopeasti liikkeelle ja<br />
niiden vaikutukset ehtivät näkyä ohjelmakaudella<br />
ja sen puolivälissäkin,<br />
jolloin pidetään välitarkastus. Mikäli<br />
Metalli on myötätuulessa. Kuvassa maakunnan metalliteollisuuden kehittämistä<br />
edistävän Rautainen <strong>Savo</strong> -hankkeen seutukuntavetäjien kokous.<br />
sen tulokset ovat hyvät, Itä-Suomi voi<br />
saada merkittävästi ylimääräistä EUtukea<br />
jaettavaksi.<br />
Ohjelmakauden alussa toimintalinja<br />
1:n yritystuet ovat kohdistuneet<br />
huomattavalta osin osaamispohjaisen<br />
yritystoiminnan kehittämishankkeisiin,<br />
joista suurimmat ovat Varkaudessa<br />
ja Kuopiossa. Kuopion tiedelaaksoon<br />
rakennetaan tavoite 1<br />
-ohjelman osarahoituksella Mikrotekniaa<br />
sekä IT-keskusta, jonka yritystiloja<br />
ja koneiden sekä laitteiden<br />
hankintaa tuetaan 25 Mmk:lla. Varkauden<br />
teknologiakeskus Tyyskän<br />
yritystilojen rakentamista tuetaan<br />
15 Mmk:lla. Molemmat rakennushankkeet<br />
ovat käynnissä ja saavuttaneet<br />
juuri harjakorkeutensa. Näissä<br />
hankkeissa syntyy lähivuosina Kuopion<br />
Mikrotekniaan noin 700 ja Varkauden<br />
Tyyskään noin 300 uutta työpaikkaa.<br />
Kaikkiaan v. 2000 rahoitetuilla EUhankkeilla<br />
arvioidaan syntyvän noin<br />
1 500 uutta työpaikkaa, mikä täyttäisi<br />
vuositavoitteen. Jatkossa vuosittaiset<br />
uusien työpaikkojen perustamistavoitteet<br />
ovat hieman yli tuhannen<br />
työntekijän suuruiset. Kaikkiaan<br />
v. 2006 loppuun kestävässä Itä-Suomen<br />
tavoite 1 -ohjelmassa on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
tavoitteena noin 8 000<br />
uutta työpaikkaa.<br />
Työpaikkatavoitteet<br />
keskeisiä<br />
Uusien työpaikkojen perustaminen<br />
ja olemassa olevien säilyttäminen on<br />
EU-hankkeiden tärkeimpiä tukikriteerejä<br />
ja tavoitteita. EU-tukea, sen<br />
kansallista vastinrahaa ja hanketahojen<br />
omarahoitusosuutta käytetään<br />
seitsemän vuoden aikana <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n kehittämisprojekteihin hieman<br />
yli viisi miljardia markkaa eli vuositasolla<br />
keskimäärin runsaat 700 miljoonaa.<br />
Painopistealoina ovat yritysten<br />
ja niiden toimintaympäristön<br />
sekä ammatillisen osaamisen kehittäminen,<br />
joihin panostetaan <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa EU-tuista yhteensä noin<br />
70 %. Niiden panostukset ovat etu-<br />
14
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kulttuuriklusteri perustettiin keväällä edistämään<br />
maakunnan laajan kulttuurituotannon ja -teollisuuden<br />
kehittämistä.<br />
painotteisia eli ohjelmakauden alkupuolelle<br />
enemmän keskittyviä.<br />
IT-alan kehittymistä tuetaan myös<br />
muuntokoulutushankkeilla. Muuntoja<br />
lisäkoulutukseen suunnataan ohjelmakaudella<br />
toimenpidekokonaisuuden<br />
2.1. rahoituksesta 40 % eli<br />
yhteensä 40,4 Mmk (koskee noin<br />
800 henkilöä). Toimenpidekokonaisuuden<br />
2.2. rahoituksesta muuntoja<br />
lisäkoulutukseen panostetaan<br />
20 % eli yhteensä 13 Mmk (noin 700<br />
henkilöä). IT-klusterin vetäjänä aloittaa<br />
heinäkuun alusta ekonomi Paula<br />
<strong>Savo</strong>lainen.<br />
Perinteisillä metsä-, elintarvike- ja<br />
metalliklustereilla sekä matkailussa<br />
on käynnistynyt hyviä ja tuloksellisia<br />
kehittämishankkeita. Toimialoista<br />
nopeimmin kasvoivat marraskuusta<br />
1999 lokakuuhun 2000 metalli- ja<br />
puuteollisuus. Metalliteollisuus kasvoi<br />
viime vuonna 25 %, mikä on selvästi<br />
maan keskimäärää<br />
paremmin. Metalliteollisuuden<br />
kehittämiseksi tavoite<br />
1 -ohjelman varoilla<br />
tuetaan Rautainen <strong>Savo</strong><br />
-hanketta.<br />
Mekaanisen puunjalostuksen<br />
liikevaihdon kasvu on<br />
ollut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa viime<br />
vuosikymmenen puolivälistä<br />
lähtien kaksinkertainen<br />
kaikkien toimialojen<br />
kasvuun verrattuna.<br />
Viime vuonna kasvu kiihtyi<br />
ja ylsi 16,3 %:iin. Puuteollisuuden<br />
kehittämishankkeena<br />
tavoite 1 -ohjelmassa<br />
on mm. Silva <strong>Savo</strong>nia<br />
-hanke. Metalli- ja<br />
puuteollisuuden kasvun<br />
veturina on lisääntynyt<br />
vienti.<br />
Hyvinvointiklusterin toiminta<br />
käynnistyi alkuvuodesta<br />
mm. Itä.-Suomen<br />
yhteisseminaarilla. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liitolla on vetovastuu<br />
tässä tulevaisuuden<br />
hyvin potentiaalisessa toimialaketjussa.<br />
Sen haasteena on yhdistää<br />
julkisen sektorin, oppilaitosten, tutkimuslaitosten<br />
ja yritystoiminnan<br />
korkeatasoista osaamista jopa koko<br />
maan tasolla mm. uusiksi tuotteiksi<br />
ja palveluiksi vastaamaan kasvavaan<br />
kysyntään mm. väestön ikääntymisestä<br />
johtuen. Hyvinvointiklusterin<br />
vetäjänä aloittaa kesällä yht.kuntatiet.<br />
maisteri Tiina Reinikainen.<br />
Kiviteollisuudesta on hyvänä esimerkkinä<br />
syrjäiselle maaseudulle<br />
Rautavaaralle syntyvät kuusi uutta<br />
työpaikkaa. Kiviesiintymien hyödyntäminen<br />
yritystoiminnaksi etenee<br />
Kiuruvedellä ja Rautavaaralla tavoite<br />
1 -ohjelman EU-hankkeessa.<br />
Kulttuuriklusteri<br />
käynnistyy<br />
Vuoden <strong>2001</strong> maaliskuussa päätettiin<br />
toimialaketjujen määrän lisäämisestä<br />
kulttuuriklusterilla. Sen uskotaan<br />
tuovan lisäarvoa kulttuuriteollisuuden<br />
kehittämiselle <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.<br />
Kulttuuriteollisuudessa on<br />
rahoitettu Kulttuurin tuotantokeskus<br />
-hanketta, jonka tuloksena on<br />
kahdeksan uutta yritystä sekä Helsingistä<br />
Kuopioon siirtyvä TV-ohjelmien<br />
tuotantoyhtiö, jonka osaomistajaksi<br />
ja toimitusjohtajaksi<br />
EU-hankkeen projektipäällikkö<br />
Kari Voutila siirtyy loppukesästä.<br />
Kulttuuriklusterin puheenjohtajaksi<br />
on valittu toimittaja Riitta Raatikainen.<br />
Perinteisillä toimialoilla<br />
hyvä kasvuvauhti<br />
Elintarvikeklusteri on edelleen yksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n merkittävistä toimialaketjuista.<br />
15
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Paula <strong>Savo</strong>laisesta<br />
IT-koordinaattori<br />
E<br />
Hän lähtee ensi työkseen perehtymään<br />
laajemmin IT-alaan etenkin yritysten kautta<br />
mutta myös hallinnon yhteistyötahoja<br />
kartoittaen. Samalla hän toivoo toimialakonomi,<br />
KTM Paula <strong>Savo</strong>lainen<br />
on valittu <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
IT-koordinaattoriksi <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>on. Hän aloittaa heinäkuussa<br />
vuoden 2003 loppuun kestävässä määräaikaisessa<br />
tehtävässä. Työpaikaksi tulee<br />
Kuopiossa Microteknia tai Teknia.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>on Paula <strong>Savo</strong>lainen<br />
siirtyi Instrumentarium-konserniin kuuluvasta<br />
Deio Oy:stä, missä hän työskenteli<br />
runsaan vuoden mm. tehohoidon tietojärjestelmätuotteita<br />
tekevässä yksikössä.<br />
Sitä ennen hän oli kymmenen<br />
vuotta Tietoenatorilla ohjelmistosuunnittelijana,<br />
konsulttina, asiantuntijana ja<br />
projektipäällikkönä, joten käytännön<br />
näkökulmaa tietotekniikkaan on kertynyt<br />
runsaasti.<br />
IT-ala on kasvun ja<br />
kehityksen ”veturi”<br />
Elinkeinoelämästä maakunta<strong>liitto</strong>on ITkoordinaattoriksi<br />
siirtyminen on Paula<br />
<strong>Savo</strong>laisen mukaan kiinnostava ja kiehtova<br />
haaste, sillä nyt avautuvat mahdol-<br />
lisuudet hyödyntää omaa osaamista ja<br />
yhteistyöverkostoja koko maakunnan<br />
hyödyksi. Vaikka IT-alankin kehityksessä<br />
voi tulla aaltoliikettä, on sen keskipitkän<br />
ja pitkänkin tähtäimen kehitysnäkymät<br />
selkeästi kasvusuuntaisia. Suomi ja myös<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> ovat niin pitkällä tietoyhteiskunnassa,<br />
että siltä tieltä ei ole paluuta.<br />
– Informaatioteknologia liittyy yhä kiinteämmin<br />
monien muiden toimialojen ja<br />
peruspalvelujen kehitykseen. Tämä onkin<br />
erittäin tärkeä haaste <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssakin,<br />
sillä IT-osaamista on pystyttävä soveltamaan<br />
käytäntöön eli sen on synnytettävä<br />
uusia liikeideoita, yrityksiä, työpaikkoja<br />
ja edistettävä olemassa olevien<br />
tuotteiden, palvelujen ja yritysten kehittämistä.<br />
Itseisarvoa ei sillä ole niin paljoa<br />
että se yksinään riittäisi jatkuvaan<br />
kasvukehitykseen, kuten on viime aikoina<br />
nähty, korostaa Paula <strong>Savo</strong>lainen.<br />
Paula <strong>Savo</strong>lainen uskoo, että<br />
informaatioteknologia nousee<br />
yhdeksi ”veturiksi” <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kehittämisessä.<br />
rajat ylittävää yhteistyötä viittaamalla juuri<br />
IT-sovellusten välinearvoon.<br />
Paula <strong>Savo</strong>laisen harrastuksista keskeisin<br />
on suunnistus, missä hän on viime<br />
1980- ja 90-luvuilla lukeutunut maan<br />
valioihin. Nykyisin hän toimii enemmän<br />
järjestöpuolella ja mm. viime vuonna<br />
perustetun uuden SK <strong>Savo</strong> -suunnistusseuran<br />
puheenjohtajana. Jukolan Venlaviestiin<br />
Paula <strong>Savo</strong>lainen osallistui tänä<br />
kesänä jo 20. kerran.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi<br />
Tiina Reinikainen<br />
hyvinvointiklusterin<br />
projektipäälliköksi<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusterin<br />
määräaikaiseksi projektipäälliköksi<br />
on valittu YTM Tiina<br />
Reinikainen Kuopiosta. Hän siirtyy<br />
tehtävään Markkinointi-instituutin Kuopion<br />
yksikön projektipäällikön tehtävistä,<br />
joihin kuului mm. alueellisten koulutuspalvelujen<br />
koordinointi.<br />
Aiemmin Tiina Reinikainen on toiminut<br />
Oulussa Medipolis Oy:ssä viisi vuotta mm.<br />
lääketieteen ja bioteknologian alan projektitehtävissä<br />
sekä Kuopion yliopiston koulutus-<br />
ja kehittämiskeskuksessa tutkimusasiamiehenä.<br />
Yhteiskuntatieteen maisterin<br />
tutkinnon hän suoritti Joensuun yliopistossa<br />
pääaineen ollessa aluesuunnittelu.<br />
Tiina Reinikaisen mukaan hyvinvointiklusterin<br />
kehittämisessä yhdistyvät aiemman<br />
työkokemuksen soveltaminen<br />
niin toimialakohtaisesti kuin koulutusja<br />
suunnitteluasioiden osalta. – Työssä<br />
motivoi myös suuresti toimintamahdollisuus<br />
oman synnyin- ja kotimaakunnan<br />
hyväksi. Hyvinvointiklusterilla on suuri<br />
merkitys maakunnan paremmalle tulevaisuudelle<br />
väestön ikääntymisen ja sairastavuuden<br />
luomien mittavien haasteiden<br />
ratkaisemiseksi sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien<br />
ja työpaikkojen<br />
aikaansaamiseksi.<br />
Hyvinvointipalvelut<br />
varma kasvuala<br />
Tiina Reinikainen aloittaa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusterin<br />
projektipäällikkönä.<br />
– Hyvinvointipalvelut ovat kasvava elinkeinoelämän<br />
ala ja myös julkisen sektorin<br />
on panostettava niihin entistä enemmän.<br />
”Tuhannen euron” kysymys on hyvinvointipalvelujen<br />
ja myös tutkimussekä<br />
kehittämistyön rahoittaminen. Siihen<br />
on etsittävä uusia keinoja ennakkoluuloitta.<br />
Uusi teknologia luo jo nyt lisämahdollisuuksia<br />
mm. vanhusten palvelujen<br />
järjestämiseksi entistä laadukkaammin.<br />
Hyvinvointiklusterissa on tarkoitus<br />
tehostaa elinkeinoelämän, julkisen sektorin<br />
ja oppilaitosten yhteistyötä uusien<br />
synergiahyötyjen aikaansaamiseksi,<br />
toteaa Tiina Reinikainen.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi<br />
16
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
EU-komission tarkastus<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa<br />
E<br />
uroopan yhteisöjen komission<br />
pääosasto DG Region<br />
tarkastusyksikkö G 3 tarkasti<br />
26.3.–30.3.<strong>2001</strong> Suomen ja erityisesti<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman<br />
hallinto- ja valvontajärjestelmän.<br />
Tarkastajina toimivat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
Elina Hakonen-Meddings ja Alfred<br />
Föhr.<br />
Tarkastuksen lähtökohtana oli komission<br />
asetus yksityiskohtaisista<br />
säännöistä rakennerahastoista myönnettävän<br />
tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien<br />
osalta. Suomeen tarkastus<br />
tehtiin jäsenmaista ensimmäisenä,<br />
koska maamme jätti ensimmäisenä<br />
komissiolle ohjelma-asiakirjaehdotuksensa.<br />
Komission tarkastajat aloittivat tarkastuksen<br />
ministeriöistä. Sisäasiainministeriössä<br />
käsittelyssä oli ministeriön<br />
toiminta tavoite 1 -ohjelman<br />
hallintoviranomaisena ja Euroopan<br />
aluekehitysrahaston maksuviranomaisena.<br />
Lisäksi tarkastuksessa käsiteltiin<br />
ministeriön valvonta- ja tarkastustoiminta.<br />
Tarkastajat kävivät myös kauppa-<br />
ja teollisuusministeriössä.<br />
Käytännön hankerahoitustoiminnan<br />
hallinnoinnin tarkastus suuntautui<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on, jossa tarkastuskohteina<br />
olivat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> ja<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n työvoima- ja elinkeinokeskus.<br />
Tarkastuksessa käytiin läpi<br />
hallinto- ja valvontajärjestelmien lisäksi<br />
eräitä rahoitus- ja maksatushakemuksia<br />
sekä -päätöksiä.<br />
Kiitosta tuli tarkastajilta<br />
Ennakkotietojen perusteella tavoite<br />
1-ohjelman hallinnointijärjestelmään<br />
ei ollut huomauttamista <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
TE-keskuksen ja maakunnan liiton<br />
antaman esimerkin mukaisesti.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitolle tarkastajat antoivat<br />
kiitosta tavoite 1 -ohjelman<br />
hankkeiden hyvin hoidetusta käsittelyprosessista.<br />
