Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto

Tiedotuslehti 1/2001 

SAVO 

Pohjois-Savon liitto 

SINUKSI 

POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 1/2001 

Maakuntavaltuusto 

ja -hallitus aloittivat 

Rajamäki ja Rossi 

puheenjohtajatentissä 

MYR hahmotti 

uusia strategioita 

Maakuntasuunnitelman 

laadinta vauhtiin 

P-Savon kuntien 

talous heikkenee 

P-Savon liitolle uusi 

suunnittelupäällikkö 

1



Savo 

Sinuksi 

1/2001 

Pohjois-Savon liiton 

tiedotuslehti 

Päätoimittaja: 

Antti Mykkänen, 


Toimitussihteeri ja toimittaja: 

Ilpo Lommi, Itäfax Oy 

Toimitus: 


Sepänkatu 1, PL 247, 

70101 Kuopio 

Puh. (017) 550 1400 

Fax (017) 550 1428 tai 

262 5090 

Taitto ja painopaikka: 

Kuopion Liikekirjapaino Oy 

Kuopio 2001 

ISSN 1238-5514 

Sisältö 

Pääkirjoitus: 

Uusi valtuustokausi – uusi yhteistyö .................................................... 3 

Pohjois-Savolle uusi maakuntavaltuusto v. 2001–2004 ..................... 4 

Aluerakenne puhutti uutta maakuntavaltuustoa ................................ 6 

Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus 2001–2004............................. 7 

Maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat tentissä ........... 8 

Maakuntavaltuusto evästi maakuntasuunnitelman valmistelua ..... 10 

Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano uudistui ....................... 11 

MYR linjasi ykkösohjelman strategioitaan ......................................... 12 

Tavoite 1 -ohjelmalla ripeä alku Pohjois-Savossa ............................. 14 

Uusia klusterivetäjiä ............................................................................... 16 

EU-komission tarkastus Pohjois-Savon liitossa ................................ 17 

Ykkösohjelma vaudilla liikkeelle – vastinrahoissa ongelmia .......... 18 

Euroopan Unioni on suuressa valinkauhassa .................................... 19 

Eurooppalainen verkostoyhteistyö on voimavara............................ 20 

Itämaakuntien hyvinvointiklustereilla kehittämismahdollisuuksia ...... 21 

Ammatillisen koulutuksen ylläpitoselvitys etenee ........................... 22 

Ykköshaavissa runsaasti pk-yrittäjiä .................................................... 22 

Matkailustrategian tavoitteet haasteellisia ......................................... 23 

Laatutonnilla vetovoimaa matkailuun ................................................. 24 

Viitostietäkin voi tuotteistaa ................................................................ 24 

Itä-Suomelle yhteinen informaatioteknologian hanke .................... 25 

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020 hahmottuu .................. 26 

Viestinnällä Pohjois-Savon imagoa kirkkaammaksi .......................... 27 

Maakuntavaltuusto hyväksyi Ylä-Savon seudun maakuntakaavan.. 28 

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet maankäytön 

suunnittelun ohjeeksi ............................................................................. 29 

Kuntatalous heikkeni Pohjois-Savossa ................................................ 30 

Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo ratkaistaan kunnissa .................. 32 

Pohjois-Savon liiton v. 2000 toimintaa arvioitiin .............................. 34 

Kultaisia ansiomerkkejä kolmelle ........................................................ 35 

Paula Qvick nimitettiin suunnittelupäälliköksi .................................. 36 

Pelastustoiminta uudistuu – paikallisesta alueelliseen vastuuseen .... 37 

Tapahtumia ja uutisia Pohjois-Savon liitossa...................................... 38 

Suuri maakuntajuhla Varkaudessa 25.8.2001 ..................................... 39 

2



Pääkirjoitus 

Uusi valtuustokausi – 

uusi yhteistyö 

U 

usi valtuustokausi on lähtenyt 

kunnissa rapsakasti liikkeelle. 

Syytä onkin, sillä 

haasteet tuleville vuosille ovat kovat. 

On pärjättävä avoimessa taloudessa 

nykyistä paremmin, jotta olisi 

rahaa järjestää palvelut. Samanaikaisesti 

on kyettävä ennakoimaan ja 

näkemään muuttunut palvelutarve. 

Uusien luottamushenkilöiden voimin 

on hyvä arvioida puhtaalta pöydältä 

kaikki kunnallisen toiminnan muodot, 

niiden sisältö ja tulevat kehittämistarpeet 

kuntayhteistyön näkökulmasta. 

Yhteistyökysymyksiä tarkastellaan 

helposti pitäen lähtökohtana aluerajausta 

– joko kuntaa, seutukuntaa tai 

maakuntaa. Toinen tapa tarkastella 

asiaa on arvioida sitä organisaatioiden 

kautta. Kumpikaan ei johda pitkän 

päälle parhaaseen lopputulokseen. 

On tärkeää nähdä, että kunnan 

eri toiminnoilla on hyvinkin erilaiset 

sisällöt, kehittämistavoitteet ja kehittämisen 

logiikka. Jos asioita tarkastellaan 

vain aluerajausten tai organisaatioiden 

näkökulmasta, uutta ei 

saada aikaiseksi. 

Otan esimerkkejä: 

• Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon 

porrastus ovat ”ikuisuuskysymys”. 

Tuntuu selvältä, että aitoa 

yhteyttä perusterveydenhuollon 

ja erikoissairaanhoidon välillä on syvennettävä. 

Ei kuitenkaan niin, että 

kehittäminen tapahtuu vain yhden 

tason ehdoilla. Kuntatasolla terveyden- 

ja sosiaalihuollon entistä tiiviimpi 

yhteistyö on paikallaan. 

• Ammatillinen koulutus on edelleen 

maakunnassamme valinkauhassa. 

Mikäli yhteistyörakenteita ei saada 

nykyistä tiiviimmäksi, uhkaa kelkasta 

tippuminen. Omistajapolitiikan 

hajanaisuus ei edistä yhteistyön tiivistymistä. 

• Kymmenessä vuodessa myös nykyinen 

lukioverkko tulee punnintaan. 

On pohdittava, kehitetäänkö toisen 

asteen yleissivistävää koulutusta laajemmalla 

maantieteellisellä alueella 

vai tiivistetäänkö sen ja ammatillisen 

koulutuksen yhteyttä alueellisesti 

pienemmällä silmäkoolla. 

• Pelastustoimen yhteistyötä ollaan 

kokoamassa nykyistä laajemmalla 

maantieteellisellä alueella. Tänä vuonna 

hiotaan toteuttamismalleja. Varmaa 

näyttää olevan, että kaikissa vaihtoehdoissa 

halutaan parantaa nykyisen 

palo- ja pelastustoimen laatua. 

• Elinkeinoyhteistyössä on jo kohtuullisesti 

edetty. Valtaosassa Pohjois-Savon 

kuntia se nähdään oman 

kunnan rajat ylittävän yhteistyön 

muodoista kaikkein tärkeimpänä. 

Tässäkin on muistettava, että elinkeinoittain 

ja toimialoittain kehittämistarpeet 

vaihtelevat. 