Lomakkeet, ohjeet ja<br />
muu materiaali ovat erinomaisia.<br />
Hankkeiden seurannan ja valvonnan<br />
kannalta on hyvä käytäntö, että hankkeille<br />
asetetaan ohjausryhmät, joiden<br />
kautta seurantaa voidaan tehostaa.<br />
Myönteistä palautetta sai myös tavoite<br />
1 -ohjelman internet-sivusto<br />
”Ykkösnetti” (www.ykkos.net), joka<br />
täyttää hyvin ohjelman tiedottamiselle<br />
ja viestinnälle asetetut tavoitteet.<br />
Komission tarkastus osoittaa,<br />
että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa tavoite 1 -ohjelman<br />
toteutus hallinnon näkökulmasta<br />
on lähtenyt hyvin käyntiin.<br />
Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa<br />
järjestelmän edelleen kehittämistä<br />
ohjelmakauden loppuun saakka.<br />
Anu Nousiainen<br />
EU-koordinaattori<br />
EU:n komission tarkastusyksikkö tarkasti keväällä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmää<br />
vieraillen mm. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksessa. Tarkastajilta tuli myönteisiä arvioita<br />
mm. ohjelman tiedottamisesta ja hankkeiden käsittelyprosessista.<br />
17
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Ykkösohjelma vauhdilla liikkeelle –<br />
vastinrahoissa ongelmia<br />
J<br />
oensuussa 13. kesäkuuta<br />
kokoontunut Itä-Suomen<br />
tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea<br />
on huolestunut kuntien<br />
rahoituspanoksen niukkuudesta<br />
EU:n rakennerahasto-ohjelmissa. Viime<br />
kevään tilanteen mukaan itäsuomalaisten<br />
kuntien vastinrahaosuus<br />
uhkaa jäädä vajaaksi Euroopan aluekehitysrahaston<br />
(EAKR) osalta yli 40<br />
ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja<br />
tukirahaston (EMOTR) osalta yli 60<br />
miljoonaa markkaa ohjelmakaudella<br />
2000-2006. Euroopan Sosiaalirahaston<br />
(ESR) osalta tilanne on parempi.<br />
Yhteensä yli 100 miljoonan rahoitusvaje<br />
voi kaksinkertaistua, kun sitä<br />
vastaava osuus EU:lta tulevasta rahoituksesta<br />
uhkaa jäädä saamatta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>llekin tämä merkitsisi<br />
kymmenien miljoonien markkojen<br />
menetystä ykkösohjelmatuissa.<br />
Valtion rahoitusosuutta<br />
lisää<br />
Seurantakomitean kokoukseen osallistunut<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen kertoo, että<br />
ongelmasta ei pidä syyllistää kuntia.<br />
– Ratkaisua on etsittävä valtion puoleen<br />
kääntyen. Perussyy tilanteeseen,<br />
on ettei tavoiteohjelman laadintavaiheessa<br />
ollut tarkkaa kuvaa hankkeiden<br />
sisällöstä, minkä vuoksi kuntien<br />
vastinrahaosuutta on yliarvioitu.<br />
Ongelman ratkaisuja etsitään vuoden<br />
lopussa pidettävään seuraavaan seurantakomitean<br />
kokoukseen mennessä<br />
ja mahdollisesti nopeammin.<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriö on<br />
esittänyt kuntien vastinrahaosuuden<br />
pienentämistä kymmenestä viiteen<br />
prosenttiin eli edellisen EU:n rakennerahastokauden<br />
tasolle. Itämaakunnat<br />
kannattavat ratkaisumallia, jossa<br />
valtio ottaisi kuntien rahoitusvajeen<br />
hoitaakseen. Samalla ne vaativat kansallisen<br />
aluekehitystuen huomattavaa<br />
lisäämistä täydentämään tavoite 1<br />
-ohjelman rahoitusta.<br />
– Kansallisen aluepolitiikan tehostamisvaatimusta<br />
perusteltiin mm. sillä,<br />
että viime vuoden tietojen mukaan<br />
Itä-Suomen aluetalous on yhä supistunut.<br />
Se oli v. 2000 lopussa vain 73,4<br />
% EU:n keskiarvosta. Ilman kansallisia<br />
erityistukia ei suhteellinen kurjistuminen<br />
hellitä. Lisäksi samantapaisia<br />
vastinrahaongelmia on ilmennyt<br />
myös yliopistoilla, selvitti Mykkänen.<br />
Toistaiseksi EU-tukien myöntämistahti<br />
on ollut Etelä-<strong>Savo</strong>ssa, Kainuussa,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalassa ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
hyvä. Vajaan seitsemän ykkösohjelmavuoden<br />
rahoituspotista on<br />
myönnetty tai varattu keskimäärin<br />
16 % eli noin kuudennes ohjelmakehyksestä.<br />
EAKR-tukien varaustilanne<br />
on 15,4 %, ESR-tukien 16,5 % ja<br />
EMOTR-tukien 10 %. Maaseudun kehittäminen<br />
toimintalinja 3:ssa alkoi<br />
vasta aivan viime vuoden lopussa,<br />
mikä selittää sen jälkeenjääneisyyttä.<br />
Yksityisen rahoituksen osuus on<br />
noussut 17,3 %:iin eli senkin tilanne<br />
on hyvä. Myös hankkeiden arvioidut<br />
vaikutukset kuten mm. uusien työpaikkojen<br />
syntyminen on toteutunut<br />
tavoitevauhtia paremmin.<br />
Tasa-arvohankkeita<br />
liian niukalti<br />
Kuntien ja yliopistojen vastinrahavajeiden<br />
lisäksi ongelmana on tasa-arvohankkeiden<br />
vähäisyys. Tasa-arvohankkeille<br />
on varattu 10 %:n rahoituskehys<br />
toimintalinja 2:sta, mutta<br />
hyväksyttyjä hankkeita on tullut vain<br />
noin puolet. Se tarkoittaa useiden<br />
miljoonien tukimarkkojen jäämistä<br />
”hyllylle”. Tämä johtuu naishankkeiden<br />
ja syrjäytymistä torjuvien hankkeiden<br />
vähäisyydestä.<br />
Ykkösohjelman<br />
tarkistamiseen paineita<br />
Seurantakomitean kokouksessa nousi<br />
voimakkaasti esille tavoite 1 -ohjelman<br />
painotusten tarkistus viimeistään<br />
ohjelmakauden puolivälissä 2003 tai jo<br />
18<br />
EU-ohjelmat tuovat lisää elinvoimaa<br />
Itä-Suomeen ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on –<br />
edellyttäen, että kaikki tukivarat saadaan<br />
tehokkaaseen hyötykäyttöön.<br />
aiemminkin. Suurimmat paineet ovat<br />
yritysten kehittämisen ja osaamisen<br />
vahvistamisen toimintalinjoilla. Niissä<br />
on huutava rahoituspula hyvien hankkeiden<br />
isoon lukumäärään nähden.<br />
Erityisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa paineet<br />
ovat suuret lisätukien saamiseksi yritysten<br />
ja niiden toimintaympäristön<br />
kehittämiseen. Tästä asiasta eivät itämaakunnat<br />
kuitenkaan vielä tehneet<br />
yhteisesitystä, mutta asiaan palattaneen<br />
vuoden sisällä.<br />
Tavoite 1 -ohjelman teknistä tukea<br />
seurantakomitea päätti nostaa 1,5:stä<br />
2 %:iin. Lisäys käytetään hankearviointiin<br />
ja -tarkastuksiin tarvittavien voimavarojen<br />
lisäämiseen.<br />
Yhteishankebyrokratiaa<br />
karsitaan<br />
Seurantakomiteassa ilmeni, että maakuntien<br />
yhteishankkeita on syntynyt<br />
vain vähän. Ministeriöt ovat nyt selvittämässä<br />
mahdollisuuksia yhteishankkeiden<br />
hankalan tukibyrokratian<br />
purkamiseen niin, että jatkossa<br />
hanketahot voivat asioida yhden rahoittajatahon<br />
kanssa yhdessä maakunnassa.<br />
Teksti: Ilpo Lommi
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
EU<br />
-komission Suomen<br />
edustuston päällikkö<br />
Timo Mäkelä kertoo,<br />
että puolivuotisjakso vuoden 2003<br />
lopulta vuoden 2004 alkupuolelle on<br />
tärkeä Euroopan Unionin kehitykselle.<br />
Tuolloin viimeistään ratkeaa mm.<br />
EU:n laajeneminen sopimusten ratifioinnin<br />
loppuunsaattamisella. Lisäksi<br />
vuoden 2006 jälkeisen uuden rakennerahastokauden<br />
rahoitusvalmistelut<br />
ovat tärkeässä vaiheessa.<br />
Myös EU:n parlamenttivaalit ja<br />
uuden komission valinta ovat lähellä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallitusta<br />
informoineen Timo Mäkelän<br />
mukaan paljon merkittävää<br />
tapahtuu aiemminkin.<br />
Euroopan Unioni on<br />
suuressa valinkauhassa<br />
Keskeisiä ajankohtaisasioita ovat<br />
EU:n laajenemisprojektin lisäksi seuraavan<br />
hallitusten välisen konferenssin<br />
valmistelu tämän vuoden syksyllä,<br />
EU:n hallinnon uudistaminen sekä<br />
aluepolitiikka. – Laajeneminen ei ole<br />
yksinkertainen prosessi, sillä siinä on<br />
jo nyt todettu neljä-viisi vaikeaa asiaa.<br />
Niitä ovat mm. työvoiman vapaa<br />
liikkuminen, aluepolitiikka sekä maiden<br />
kesken että sisällä, maatalouspolitiikka<br />
ja seuraavan rakennerahastokauden<br />
valmistelu. Laajenemisneuvottelut<br />
on määrä saada päätökseen<br />
ensimmäisten uusien liittyjämaiden<br />
kanssa v. 2002 loppuun mennessä.<br />
– Heinäkuun 7. päivä <strong>2001</strong> EU-komission<br />
on määrä esittää, miten unionin<br />
hallintoa aiotaan järjestään uudelleen<br />
eli mm. miten tehtävät jaetaan<br />
EU:n, kansallisvaltioiden ja alueiden<br />
kesken. Tässä yhteydessä<br />
selkiintynee myös <strong>liitto</strong>valtiokehitys.<br />
Asiasta on tarkoitus järjestää Suomessa<br />
syksyllä keskustelutilaisuuksia.<br />
Seuraava hallitusten välinen konferenssi<br />
v. 2004 on erittäin merkittävä<br />
EU:n rakenteen muotoutumisessa,<br />
tähdentää Mäkelä.<br />
Seuraavan rakennerahastokauden<br />
aluepolitiikan suuntaviivoista laajen-<br />
Timo Mäkelä kertoi EU:n tulevista kehityssuuntaviivoista.<br />
tuneessa EU:ssa käydään Suomessa<br />
syksyllä mittavaa keskustelua maakuntatasolla,<br />
kun EU:n aluekomissaari<br />
Michele Barnier saapuu 12.–13.9.<br />
tapaamaan mm. maakuntahallitusten<br />
edustajia. Mäkelän mukaan komission<br />
kantana on, että aluepolitiikkaa<br />
toteutetaan jatkossakin kansallisesti<br />
komission kanssa tehtyjen sopimusten<br />
mukaisesti, mutta se ei saa olla<br />
rahan siirtoa taskusta toiseen.<br />
Tavoite 1 -ohjelman<br />
alueita karsiutuu<br />
– Kehittäviin investointeihin on<br />
panostettava entistä enemmän.<br />
Alueellisen kansantuotteen kehitys<br />
lienee jatkossakin tukien ohjausperusteena.<br />
EU:n laajeneminen aiheuttaa<br />
kuitenkin, että arviolta puolet<br />
nykyisistä tavoite 1 -ohjelmaan<br />
päässeistä alueista putoaa pois<br />
suurimpien aluetukien saajista.<br />
Kansantuloeroihin on kiinnitettävä<br />
EU-maiden sisällä enemmän<br />
huomiota, sillä ne ovat päässeet<br />
valitettavasti kasvamaan samaan<br />
aikaan kun valtioiden väliset BKTerot<br />
ovat kaventuneet.<br />
– EU:n laajetessa joudutaan aluepolitiikassa<br />
lisäämään rakennerahastovaroja<br />
mutta myös tehokkuutta<br />
ja vaikuttavuutta on saatava<br />
lisää tavoiteohjelmiin. Synergiaa<br />
eri rahastojen kesken on parannettava.<br />
Suomi on menestynyt<br />
hyvin aluekehitysohjelmien toteuttamisessa<br />
ja se on saanut komissiossa<br />
myönteistä huomiota.<br />
– EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan<br />
kohdistuu suuria paineita<br />
mm. Euroopan ruokakriisin pahenemisen<br />
ja maailmankaupan vapautumisen<br />
myötä. Maatalouskomissaari<br />
Franz Fischlerin valmistelemassa<br />
esityksessä maatalouspolitiikan<br />
painopisteitä arvioidaan<br />
uudelleen laajentuvassa EU:ssa.<br />
Aluekomissaari Barnier on todennut,<br />
että ilmasto-olot voitaisiin<br />
ottaa jatkossakin huomioon. Suomi<br />
olisi ehkä verrattavissa vuoristoalueisiin<br />
ilmastoltaan, sanoo<br />
Mäkelä.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi<br />
19
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Eurooppalainen verkostoyhteistyö<br />
on voimavara<br />
V<br />
erkostoituminen, hyvien<br />
käytäntöjen levittäminen ja<br />
kokemusten vaihto. Näitä iskusanoja<br />
kuulee EU- hanketyön yhteydessä<br />
jopa kyllästymiseen asti.<br />
Aluekehittäjää ja projektinvetäjää<br />
mietityttää, onko yhteistyö ja verkostoituminen<br />
vain seminaareissa istumista<br />
ja käyntikorttikansion täyttämistä<br />
vai löytyykö siitä todellista lisäarvoa.<br />
Ennen verkostoon liittymistä<br />
on paneuduttava syvällisesti<br />
kahteen pääkysymykseen. Ensin on<br />
huolellisesti kartoitettava oman alan<br />
olemassa olevat eurooppalaiset verkostot,<br />
luettava toimintakertomukset<br />
ja katsastettava jäsenlistat. Myös<br />
verkostomarkkinoilla on tarjolla epäkuranttia<br />
tavaraa. Toiminnassa on kuitenkin<br />
useita hyvin jäseniään palvelevia<br />
verkostoja.<br />
Kun sopiva verkosto löytyy, on pysähdyttävä<br />
miettimään. Onko organisaatiomme/projektinvetäjämme<br />
valmis panostamaan verkostotyöskentelyyn,<br />
mitä voimme siitä saada<br />
ja mitä antaa. ”Kunhan katsellaan”-<br />
mentaliteetilla mukaan mentäessä ei<br />
kannata odottaa suuria saaliita. Hyvin<br />
toimivassa verkostossa voi onnenonkijankin<br />
koukkuun tarttua jokunen<br />
särki, mutta suuremmat vonkaleet<br />
vaativat aikaa, vaivaa ja taitoa.<br />
Vastapainoksi aktiivisella verkostoosallistujalla<br />
on mahdollisuus kolmeen<br />
hyvään: rahaan, ystäviin ja vaikutusvaltaan.<br />
Ryhmässä hyödyt<br />
tiivistyvät<br />
Hyvässä seurassa on mahdollista<br />
päästä kiinni isoihin EU:n erillisohjelmista<br />
rahoitettuihin hankkeisiin.<br />
Esimerkiksi Polis – European Cities<br />
and Regions Networking for New<br />
Transport Solutions -verkostolla on<br />
käynnissä mm. kuusi laajaa informaatioyhteiskuntahanketta.<br />
Niissä Polisverkoston<br />
jäsenet tekevät konkreet-<br />
tista yhteistyötä liikenneratkaisujen<br />
innovatiivisessa<br />
kehittämisessä.<br />
Maaseudun elävänä pitoon<br />
keskittyvässä liikenne-<br />
ja IT-palvelujen<br />
kehittämishankkeessa<br />
on mukana suomalainen<br />
partneri.<br />
Verkostoyhteistyöllä<br />
hankkeisiin menemisessä<br />
on monta etua ”nollasta” aloittamiseen.<br />
Verkoston tapaamisten ja tiedotteiden<br />
kautta saadaan ajoissa tietoa<br />
valmisteilla olevista rahoitusohjelmista<br />
ja projekti-ideoista. Seminaareissa<br />
ja työryhmissä voi tutustua<br />
tavallaan jo esikarsittuihin partnereihin<br />
etukäteen. Verkosto tarjoaa<br />
myös tukea hankkeen valmistelussa<br />
ja rahoittajille lobbaamisessa.<br />
Osalla verkostojen jäsenistä saattaa<br />
olla usean vuoden kokemus EU:n<br />
erillisohjelmatyöstä. Konkareiden<br />
peesissä ensikertalaisen on helpompi<br />
perehtyä erillisohjelmahankkeiden<br />
kiemuroihin. Kansainvälisissä hankkeissa<br />
voi olla mukana monessa roolissa.<br />
Jos vetovastuu teknisten ratkaisujen<br />
kehittämisestä tuntuu alkuun<br />
liian vaativalta tai resursseja sitovalta,<br />
voi mukaan päästä esimerkiksi<br />
uusien tekniikoiden tai toimintamallien<br />
kokeilualueena.<br />
Yhteistä edunvalvontavoimaa<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
Eurooppalaiset verkostot ovat myös<br />
jäsentensä äänitorvia vuoropuhelussa<br />
komission, europarlamentin ja<br />
muiden eurooppalaisten toimijoiden<br />
kanssa. Komissio ottaa erillisohjelmia<br />
valmistellessaan huomioon hyvin<br />
toimivien ja tunnettujen verkostojen<br />
mielipiteitä. Esimerkiksi valmistellessaan<br />
pk-sektorin monivuotista<br />
puiteohjelmaa komissio kävi vuoropuhelua<br />
kehittämissäätiöiden eurooppalaisen<br />
verkoston, Euradan<br />
kanssa. Edunvalvonnan ja kokemusten<br />
vaihdon lisäksi Euradan jäsenet,<br />
joiden joukossa on useita suomalaisia<br />
toimijoita, muodostavat konsortioita<br />
yksittäisten hankkeiden läpiviemiseksi.<br />
Aluekehityksen ja informaatioyhteiskunnan<br />
teemoissa keskeisiä eurooppalaisia<br />
verkostoja ovat Erisa, Telecities,<br />
Elanet, Prometheus, sekä<br />
yli 20 jäsenalueen muodostama Teleregions.<br />
Teleregions-verkoston työskentely<br />
jäsentyy neljässä työryhmässä:<br />
1) palvelut kansalaisille, 2) terveydenhuollon<br />
infrastruktuuri ja alueellinen<br />
yhteistyö 3) pk-sektorin<br />
verkostoituminen ja kehittäminen,<br />
4) koulutussektorin kehittäminen.<br />
Toimintatapoja on työryhmissä ja temaattisissa<br />
seminaareissa käytävän<br />
ajankohtaisen keskustelun lisäksi kehittämistyö<br />
yksittäisissä erillisohjelmahankkeissa.<br />
Hyvin toimivia eurooppalaisia<br />
eri sektoreiden verkostoja<br />
on edellä mainittujen lisäksi<br />
muitakin. Eurooppalaisista verkostoista<br />
ja verkostotyöskentelystä lisätietoja<br />
kaipaavat voivat ottaa yhteyttä<br />
sähköpostitse Itä-Suomen EUtoimistoon<br />
osoitteeseen<br />
eu.eastfinland@pophost.eunet.be.<br />
Katja Vuori, EU-koordinaattori<br />
Itä-Suomen EU-toimisto<br />
20
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Itämaakuntien<br />
hyvinvointiklustereilla<br />
kehittämismahdollisuuksia<br />
E<br />
nsimmäinen Itä-Suomen<br />
maakuntien yhteinen hyvinvointiklusterin<br />
eli -toimialaketjun<br />
seminaari järjestettiin Kuopion<br />
MicroTekniassa alkuvuodesta.<br />
Mukana olivat Etelä-<strong>Savo</strong>n, Kainuun,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalan sekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakuntaliitot. Alustajia oli lisäksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaan liitosta Oulusta,<br />
jossa klusteri on toiminut pitkään,<br />
Kuopion yliopistosta sekä Tekesistä.<br />
Hyvinvointiteema ja hyvinvointiklusteri<br />
ovat Itä-Suomen liitoissa nousemassa<br />
voimakkaasti esille. Yhteistä<br />
taustaa antavat väestön hyvinvointivajeet,<br />
kuten korkea sairastavuus ja<br />
työttömyys. Toisaalta Itä-Suomessa<br />
on merkittävää hyvinvointiosaamista,<br />
jolla on mahdollisuudet kääntää<br />
kehitystä myönteiseen suuntaan.<br />
Osaamisen kärjessä on Kuopion seudun<br />
hyvinvointiteknologian osaamiskeskus.<br />
Siinä toimii yli 50 hyvinvointiteknologian<br />
yritystä, joissa on noin<br />
650 työpaikkaa.<br />
Erilainen tilanne<br />
maakunnittain<br />
Itä-Suomen maakuntien tilanne hyvinvointiklusterin<br />
näkökulmasta on<br />
erilainen jopa sen määrittelyä myöten.<br />
Pisimpään klusteritoimintaa on<br />
kehittänyt <strong>Pohjois</strong>-Karjala, jonka<br />
maakuntaliitossa työskentelee kaksi<br />
hyvinvointikoordinaattoria. Kehittämistoimintaa<br />
on laajalti mm. projekteissa.<br />
Pääpaino on hyvinvointipalvelujen<br />
kehittämisessä ja koulutusrakenteissa.<br />
Klusteri laatii parhaillaan<br />
maakunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa<br />
ja tarkistaa strategiaansa.<br />
Etelä-<strong>Savo</strong>ssa on käynnistynyt klusterin<br />
projektitoiminta, johon on palkattu<br />
henkilö. Strategia painottuu<br />
palveluihin. Kainuussa on myös lähdetty<br />
liikkeelle esiselvityksellä, jonka<br />
suuntaviivojen selkiinnyttyä edetään<br />
käytäntöön.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on runsaasti korkeatasoista hyvinvointiasioiden osaamista, mutta<br />
sitä on kehitettävä mm. laadukkaaksi ja kannattavaksi yritystoiminnaksi.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa hyvinvointiklusterin<br />
asiantuntijaryhmä on laatinut vision,<br />
tavoitteet ja strategian sekä alustavia<br />
tulevaisuudennäkymiä. Kuluvana<br />
vuonna valmistuu lähiajan toimintaohjelma<br />
tavoite 1 -ohjelmakaudelle<br />
sekä tulevaisuuden hahmotuksia<br />
v. 2020 asti. Ohjelmassa pyritään mm.<br />
tarkentamaan painopisteitä ja laajentamaan<br />
maakunnallista ulottuvuutta.<br />
Työ käynnistyy elokuussa, jolloin<br />
maakuntaliitossa aloittaa työnsä projektipäällikkö<br />
Tiina Reinikainen.<br />
Asiantuntijaryhmä on tiiviisti mukana<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiteknologian<br />
strategiaprosessissa. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
hyvinvointiklusterin painotukset ovat<br />
jo nyt vaikuttaneet muidenkin maakuntien<br />
strategioihin. Mm. <strong>Pohjois</strong>-<br />
Karjala haluaa yrityksissään soveltaa<br />
Kuopion yliopiston osaamista.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> vetovastuussa<br />
Itä-Suomen yhteisistä hyvinvointiklusteriteknologian<br />
kehittämis- ja<br />
innovaatioteemoista sovittiin RITTSprojektissa.<br />
Tavoitteena on hyvinvointiteknologian<br />
yritystoiminnan kohottaminen<br />
Itä-Suomessa yhdeksi merkittäväksi<br />
yritystoimintamuodoksi.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> antaa sille erityistä painoarvoa<br />
ja se onkin vetovastuussa<br />
hyvinvointiklusterin kehittämisessä.<br />
Tavoitteena on väestön hyvinvointivajeiden<br />
vähentäminen ja voimavarojen<br />
kääntäminen tuottavaksi yritystoiminnaksi<br />
sekä hyvinvointipalvelujen<br />
turvaaminen ja kehittäminen<br />
tuottavammaksi.<br />
Itä-Suomen tulisi maakunta<strong>liitto</strong>jen<br />
mielestä olla edelläkävijä erityisesti<br />
seuraavilla alueilla:<br />
• Itsenäiseen selviytymiseen liittyvät<br />
ja sitä tukevat innovaatiot<br />
• Hyvinvointiteknologinen tutkimus-<br />
ja kehitystyö ja yritysosaaminen<br />
• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet<br />
palveluratkaisut<br />
• Elintarvikkeiden terveellisyyteen<br />
ja ruokaturvallisuuteen liittyvä<br />
tutkimus- ja yritysosaaminen<br />
Anneli Pehkonen<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
21
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Ammatillisen koulutuksen ylläpitoselvitys etenee<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallitus<br />
nimesi aiemmin<br />
keväällä toisen asteen ammatillisen<br />
koulutuksen ylläpitoa selvittävän<br />
työryhmän, joka kokoontui<br />
tiistaina 12. kesäkuuta ensimmäisen<br />
kerran. Se valitsi puheenjohtajakseen<br />
Seppo Saarikosken Kuopiosta sekä<br />
varapuheenjohtajakseen Pirkko Kasan<br />
Iisalmesta.<br />
Työryhmässä ovat jäseninä Koillis-<br />
<strong>Savo</strong>n seutukunnan edustajana Raimo<br />
Hakkarainen (varalla Erika Suominen),<br />
Kuopion seutukunnasta<br />
Sirkka Sinkkonen (Martti Rönkkö),<br />
Seppo Saarikoski (Annukka Airaksinen)<br />
ja Tuula Väätäinen (Seppo Piirainen),<br />
Sisä-<strong>Savo</strong>n seutukunnasta<br />
Matti Linna (Eeva Ruotsalainen), Varkauden<br />
seutukunnasta Pirjo Ropponen<br />
(Taisto Kainulainen) ja Mika<br />
Hentunen (Leena Onjukka) sekä<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seutukunnasta Pirkko<br />
Kasa (Kyösti Niskanen) ja Eero Piippo<br />
(Marja-Leena Kärkkäinen). <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton maakuntasuunnittelija<br />
Satu Vehreävesa toimii työryhmän<br />
avustajana ja teknisenä sihteerinä.<br />
Jo toinen työryhmä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatillisen koulutuksen<br />
ylläpitoselvitys käynnistyi puolitoista<br />
vuotta sitten. Vuoden 2000 alussa<br />
asetettu ammatillisen koulutuksen<br />
selvitystyöryhmä esitti keväällä 2000<br />
ns. maakuntamallia <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n toisen<br />
asteen ammatillisen koulutuksen<br />
tulevaksi ylläpitojärjestelmäksi. Esitys<br />
ei saanut kuitenkaan ristiriidatonta<br />
vastakaikua ja maakuntahallitus valtuutti<br />
elokuussa 2000 työryhmän jatkamaan<br />
selvitystyötään.<br />
Työryhmän työskentely päättyi tammikuussa<br />
<strong>2001</strong>. Koska selvitystyö jäi<br />
kesken, työryhmä esitti, että työtä<br />
jatkamaan nimitettäisiin uusi, kuntalain<br />
hengen mukainen työryhmä. Se<br />
käynnistäisi kuntien kantoja koskevan<br />
selvitystyön mahdollisimman pikaisesti<br />
ja rekrytoisi tehtävään opetusalaa<br />
ja sen hallintoa tuntevan henkilön.<br />
Selvityshenkilö<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalasta<br />
Hankkeen selvityshenkilöksi on palkattu<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalan koulutuskuntayhtymän<br />
eläkkeelle siirtyvä johtaja Kalevi<br />
Eronen. Hänen ensi vaiheen tehtävänään<br />
on selvittää kuntien näkökantoja<br />
ja lähtökohtia, joiden varaan<br />
ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen<br />
korkeakoulutuksen rakenteita<br />
sekä ylläpitoa kehitetään. Yhteisen<br />
maakunnallisen tahtotilan löytämiseksi<br />
hän neuvottelee kuntien sekä nykyisten<br />
koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien<br />
kanssa. Selvitystyön alustava<br />
aikataulu on 1.8.<strong>2001</strong>–28.2.2002.<br />
Selvitysprojektia ohjaa ja selvityshenkilön<br />
tukena toimii ohjausryhmä, jonka<br />
puheenjohtaja on Matti Reijonen<br />
Varkaudesta. Muina jäseninä ovat Seppo<br />
Lyyra Iisalmesta, Maritta Vuorinen<br />
Kuopiosta ja Seppo Saarikoski ylläpitoselvitystyöryhmästä.<br />
Satu Vehreävesa<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
Ykköshaavissa runsaasti pk-yrittäjiä<br />
S<br />
avon Yrittäjien, Kuopion<br />
Yrittäjien sekä parin yritys<br />
konsultin EU-hankerahoittajien<br />
tuella organisoimat Ykköshaavit<br />
osoittautuivat tarpeellisiksi informaatiotilaisuuksiksi<br />
maakunnan<br />
pk-yrittäjille. Iisalmessa, Kuopiossa<br />
ja Varkaudessa keväällä pidetyissä<br />
Ykköshaaveissa kävi yhteensä noin<br />
500 yrittäjää, mikä ylitti järjestäjien<br />
odotukset.<br />
Paras yleisömenestys oli Iisalmessa,<br />
missä Olvi-halliin saapui kolmattasataa<br />
pk-yrittäjää kautta Ylä-<strong>Savo</strong>n. Kuopion<br />
Musiikkikeskuksessa oli parisataa<br />
ja Warkaussalissa<br />
reilu puolensataa<br />
yrittäjää. Hyvään<br />
suosioon vaikutti<br />
paitsi lehti- ja<br />
radiomainonta<br />
myös yrittäjäjärjestöjen<br />
vahva<br />
taustatyö – unohtamatta<br />
tapahtumien<br />
ajankohtaisuutta.<br />
Ykköshaavissa oli yrittäjille muutakin<br />
tietoa kuin tavoite 1 -ohjelman<br />
antia. EU-tukirahoittajien lisäksi informaatiota<br />
jakoivat useat ykkösohjelman<br />
projekteihin osallistuvat koulutusorganisaatiot,<br />
muut rahoittajat<br />
ja yrityskonsultit. Kussakin Ykköshaavissa<br />
oli parikymmentä tiedonjyvien<br />
jakajaa, joten pk-yrittäjät saivat samalla<br />
käynnillä opastusta moniin asioihin.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> osallistui<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksen ja Itä-<br />
Suomen lääninhallituksen kanssa yhteisellä<br />
neuvontaosastolla Ykköshaaviin.<br />
Apuna oli mm. Ykkösnetti -internetsivut<br />
(www.ykkos.net), jotka<br />
saivat hyvän suosion.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi<br />
Kuvassa <strong>Savo</strong>n Yrittäjien toimitusjohtaja Eino Fagerlund<br />
(oik) ja varapuheenjohtaja Taisto Penttilä tutkivat mm. EU:n<br />
tarkastajilta kehuja saaneita Ykkösnet -internetsivuja.<br />
22
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Matkailustrategian tavoitteet<br />
haasteellisia<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n matkailustrategia<br />
v. <strong>2001</strong>–2006 on valmistunut<br />
laajana maakunnallisena<br />
yhteistyönä. Valmistelua on<br />
ohjannut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton matkailuklusteriryhmä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntahallitus hyväksyi matkailustrategian<br />
kokouksessaan 23.4.<strong>2001</strong>.<br />
Matkailustrategian tavoitteena on<br />
yhdenmukaistaa matkailun kehittäjien<br />
toimia valitun strategian mukaisesti.<br />
Yleistavoitteet ja strategiset<br />
peruslähtökohdat Itä-Suomen sekä<br />
samalla <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämistyölle<br />
on määritelty Itä-Suomen tavoite<br />
1 -ohjelmassa. Se luo puitteet<br />
eri toimialojen eli myös matkailustrategian<br />
määrittelylle.<br />
Matkailustrategian tavoitteet ovat<br />
haasteellisia. Lähtökohtana on, että<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailun kasvu voidaan<br />
nostaa selvästi valtakunnan keskiarvotason<br />
yläpuolelle. Tavoitteena<br />
on esimerkiksi matkailuyöpymisissä<br />
noin 5,5 %:n vuosikasvu vuoteen 2010<br />
mennessä, kun valtakunnalliseksi kasvuksi<br />
on arvioitu noin 3,5 %. Tämä<br />
merkitsisi sekä matkailun työllisyysettä<br />
tulovaikutusten kasvua kaksinkertaiseksi<br />
v. 2010 mennessä. Tavoitteen<br />
mukaan matkailun työllistävä<br />
vaikutus olisi tuolloin koko maakunnassa<br />
noin 4 400 henkeä, kun se tällä<br />
hetkellä on noin 2 400 henkeä.<br />
Asiakaslähtöinen strategia<br />
Strategian lähtökohta on asiakaslähtöinen,<br />
laadukas, ympäristövastuullinen<br />
ja ympärivuotinen matkailun yritystoiminta.<br />
Onnistumisen edellytys on yritysten<br />
ja muiden matkailualan toimijoiden<br />
avoin yhteistyö. Panostus jo<br />