3 

Esimerkiksi matkailussa tuotteen kehittäminen 

tapahtuu yrityksessä. Sen 

sijaan myyntiä varten tarvitaan jo 

isompi organisaatio. Vielä tämän vuoden 

puolella arvioidaan, onko maakuntaan 

synnytettävissä yksi matkailun 

myyntiorganisaatio. Matkailun 

kansainvälistä markkinointia hoidamme 

kahdeksan maakunnan laajalla 

järvi-Suomi -yhteistyöllä. Tämä kuvaa 

hyvin sitä, kuinka eri tasoilla on 

oma tehtävänsä yhden elinkeinon kehittämisessä. 

Tässäkään tapauksessa 

kaikkea ei ole mielekästä tarkastella 

pelkästään yhden seutukunnan tai 

yhden maakunnan aluerajauksen sisällä. 

Kun tarkastellaan kuntarajat ylittävää 

seuraavaa tiivistä yhteistyötasoa, 

päädytään Pohjois-Savossa noin kymmeneen 

alueeseen. Nämä ovat historian 

saatossa muodostuneita kahden 

tai kolmen kunnan tiiviitä yhteistyöryppäitä. 

Nämä epäviralliset alueet 

muodostavat kaikkein tiiviimmän 

yhtenäisen työssäkäyntialueen, josta 

myös päivittäiset palvelut ja tavarat 

hankitaan. Tämäkin todistaa, että 

aluerajaukset ovat eläviä ja aina itse 

kustakin asiasta riippuvaisia. 

Uudet luottamushenkilöt ovat nyt 

avainasemassa. Etsikkoaika avoimen 

ja puhtaan pöydän yhteistyölinjauksiin 

on tänä vuonna. Sen jälkeen helposti 

”painutaan parrelleen”. Juuri 

tänä vuonna on aika linjata valtuustokauden 

yhteistyökysymykset ja 

toteuttaa ne seuraavana kolmena 

vuotena. 

Antti Mykkänen 

Maakuntajohtaja



Pohjois-Savolle uusi 

maakuntavaltuusto 

v. 2001-2004 

P 

ohjois-Savon kuntien edustajainkokous 

valitsi helmikuussa 

uuden Pohjois-Savon 

liiton maakuntavaltuuston toimikaudeksi 

2001–2004. Maakuntavaltuusto 

valittiin ensimmäisen kerran kuntalain 

uusien säännösten mukaisesti 

siten, että 

• maakuntavaltuuston jäsenet ja 

varajäsenet ovat jäsenkuntien 

kunnanvaltuuston jäseniä, 

• maakuntavaltuuston kokoonpano 

edustaa maakunnan poliittisia voimasuhteita 

vaalilaissa säädetyn 

suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, 

• maakuntavaltuuston kokoonpano 

noudattaa lakia naisten ja miesten 

välisestä tasa-arvosta. 

Kuntien edustajainkokous valitsi 

maakuntavaltuustoon 63 jäsentä. Sen 

poliittinen kokoonpano muodostui: 

Keskusta 25, Sosiaalidemokraatit 12, 

Kokoomus 9, Vasemmistoliitto 9, 

Kristilliset 4, Vihreät 3, Perussuomalaiset 

1. 

Uusi maakuntavaltuusto kokoontui 

ensimmäisen kerran 2.4.2001. Se valitsi 

tuolloin mm. puheenjohtajiston, 

johon kuuluu puheenjohtajana 

kansanedustaja Kari Rajamäki 

(SDP), I varapuheenjohtajana 

kansanedustaja Jyrki Katainen 

(KOK) ja II varapuheenjohtajana 

eläinlääkäri Markku Eestilä 

(KESK). 

Maakuntavaltuusto käyttää kuntayhtymän 

ylintä päätösvaltaa. Sen 

tehtävistä määrätään kuntalaissa, 

erityislainsäädännössä ja hallintosäännössä. 

Maakuntavaltuusto hyväksyy 

toiminnalliset ja taloudelliset 

tavoitteet vuosittain toimintasuunnitelman 

ja talousarvion käsittelyn 

yhteydessä. 

Pohjois-Savon uusi maakuntavaltuusto on ehtinyt kokoontua kevään ja alkukesän mittaan jo kahdesti. 

4



MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOONPANO 2001–2004: 

Varsinainen jäsen: Varajäsen: Varsinainen jäsen: Varajäsen: 

Iisalmi 

Kuutsa Immo (KOK) Juuti Satu (KOK) 

Mäyrä Kaarina (SDP) Räisänen Kaarina (SDP) 

Polvi Iivo (VAS) Laitinen Pirjo (VAS) 

Kotilainen Seppo (SKD) Vaarasuo Leena (SKD) 

Eestilä Markku (KESK) Partanen Ismo (KESK) 

Korpihalla Riitta (KESK) Kasa Pirkko (KESK) 

Nilsiä 

Putkonen Kari (KOK) Tiihonen Pekka (KOK) 

Tengvall Pekka (KESK) Tiihonen Pekka (KESK) 

Pielavesi 

Peltonen Ulla (KESK) Katainen Elsi (KESK) 

Valta Tuija (VAS) Kvick Veikko (VAS) 

Juankoski 

Hakkarainen Raimo (KESK) Suominen Erika (KESK) 

Mustonen Paavo (SDP) Suhonen Jukka (SDP) 

Kaavi 

Antikainen Sanni (KESK) Rissanen Jukka (KESK) 

Karttula 

Holopainen Elsa (KESK) Karkkonen Veijo (KESK) 

Keitele 

Huuskonen Paavo (KESK) Raatikainen Kaisa (KESK) 

Kiuruvesi 

Partanen Pauli (KOK) Huuskonen Anja (KOK) 

Piippo Eero (VAS) Kärkkäinen 

Marja-Leena (VAS) 

Lilja Minna (KESK) Remes Mikko (KESK) 

Kuopio 

Airaksinen Annukka (KOK) Raassina Sari (KOK) 

Kantanen Pekka (KOK) Kankkunen Katriina (KOK) 

Saarikoski Seppo (KOK) Olkkonen Tapio (KOK) 

Puputti Marja-Leena (KESK) Sinkkonen Sirkka (KESK) 

Savola Petter (KESK) Kauhanen Kalevi (KESK) 

Penttinen Mauno (SDP) Kosunen Jaakko (SDP) 

Kettunen Juha (SDP) Sauhke Pentti (SDP) 

Pulkkinen Leena (SDP) Hentelä-Aho Pirjo (SDP) 

Sokka Irja (SDP) Asikainen Iiris (SDP) 

Kivinen Marja (VAS) Söderström Markku (VAS) 

Väisänen Pertti (VAS) Herranen Heikki (VAS) 

Lietola Marja-Terttu (SKD) Ruusunen Jarno (SKD) 

Paanala Ari (Vihr.) Hublin Marja-Leena (Vihr.) 

Leppälä Merja (Vihr.) Ruuskanen Petri (Vihr.) 