toimiviin ja vetovoimaisiin keskittymiin<br />
antaa strategian mukaan parhaan panos-tuotos<br />
-suhteen. Niiden kehittyminen<br />
heijastuu myös ympäristöön ja<br />
kehittää voimakkaimmin maakunnan<br />
matkailuprofiilia. Verkostumisella myös<br />
pienet matkailuyritykset pääsevät kehitykseen<br />
mukaan.<br />
Kehitettävät tuoteryhmät ovat koko<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle yhteisiä ja paikasta<br />
riippumattomia. Niiden painotus<br />
vaihtelee mm. seutukunnittain.<br />
Strategiaraportin toimenpideosuudessa<br />
esitetään runsaasti suosituksia<br />
liittyen tuotekehitykseen ja osaamisen<br />
vahvistamiseen, markkinointiin<br />
ja myyntiin, informaatio- ja varausjärjestelmien<br />
kehittämiseen, matkailuyritysten<br />
rahoitusjärjestelyihin, matkailulle<br />
tärkeään infrastruktuuriin sekä<br />
matkailuelinkeinon tietopohjan vahvistamiseen.<br />
Erityisen tärkeänä matkailuklusteriryhmä<br />
on pitänyt toimivan ja tehokkaan<br />
maakunnallisen matkailupalvelujen<br />
myyntiyhtiön perustamista. Tältä<br />
osin on lähdetty ripeästi liikkeelle.<br />
Asiaa valmisteleva selvitysryhmä<br />
on asetettu ja konkreettiseksi selvittäjäksi<br />
on valittu Suomen Matkailun<br />
Kehitys Oy. Selvitysvaihe on tarkoitus<br />
tehdä syyskuun <strong>2001</strong> loppuun<br />
mennessä. Tavoiteaikataulu myyntiorganisaation<br />
liikkeelle lähdölle on vuoden<br />
2002 alusta.<br />
Simo Kotiluoto<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
Matkailustrategian ydin voidaan tiivistää seuraavasti:<br />
Päämäärä: Strategia: Toimintalinjat:<br />
• Matkailutulon kasvu<br />
• Kannattava ja<br />
kilpailukykyinen<br />
matkailun<br />
yritystoiminta<br />
• Työpaikkojen<br />
lisääminen<br />
• Kokonaislaadun<br />
nostaminen<br />
Vetovoimaisten<br />
matkailukeskusten/<br />
keskittymien edelleen<br />
kehittäminen<br />
Tuotepohjan/yritystoiminnan<br />
vahvistaminen<br />
valituissa tuoteryhmissä<br />
• vesistö- ja muu<br />
luontomatkailu<br />
• lomamökit<br />
• kannustematkailu<br />
• kulttuurimatkailu<br />
• työ-/kokousmatkailu<br />
> oheistuotteet<br />
• hyvinvointimatkailu<br />
• Tuotekehitys<br />
• Markkinointi ja<br />
myynti<br />
• Osaamisen<br />
vahvistaminen<br />
• Infra (erit. reitistöt)<br />
• Matkailualan<br />
tietopohja<br />
• Matkailuyritysten<br />
rahoitusjärjestelyt<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailustrategiassa<br />
tähdätään mm. palvelujen laadun parantamiseen.<br />
Kuopion Rauhalahden<br />
leirintäalue on valtakunnallisessa eturivissä<br />
laatuluokituksissa.<br />
23
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Laatutonnilla vetovoimaa<br />
matkailuun<br />
M<br />
atkailun Edistämiskeskuksen<br />
(MEK) Laatutonni-laadunparannusohjelma<br />
on levittäytymässä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>onkin.<br />
Kevättalvella käynnistyneen<br />
ohjelman tavoitteena on saada kolmessa<br />
vuodessa vähintään tuhat<br />
matkailualan yritystä järjestelmällisesti<br />
parantamaan palvelunsa laatua<br />
ja seuraamaan edistymistään. Laatutonnin<br />
ydintavoitteina ovat parempi<br />
asiakastyytyväisyys, kannattavuus ja<br />
kilpailukyky.<br />
MEK:n projektipäällikkö Annukka Harma<br />
kertoo Laatutonni-projektista, että<br />
viime vuosina on Suomessa pyritty<br />
monilla aloilla laadun standardointiin<br />
ja dokumentointiin. – Nyt myös matkailuala<br />
on mukana tässä kehityksessä.<br />
Laatutonni on ensimmäinen systemaattinen<br />
ja valtakunnallinen matkailualan<br />
laatujärjestelmä. Vastaavia ei löydy<br />
edes maailmalta, missä on usein<br />
keskitytty luokitusjärjestelmiin, mm.<br />
palvelujen erilaisiin pisteytyksiin.<br />
LaatuVerkosta tietopankki<br />
Laatutonni-projekti koostuu kahdesta<br />
osasta, valmennuksesta ja sähköisestä<br />
tietokannasta. Valmennusosassa<br />
yritys määrittelee oman palvelunsa<br />
laadun sekä keinot seurantaan ja<br />
kehittämiseen. LaatuVerkko on tietopankki,<br />
josta yritys saa ajan tasalla<br />
olevia vertailutietoja asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydestä<br />
sekä toimialan<br />
keskeisistä tunnusluvuista.<br />
– Laatu on suhteellinen käsitys, joka<br />
syntyy asiakkaan korvien välissä,<br />
muistuttaa Harma. Silti laadun kehittäminen<br />
myös matkailualalla kannattaa,<br />
sillä se tuo tiukassa kilpailutilanteessa<br />
voiton kotiin ja on vastavoima<br />
kannattavuutta rasittavalle epäterveelle<br />
hintakilpailulle.<br />
Viitostietäkin voi tuotteistaa<br />
Heinolasta Sodankylään ulottuvan<br />
valtatie 5:n voimakas<br />
markkinointi monipuolisia<br />
palveluja tarjoavana matkailu- ja kuljetusväylänä<br />
käynnistyi viime syksynä,<br />
kun Viitostie ry perusti hankkeelle kehittämistoimiston<br />
Kuopioon. Sitä vetää<br />
projektipäällikkö Tapio Nokkala.<br />
Hänen mukaansa viitostietä on tuotteistettavissa<br />
muuhunkin kuin tavarankuljetuskäyttöön.<br />
– Esimerkiksi<br />
matkailuliikenteen väylänä siinä on<br />
potentiaalia paljon nykyistä runsaampaan<br />
käyttöön. Se vaatii kuitenkin<br />
tunnettuuden ja mielikuvien kirkastamista<br />
myös viitostien varrella olevista<br />
palveluista. Lisäksi niitä on kehitettävä<br />
sekä laadullisesti että määrällisesti<br />
vastaamaan koti- ja ulkomaisten<br />
matkailijoiden kasvavaa<br />
kysyntää.<br />
– Kyse ei saa olla pelkästä tiestä kulkuväylänä<br />
paikasta toiseen vaan ajattelun<br />
lähtökohtana on pidettävä kokonaisuutta,<br />
jossa palvelut ovat keskeisellä<br />
sijalla. Tien varrella on lukuisia<br />
historian, kulttuurin, ja luonnon<br />
elämyksiä tarjoavia kohteita, joten<br />
matkailulle on reitillä paljon potentiaalia,<br />
korostaa Nokkala.<br />
Viitostien neuvottelukunta käsitteli<br />
kevätseminaarissaan tietä koskevia<br />
suunnitelmia vuosille <strong>2001</strong>–2002.<br />
<strong>Savo</strong>-Karjalan tiepiirillä ei ole kovin<br />
suuria tieinvestointeja <strong>Savo</strong>on mutta<br />
viitostien pienimuotoisten tienvarsipalvelujen<br />
lisäämisellä ja monipuolistamisella,<br />
opastuksilla sekä muun<br />
tiedotuksen tehostamisella yhä useammat<br />
matkailijat on mahdollista<br />
saada viitostien kulkijoiksi.<br />
www.viitostie.fi kertoo lisää<br />
Viitostie ry:n puheenjohtaja Heikki Laukkanen (vas), <strong>Savo</strong>-Karjalan tiepiirin<br />
tiejohtaja Matti Tuiremo, Viitostien kehittämistoimiston projektipäällikkö Tapio<br />
Nokkala ja viitostien neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Kaitainen.<br />
Viitostie kuuluu kansainväliseen<br />
TERN-verkkoon (Trans European<br />
Roads Network), joka kulkee Keski-Euroopasta<br />
Baltian ja Suomen<br />
kautta Jäämerelle saakka. Tapio Nokkalan<br />
mukaan tätä yhteyttä hyödyntämällä<br />
voidaan viitostietä markkinoida<br />
etenkin ulkomaisille matkailijoille<br />
osana isompaa kokonaisuutta.<br />
Viitostien mahdollisuudet avautuvat<br />
ympäri maailmaa internetin kautta.<br />
Nettisivut löytyvät osoitteesta<br />
www.viitostie.fi.<br />
Tekstit: Eila Peltokangas-Lommi<br />
24
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Itä-Suomelle yhteinen<br />
informaatioteknologian hanke<br />
I<br />
tä-Suomen neuvottelukunta<br />
hyväksyi kevätkokouksessaan<br />
yhteishankkeen valmisteltavaksi<br />
EU:n innovatiivisten toimien<br />
alueelliseen ohjelmaan sekä neuvottelukunnan<br />
toimintasuunnitelman.<br />
Lisäksi se evästi valtion v. 2002<br />
talousarvion laadintaa Itä-Suomen<br />
kehitystä vauhdittavilla esityksillä.<br />
EU:n innovatiivisten toimien ohjelman<br />
ensimmäinen hakuvaiheessa on<br />
Itä-Suomesta ollut alkuvalmistelussa<br />
kaksi hanketta; kiviosaamis- ja tietoyhteiskuntahanke<br />
sekä sairaanhoitopiirejä<br />
koskeva Sonetti-hanke.<br />
Neuvottelukunta valitsi valmisteltavaksi<br />
valinnaisteemoista e-Eurooppa-<br />
eli tietoyhteiskunta aluekehityksen<br />
palveluksessa -hankkeen.<br />
Itä-Suomen e-Eurooppa-hanke käsittää<br />
kaksi pääaluetta: terveydenhuollon<br />
uusien teknisten sovellusten<br />
käyttöönoton sekä luonnonvara-alan<br />
kuten kivi- ja luomutuotteiden sähköisen<br />
kaupankäynnin. Siten se osittain<br />
yhdistää kaksi aiemmin valmisteltua<br />
hankeaihiota.<br />
Innovatiivisten toimien ohjelman<br />
hankeanomukseen on parhaimmillaan<br />
saatavissa 15–30 Mmk:n tuet.<br />
Valmisteluvastuu on jokaisella Itä-<br />
Suomen maakuntaliitolla. Vetovastuussa<br />
on <strong>Pohjois</strong>-Karjalan <strong>liitto</strong>.<br />
Hanke-esitys lähetettiin toukokuun<br />
lopulla EU-komissioon.<br />
Esityksiä valtion<br />
talousarvioon 2002<br />
Epäsuotuisasta alueellisesta kehityksestä<br />
johtuen Itä-Suomen neuvottelukunta<br />
esittää, että valtion talousarvioon<br />
2002 sisällytetään Itä-Suomen<br />
kehittämiseksi seuraavat toimet<br />
ja määrärahat:<br />
1) Työnantajan sosiaaliturvamaksun<br />
alentaminen tai poistaminen<br />
määräajaksi työnantajalta, joka<br />
palkkaa kaupallisen tai teknillisen<br />
alan ammattikorkea- tai korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneen<br />
tavoite 1 -alueella.<br />
2) Maakunnan kehittämisrahan<br />
korottaminen 100 Mmk:aan<br />
koko maassa, jolloin sen osuus<br />
Itä-Suomessakin kasvaisi ja kansallinen<br />
aluekehitysrahoitus lisääntyisi.<br />
3) Yliopistojen ja korkeakoulujen<br />
tutkintojen sekä ammattikorkeakoulujen<br />
aloituspaikkojen lisääminen<br />
Itä-Suomessa 2000:lla<br />
tutkinnolla v. 2006 mennessä.<br />
Ammattikorkeakouluille osoitettavaa<br />
tutkimuspanostusta<br />
valtion budjetin kautta on lisättävä.<br />
4) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden<br />
tukeminen lisätyin<br />
kansallisin varoin 200 Mmk:lla.<br />
5) Finnveran nuorisolainan soveltaminen<br />
ja käyttöönotto Itä-<br />
Suomessa.<br />
6) Kuljetustuki säädettävä pysyväksi<br />
tai kestämään ainakin vuoden<br />
2006 loppuun.<br />
7) Kotimaisten energialähteiden<br />
käytön edistäminen kansallisella<br />
rahoituksella 150 Mmk:lla<br />
8) Yksityisteiden valtionavustuksia<br />
lisättävä. Metsäauto- ja muut<br />
paikallistiet palvelevat Itä-Suomessa<br />
myös maatalouselinkeinon<br />
ja matkailun tarpeita. Yksityisteille<br />
varattavan 150 Mmk:n<br />
tuen lisäksi metsäautoteiden<br />
huoltoon tulisi erikseen varata<br />
30 miljoonaa.<br />
9) Alueellisesti tasapainoinen kuntatalous,<br />
johon päästään mm.<br />
kuntien perustamishankkeiden<br />
valtionosuusjärjestelmän säilyttämisellä,<br />
valtionosuuskriteerien<br />
muutoksella huomioimalla olosuhdetekijät<br />
ja yhteisöveron jakoperusteiden<br />
uudistamisella.<br />
10) Työllisyysohjelma, jossa pitkäaikaistyöttömyys<br />
ja suhteellinen<br />
työttömyys palautetaan ensisijaiseksi<br />
kriteeriksi. Työministeriön<br />
on toteutettava erityinen<br />
työohjelma helpottamaan työnsaantimahdollisuuksia.<br />
11) Luonnollisten henkilöiden verotukseen<br />
markkamääräinen syrjäseutuvähennys<br />
ja opintolainojen<br />
takaisinmaksuhelpotuksen<br />
käyttöönotto.<br />
Mikä on Itä-Suomen<br />
neuvottelukunta<br />
ERITYISJÄRJESTELYIN<br />
TAVOITE 1 -ALUE<br />
TAVOITE 1 -ALUE<br />
Pari kertaa vuodessa kokoontuva Itä-<br />
Suomen neuvottelukunta koostuu<br />
Etelä-Karjalan, Etelä-<strong>Savo</strong>n, Kainuun,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalan ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
edustajista. Maakuntien edustajina<br />
ovat maakunta<strong>liitto</strong>jen johtaja sekä<br />
maakuntavaltuuston ja -hallituksen<br />
puheenjohtajiston jäseniä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>a edustavat maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen, maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtaja Kari Rajamäki,<br />
varapuheenjohtaja Jyrki Katainen<br />
ja maakuntahallituksen puheenjohtaja<br />
Markku Rossi. Neuvottelukunnan<br />
päätehtävinä on Itä-Suomen<br />
edunvalvonta ja maakuntien välisen<br />
yhteistyön koordinointi.<br />
Teksti: Ilpo Lommi<br />
25
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma<br />
2020 hahmottuu<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n tulevaisuuden<br />
tavoitteet ja strategia 2020<br />
-maakuntasuunnitelma on<br />
alkanut hahmottua. Uusi maakuntavaltuusto<br />
keskusteli ensimmäisessä<br />
kokouksessaan huhtikuussa <strong>2001</strong><br />
maakunnan pidemmän tähtäimen tulevaisuudennäkymistä<br />
etsien vastauksia<br />
mm. kysymyksiin Pärjäämmekö<br />
omalla väestöllä Millaista hyvinvointia<br />
tarvitsemme tulevaisuudessa ja<br />
mihin meillä on varaa ja Millaisen aluerakenteen<br />
haluamme Keskustelun<br />
pohjana olivat muistio <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
tavoitteita ja tulevaisuudennäkymiä<br />
vuoteen 2020 sekä viime vuonna valmistunut<br />
raportti maakunnan nykytilasta<br />
ja aiempien maakuntasuunnitelmien<br />
tavoitteiden toteutumisesta.<br />
Tulevaisuusmuistio on ollut pääaiheena<br />
myös maakuntajohtaja Antti<br />
Mykkäsen keväällä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kaikkiin kuntiin tekemällä kierroksella.<br />
Sen aikana palautetta on saatu<br />
kuntien johdolta ja keskeisiltä luottamushenkilöiltä.<br />
Tulevaisuusmuistio laadittiin <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n liitossa. Keväällä ja etenkin<br />
syksyllä maakuntasuunnitelmatyö<br />
avautuu laajempaan prosessiin, johon<br />
osallistuu lukuisia tahoja kunnista,<br />
valtion aluehallinnosta, työmarkkinaja<br />
kansalaisjärjestöistä aina yksittäisiin<br />
maakuntalaisiin. Maakuntahallitus<br />
ja -valtuusto hyväksyivät kevät- ja<br />
kesäkokouksissaan maakuntasuunnitelman<br />
valmisteluprosessin aikatauluineen<br />
sekä siihen liittyvän viestinnän<br />
ydintavoitteet.<br />
Pehmeät arvot kärjessä<br />
Uudet maakuntavaltuutetut pääsivät<br />
heti vaikuttamaan maakuntasuunnitelman<br />
valmisteluun vastaamalla kyselyyn.<br />
Arvot, visio tulevaisuuden menestystekijöistä,<br />
kehittymisen ongelmat sekä<br />
strategian tiivistäminen olivat sen aihepiireinä.<br />
Runsas puolet maakuntavaltuutetuista<br />
vastasi kyselyyn.<br />
Kaikkein keskeisimmiksi arvoiksi vastauksissa<br />
nousivat tasa-arvo sekä<br />
luontoon ja ympäristöön liittyvät<br />
arvot. Niiden perustalle maakuntavaltuutetut<br />
haluavat rakentaa maakuntasuunnitelman.<br />
Maakuntavaltuutetut<br />
näkivät maakunnan tulevaisuuden<br />
melko myönteisenä, ja maakuntasuunnitelmalla<br />
on heidän mielestään<br />
vaikuttamisen mahdollisuuksia<br />
tuleviin oloihin. Kotikunnan tulevaisuudennäkymät<br />
olivat vastaajien<br />
mukaan vaihtelevammat kuin maakunnalla.<br />
Menestyksen ja mahdollisuuksien<br />
kehän keskeinen asia on väestö eli<br />
maakuntalaiset. Väestön väheneminen<br />
on saatava pysäytettyä. Taloudessa<br />
maakuntavaltuutettujen näkemys<br />
vastasi pitkälti tavoite 1 -ohjelman<br />
strategiaa painottaen kuitenkin<br />
enemmän perinteisiä elinkeinoja kuten<br />
metsä ja puu-, elintarvike-, metalli-<br />
ja matkailutoimialoja. Hyvinvoinnin<br />
menestystekijänä sai eniten<br />
mainintoja palvelurakenteen kehittäminen<br />
ja yleensä kehittämispolitiikka.<br />
Sivistyksessä ja osaamisessa pidettiin<br />
koulutuksen korostamista ykkösasiana.<br />
Aluerakenteessa ja infrastruktuurissa<br />
tärkeitä ovat erilaiset<br />
yhteistyöalueet kuten seudut, osaamiskeskittymät<br />
5-tievyöhyke ja liikenneasiat.<br />
Ympäristössä juuri luonnon-<br />
ja ympäristöarvojen merkitys.<br />
Ongelmien kehässä väestökysymykset,<br />
erityisesti nuorten ja koulutettujen<br />
poismuutto ja väestön ikääntyminen<br />
heijastuivat useille osa-alueille<br />
taloudesta hyvinvointiin ja aluerakenteeseen.<br />
Sivistyksessä ja osaamisessa<br />
uhkana nähtiin koulutuksen<br />
sisältökysymykset eli mm. opetustarjonnan<br />
vastaaminen kysyntään ja ympäristöasioissa<br />
päästöt sekä saastuminen.<br />
Visiot ja alustava strategia<br />
maakuntavaltuustossa<br />
Maakuntasuunnitelmassa hahmotetaan mm. infrastruktuurin eli liikenneväylien<br />
painotuksia. Kuvassa pian sillalla korvautuva lossiyhteys Vehmersalmella.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuusto<br />
käsitteli kokouksessaan 11.<br />
kesäkuuta visioita ja alustavaa strategiaa<br />
maakunnan pitkän tähtäimen<br />
kehittämiselle. Ne ovat pohjana maakuntasuunnitelman<br />
laatimiselle ja<br />
tarkentuvat sekä muotoutuvat työprosessin<br />
aikana.<br />
26
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Viestinnällä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
imagoa kirkkaammaksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle laaditaan pitkäntähtäimen maakuntasuunnitelma 2020 ja<br />
sen sisällölle perustuva viestintästrategia.<br />
Lähtökohtatilanteeseen on valittu<br />
kaksi visiota. Maakuntavaltuutettujen<br />
näkemysten perusteella on tiivistetty<br />
visioiksi ”<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on vireän<br />
ja monipuolisen elinkeinoelämän,<br />
hyvän ympäristön ja tasa-arvon maakunta,<br />
jossa ihmiset voivat vaikuttaa<br />
omaan ja yhteiseen tulevaisuuteensa”<br />
sekä ”<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on henkisesti<br />
ja sosiaalisesti hyvinvoiva, monikulttuurinen<br />
ja aineellisesti vauras<br />
maakunta, jossa talouden ja sivistyksen<br />
välillä vallitsee tasapaino, ihmisten<br />
kaikinpuolinen kehittyminen on<br />
turvattu, suhde luontoon on välitön<br />
ja monimuotoisuutta vaaliva. Suhde<br />
muihin ihmisiin ja alueisiin on avoin<br />
ja suvaitseva.”<br />
Alustavat strategiat käsittelevät tiivistäen,<br />
miten tavoitteisiin päästään.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan<br />
maakuntasuunnitelmassa esitetään<br />
tavoiteltu kehitys. Valmistelussa keskitytäänkin<br />
realistiseen tavoitevaihtoehtoon<br />
vaikka myös uhkavaihtoehtoa<br />
hahmotetaan.<br />
Maakuntalaiset voivat<br />
vaikuttaa valmisteluun<br />
Aluehallintoviranomaisilta ja yhteistyötahoilta<br />
kysyttiin, miten he haluavat<br />
osallistua maakuntasuunnitel-<br />
man laadintaan. Kiinnostusta ilmeni<br />
erilaisiin osallistumismuotoihin. Tavoitteena<br />
on juuri osallistumisella<br />
löytää yhteinen maakuntastrategia,<br />
jolloin yhdensuuntaisella toiminnalla<br />
maakunnan pääsy tavoitetilaansa<br />
tehostuisi.<br />
Aluehallintoviranomaisille ja yhteistyötahoille<br />
järjestettiin maakuntasuunnitelmasta<br />
informaatiotilaisuus<br />
ja seminaari kesäkuussa. Maakuntalaiset<br />
pääsevät syksyllä suoraan vaikuttamaan<br />
valmisteluun. Tarkoitus on<br />
laatia internet-pohjainen kysely, johon<br />
on helppo vastata. Seutukunnittain<br />
järjestetään lisäksi kansalaistilaisuuksia.<br />
Maakuntasuunnitelmaluonnos valmistuu<br />
siten, että maakuntahallitus<br />
käsittelee sitä lokakuun ja maakuntavaltuusto<br />
marraskuun kokouksessaan.<br />
Tämän jälkeen luonnos lähtee<br />
laajalle lausuntokierrokselle. Lopullisesti<br />
maakuntasuunnitelma 2020<br />
hyväksytään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntavaltuustossa keväällä 2002.<br />
Anneli Pehkonen<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle on ryhdytty laatimaan<br />
kokonaisvaltaista viestintästrategiaa<br />
maakuntasuunnitelma<br />
2020 -prosessiin niveltyen. Viestintästrategian<br />
on määrä valmistua<br />
ensi vuoden alkupuolella niin, että<br />
se hyväksytään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntavaltuuston kevätkokouksessa<br />
samanaikaisesti pitkän tähtäimen<br />
kehitystavoitteita määrittävän<br />
maakuntasuunnitelman kanssa.<br />
Käytännön viestintä mm. maakunnan<br />
imagon kirkastamiseksi käynnistyy<br />
v. 2002 alkupuoliskolla.<br />
Maakuntajohtaja Antti Mykkänen<br />
kertoo, että viestintästrategian sisältö<br />
perustuu paljolti maakuntasuunnitelman<br />
linjauksiin. -Suunnitelmallisella<br />
ja vaikuttavalla viestinnällä<br />
edistetään maakunnan aineellista<br />
ja henkistä elinvoimaa positiivista<br />
imagoa sekä tunnettuutta<br />
lisäämällä. Viestintästrategiassa<br />
määritellään sisällön lisäksi kohderyhmät,<br />
toimenpiteet ja voimavarat.<br />
Painopiste on sisäisessä eli<br />
maakuntaan suuntautuvassa viestinnässä<br />
hieman ulkoista enemmän.<br />
Viestintästrategian tekijäksi valittiin<br />
helsinkiläinen viestintätoimisto<br />
<strong>Pohjois</strong>ranta. Viestinnän toteuttajista<br />
päätetään erikseen ensi vuonna.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa viestintästrategiatyöstä<br />
vastaavat maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen, EU-koordinaattori<br />
Kirsi Moisander ja viestintäkoordinaattori<br />
Ilpo Lommi.<br />
Strategiatyön ohjausryhmään on<br />
kutsuttu asiantuntijoita maakunnan<br />
tiedotusvälineistä, elinkeinoelämästä,<br />
kuntasektorilta, työmarkkinajärjestöistä,<br />
yliopistomaailmasta ja valtion<br />
aluehallinnosta. Myös <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n valtuuskunta käsittelee viestintästrategiaa.<br />
Valmistelussa kuunnellaan<br />
maakuntalaisiakin mm.<br />
maakuntasuunnitelman syksyisellä<br />
seutukuntakierroksella.<br />
27
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Maakuntavaltuusto hyväksyi<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavan<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuusto<br />
hyväksyi kesäkuun<br />
kokouksessaan Ylä-<strong>Savo</strong>n<br />
seudun maakuntakaavan ja kumosi<br />
voimassa olevan seutukaavan maakuntakaava-alueelta.<br />
Maakuntavaltuuston<br />
päätös saatetaan ympäristöministeriön<br />
vahvistettavaksi. Maakuntahallitus<br />
oli toukokuun kokouksessaan esittänyt<br />
kaavaa maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaava-alueeseen<br />
kuuluvat Iisalmen ja<br />
Kiuruveden kaupungit sekä Keiteleen,<br />
Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven,<br />
Varpaisjärven ja Vieremän kunnat.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavan<br />
laadinta aloitettiin seutukaavana syksyllä<br />
1996. Käytännön valmisteluun<br />
on osallistunut kuntien ja valtion viranomaisten<br />
muodostama seutukaava/maakuntakaavatyöryhmä.<br />
Työtä<br />
on ohjannut seutukaava/maakuntakaavatoimikunta,<br />
jona on toiminut<br />
luottamushenkilöillä täydennetty Ylä-<br />
<strong>Savo</strong>n yhteistyötoimikunta.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavassa<br />
on ajantasaistettu kolmessa vaiheessa<br />
laaditun ja koko maakuntaa<br />
koskevan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutukaavan<br />
aluevaraukset. Uusia aluevaraustyyppejä<br />
kaavassa ovat keskustatoimintojen<br />
alueet, retkisatamat, kallioalueet,<br />
perinnemaisemat, virkistys- ja<br />
erämatkailualueet, käytöstä poistetut<br />
kaatopaikat ja pilaantuneet maaalueet.<br />
Lisäksi kaavassa on yhdistetty<br />
eräitä sisällöllisesti toisiaan lähellä<br />
olevia maankäyttöluokkia.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaava<br />
asetettiin rakennuslain mukaisena<br />
seutukaavaluonnoksena nähtäville<br />
joulukuussa 1999. Maankäyttö- ja<br />
rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000.<br />
SEUTUKAAVOITUS-/MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE<br />
KESÄKUUSSA <strong>2001</strong><br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n ja Kuopion seudun alueilla (pl. Vehmersalmi)<br />
ovat voimassa seutukaava 1, vahvistettu 1980<br />
seutukaava 2, vahvistettu 1985<br />
seutukaava 3, vahvistettu 1989<br />
28
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
Laissa olevien siirtymäsäännösten<br />
mukaisesti Ylä-<strong>Savo</strong>n seutukaava voidaan<br />
hyväksyä maakuntakaavana<br />
vuoden <strong>2001</strong> loppuun mennessä.<br />
Laadittaessa lakien siirtymävaiheen<br />
aikana seutukaavaluonnoksesta maakuntakaavaehdotusta<br />
kaavan täydentämistarpeista<br />
on neuvoteltu kaksi<br />
kertaa ympäristöministeriön edustajien<br />
kanssa. Lisäksi maakuntakaavaehdotuksen<br />
nähtävillä olon jälkeen<br />
on pidetty uuden lain mukainen viranomaisneuvottelu<br />
kaavan hyväksymisen<br />
ja vahvistamisen perusteiden<br />
selvittämiseksi.<br />
Tieluokituksissa muutoksia<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavaehdotus<br />
oli nähtävillä kunnissa<br />
18.12.2000–31.1.<strong>2001</strong>. Kaavasta oli<br />
pyydetty lausuntoja 69 eri taholta,<br />
joista 33 antoi lausunnon. Lausunnon<br />
antaneista kymmenellä ei ollut huomautettavaa.<br />
Lausunnoissa oli yhteensä<br />
95 muutosesitystä, joista 43<br />
on otettu huomioon. Maanomistajat<br />
tai heidän ryhmänsä ovat tehneet<br />
30 muistutusta, josta 20 on otettu<br />
huomioon.<br />
Merkittävimpiä muutosesityksiä<br />
kaavaan teki tiehallinto, jonka mielestä<br />
kaavan tieluokitus oli liian tavoitteellinen.<br />
Kompromissina tiehallinnon<br />
muutosesityksiin kaavassa<br />
osoitetaan kantatie 87 kantatienä<br />
(aikaisemmin valtatie) ja seututie<br />
577–582 seututienä (aikaisemmin<br />
kantatie) Viranomaisneuvottelun<br />
tuloksena supistettiin rakentamisrajoitusta<br />
koskemaan uuden maankäyttö-<br />
ja rakennuslain perusteella<br />
vain suojelu- ja virkistysalueita sekä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
liikenteen ja teknisen huollon verkostoja<br />
ja alueita.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavassa<br />
on noin 1100 aluevaraus- ja kohdemerkintää.<br />
Aluevaraukset ovat<br />
yhteispinta-alaltaan noin 92 000 ha.<br />
Aluevarauksia on kumottavaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
seutukaavaan verrattuna<br />
15 000 hehtaaria enemmän. Puolet<br />
lisäyksestä selittyy Natura 2000<br />
-ohjelman ja muiden uusien luonnonsuojelualueiden<br />
osoittamisesta maakuntakaavassa.<br />
Loput lisäyksestä johtuvat<br />
mm. taajamatoimintojen alueiden,<br />
teollisuusalueiden sekä maa- ja<br />
metsätalousvaltaisten alueiden lisäyksestä.<br />
Seppo Laitila<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
Valtakunnalliset alueiden<br />
käyttötavoitteet maankäytön<br />
suunnittelun ohjeeksi<br />
V<br />
altioneuvosto teki 30.11.2000<br />
päätöksen maankäyttö- ja<br />
rakennuslain mukaisista valtakunnallisista<br />
alueidenkäyttötavoitteista.<br />
Niiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti<br />
merkittävissä kysymyksissä<br />
kaavoituksen ennakko-ohjausvälineenä.<br />
Näin kaavoitukseen<br />
saadaan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä<br />
maan eri osissa.<br />
Tavoitteilla pyritään vastaamaan alueidenkäytön<br />
keskeisiin haasteisiin,<br />
joita ovat muun muassa muuttoliikkeen<br />
vaikutukset Suomen aluerakenteeseen,<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttämisen<br />
tarve, elinympäristön laatu,<br />
kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen<br />
sekä alueidenkäytön vaikutukset<br />
liikennetarpeeseen ja sen myötä<br />
ilmastonmuutokseen.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
on otettava huomioon ja<br />
niiden toteutumista on edistettävä<br />
valtion viranomaisten toiminnassa,<br />
maakunnan suunnittelussa ja kuntien<br />
kaavoituksessa. Tarkoituksena on,<br />
että tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen<br />
ensisijaisesti maakuntakaavojen<br />
kautta.<br />
Kuusi asiakokonaisuutta<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
on päätöksessä ryhmitelty<br />
kuudeksi asiakokonaisuudeksi, joita<br />