Lapinlahti 

Kuosmanen Soili (KESK) Valta Antti (KESK) 

Vartiainen Helena (SDP) Ruotsalainen Jorma (SDP) 

Leppävirta 

Haatainen Janne (KESK) Soininen Eila (KESK) 

Uljanoff Raimo (SDP) Rajakannas Katrina (SDP) 

Sikanen Reijo (VAS) Könönen Anne (VAS) 

Maaninka 

Parviainen Marjatta (KESK) Kauhanen Eeva (KESK) 

Rautalampi 

Rautiainen Terttu (KESK) Karhu Urho (KESK) 

Rautavaara 

Ahonen Matti (KESK) Ovaskainen Rauno (KESK) 

Siilinjärvi 

Katainen Jyrki (KOK) Palsola Hannu (KOK) 

Jääskeläinen Esa (KESK) Räisänen Maija-Liisa (KESK) 

Karppinen Pauli (SDP) Katainen Lauri (SDP) 

Berg Pauli (VAS) Puurunen Veijo (VAS) 

Pölkki Pirjo (Vihr.) Vepsäläinen Riitta (Vihr.) 

Sonkajärvi 

Kainulainen Arto (PS) Huttunen Hannu (PS) 

Pirkkalainen Tarja (KESK) Partanen Teuvo (KESK) 

Suonenjoki 

Eeva Arja (KESK) Vehviläinen Juha (KESK) 

Kallio Arvo (SDP) Koljonen Veijo (SDP) 

Rautiainen Osmo (VAS) Härkönen Riitta (VAS) 

Tervo 

Tarvainen Matti (KESK) Mynttinen Eeva (KESK) 

Tuusniemi 

Happonen Anna-Liisa (KESK) Kröger Taisto 

(KESK) 

Varkaus 

Kaulamo Leena (KOK) Nummela Riitta (KOK) 

Rajamäki Kari (SDP) Onjukka Leena (SDP) 

Peiponen Irma (SDP) Aarnio Marjukka (SDP) 

Salo Leena (VAS) Leppälehti Jorma (VAS) 

Eskelinen Reino (SKD) Kujanpää Markku (SKD) 

Hämäläinen Sirpa (SKD) Könönen Lea (SKD) 

Varpaisjärvi 

Voutilainen Reijo (KESK) Myöhänen Anu (KESK) 

Vehmersalmi 

Ruuskanen Väinö (KESK) Mönkkönen Pentti (KESK) 

Vesanto 

Pulkkinen Veli (KESK) Konttinen Päivi (KESK) 

Vieremä 

Pesonen Maria (KOK) Komulainen Leo (KOK) 

Ahtonen Reijo (KESK) Komulainen Veikko (KESK) 

5



Aluerakenne puhutti 

uutta maakuntavaltuustoa 

U 

usi 63-jäseninen maakuntavaltuusto 

keskusteli avauskokouksessaan 

huhtikuussa 

Pohjois-Savon liiton toiminnasta, 

maakunnan kehitysnäkymistä sekä 

-tavoitteista mm. maakuntakeskus-, 

viitostie- tai seutukuntavetoisen aluerakenteen 

pohjalta. Maakuntavaltuutettujen 

näkemyksissä oli vaihtelua 

Kuopio-vetoisen maakuntakeskusstrategian 

ja kehityspanoksia tasaisemmin 

hajauttavamman seutukuntavetoisen 

linjauksen välillä. 

Maakuntavaltuuston kokouksen 

avannut Anna-Liisa Happonen (kesk) 

Tuusniemeltä huomautti, että koko 

maakunnan hyvinvoinnilla on kohtalonyhteys 

keskuskaupunki Kuopion 

menestymiseen – ja päinvastoin. 

Happonen samoin kuin maakuntahallituksen 

puheenjohtajaksi valittu 

Markku Rossi (kesk) ja maakuntavaltuuston 

puheenjohtajana jatkava 

Kari Rajamäki (sdp) pitivät Pohjois- 

Savon tasapainoiselle ja positiiviselle 

kehitykselle elintärkeänä hyvää 

yhteishenkeä päättäjien kesken. 

Kari Rajamäki korosti koko Itä-Suomen 

yhtenäisyyttä ja maakuntien yhteistyön 

parantamista. –Se voi edetä 

mm. matkailussa ja opetuksessa. 

Paineita suurempiin maakuntiin on 

arvioitava ennakkoluulotta. Vaalipiiriuudistus 

olisi tapa sitoa laajemmat 

voimat Itä-Suomen kehittämiseen. 

Elinkeinoelämää Itä-Suomessa on 

tuettava suuremmilla kansallisilla investointituilla, 

sanoi Rajamäki. 

Jyrki Katainen (kok) Siilinjärveltä tähdensi 

maakunnan muuttotappion syiden 

selvittämistä sekä huomion keskittämistä 

perhepolitiikkaan ja elämänlaatutekijöiden 

korostamiseen. 

Väestön ikääntyminen ja suuret hyvinvointivajeet 

vaativat uusia palvelumuotoja. 

Katainen peräänkuulutti lisäksi 

keskustelua aktiivisesta ulko- 

Pohjois-Savon liiton uusi maakuntavaltuusto aloitti vilkkaalla keskustelulla 

mm. maakunnan aluerakenteesta. Kuvassa etualalla kokeneet luottamushenkilöt 

Pentti Remes Kiuruvedeltä ja Anna-Liisa Happonen Tuusniemeltä. 

maalaispolitiikasta ilman ulkomaalaisen 

työvoiman suosimista maakunnan 

oman työvoiman kustannuksella. 

Soili Kuosmanen (kesk) Lapinlahdelta 

ja Pentti Remes (kesk) Kiuruvedeltä 

korostivat hajautettua seutukuntapohjaista 

kehittämisstrategiaa 

peruslinjana ja kuntayhteistyöllä ryyditettynä. 

Samalla on tärkeää turvata 

koulutuspalvelut haja-asutusalueillakin. 

Kuosmanen muistutti hyvinvointipalvelujen 

uusien tuotantotapojen 

kehittämisestä ja maakunnan 

korkean ympäristöosaamisen hyödyntämisestä. 

Alkutuotantoon ja sen 

jatkojalostamiseen on panostettava 

uusien kehitysalojen rinnalla. 

Varkautelainen Irja Peiponen (sdp) 

suositti maakuntaan enemmän avoimuutta 

ja suvaitsevaisuutta mikä on 

mm. nuorille tärkeää. Yksi kynnyskysymyksistä 

on, miten saada nuoret 

pysymään Pohjois-Savossa ja muualla 

opiskelleet palaamaan. Kuopiolainen 

Irja Sokka (sdp) piti hyvinvointiklusteria 

tulevaisuuden kasvualana, 

johon kannattaa panostaa. Myös hän 

painotti suvaitsevaisuutta ja piti vahvaa 

maakuntakeskusta elintärkeänä. 

Marja Kivinen (vasl) Kuopiosta katsoi 

koulutuksen olevan keskeinen 

maakunnan kehittämiskeino. Ammattitaitoa 

on voitava kohentaa työuran 

aikanakin. 

Vihreiden Ari Paanala Kuopiosta totesi, 

että Pohjois-Savolla on ympäristövahvuuksia 

bioenergialähteidensä 

eli puun ja turpeen ansiosta. Ne 

voivat nousta jopa arabimaiden öljyrikkauksien 

veroisiksi. Lisäksi luomutuotannon 

kasvavat maailmanmarkkinat 

on syytä ottaa huomioon 

elintarvikeketjussa. Pirjo Pölkki (vihr) 

esitti, että Pohjois-Savolle on laadittava 

hyvinvointistrategia eri väestöryhmien 

nykytilanne analysoiden. 