ovat 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä<br />
yhdyskuntarakenne ja elinympäristön<br />
laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö,<br />
virkistyskäyttö ja luonnonvarat,<br />
4) toimivat yhteysverkostot<br />
ja energiahuolto, 5) Helsingin<br />
seudun erityiskysymykset ja 6) luonto-<br />
ja kulttuuriympäristöinä erityiset<br />
aluekokonaisuudet.<br />
Valtioneuvoston päätöstä edelsi lähes<br />
kaksi vuotta kestänyt valmisteluprosessi,<br />
johon on osallistunut suuri joukko<br />
ministeriöitä, maakuntien <strong>liitto</strong>ja,<br />
järjestöjä ja sidosryhmiä. Myös eduskunta<br />
on käsitellyt valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita<br />
asiasta annetun<br />
selonteon yhteydessä syksyllä 2000.<br />
Koska maakuntakaavoitus on keskeisin<br />
väline tavoitteiden toteuttamisessa,<br />
valtioneuvosto pitää tärkeänä, että<br />
maakuntien liitot varaavat kaavoitukseen<br />
riittävästi voimavaroja.<br />
Valtioneuvoston päätökseen sisältyvän<br />
siirtymäsäännöksen mukaisesti<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaava<br />
voitiin vielä hyväksyä maakuntavaltuustossa<br />
11.6.<strong>2001</strong> tavoitepäätöksestä<br />
huolimatta, koska kaavaehdotus<br />
oli ollut nähtävillä ennen tavoitteiden<br />
voimaantuloa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminnassa tavoitteet<br />
otetaan huomioon käynnissä<br />
olevan maakuntasuunnitelman laadinnassa<br />
sekä seuraavassa Kuopion<br />
seudun maakuntakaavassa.<br />
Martti Salminen<br />
Suunnittelupäällikkö<br />
29
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuntatalous heikkeni<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
T<br />
ilinpäätöstietojen 2000 mukaan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntatalouden<br />
tila huononi kokonaisuutena<br />
vuosikatteella mitaten.<br />
Viiden kunnan vuosikate parani edellisvuodesta,<br />
mutta 19:lla se heikkeni.<br />
”Kriisikuntien” lukumäärä kasvoi<br />
edellisen vuoden neljästä yhteentoista.<br />
Niillä vuosikate jäi miinus-merkkiseksi.<br />
Kuntien lainakanta pieneni ja<br />
rahoitusvarallisuus laski.<br />
Erot kuntien välillä ovat suuria valtionosuuksien<br />
ja verotulojen (yhteisövero)<br />
erilaisista kehityksistä johtuen.<br />
Myös muuttoliikkeen vaikutukset<br />
kuntien tulo- ja menorakenteeseen<br />
aiheuttavat erilaistamiskehitystä.<br />
Kunnan tuloskuntoa yksittäisenä<br />
tunnuslukuna kuvaa parhaiten<br />
vuosikate. Se kertoo, paljonko kunnan<br />
tuloista jää toiminta- ja rahoitusmenojen<br />
jälkeen käytettäväksi<br />
investointien rahoittamiseen ja lainojen<br />
lyhennyksiin.<br />
Vuosikatteen riittävyydelle ei voida<br />
antaa tavoitearvoja. Kunta, jolla ei ole<br />
velkaa tai isoja investointeja ja jossa<br />
kuntalaisten palvelutarve on tyydytetty,<br />
selviää hyvin pienellä vuosikatteella.<br />
Asukaskohtaisen vuosikatteen<br />
tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla<br />
keskimäärin samansuuruinen<br />
kuin suunnitelmapoistojen<br />
määrä asukasta kohden. Vuosikatteella<br />
tulisi voida rahoittaa korvausinvestoinnit<br />
eli käyttöomaisuuden vuosittainen<br />
kuluminen.<br />
Kuntien vuosikate supistui<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien vuosikate<br />
kokonaisuudessaan laski. Se oli viimeisimpien<br />
tilinpäätösten mukaan<br />
647 mk/as, kun vuoden 1999 tilinpäätösten<br />
mukaan vuosikate oli<br />
1 052 mk/as. Kuntien vuosikate oli<br />
yhteensä 163 miljoonaa markkaa,<br />
joka kattoi vain noin 50 prosenttia<br />
328 miljoonan poistoista. Edellisen<br />
vuoden tilinpäätöksissä vuosikate<br />
kattoi noin 83 prosenttia poistoista.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa 21 kunnan (v. 1999<br />
14 kuntaa) vuosikate ei riittänyt kattamaan<br />
käyttöomaisuuden vuosittaista<br />
kulumista eli käyttömenot olivat<br />
suuremmat kuin tulot. Tätä pidetään<br />
yleisesti merkkinä heikkenevästä<br />
kuntataloudesta. Näitä kuntia<br />
olivat kaikki muut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kunnat paitsi Iisalmi, Tuusniemi ja<br />
Varpaisjärvi. Näistä kunnista 11 täytti<br />
kriisitalouden tunnusmerkit eli vuosikate<br />
oli lisäksi miinusmerkkinen.<br />
Nämä kunnat olivat Juankoski, Suonenjoki,<br />
Sonkajärvi, Rautavaara, Tervo,<br />
Keitele, Vieremä, Kaavi, Rautalampi,<br />
Vehmersalmi ja Vesanto. Vuonna<br />
1999 kriisikuntia olivat Pielavesi, Vesanto,<br />
Vehmersalmi, Rautalampi ja<br />
v. 1998 Nilsiä ja Vesanto.<br />
Kun vuosikate on miinusmerkkinen,<br />
kunta joutuu lisäämään velkaansa,<br />
Rahoitusvarallisuus ja vuosikate mk/as<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa v. 2000<br />
Lähde:<br />
Ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä v. 2000<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> 30.4.<strong>2001</strong> POHJOIS-SAVON LIITTO <strong>2001</strong><br />
30
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään<br />
toimintapääomaansa juoksevien<br />
menojen kattamiseen. Taseessa<br />
se näkyy rahoitusvarallisuuden ja<br />
omavaraisuuden heikkenemisenä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
KUNTALOUDEN VOIMAVAROJEN EROT *)<br />
(Tilinpäätökset v. 2000)<br />
Vain kolmella<br />
talous tasapainossa<br />
Kolmen kunnan talous oli vuosikate–poistot<br />
-tunnusluvulla arvioiden<br />
tasapainossa. Nämä kunnat olivat Iisalmi,<br />
Tuusniemi ja Varpaisjärvi. Näistä<br />
Tuusniemi ja Iisalmi olivat vahvoja<br />
myös rahoitusvarallisuuden ja omavaraisuusasteen<br />
suhteen.<br />
Kunnan rahoitusvarallisuustunnusluku<br />
osoittaa, kattavatko kunnan omat<br />
rahavarat vieraan pääoman. Rahoitusvarallisuus<br />
kasvoi kolmessa kunnassa<br />
ja oli plusmerkkinen neljässä<br />
kunnassa. Nämä kunnat olivat Iisalmi,<br />
Karttula, Tervo ja Tuusniemi.<br />
Vakavaraisuutta kuvaa myös omavaraisuusaste.<br />
Se osoittaa, kuinka suuri<br />
osa kunnan käytössä olevasta pääomasta<br />
on omaa pääomaa. Omavaraisuusasteet<br />
olivat korkeat edellisten<br />
lisäksi myös Leppävirralla, Vehmersalmella<br />
ja Kuopiossa.<br />
Kuntien velkamäärä pieneni<br />
Kaksitoista kuntaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
pienensi velkataakkaansa. Vuonna<br />
1999 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien keskimääräinen<br />
lainamäärä oli 3 529 mk/<br />
as, kun se viime vuonna pieneni<br />
3 413 mk:aan/as. Velkaisimman kunnan<br />
aseman Keiteleeltä ottaneella<br />
Rautavaaralla oli velkaa 9 789 mk/as.<br />
Pienimmät suhteelliset velkamäärät<br />
olivat Tuusniemellä 211 mk/as ja Leppävirralla<br />
922 mk/as.<br />
Jossakin määrin kuntatalouden vertailtavuutta<br />
häiritsee, että lähes kaikkien<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien vuoden<br />
1999 tilikauden tulosta paransi satunnaisena<br />
tuottona tullut <strong>Savo</strong>n<br />
Voiman osakkeiden myyntitulo.<br />
Osakkeiden myynnistä kunnat saivat<br />
tilinpäätöksiinsä 344 miljoonaa.<br />
Vuoden 2000 tilinpäätöksiin taas sisältyy<br />
kahden vuoden (1999 ja 2000)<br />
yhteisöverojen jako-osuuksien oikaisut.<br />
Verohallinto sai poikkeuksellisesti<br />
jo joulukuussa 2000 valmiiksi vuoden<br />
1999 verotuksen. Poikkeuksellisen<br />
tilanteen vuoksi yhteisöverotulojen<br />
oikaisut kirjattiin vuoden 2000<br />
tilinpäätöksiin, joita jo rasittivat vuoden<br />
1999 korjaukset.<br />
Onko edessä<br />
sopeutuminen<br />
Mikäli käännettä kunnallistalouden<br />
tilanteeseen ei synny, kunnat voivat<br />
joutua palaamaan samoihin kunnallistalouden<br />
sopeuttamiskeinoihin<br />
kuin 1990-luvun alkupuolella eli peruspalvelujen<br />
leikkauksiin, säästösopimuksiin,<br />
lomautuksiin ja verotuksen<br />
kiristämiseen ja taksojen korotuksiin.<br />
Kunnallistalouden rahoituksen riittävyysongelmat<br />
kohdistuvat lähivuosina<br />
erityisesti asukasluvultaan pieniin<br />
kuntiin. Ongelmallista on, että<br />
rahoituksen riittävyys tulee voimakkaasti<br />
vaihtelemaan. Heikointa kehitys<br />
on alle 5 000 asukkaan kunnissa<br />
ja alkutuotantokunnissa.<br />
Yhteisiä piirteitä näille taantuville<br />
kunnille ovat velkaantuminen, rahoitusvarallisuuden<br />
väheneminen, korkea<br />
veroprosentti, verotulojen hidas<br />
kasvu, toimintakulujen kasvu. Lisäksi<br />
ne ovat keskimääräistä korkeampia<br />
ja investointiaste on alhainen.<br />
Juhani Väätäinen<br />
Hallintopäällikkö<br />
31
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo<br />
ratkaistaan kunnissa<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n kuntatalouspäivässä<br />
toukokuun lopulla<br />
puhunut valtiosihteeri Rauno<br />
Saari pitää hyvinvointiyhteiskunnan<br />
keskeisenä kysymyksenä, kyetäänkö<br />
kuntien nykyisellä palvelurakenteella<br />
turvaamaan kansalaisten<br />
hyvinvoinnille välttämättömät peruspalvelut<br />
kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.<br />
Kuntien vastuulla on<br />
kaksi kolmasosaa julkisista palveluista.<br />
Tärkeitä kehittämisperiaatteita<br />
ovat uusi vastuunjako ja roolien selkeytys<br />
asiakkaiden, palvelujen tuottajien,<br />
rahoittajien ja järjestäjien kesken<br />
sekä lisääntyvät markkinamekanismien<br />
hyödyntäminen.<br />
– Palveluja on kehitettävä entistä<br />
enemmän seutukunnallisesti ja ylikunnallisten<br />
organisaatioiden kautta.<br />
Se luo haasteita kuntayhteistyölle,<br />
työnjaolle ja erikoistumiselle. Tavoitteeksi<br />
on otettava työllisyysasteen<br />
nosto ja tuotantomahdolli-<br />
suuksien kasvu. Siksi<br />
on syvennyttävä koulutuksen,<br />
yrittäjyyden<br />
ja yksityisen palvelutuotannon<br />
edellytysten<br />
parantamiseen.<br />
Uusille ikäluokille<br />
on kokonaisuudessaan<br />
annettava<br />
ammatillinen koulutus<br />
tai vastaavat osaamisvalmiudet.<br />
Työministeriö<br />
on valmistellut<br />
ns. toisen aallon<br />
toimenpiteitä työmarkkinoiden<br />
toimivuuden<br />
parantamiseksi<br />
lisäämällä alle<br />
25-vuotiaiden työharjoittelua,<br />
uudistamalla<br />
työvoimakoulutusta<br />
sekä pidentämällä<br />
työetsintäpalvelukokeilua<br />
ja yhdistelmätuen<br />
enimmäis-<br />
Muina epäkohtien korjaustoimina<br />
Kari Rajamäki mainitsi asuntotuotannon<br />
tuen lisäämisen vuokra-asunnoille<br />
tasapuolisesti maan eri osissa<br />
ja asunto-osakeyhtiöiden korkotukilainojen<br />
myöntämisen pääkaupunkikestoa<br />
kahteen vuoteen,<br />
kertoi Rauno<br />
Saari.<br />
Yhteisöverot<br />
seutukuntaisiksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtaja, kansanedustaja<br />
Kari<br />
Rajamäki esitti,<br />
että kuntien yhteisöverojen<br />
nykyisen jakomallin<br />
sijaan on<br />
luotava järjestelmä,<br />
joka jakaa verot seutukunnittain<br />
mm. ylikunnallisten<br />
ja yhteisten<br />
investointien<br />
perusteella.<br />
Kari Rajamäki<br />
Rajamäki onkin huolissaan erityisesti<br />
sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista<br />
kuntatalouden tiukentuessa. Tilanne<br />
on johtanut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa erikoissairaanhoidon<br />
kriisiin ja maakuntalaisten<br />
eriarvoiseen asemaan keskenään<br />
sekä muualla asuviin nähden.<br />
Peruspalveluinvestointien rahoitusjärjestelmän<br />
säilyttäminen on tärkeää<br />
hyvinvointivaltion olemassaololle.<br />
Myös terveydenhuollon valtionosuuksien<br />
korotusta lähemmäksi<br />
EU:n keskitasoa tarvitaan riittävän<br />
hoidon tason ja hoitohenkilöstön<br />
määrän takaamiseksi.<br />
Rauno Saari<br />
32
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
Timo Kietäväinen<br />
seudun ulkopuolellekin. Yrityksille<br />
myönnettävä avainhenkilöiden verotuki<br />
helpottaisi kehitysalue-Suomessa<br />
kuntien elinkeinopolitiikkaa.<br />
Kansallisen aluepoliittisen tuen lisäys<br />
on tarpeen mm. tavoite 1 -ohjelman<br />
innostamien hyvien kehityshankkeiden<br />
vauhdittamiseksi, koska<br />
EU-tukivarojen niukkuus runsaaseen<br />
kysyntään nähden jarruttaa toteuttamiskelpoisia<br />
hankkeita.<br />
Valtio vastuussa kuntien<br />
palvelutasosta<br />
Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja<br />
Timo Kietäväinen oli huolestunut<br />
kuntien taloudellisesta kehityksestä<br />
ja erityisesti sen eriarvoistumisesta.<br />
Viime vuonna negatiiviselle<br />
vuosikatteelle vajosi reilu<br />
kolmannes Suomen kunnista. Suurimmat<br />
ja samalla yleensä menestyneimmät<br />
kunnat kokosivat koko<br />
kuntakentän vuosikatesummasta yli<br />
50 %, kun edellisvuonna määrä oli<br />
44 %. Asukkaita näissä kunnissa on<br />
kuitenkin vain 15 % koko maan väestöstä.<br />
Nyt kunnat ovat vasta saavuttamassa<br />
v. 1990<br />
tasoa valtionosuuksien<br />
ja verotulojen<br />
summalla mitaten.<br />
Tuottavuuden selkeä<br />
kasvu on auttanut<br />
selviämään kunnille<br />
sälytetyistä useista<br />
uusista tehtävistä,<br />
mutta tällä tiellä tulee<br />
seinä vastaan.<br />
Nykykehityksellä v.<br />
2005 eivät kunnat<br />
keskimäärin kykene<br />
enää vuosikatteella<br />
kattamaan poistoja<br />
ja negatiivinen vuosikate<br />
on yhä useamman<br />
taakkana, totesi<br />
Kietäväinen.<br />
Hänen mukaansa<br />
kuntaliitokset eivät<br />
ole patenttiratkaisu,<br />
joskin ns. reikäleipäkuntien<br />
osalta niillä<br />
voidaan lisätä tehokkuutta<br />
ja säästöjä<br />
palvelutason kärsimättä.<br />
– Oli hyvä, että valtioneuvoston ministerityöryhmässä<br />
ei jääty ”kuntaliitosporkkanoiden”<br />
varaan, vaan luvattiin<br />
myös säilyttää valtionosuudet<br />
joksikin aikaa yhdistyviltä kunnilta.<br />
Kuntaliitokset sopivat usein huonosti<br />
suurten mutta harvaanasuttujen<br />
köyhien kuntien ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Valtion onkin otettava vastuu<br />
heikkojen kuntien palvelutason<br />
turvaamisesta. Seuraavassa kuntien<br />
valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa<br />
v. 2005–2006 on harkittava<br />
uusia tukikriteerejä kuten mm. huoltosuhdetta<br />
ja työttömyyttä. Siihen<br />
asti tarvitaan riittävät harkinnanvaraiset<br />
rahoitusavustukset, sanoi Kietäväinen.<br />
Hänen mukaansa ei ole syytä supistaa<br />
42 aluekeskuksen määrää ja aiheuttaa<br />
sillä levottomuutta sekä kiistelyä<br />
kuntakenttään. Seutukuntayhteistyössä<br />
on vielä tehostamisen varaa<br />
niin koulutus-, sosiaali- ja<br />
terveydenhuolto- kuin ympäristöasioissa.<br />
Kommentteja<br />
kuntajohtajilta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuntatalouspäivän kommentaattoreina<br />
olivat Iisalmen kaupunginjohtaja<br />
Martti Harju ja Kaavin kunnanjohtaja<br />
Jouko Räsänen. Kumpikin<br />
muistuttivat kuntien kokeneen<br />
1990-luvulla erittäin suuren myllerryksen<br />
taloudellisissa ja toiminnallisissa<br />
perustoissaan.<br />
Martti Harjun mukaan kunnallistalouden<br />
uudistamisessa on otettava<br />
huomioon verotulotasauksen nopeutus<br />
ja tasausrajan nosto, huoltosuhteen<br />
painoarvon lisäys valtionosuusperusteissa,<br />
kuntien lisävelvoitteiden<br />
rajoittaminen, verotulojen ennustettavuuden<br />
parantaminen ja<br />
suhdanneherkkyyden vähentäminen.<br />
– Esimerkkinä odottamattomista<br />
haasteista on sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen<br />
voimakas nousu,<br />
joka merkitsee Iisalmelle lisämenoja<br />
noin kahdeksan miljoonaa. Ilman<br />
tehokasta elinkeinopolitiikkaa ei pärjätä.<br />
Siksi voimat on keskitettävä<br />
uusien työpaikkojen luomiseen luontaisesti<br />
kasvavilla ja uusilla toimialoilla,<br />
korosti Harju.<br />
Myös Jouko Räsänen piti valtion<br />
päättämää mutta kuntia koskevaa<br />
verotuksen ansiotulovähennystä keskeisenä<br />
syynä Kaavin tuntuvaan kunnallisverotuottojen<br />
vähenemiseen.<br />
Kunnan verotulot putosivat 30:sta<br />
alle 25 miljoonaan, vaikka ennakonpidätyksen<br />
alaiset tulot ovat kasvaneet<br />
muutaman prosentin vuodessa.<br />
Kun myöskään valtionosuudet ja<br />
toimintatuotot eivät ole lisääntyneet<br />
käyttömenojen kuuden miljoonan<br />
markan nousun vastapainoiksi, syntyi<br />
Kaaville viime vuonna ennätyksellinen<br />
7,5 miljoonan alijäämä.<br />
– Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden<br />
osuus käyttömenojen kasvusta<br />
on noin neljä miljoonaa. Toimeentulotukimenot<br />
kasvavat, vaikka<br />
työttömyys on supistunut useilla<br />
prosenttiyksiköillä, ihmetteli Räsänen.<br />
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi<br />
33
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
v. 2000 toimintaa arvioitiin<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n liiton tarkastuslautakunta<br />
kokoontui<br />
neljästi arvioimaan maakuntavaltuuston<br />
asettamien toiminnallisten<br />
ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.<br />
Tarkastuslautakunta kuuli<br />
maakuntajohtajaa ja tehtäväalueiden<br />
johtavia viranhaltijoita. Lautakunnan<br />
jäsenet tutustuivat toimielinten päätöksiin,<br />
vuoden 2000 toiminta- ja taloussuunnitelmaan<br />
sekä toiminta- ja<br />
tilinpäätöskertomukseen, eri projektien<br />
raportteihin ja tarkastusmuistioihin.<br />
Lisäksi lautakunta sai selonteon<br />
tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista<br />
ja käsitellyt tilintarkastuskertomuksen<br />
vuodelta 2000. Näiden<br />
tietojen perusteella tarkastuslautakunta<br />
laati arviointikertomuksen<br />
kuntalain mukaisesti:<br />
1. Toiminnallisten<br />
tavoitteiden<br />
toteutuminen<br />
Päätulosalueiden tavoitteet ja niiden<br />
toteutuminen on kerrottu asianmukaisesti<br />
hallituksen ja johtoryhmän<br />
laatimassa toiminta- ja tilinpäätöskertomuksessa.<br />
1.1 Aluekehitystehtävät<br />
Tulosalueen tärkeimmiksi tavoitteiksi<br />
maakuntavaltuusto asetti kansallisten<br />
aluekehitysohjelmien toteutuksen,<br />
EU:n tavoite 5b- ja 6-ohjelmien loppuun<br />
saattamisen ja tavoite 1 -ohjelman<br />
käynnistämisen. Tärkeimmät<br />
tavoitteet toteutettiin suunnitelmien<br />
mukaisesti. Kansallinen <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n v. 1998–2000 kehittämisohjelma<br />
saatiin päätökseen ja uuden kehittämisohjelman<br />
valmistelu aloitettiin.<br />
EU:n tavoite 5b- ja 6-ohjelmien<br />
hankkeistus jatkuu vielä v. <strong>2001</strong>. Itä-<br />
Suomen tavoite 1 -ohjelma hyväksyttiin<br />
komissiossa 30.3.2000. Maakunnan<br />
yhteistyöryhmän (MYR) toiminta<br />
käynnistyi.<br />
Maakunta<strong>liitto</strong> teki toimintavuotena<br />
myönteisen päätöksen 45 hankkees-<br />
ta, joihin sidottiin yhteensä 23,8 Mmk<br />
EAKR- ja ESR- sekä maakunnan kehittämisrahoitusta.<br />
Kuopion seudun<br />
osaamiskeskusohjelma ja sen rahoitus<br />
sisällytettiin tavoite 1 -ohjelmaan.<br />
Hankkeen kokonaiskustannukset<br />
ovat kolmen vuoden aikana 20 Mmk.<br />
Kehittämishankkeiden hallinnointia,<br />
käsittelyprosessia ja valvontaa koskevaa<br />
ohjeistusta tarkennettiin suunnitelmassa<br />
esitettyjen tavoitteiden<br />
mukaisesti. Myös hankkeiden toteutuksen<br />
ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmiä<br />
kehitettiin.<br />
1.2 Alueiden käyttö<br />
Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seutukaavaehdotuksen<br />
laatimisen ja Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
laatimisen aloittamisen.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seutukaavaehdotus valmistui<br />
syksyllä ja se on ollut nähtävillä.<br />
Kaavaehdotus esitetään maakuntavaltuuston<br />
hyväksyttäväksi viimeistään<br />
marraskuun kokouksessa<br />
v. <strong>2001</strong>. Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
laatimisen valmistelu ei edennyt<br />
suunnitellusti. Taustaselvityksistä<br />
valmistui vain rakenneselvitys.<br />
Maa-ainesinventoinnin, liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
ja kulttuurihistoriallisten<br />
täydennysinventointien<br />
käynnistäminen ja maakuntakaavan<br />
laatimisen aloittaminen siirtyi vuodelle<br />
<strong>2001</strong>.<br />
Suomen ympäristökeskuksessa<br />
koottavaa valtakunnallista seutukaavatietokantaa<br />
varten tarvittavat tietomuunnokset<br />
laadittiin ja toimitettiin<br />
ympäristökeskukselle tavoitteiden<br />
mukaan. Maakunta<strong>liitto</strong> osallistui<br />
ulkoilureittien suunnitteluun ja<br />
toteutukseen ympäristökeskuksen<br />
kanssa suunnitellusti.<br />
1.3 Edunvalvonta ja<br />
erillistehtävät<br />
Keskeisin edunvalvontatavoite toteutettiin,<br />
sillä komissio hyväksyi Itä-<br />
34<br />
Suomen tavoite 1 -ohjelman ja seurantakomitea<br />
alustavasti ohjelmaasiakirjan<br />
täydennysosan. Itä-Suomen<br />
<strong>liitto</strong>jen yhteinen Brysselin toimisto<br />
toimi aktiivisesti mm. yrityspolitiikan,<br />
tietoyhteiskunnan ja pohjoisen ulottuvuuden<br />
asiakokonaisuuksien tunnetuksi<br />
tekemisessä komission pääosastoille.<br />
Toimisto vastaanotti myös<br />
kävijäryhmiä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta sekä<br />
järjesti tapaamisia ja ohjelmia.<br />
Maakunta<strong>liitto</strong> antoi lausuntoja, teki<br />
esityksiä ja oli mukana vaikuttamassa<br />
lento-, raide-, tie- ja vesiliikenneyhteyksien<br />
parantamiseksi. Liikennejärjestelmän<br />
nykytilaa koskeva esiselvitys<br />
valmistui. Maakunnan liikennestrategian<br />
suunnittelu käynnistyi ja<br />
suunnitelma valmistuu kuluvana<br />
vuonna. Liitto keräsi tavoitteiden<br />
mukaisesti ajankohtaistietoa kunnallistaloudesta<br />
ja laati selvityksen kunnallistalouden<br />
voimavarojen eroista.<br />
Liitto antoi lausuntoja kunnallistalouden<br />
asioista ministeriöille.<br />
Itä-Suomen maakuntien yhteistyö oli<br />
suunnitellun tiivistä. Maakuntien yhteisiä<br />
hankkeita käynnistyi neljä ja yhteistyö<br />
organisoitiin kuudessa klusterityöryhmässä.
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
2. Taloudellisten<br />
tavoitteiden<br />
toteutuminen<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminnassa on<br />
noudatettu maakuntavaltuuston hyväksymää<br />
talousarviota. Varsinaisen<br />
toiminnan toimintamenot olivat<br />
8 810 340 markkaa. Talousarvion toteutumisprosentti<br />
oli 98 %. Tilikauden<br />
ylijäämäksi muodostui 52 669<br />
markkaa.<br />
Jäsenkuntien maksuosuudet olivat<br />
varsinaiseen toimintaan 8 677 003<br />
markkaa, jossa oli nousua 4 % edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Kuntien<br />
maksuosuudet kehittämisrahastoon<br />
olivat 3 112 000 mk.<br />
3. Yhteenveto<br />
Tarkastuslautakunnan käsityksen<br />
mukaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimintoja<br />
ohjattiin ja johdettiin maakuntavaltuuston<br />
asettamien toiminnallisten<br />
tavoitteiden mukaisesti. Asetetut<br />
tavoitteet saavutettiin hyvin tilinpäätösraportoinnin<br />
perusteella.<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
valmistelu ei kuitenkaan edennyt<br />
suunnitellussa aikataulussa. Liiton taloudelliset<br />
tavoitteet saavutettiin.<br />
Toiminnallisten tavoitteiden asetannassa<br />
sekä toimintaa kuvaavien mittareiden<br />
ja tunnuslukujen kehittämisessä<br />
on päästy hyvään alkuun päättyneellä<br />
valtuustokaudella. Toimintakertomuksen<br />
ulkoinen asu ja sisältö<br />
ovat myös kehittyneet. Kehitystyötä<br />
on syytä edelleen jatkaa. Toiminnallisissa<br />
tavoitteissa tulisi kiinnittää<br />
huomiota tavoitteiden asettamiseen<br />
siten, että niiden toteutuminen olisi<br />
mitattavissa tai muutoin todennettavissa.<br />
Toimintojen ja talouden suunnittelulle<br />
sekä ohjaukselle tärkeä<br />
henkilöstötilinpäätös tulisi sisällyttää<br />
toimintakertomukseen.<br />
Päättyneellä valtuustokaudella on<br />
projektien hallinnointia ja käsittelyprosessia<br />
koskevaa ohjeistusta<br />
kehitetty. Projektien toteuttajien<br />
raportointi on parantunut ja projektien<br />
valvonta on tehostunut.<br />
Ohjeistuksen päivitykseen ja projektien<br />
aktiiviseen, vuosittaiseen<br />
systemaattiseen tarkastukseen tulisi<br />
kiinnittää huomiota myös alkaneella<br />
uudella ohjelmakaudella.<br />
Projektirahoituksen ennakoiden<br />
maksatusjärjestelmää olisi selkiinnytettävä.<br />
Projektien tuloksista ja<br />
vaikuttavuudesta tulisi myös kertoa<br />
toimintakertomuksessa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tarkastuslautakunnan mielestä uuden<br />
valtuustokauden alkuvaiheessa<br />
olisi hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään<br />
ja arvioimaan liiton nykyisen<br />
organisaation ja johtamisjärjestelmän<br />
toimivuutta sekä tehokkuutta. Vuosittaiset<br />
hallituksen ja ylimmän johdon<br />
sekä toimiston sisäiset tulos- ja<br />
kehittämiskeskustelut kuuluvat olennaisesti<br />
hallinnon tehokkaaseen hoitamiseen<br />
ja tehtävien vastuuttamiseen.<br />
Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)<br />
aloitti toimintansa v. 2000. Alkaneella<br />
tavoite 1 -ohjelmakaudella on yhteistyöryhmän<br />
merkitys korostetun<br />
tärkeä. Tarkastuslautakunta odottaa,<br />
että yhteistyöryhmän toiminnasta<br />
tulisi avointa, julkista sekä kuntien ja<br />
seutukuntien mielipiteitä huomioon<br />
ottavaa toimintaa. Tällainen toiminta<br />
edellyttää asioista tiedottamista ja<br />
julkista keskustelua ennen varsinaista<br />
päätöksentekoa. Eri toimijatahoilla<br />
tulisi olla myös yhteinen ja hyväksytty<br />
näkemys tavoite 1 -ohjelman tavoitteista.<br />
Kultaisia ansiomerkkejä kolmelle<br />
M<br />
aakuntavaltuuston puheenjohtaja,<br />
kansanedustaja Kari<br />
Rajamäki luovutti Suomen<br />
Kuntaliiton hallituksen myöntämät<br />
kultaiset ansiomerkit tunnustukseksi<br />
yli 30-vuotisesta ansiokkaasta työstä<br />
kunnallishallinnon hyväksi kolmelle<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton työntekijälle:<br />
• Tutkimussihteeri<br />
Tuula Reinikainen<br />
(kunnallista palvelua 32 vuotta)<br />
• Piirtäjä Irma Toivanen<br />
(33 vuotta), kuvassa keskellä<br />
• Hallintopäällikkö<br />
Juhani Väätäinen<br />
(33 vuotta)<br />
35
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Paula Qvick nimitettiin<br />
suunnittelupäälliköksi<br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n liiton uudeksi<br />
suunnittelupäälliköksi ja<br />
osa-aikaeläkkeelle siirtyneen<br />
Martti Salmisen seuraajaksi nimitettiin<br />
arkkitehti Paula Qvick<br />
1.8.<strong>2001</strong> alkaen. Hän tulee maakuntaliiton<br />
palvelukseen Kainuun liiton<br />
kaavoituspäällikön tehtävistä. Hän on<br />
valmistellut sekä organisoinut vajaan<br />
vuoden Kainuun maakuntasuunnitelma-<br />
ja maakuntakaavahanketta 2020.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> ja sen maakunta<strong>liitto</strong> ovat<br />
tuttuja Kainuusta kotoisin olevalle Paula<br />
Qvickille, sillä hän toimi v. 1998–99<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton tiloissa EU-rahoitteisessa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ruukkien kehittämisprojektissa.<br />
Kotipaikkakuntana on<br />
säilynyt Kuopio. Nyt johdettavaksi tulee<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton alueidenkäytön<br />
osasto. Paula Qvick on ollut Kainuun<br />
edustajana EU:n Interreg 3B Itämeri<br />
-ohjelman Suomen kansallisessa<br />
neuvoa-antavassa työryhmässä ja jatkaa<br />
tässä kansainvälisessä näköalatehtävässä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n edustajana.<br />
Kokemusta Kainuusta<br />
maakuntakaavatyölle<br />
Kainuun liitossa käynnistynyt maakuntasuunnitelma-<br />
ja maakuntakaavatyö<br />
antaa hyvää taustaa myös <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