Teksti ja kuva: Ilpo Lommi 

6




maakuntahallitus 2001–2004 

Pohjois-Savon liiton uusi maakuntavaltuusto valitsi huhtikuun kokouksessaan 

maakuntahallitukseen toimikaudeksi 2001–2004 seuraavat 

henkilöt: 

Varsinainen jäsen: 

Rossi Markku, puh.joht. (KESK) 

Kivinen Marja, I vpj. (VAS) 

Nousiainen Heikki, II vpj. (KESK) 

Airas Rauno (SDP) 

Nuutinen Heta (KESK) 

Oinonen Minna (KOK) 

Pasanen Eeva (KESK) 

Remes Pentti (KESK) 

Semi Matti (VAS) 

Vornanen Ismo (KOK) 

Väätäinen Tuula (SDP) 

Varajäsen: 

Tirkkonen Lauri 

Vasamaa Kirsi 

Pulkkinen Sinikka 

Toppinen Jouni 

Pulkkinen Veli 

Silaste Juhani 

Tiihonen Pekka 

Roivainen Anneli 

Selkimäki Erkki 

Raassina Sari 

Kekäläinen Sari 

Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Markku Rossi, I varapuheenjohtajaksi 

luokanopettaja Marja Kivinen ja II varapuheenjohtajaksi 

rehtori Heikki Nousiainen. 

Maakuntahallituksen tehtävänä on hoitaa liiton hallintoa, valvoa 

kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tehdä sen puolesta 

sopimukset. Maakuntahallitus voi siirtää tehtäviään ja valtuuksiaan 

työjaostolle sekä alaisilleen viranhaltijoille. 

Maakuntahallitus asetti keskuudestaan työjaoston, johon kuuluvat: 

Rossi Markku, puh.joht. (Remes Pentti), Kivinen Marja, 

varapuh.joht. (Semi Matti) ja jäseninä Airas Rauno (Väätäinen Tuula), 

Oinonen Minna (Vornanen Ismo), Nousiainen Heikki (Pasanen 

Eeva). 

Työjaosto on perinteisesti käsitellyt ainoastaan maakuntahallitukselle 

kuuluvia kiireellisiä asioita sekä käynyt neuvottelut työntekijäjärjestöjen 

edustajien kanssa. 

Maakuntavaltuuston 

ja -hallituksen 

kokouspäivät 

loppuvuonna 2001 

Maakuntavaltuusto: 

Ma 12.11. 

Maakuntahallitus: 

Ma 18.6. 

Ma 27.–28.8. 

(Itä-Suomen liittojen 

hallitusten yhteiskokous 

Joensuussa) 

Ma 24.9. 

Ma 22.10. 

Ma 26.11. 

Ma 17.12. 


tarkastuslautakunta 

2001–2004 

Pohjois-Savon liiton tarkastuslautakuntaan maakuntavaltuusto 

valitsi seuraavat jäsenet ja heille 

henkilökohtaiset varajäsenet: 

Varsinainen jäsen: 

Kuutsa Immo, puh.joht. 

Valta Tuija, varapuh.joht. 

Kallio Arvo 

Ollikainen Raimo 

Pietarinen-Lyytinen Ritva 

Varajäsen: 

Kantanen Pekka 

Salo Leena 

Uljanoff Raimo 

Ropponen Kaisa 

Lyytinen Risto 

7



Maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat tentissä: 

Kari Rajamäki ja Markku Rossi 

samoilla linjoilla 

S 

avo Sinuksi -lehti tiedusteli 

Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston 

sekä maakuntahallituksen 

puheenjohtajien, 

Kari Rajamäen (sdp) ja Markku Rossin 

(kesk) näkemyksiä mm. maakunnan 

kehittämisen haasteisiin, vahvuuksiin 

ja painopisteisiin. Vastaukset 

olivat molemmilla puheenjohtajilla 

aika samansuuntaisia, mikä kertonee 

maakunnallisten näkemysten käyvän 

monessa asiassa yli puoluerajojen. 

Näin voisi olettaa tapahtuvan myös 

heidän ajaessaan Pohjois-Savon yhteisiä 

asioita kansanedustajina eduskunnassa. 

Puheenjohtajilta tiedusteltiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 

1) Millaista puheenjohtajan roolia ja 

linjanvetoja aiotte soveltaa luottamushenkilöorganisaatiossanne 

2) Mitkä ovat maakuntahallituksen/maakuntavaltuuston 

keskeisimmät 

haasteet toimikaudella 

2001–2004 

3) Mitkä asiat ovat niitä Pohjois-Savon 

menestystekijöitä, joilla maakunta 

pärjää ja kääntyy nousuun 

seuraavina vuosikymmeninä 

4) Ovatko tavoite 1 -ohjelman rahoituksen 

ja tavoitteiden painopisteet 

sekä klusterijako oikeita 

vai olisiko niissä joiltakin osin tarkentamisen 

aihetta 

5) Jos ja kun Euroopan Unioni laajenee 

tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla, 

mitä se vaikuttaa ja 

mitä siihen varautuminen edellyttää 

Pohjois-Savossa 

+ viesti maakuntalaisille 

Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston 

puheenjohtaja Kari Rajamäki: 

1. Maakuntavaltuusto on maakunnan 

ylin päättävä elin. Lähden siitä, että 

sen edellytykset toimia keskeisten 

asioiden linjaajana on turvattava. 

Maakuntavaltuutetut ovat keskeisiä 

kuntien tahdon kanavoijia maakunnalliseen 

päätöksen tekoon. Toisaalta 

maakuntavaltuutetut ovat tärkeä 

voimavara ylläpitämään laajempaa 

keskustelua usein kuntakohtaisten 

keskustelujen alle jäävässä maakunnan 

kehittämisessä. 

Uskon uuden maakuntavaltuuston 

antavan vahvan panoksen maakunnan 

pitkäjänteiseen kehittämiseen. 

Mittava lähiajan työmaa on Pohjois- 

Savon pitkän tähtäimen kehittämisstrategioita 

hahmottavan maakuntasuunnitelma 

2020:n käsittely. 

Maakunnan sisäisen yhteistyön tiivistämisen 

lisäksi tärkeää on Itä- 

Suomi -tasoisen yhteistoiminnan 

paraneminen yhteisen kohtalonyhteyden 

vuoksi. Tavoite 1 -ohjelman 

lisäksi meillä on muutakin yhteistä 

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja 

Kari Rajamäki 

kansallisessa edunvalvonnassa ja 

toimintojen kehittämisessä. 

2. Sekä maakuntavaltuustolle että 

-hallitukselle ovat suuria haasteita 

kuten väestön muuttotappio, maan 

keskiarvoa hitaampi aluetalouden 

kasvuvauhti, korkea työttömyys, hy- 

vinvointivajeet, erikoissairaanhoidon 

talousahdinko, kansallisen aluepolitiikan 

vahvistamistarve, kuntien 

taloudellisten erojen ja siten palvelutasoerojen 

kasvu, liikenneväylähankkeet, 

kuljetustuki, ym. Näihin 

haasteisiin on löydettävissä ratkaisuja 

omilla toimenpiteillämme, 

mutta tarpeen on myös valtiovallan 

taustatuki. Meidän tulee vahvistaa 

maakunnan osaamisvahvuuksien 

muodostamaa vipuvartta 

v. 2006 päättyvän rakennerahastokauden 

jälkeiseen aikaan jo 

suuntautuen. 