jonkin ajan päästä alkavalle maakuntakaavoitukselle.<br />
Maakuntakaavoitus<br />
on ennen kaikkea tulevaisuusorientoitunutta<br />
työtä. Ennen sitä on kuitenkin<br />
edessä Kuopion seudun maakuntakaavatyö,<br />
mikä on mittava ja aikaa vievä<br />
suururakka. Ylä-<strong>Savo</strong>n maakuntakaavan<br />
hyväksyi maakuntavaltuusto<br />
kesäkuun kokouksessaan. Kun aiemmin<br />
on hyväksytty Koillis-<strong>Savo</strong>n, Sisä-<br />
<strong>Savo</strong>n ja Varkauden seudun seutukaavat,<br />
etenevät <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kaavoitusasiat<br />
hyvää vauhtia.<br />
– Kuopion seudun maakuntakaava<br />
olisi hyvä saada valmiiksi tällä maakuntavaltuustokaudella<br />
eli v. 2004<br />
mennessä. Siinä tulee peilatuksi myös<br />
Kuopion ja muun maakunnan suhde<br />
maankäytön näkökulmasta. Erityistä<br />
huomiota on kiinnitettävä asuinympäristöjen<br />
laadun kohottamiseen,<br />
asuin- ja työpaikkojen välisen liikenteen<br />
minimointiin, yhteistyön prosessoimiseen,<br />
vaihtoehtotarkasteluun<br />
sekä Kuopioon muualta maakunnasta<br />
tai sen ulkopuolelta mahdollisesti<br />
lisääntyvän muuttoliikkeen<br />
vaikutuksiin. Myös kesämökkien ympärivuotisuuden<br />
yleistyminen vaikuttaa<br />
kaavoitusasioihin mm. uuden infrastruktuurin<br />
rakentamispaineina.<br />
Maankäyttöratkaisut<br />
laajakantoisia<br />
Paula Qvick muistuttaa, että alueelliseen<br />
kilpailukykyyn vaikuttaa mm. väestön<br />
osaamistason, yritysten elinvoimaisuuden,<br />
verkostojen ja yleisen imagon<br />
lisäksi infrastruktuuri ja maankäytön<br />
ulottuvuudet. – Maankäytöllä on<br />
suora vaikutus joidenkin elinkeinojen<br />
kuten mm. matkailun toimintaedellytyksiin.<br />
Toisaalta kauniista ja puhtaasta<br />
luonnostaan tunnetun <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
on syytä suojella huolella ympäristöarvojaan,<br />
koska nekin ovat merkittävä<br />
hyvinvoinnin mutta myös matkailuelinkeinon<br />
ja yleisen imagon taustatekijä.<br />
Samoista syistä myös kulttuuriympäristökohteita<br />
kannattaa vaalia,<br />
sillä osa niistä on merkittäviä valtakunnallisestikin.<br />
Alueidenkäytön yksi kehittämisalue<br />
on paikkatietokannat ja<br />
niiden hyödyntäminen myös internetin<br />
kautta yleisölle.<br />
36<br />
Paula Qvick on elokuun alusta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton uusi suunnittelupäällikkö.<br />
– On syytä muistaa toivottavasti tämän<br />
vuosikymmenen puolivälissä<br />
käynnistyvässä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntakaavatyössä,<br />
että se koskettaa kattavasti<br />
maaseudun ja yleensä haja-asutusalueidenkin<br />
elinympäristöä eikä<br />
vain kaupunki- ja kuntakeskuksia. Kaupunkialueille<br />
on sitä paitsi laadittu yleiskaavoja<br />
ja rannoille rantaosayleiskaavoja,<br />
joiden alueilla maakuntakaava ei<br />
ole voimassa, mikäli siitä ei aiheudu<br />
muutospaineita alempiasteiseen kaavoitukseen.<br />
Uuden lain johdosta maakuntakaavoitustyölle<br />
on asetettu entistä<br />
kovemmat osallistamis- ja vuorovaikutusvaatimukset,<br />
lisäksi viranomaisten<br />
tulee edistää toimillaan vahvistettua<br />
maakuntakaavaa.<br />
Hyväkuntoinen<br />
ulkoilmaihminen<br />
Paula Qvick kertoo olevansa ulkoilma-<br />
ja erityisesti lumi-ihminen, mikä<br />
ilmenee hyvin hänen harrastuksistaankin.<br />
Murtomaahiihtoa kertyi viime talvena<br />
harjoituspäiväkirjaan 700 km ja<br />
rullaluistimilla harjoitusta on jo tänä<br />
keväänä takana yli 2 00 km, joten kunto<br />
on varmasti kohdallaan. <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong> on hänen mukaansa ainutlaatuisen<br />
hyvä paikka elää perheelliselle ulkoilma-<br />
ja ympäristöihmiselle. Pääkaupunkiseudun<br />
työpaikkahoukutukset<br />
on ollut helppo torjua.<br />
– <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton suunnittelupäällikön<br />
tehtävät ovat erittäin mielenkiintoinen<br />
ja pitkäjänteinen haaste. Siinä<br />
tehtävässä voidaan hyvällä yhteistyöllä<br />
mm. maakunnan luottamushenkilöiden,<br />
kuntien ja muiden viranomaisten<br />
sekä elinkeinoelämän kanssa tehdä<br />
uraauurtavia linjauksia kotimaakunnan<br />
kehittämiseksi maankäytöllisesti 20–30<br />
vuoden säteellä, korostaa Paula Qvick.<br />
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Pelastustoiminta uudistuu –<br />
paikallisesta alueelliseen vastuuseen<br />
H<br />
allitus valmistelee parastaikaa<br />
lakiesitystä pelastustoimen<br />
uudelleen järjestämiseksi.<br />
Ehdotuksen mukaan nykyisin<br />
kuntien vastuulla olevat pelastustoimen<br />
tehtävät siirtyisivät aluetason<br />
tehtäviksi. Tällä halutaan taata palvelujen<br />
riittävyys ja tehokkuus kaikilla<br />
alueilla. Uudistuksesta ei saisi aiheutua<br />
lisäkustannuksia. Maa jaettaisiin<br />
pelastusalueisiin. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n 24<br />
kuntaa muodostaisivat yhden pelastusalueen.<br />
Pelastusalueen hallinnosta<br />
huolehtisi kuntayhtymä tai kunnat<br />
voisivat tehdä sopimuksen yhden<br />
kunnan kanssa, joka hoitaisi hallinnollisen<br />
vastuun koko alueella.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton kokoon kutsuma<br />
kuntien kokous perusti kuntien<br />
edustajista työryhmän valmistelemaan<br />
asiaa. Työryhmän puheenjohtajana<br />
toimii Maaningan kunnanjohtaja<br />
Esko Juntunen. Kaikki seutukunnat<br />
ovat työryhmässä edustettuina.<br />
Tähän mennessä työryhmä on tuottanut<br />
taustamateriaalia kunnille pelastustoimen<br />
kustannuksista, henkilökunnasta,<br />
hallintomalleista jne. lausunnon<br />
antamista varten. Työryhmän<br />
työskentely jatkuu, kunnes pelastusalueet<br />
aloittavat toimintansa.<br />
Alueiden muodostamisessa on pidetty<br />
tärkeänä riittävää väestöpohjaa,<br />
riittävää vakinaista henkilökuntaa,<br />
myös päällikkötasoista sekä riittävän<br />
suurta budjettia, joka takaisi<br />
joustavuuden resurssien käytössä ja<br />
palvelutarpeissa.<br />
Yksi vai kaksi<br />
pelastusaluetta<br />
tyksen kokoaikaiseksi<br />
järjestämiseksi.<br />
Varkauden seudulla<br />
nykyisin voimassa<br />
oleva pelastustoimen<br />
yhteistoiminta-alue<br />
käsittää Varkauden<br />
ja Leppävirran<br />
lisäksi Etelä-<br />
<strong>Savo</strong>n puolelta Joroisten,<br />
Kangaslammin<br />
ja Heinäveden<br />
kunnat.<br />
Varkaus katsoo<br />
tämän järjestelyn<br />
olevan hyvä myös<br />
uudessa aluejaossa<br />
päivystyksen<br />
osalta. Lisäksi Varkaus<br />
toivoo Pieksämäen<br />
pelastustoimen<br />
yhteistoiminta-alueen<br />
liittämistä<br />
Varkauden<br />
päivystysalueeseen.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n kahdeksan<br />
kuntaa, Iisalmi,<br />
Kiuruvesi,<br />
Keitele, Pielavesi,<br />
Lapinlahti, Varpaisjärvi,<br />
Sonkajärvi ja Vieremä haluavat<br />
muodostaa oman pelastusalueensa.<br />
Perusteluna on mm. pitkät<br />
etäisyydet kuntakeskusten välillä, riskitekijöinä<br />
valtatiet, rautatiet sekä<br />
pohjavesialueet. Alueella toimii yksi<br />
vapaa palokunta sekä useita puolivakinaisia.<br />
Pohdintaa aiheuttaa, missä<br />
määrin vapaaehtoiset haluavat integroitua<br />
uuteen järjestelmään.<br />
Kustannusten jako kuntien kesken<br />
tulee myös keskustelujen kohteeksi.<br />
Yhden mallin mukaan kustannukset<br />
voitaisiin jakaa väestömäärän suhteessa.<br />
Pelastustoimen kustannuksiin<br />
Pelastustoiminnan hallinto on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa keskittymässä<br />
yhteen tai kahteen pelastusalueeseen tehokkuuden<br />
nimissä, mutta toiminnallisesti ei muutos merkitse<br />
voimavarojen keskitystä.<br />
Väestöllisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa voisi<br />
olla kaksikin pelastusaluetta. Toimivan<br />
alueen kriteerinä on esitetty<br />
vähintään 100 000 asukkaan aluetta,<br />
vähintään 25 miljoonan markan budjettia<br />
sekä 25–30 hengen päällikkötason<br />
henkilöstövahvuutta päivysvaikuttavat<br />
kuitenkin myös alueella<br />
olevien riskien määrä ja laatu sekä<br />
palvelutaso, joka halutaan säilyttää.<br />
Kuntien tulisi sopia pelastustoimen<br />
hallinnollisesta järjestelystä v. 2002<br />
loppuun mennessä. Sen jälkeen jäisi<br />
vielä vuosi 2003 aikaa järjestellä pelastustoimen<br />
toiminnallista puolta,<br />
jotta uudet pelastusalueet voisivat<br />
aloittaa toimintansa v. 2004 alusta.<br />
Aila Salminen<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
37
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
M<br />
Ministerien erityisavustajia<br />
vieraili <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
inisterien 11 erityisavustajaa<br />
ja pääministeri Paavo<br />
Lipposen poliittinen<br />
sihteeri Mikael Jungner vierailivat<br />
keväällä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa tutustumassa<br />
mm. Kemiran Siilinjärven tehtaisiin,<br />
Nilsiän Tahkovuoren samoin<br />
kuin koko Koillis-<strong>Savo</strong>n kehitysnäkymiin,<br />
Kuopion tiedeyhteisöön sekä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>on.<br />
Erityisavustaja Mikael Jungnerin lisäksi<br />
vierailuun osallistuivat valtioneuvoston<br />
kansliasta Miapetra Kumpula, valtiovarainministeriöstä<br />
erityisavustajat<br />
Mikko Kortelainen, Jouko Nuutinen ja<br />
Maija Viljanen, puolustusministeriöstä<br />
Marcus Henricson, Stefan Långström<br />
ja Mikaela Nylander, Perttu Puro oikeusministeriöstä,<br />
Päivi Ahonen sisäasianministeriöstä,<br />
Jussi Kekkonen liikenne-<br />
ja viestintäministeriöstä sekä<br />
ministeriryhmän erityisavustaja Katariina<br />
Poskiparta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> luovutti erityisavustajille<br />
listan esityksistä valtion vuoden<br />
2002 talousarvioon. Laajahko evästysten<br />
ja toiveiden kirjelmä koskee sisäasiain-,<br />
valtiovarain-, opetus-, liikenneja<br />
viestintä-, kauppa- ja teollisuus-, sosiaali-<br />
ja terveys-, työ- sekä ympäristöministeriöiden<br />
hallinnonaloja. (IL)<br />
Kokoomusjohtoa liikkeellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
K<br />
ansallisen kokoomuksen<br />
johtohenkilöitä jalkautui<br />
keväällä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on<br />
maanlaajuisella maakuntakierroksellaan.<br />
Kuvassa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen selvittää<br />
eduskunnan puhemies Riitta Uosukaiselle<br />
maakunnan näkymiä ja<br />
nousevia tavoitekehityskäyriä lähivuosien<br />
suunnitelmissa. (IL)<br />
38
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Suuri maakuntajuhla<br />
Varkaudessa 25.8.<strong>2001</strong><br />
P<br />
ohjois-<strong>Savo</strong>n neljäs maakuntajuhla järjestetään<br />
lauantaina 25. elokuuta Varkaudessa. Samassa<br />
yhteydessä vietetään myös <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
kymmenvuotisjuhlia.<br />
Maakuntajuhla käynnistyy aamulla klo 10 Taulumäen torilla<br />
koko kansan tapahtumalla. Päivällä on tutustumismahdollisuus<br />
Varkauden historiaan ja nykyisyyteen mm.<br />
museo- ja tehdaskierroskävelyllä. Klo15 alkaa itsenäisyyden<br />
puistossa kaupungintalon läheisyydessä lastentapahtuma,<br />
joka vaihtuu illan mittaan nuoriso- ja aikuistilaisuudeksi.<br />
Tapahtumissa esiintyy mm. useita musiikkiyhtyeitä<br />
ja ohjelmassa on myös kilpailuja.<br />
Maakuntapäivän ohjelmassa on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n valtuuskunnan<br />
kokous ja suurelle yleisölle Warkaus-salissa järjestettävä<br />
avoin maakuntapäivän juhlaseminaari. Siinä<br />
tarkastellaan pohjoissavolaisen talouselämän ja kulttuurin<br />
näkymiä. Esitelmöitsijöinä ovat mm. näyttelijä Eija<br />
Ahvo sekä TT:n johtaja Heikki Pitkänen, valtiosihteeri<br />
Jukka Valtasaari ja viestintäjohtaja Reijo Ollikainen. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton kymmenvuotista taivalta juhlistavan<br />
seminaarin avaa valtuuskunnan puheenjohtaja, eduskunnan<br />
pääsihteeri Seppo Tiitinen. Maakuntajuhlassa<br />
jaetaan myös perinteiset Maakunnan Mainetekopalkinnot.<br />
Illalla järjestetään kutsuvieraille <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
kymmenvuotisjuhlavastaanotto. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
syntyi v. 1991 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaliiton ja seutukaavaliiton<br />
yhdistämisellä.<br />
Seminaarimuotoinen pääjuhla<br />
Aiemmin maakuntajuhlat on järjestetty Maaningalla,<br />
Iisalmessa ja Kuopiossa. Maakuntajuhlien ajankohta on<br />
vakiintunut elokuun puolivälin tietämiin. Juhlien historiallisena<br />
taustana on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ensimmäisen hallinnollisen<br />
alueen, Tavinsalmen hallintopitäjän, perustaminen<br />
v. 1547.<br />
Yritysneuvojia <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa<br />
P<br />
ohjoissavolaisten kuntien<br />
elinkeinoasiamiehiä ja työvoimatoimistojen<br />
johtoa oli<br />
keväällä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa kuulemassa<br />
mm. tavoite 1 -ohjelman ja<br />
yritystukilainsäädännön ajankohtaiskuulumisia.<br />
TE-keskuksen ja Finnveran<br />
järjestämässä yritysneuvojapäivässä.<br />
Kuvassa etualalla mm. TE-keskuksen<br />
yritysosaston yritystutkija<br />
Jari Vitikainen. (IL)<br />
POHJOIS-SAVON LIITON TOIMISTO<br />
SULJETTUNA 2.7.–22.7.<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimisto on suljettuna kolmen viikon ajan<br />
2.7.–22.7.<strong>2001</strong> vuosilomien keskittämisestä johtuen.<br />
Näin voimme aloittaa elokuussa täydellä miehityksellä.<br />
39
J O U K K O K I R J E<br />
Tiedotuslehti 1/<strong>2001</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Virkistävää kesää<br />
toivottaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
SAVO SINUKSI<br />
POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI<br />
40