3. Menestystekijöitä löytyy Pohjois-Savossa 

kosolti ja suuri haaste 

on niiden hyödyntäminen hyvinvoinnin 

lisäämiseksi. Meidän tulee 

vahvistaa teollisen osaamisen muodostamaa 

kehityksen vipuvartta. 

Suurteollisuudenkin investoinnit 

on ymmärrettävä laajasti aluetaloutta 

ja pienyrityksiä vahvistaviksi. 

Metalli- ja metsäklusterien vahvistaminen 

ja kansainvälisen teollisuu- 

8


Luonnonmukaisen maatalouden ja 

varsinkin työvaltaisen kotieläintuotannon 

erityistarpeet on otettava 

huomioon kansallisissa ja EU-tukiratkaisuissa. 

Elintarvikealan erikoistuotteiden, 

mm. terveysvaikutteisten 

elintarvikkeiden, hyödyntäminen 

on osa maakunnan selviytymistä. 

Pohjois-Savolla on edellytyksiä 

hyvinvointialueeksi, jossa on 

hyvä elää ja asua. 

Pohjois-Savolle voi tulla myös 

energia- ja ympäristöosaamisesta 

vahvuus etenkin jos saavutamme 

synergiaa metsä- ja metallitoimialaketjujen 

kanssa. Pk-yrityksillä on 

keskeinen rooli maakunnan menestystekijöiden 

hyödyntämisessä. 

Yrittäjyysnäkökulma saisikin nousta 

yhä voimakkaammaksi maakunnan 

kehittämisessä. Samoin tärkeää 

on turvata elinkeinoelämän kehittymistä 

edistävien kasvavien toimialojen 

koulutus. 

Kilpailuasemaamme voimme vahvistaa 

lyhentämällä suhteellista 

etäisyyttämme pääkaupunkiseudusta. 

Tältä osin olen ollut vauhdittamassa 

Kerava–Lahti -rataoikaisua, 

joka on paitsi pääradan myös nopeiden 

itärajojen projekti. Vaarallisten 

tasoylikäytävien poiston myötä se 

luo edellytykset Pendolino-yhteyksille 

Pohjois-Savoon. Samoin valtatie 

5:n kehittäminen sekä vesitiehankkeet 

kuten Savon kanava ovat 

edistymässä. Vesitieliikenne ja matkailuteollisuus 

ovat vielä paljolti 

käyttämätön voimavara. Niissä on 

tehostettava ylimaakunnallista 

matkailuyritysten kehittämistä ja 

markkinointia. Myönteinen saavutus 

on valmistuva Nilsiän reitti. 

4. Pääpiirteittäin tavoite 1 -ohjelman 

painotukset ovat oikeita nykynäkymien 

valossa, mutta syrjäytymisen 

torjunta ja infrastruktuuripainotukset 

ovat Pohjois-Savossa 

pienemmät kuin muissa Itä- 

Suomen maakunnissa. Tässä voi 

olla tarkistamisen paikka ohjelmakauden 

edetessä. On toivottavaa, 

että yritysten investointeihin löytyy 

lisää kansallista tukea valtion 

budjetista. Investointien luomat 

uudet työpaikat ovat paras vastalääke 

väestöpakoon ja syrjäytymiseen. 

Valtion tämän vuoden lisäbudjettiin 

esitetty lisämääräraha 


on oikeansuuntainen mutta sitä on 

pyrittävä vielä nostamaan. Tavoitteena 

on pidettävä myös Itä-Suomen 

säilyttämistä jonkinasteisessa 

EU:n rakennerahastojärjestelmässä 

v. 2006 jälkeenkin. 

5. EU:n itälaajenemisella on vaikutuksia 

Itä-Suomeen mm. maatalouspolitiikassa. 

Alkutuotannossa ja sen jalostusketjuissa 

kansainvälinen kilpailu lisääntyy. 

Aluekehitystukien määrä putoaa 

huomattavasti nykyisen tavoite 1 

-ohjelmakauden päätyttyä, mutta toivottavasti 

vasta kohtuullisen sopeutumiskauden 

jälkeen. Kansallisella aluepolitiikalla 

on tasapainotettava EU:n 

itälaajenemisen haittavaikutuksia ja on 

selvitettävä maataloustukijärjestelmän 

kansallistamista. 

Viestini pohjoissavolaisille: 

Keskeiset kehittämistyökalut ovat 

nyt itsellämme. Tulokset riippuvat 

pääosin omasta taidostamme ja yhteistyökyvystämme. 

Nyt on työnteon 

eikä heikkouksien etsiskelyn 

aika. Itä-Suomen yhteisen kohtalonyhteyden 

ymmärtämisellä ja 

yhteistyöllä kuljemme parempaan 

huomiseen. 

Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen 

puheenjohtaja Markku Rossi: 

1. Maakuntahallituksen ja maakunnan 

yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana 

pyrin siihen, että kokoukset 

valmistellaan hyvin ja asiat 

pystytään käsittelemään ripeästi. Vain 

siten jää aikaa tärkeiden asioiden puimiseen 

ja eri mielipiteiden todelliseen 

muodostamiseen. Maakuntahallituksessa 

ja MYR:ssa on syytä tarkastella 

keväisin ja syksyisin maakunnan 

kehityksen suuntaa, arvioida 

samalla päätösten vaikutuksia sekä 

päättää mahdollisista uusista toimista. 

2. Maakuntahallitus toimii maakuntavaltuuston 

linjauksien mukaisesti 

toteuttaen jäsenkuntiensa ja -kuntalaistensa 

tahtoa. Toisaalta se toimii 

valtion aluehallinnolle antamien tehtävien 

toteuttajana yhteistyössä valtionhallinnon 

viranomaisten kesken. 

Maakuntahallituksen puheenjohtaja 

Markku Rossi 

Toivon, että maakuntahallitus pystyy 

nostamaan savolaisten itsetuntoa ja 

luottamusta tulevaisuuteen. Se 

edellyttää tinkimätöntä edunvalvontaa 

niin Helsingissä kuin Bryssellissäkin, 

mutta samalla myös 

maakunnan omien henkisten voimavarojen 

kehittämistä. 

3. Uskon vahvasti Pohjois-Savon 

luontoon ja omista arvoistamme 

sekä lähtökohdistamme kumpuaviin 

asioihin. Matkailu tarjoaa tulevaisuudessa 

yhä enemmän työpaikkoja alan 

nykyisten ja uusien yrittäjien toimesta. 

Kuntien peruspalveluista on pystyttävä 

pitämään kiinni, jotta asukkaille 

kyetään turvaamaan laadukkaat 

koulutusja terveydenhuollon palvelut. 

Kun kuntien peruspalvelut ovat 

kunnossa, se antaa samalla mahdollisuuden 

uusien elinkeinojen kehittämiseen 

ja luomiseen. 

9


Osaaminen ja yrittäminen ovat maakunnan 

tulevaisuuden perusta. Niitä 

tulee vahvistaa kaikin keinoin ja pyrkiä 

erityisesti nuorten kannustamiseen 

yrittäjiksi, koska muutoin uusia 

yrityksiä ja työpaikkoja ei synny riittävässä 

tahdissa. 

Väestöpako Etelä-Suomeen on saatava 

pysähtymään. Siihen tarvitaan 

valtion suoraa panostusta omaan 

aluepolitiikkaan EU-tukipolitiikan 

ohella. Nyt EU on korvannut entisen 

aluepolitiikan, ja tavoite 1 -ohjelmakauteen 

kohdistetut toiveet 

uhkaavat jäädä toteutumaltaan liian 

pieniksi. 

4. Tavoite 1 -ohjelman painopisteet 

ja linjaukset on tehty maakunnan 

vakaan harkinnan mukaan. Erityisesti 

toivon, että liikenneinvestointeihin 

pystytään löytämään tarvittava 

määrä maakunnallista ja valtakunnallista 

rahaa. Sekä maantieettä 

vesiliikenteessä on Pohjois- 

Savossa runsaasti kehittämisen arvoisia 

hankkeita. Vaikka maan hallitus 

”nyreksiikin” vesitieverkostoja, 

ei esimerkiksi Savon kanavaa saa 

vesittää. Se tulee rakentaa maakunnan 

tahdon mukaisesti. 

5. Jos Euroopan Unioni laajenee nopeasti, 

joutuu koko alue- ja maatalouspolitiikka 

uuteen arviointiin. Suomen 

ja myös ehdokasmaiden kansalaisten 

edun mukaista on hitaampi laajenemisaikataulu, 

jolloin uusille jäsenmaille jää 

pidempi sopeutumisaika. 


Pohjois-Savon tulee toimia siten, että 

nykyisen EU-ohjelmakauden päättyessä 

koko Itä-Suomeen saadaan 

mahdollisen korkeatasoinen ja pitkäaikainen 

jatkohoito. 

Viestini pohjoissavolaisille: 

Nyt ei luovuteta – vaikeudet on tehty 

voitettaviksi! Pohjois-Savossa on 

paljon hyvää, minkä puolesta kannattaa 

taistella. 

Haastattelun koonti: Ilpo Lommi 

Maakuntavaltuusto evästi 

maakuntasuunnitelman valmistelua 

P 

ohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto 

hahmotti evästyksiä 

pitkän tähtäimen kehityslinjoja 

viitoittavan maakuntasuunnitelma 

2020:n työprosessiin kesäkuun 

kokouksessaan sekä sitä edeltäneessä 

strategiaseminaarissaan. Seminaarissa 

maakuntavaltuutetut jakautuivat 

neljään työryhmään, joiden teemoina 

olivat väestö ja talous, hyvinvointi, sivistys 

ja osaaminen sekä aluerakenne, 

infrastruktuuri ja osaaminen. Työryhmät 

poikivat konkreettisia linjauksia 

maakuntasuunnitelman jatkovalmistelulle. 

Se etenee syksyn mittaan Pohjois-Savon 

liiton vetämänä ja mm. seutukuntakohtaisilla 

kansalaistapaamisilla 

asiaa syventäen. 

Esille nousi mm. lasten ja lapsiperheinen 

keskeinen merkitys maakunnan 

elinvoiman varmistamisessa. Myös 

naisten merkittävää roolia korostettiin 

niin väestökehityksellisesti kuin 

osaamisen ja aktiivisuuden edistäjinä. 

Naisten poismuuttoa maakunnasta 

torjuu työpaikkojen ja urakehityksen 

turvaaminen sekä asianmukaiset hyvinvointipalvelut. 

Näillä asioilla on vaikutusta 

myös syntyvyyteen. 

Muuttotappion lisäksi väestön ikääntyminen 

ja sairastavuus ovat haasteita, 

joihin maakuntasuunnitelmassa joudutaan 

etsimään keinoja. Oman perusväestön 

uudistumisen rinnalle on nousemassa 

kysymys ulkomaalaispolitiikasta. 

Maakuntavaltuutettujen mielestä 

siihen on varauduttava ja samalla on 

kehitettävä suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. 

Apu muutoksen hallintaan 

ja johtamiseen 

Maakuntavaltuutetuille puhunut Suomen 

Kuntaliiton alue- ja elinkeinoyksikön 

päällikkö Keijo Sahrman korosti 

maakuntasuunnitelman merkitystä 

pitkäjänteisessä ja niin päättäjiä, elinkeinoelämää, 

järjestöjä kuin kansalaisiakin 

sitouttavassa maakunnan kehittämistyössä. 

– Suunnitelmallisuudella on merkitystä, 

vaikka maailma muuttuu entistä 

nopeammin ympärillä. Suunnittelun 

onkin tällaisissa oloissa oltava muutoksen 

johtamista ja hallintaa, mikä luo 

reagointiherkkyyttä, sopeutumiskykyä 

ja joustavuutta uusiin asioihin sekä 

torjuu päämäärätöntä ja hajanaista 

poukkoilua. 15–20 vuoden päässä tulevia 

asioita on mahdotonta ennustaa 

tarkkaan, mutta maakunnan on 

hyvä muodostaa näinkin pitkälle aikavälille 

yhtenäistä tavoitetilaa laajapohjaisesti 

eri tahoja kuunnellen ja 

yhteistyötä rakentaa. Maakuntaliitot 

ovat ainoita organisaatioita, jotka pystyvät 

luomaan maakunnalle yhdensuuntaiset 

pitkän aikavälin tavoitteet 

yhteistyössä kaikkien muiden alueellisten 

toimijoiden kanssa, muistutti 

Sahrman. 

Maakuntavaltuusto hyväksyi visiot ja 

alustavat strategiat maakuntasuunnitelma 

2020:n valmisteluprosessiin. 

Ensimmäinen luonnos pitkän tähtäimen 

maakuntasuunnitelmasta on tarkoitus 

saada maakuntahallituksen lokakuun 

ja maakuntavaltuuston marraskuun 

kokouksiin. Lopullisesti suunnitelma 

hyväksytään ensi kevään maakuntavaltuustossa. 

Teksti: Ilpo Lommi 

10



K 

Maakunnan yhteistyöryhmän 

kokoonpano uudistui 

ussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien 

toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien 

toimenpiteiden yhteensovittamista 

varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Maakunnan 

yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina 

maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa 

rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon 

kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen 

kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. 

Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat yhteistyöryhmään 

valittiin maakuntavaltuuston toimikaudeksi 

v. 2001–2004, kun muiden tahojen edustajat toimivat 

koko tavoite 1 -ohjelmakauden ajan v. 2000–2006. 

MYR:issä puntaroidaan mm. tavoite 1 -ohjelman kehittämisvarojen 

jakoa. 

Maakuntahallitus nimesi keväällä ns. kuntajäsenet maakunnan yhteistyöryhmään 

toimikaudeksi 2001–2004 seuraavasti: 

Varsinainen jäsen 

Varajäsen 

Pohjois-Savon liiton ja sen jäsenkuntien edustajat: 

Rossi Markku, puh.joht. 

Husu Risto 

Oinonen Minna 

Kainulainen Yrjö (III vpj.) 

Ruotsalainen Jorma 

Karhu Unto 

Eeva Arja 

Kettunen Rauno 

Pekkarinen Lea 

Kivinen Marja 

Semi Matti 

Kuosmanen Soili 

Tenhunen Jouko 

Peltonen Ulla 

Ryynänen Leena 

Väätäinen Tuula 

Weckström Seija 

Lisäksi MYR:iin kuuluvat koko tavoite 1 -ohjelmakauden ajan 

Valtion ja valtionhallinnon viranomaisten edustajat: 

Kekoni Jaakko, P-Savon TE-keskus (I vpj.) Ruokolainen Heimo 

Laakso Heikki, Itä-Suomen lääninhallitus Avento Maire 

Paronen Petteri, Kuopion yliopisto 

Nerg Päivi 

Pihlaja Eila, P-Savon TE-keskus 

Honkonen Jukka 

Tengvall Pauli, Finnvera Oyj 

Aira Juhani 

Tiihonen Eeva, P-Savon ympäristökeskus Kaijalainen Erkki 

Tuiremo Matti, Savo-Karjalan tiepiiri 

Keränen Petri 

Tukia Taina, P-Savon metsäkeskus 

Rautiainen Olavi 

Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajat: 

Isotalo Hannu, Kuopion Kauppakamari 

Koivula-Palonen Mai 

Kivelä Satu, Teollisuustyönantajat 

Immonen Jarmo 

Korhonen Väinö, Savon Yrittäjät ry. 

Penttilä Taisto 

Laukkanen Tuula, Akava 

Nikkarinen Maria 

Laulainen Raimo, SAK 

Rissanen Kirsi 

Ojanperä Jaakko, Palvelutyönantajat 

Virta Aira 

Puustinen Pirkko, STTK (II vpj.) 

Koivisto Kari 

Savolainen Juhani, MTK Pohjois-Savo 

Sirviö Irma 

11



MYR linjasi ykkösohjelman 

strategioitaan 

P 

ohjois-Savon maakunnan 

yhteistyöryhmä (MYR) keskusteli 

toukokuun strategiaseminaarissaan 

Itä-Suomen tavoite 1 

-ohjelman maakunnallisista linjauksista. 

Suuria muutospaineita ei ilmennyt, 

mutta jonkin verran MYR:issä on 

erilaisia käsityksiä mm. toimintalinja 

1:n eli yritysten ja niiden toimintaympäristön 

kehittämisen, toimintalinja 

2:n eli osaamisen vahvistamisen 

ja toimintalinja 3:n eli maaseudun kehittämisen 

sisäisistä voimavarojen 

painotuksista. Ohjelma-asiakirjan ja 

sen täydennysosan olennaiseen 

muuttamiseen ei seminaarissa katsottu 

olevan toistaiseksi aihetta. 

Pohjois-Savon yhteistyöryhmä ei itse 

voi tehdä muutoksia EU:n komission 

noin vuosi sitten hyväksymään 

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjaan 

tai sen täydennysosaan. Se voi 

kuitenkin tehdä pari kertaa vuodessa 

kokoontuvalle Itä-Suomen seurantakomitealle 

esityksiä ohjelmasisällön 

tarkistuksista. Otollisin ajankohta 

lienee EU:n nykyisen rakennerahastokauden 

puolivälin laaja 

tarkistuskierros v. 2003. Tuolloin mm. 

ratkaistaan, saavatko alueet ylimääräisiä 

EU-tukivaroja hyvän ohjelmatoteutuksensa 

ansiosta. Myös ohjelmakauden 

tavoitteita voidaan tarkistaa. 

Tavoitteissa 

ei muutostarvetta 

Yhteistyöryhmän seminaarissa ei ilmennyt 

merkittäviä paineita myöskään 

ohjelmakauden tavoitteiden 

muuttamiseen. Jonkin verran haluttiin 

korostaa säilytettävien ja uudistettavien 

työpaikkojen merkitystä 

suhteessa uusien työpaikkojen perustamiseen 

mutta sekään ei johtanut 

tavoitteiden uudelleen arviointiin. 

Tavoite 1 -ohjelmakaudella v. 

2000–2006 tähdätään Pohjois-Savossa 

noin 7 000 uuteen työpaikkaan ja 

noin 16 500 säilytettävään työpaikkaan 

nettomääräisesti. 

Toimintalinjoittaisessa keskustelussa 

ilmeni, että yritysten ja niiden toimintaympäristöjen 

kehittämisessä 

on huomattavia rahoituspaineita, 

koska hyviä hankkeita tulee rahoittajille 

Pohjois-Savon TE-keskuksen 

yritysosaston osastopäällikkö Jorma 

Hyvärisen mukaan selvästi enemmän 

kuin mitä on myönnettävissä EU-tukia 

ja niiden kansallisia vastinrahoja. 

– Rahoittajaviranomaiset saavat kritiikkiä 

tukien riittämättömyyden lisäksi 

siitä, että uudet perustettavat 

työpaikat painottuvat tavoitteissa 

suhteessa säilytettäviin. – Nyt tarvitaan 

linjanvetoa myös, kanavoidaanko 

tukia enemmän Pohjois-Savoon 

muualta siirtyvälle yritystoiminnalle 

suhteessa maakunnassa toimiviin 

yrityksiin, sanoi Hyvärinen. 

Toimintalinja1:n sisällä näyttää olevan 

lisäksi haluja siirtää painopistettä 

yritysten suoriin investointi- ja 

kehittämistukiin toimintaympäristön 

kehittämisestä. MYR tekikin niin viiden 

miljoonan edestä. Yritystoiminnan 

kehittämiseen ei kuitenkaan voida 

siirtää tukivaroja muilta toimintalinjoilta, 

koska eri rakennerahastojen 

osuutta ei voida muuttaa 

alueellisilla päätöksillä. 

Maakuntajohtaja Antti Mykkänen 

tähdensi, että keskeistä on menestystuotestrategia 

eli voimavarojen 

kohdentaminen toimialoille, yrityksiin 

ja tuotteisiin, jotka pystyvät kilpailemaan 

parhaiten kansallisesti ja 

kansainvälisesti. – Koska yritystukien 

lisäys EU:n rakennerahastojen 

kautta ei ole kesken ohjelmakauden 

helppoa, tulee Pohjois-Savoon kanavoida 

valtion budjetissa ainakin 200 

miljoonaa markkaa lisää yritysten 

investointi- ja kehittämistukia. Mitään 

syytä ei ole lieventää uusien yritysten 

sekä uusien tai säilytettävien työpaikkojen 

perustamistavoitteita. 

Syrjäytymisen torjuntaa 

ei voi unohtaa 

”Savupiipputeollisuuttakin” tarvitaan edelleen Pohjois-Savossa uusien kasvualojen 

kehityksen tasapainottamiseksi ja perinteisten teollisuustyöpaikkojen 

säilyttämiseksi. 

Toimintalinja 2:n eli osaamisen ja työvoiman 

ammatillisten valmiuksien 

vahvistamisen osalta keskustelua 

syntyi syrjäytymisen ehkäisemisen eli 

mm. työttömyyden torjunnan sekä 

12



keskittyvät siihen, miten pitkälle pyritään 

säilyttämään alkutuotannon 

työpaikkoja. TE-keskuksen maaseutuosaston 

kehittämispäällikkö Pekka 

Kärkkäisen mukaan ydinkysymys 

kuuluu, onko vahvojen toimialojen 

tukeminen oikea strategia maaseudun 

elinvoiman lisäämiseen sekä miten 

saadaan jalostusastetta ja laatua 

nostettua. Yhteistyöryhmä katsoi, 

että voimavaroja on kohdennettava 

maaseudun vahvoihin aloihin, mutta 

keskustelua on herätettävä alkutuotantoa 

korvaavien työpaikkojen synnyttämisestä 

mm. uusilla palveluyrityksillä. 

Maaseudun monitoimiyrittäjyyteen 

kannattaa panostaa. 

Kuopion tiedelaaksoon Microteknioineen ja Bioteknioineen on ladattu mittavia 

panostuksia sekä kasvuodotuksia paitsi Kuopiosta myös koko Pohjois- 

Savosta. 

toisaalta työssä olevien ammattiosaamisen 

ja työssä jaksamisen välisestä 

voimavarajaosta. Se on 60:40 

osaamisen kehittämisen hyväksi. Seminaarissa 

ilmeni haluja lisätä osaamisen 

kehittämisen osuutta syrjäytymisen 

torjunnan kustannuksella. 

Osastopäällikkö Kirsi Vainikainen 

Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosastolta 

huomautti, että 

työttömiä ei voida unohtaa ja heidän 

palauttamiseensa työmarkkinoille 

on panostettava. – EU:n komissio 

velvoittaa siihen eikä 60:40- 

jakoa voida hevin muuttaa. Yksimielinen 

seminaari oli, että toimintalinja 

2:n voimavaroja on kohdennettava 

painokkaasti nuoriin uusien 

syrjäytymistapausten ja maakunnasta 

poismuuton torjumiseksi. 

Pk-yritysten henkilöstön koulutukseen 

on löydettävä uusia keinoja 

ja sisältöjä niukoista koulutusmäärärahoista 

huolimatta. 

Toimintalinja 3:n eli maaseudun kehittämisen 

keskeisimmät kysymykset 

Metalliteollisuus on edelleen yksi Pohjois-Savon aluetalouden tukijaloista. 

Sen kasvukehitys pysynyt hyvänä mm. tuotantomenetelmien uusiutumisen 

tuovan tuottavuuden ja jalostusarvon kohoamisen ansiosta. 

Toimintalinja 4:n eli osaamisen ja 

arkielämän rakenteiden, hyvän elinympäristön 

ja infrastruktuurin kehittämisen 

osalta syntyi vain vähän keskustelua. 

Erilaisia näkemyksiä esiintyi 

mm. liikenneinfran ja osaamiseen 

liittyvien toimitilojen rahoitussuhteesta. 

Maakuntajohtaja Antti Mykkäsen 

mukaan toimintalinja 1 ja 4 

ovat nykylinjauksissa etusijalla, jos 

Pohjois-Savo saa rakennerahastokauden 

puolivälin tarkistuksessa ylimääräistä 

EU-tukea. 

Mikä on MYR 

Maakunnan yhteistyöryhmä koostuu 

24 jäsenestä ja puheenjohtajasta, 

joksi valittiin tänä keväänä 

Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen 

puheenjohtaja Markku 

Rossi (kesk). MYR:in päätehtävinä 

on laatia vuosittain tavoite 1 -ohjelman 

maakunnallinen yhteistyöasiakirja, 

jossa mm. määritellään 

ykkösohjelman tukivarojen tarpeita, 

toteutuksen painopistealueita ja 

ylimaakunnallisiin hankkeisiin panostettavia 

tukia. MYR antaa – tai 

on antamatta – puoltoja suuriin ykkösohjelman 

hankkeisiin. Samoin 

se hyväksyy tuettavien EU-hankkeiden 

kriteerit ja koordinoi tukipäätösten 

yhteensovittamista. Mikäli 

MYR ei ole asiasta yksimielinen, 

tarvitaan päätöksentekoon 

kahden kolmasosan määräenemmistö. 

Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi 

13



Tavoite 1 -ohjelmalla 

ripeä alku Pohjois-Savossa 

V 

iime vuosikymmenen heikko 

suhteellinen talouskehitys 

näyttää jatkuneen Pohjois-Savossa 

vielä vuonna 2000. Positiivista 

oli kuitenkin työllisyyden parantuminen. 

Huhtikuussa 2001 tilastoitiin 

Pohjois-Savon työttömien 

työnhakijoiden määrän pienentyneen 

edellisvuoden vastaavaan 

ajankohtaan verrattuna 3,7 %. Avoimet 

työpaikat lisääntyivät peräti 

51,3 %:lla. Aluetaloudellisesti vuosi 

2000 merkitsi Pohjois-Savossa nopeutunutta 

kasvua, joskin koko maan 

kehitys oli vielä ripeämpää. Liikevaihdon 

kasvu oli noin 8,2 %, kun koko 

maassa se oli12 %. 

Talouskehityksen vahvistumiseen 

tähtäävän EU:n tavoite 1 -ohjelman 

toteutus käynnistyi Pohjois-Savossa 

ripeästi v. 2000 etenkin Euroopan 

aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan 

Sosiaalirahaston (ESR) osalta. 

Euroopan Maatalouden Ohjausja 

Tukirahaston (EMOTR) ohjelman 

toteuttaminen sen sijaan viivästyi 

vuoden loppuun saakka. Myös Finnvera 

Oyj:n pääsy tavoite 1 -ohjelman 

rahoittajaksi matalakorkoisilla korkotukilainoilla 

siirtyi keväälle 2001. 

Runsaasti tukihakemuksia 

aluksi 

EU-tukihakemusten runsas määrä ja 

suuri hankekoko vaikuttivat mittavien 

hankkeiden rahoituspäätösten 

painottumiseen ohjelmakauden alkuun. 

Maakunnan yhteistyöryhmä 

käsitteli sen vuoksi runsaasti suuria 

hankkeita, joista tehtiin jo vuoteen 

2003 ulottuvia rahoitusvarauksia. Siten 

tavoite 1 -ohjelman rahoitusta 

on sidottu jo ensimmäisenä vuotena 

merkittävä osa seuraaviksi vuosiksi 

etukäteen. Tällä tavoin saadaan 

EU-hankkeita nopeasti liikkeelle ja 

niiden vaikutukset ehtivät näkyä ohjelmakaudella 

ja sen puolivälissäkin, 

jolloin pidetään välitarkastus. Mikäli 

Metalli on myötätuulessa. Kuvassa maakunnan metalliteollisuuden kehittämistä 

edistävän Rautainen Savo -hankkeen seutukuntavetäjien kokous. 

sen tulokset ovat hyvät, Itä-Suomi voi 

saada merkittävästi ylimääräistä EUtukea 

jaettavaksi. 

Ohjelmakauden alussa toimintalinja 

1:n yritystuet ovat kohdistuneet 

huomattavalta osin osaamispohjaisen 

yritystoiminnan kehittämishankkeisiin, 

joista suurimmat ovat Varkaudessa 

ja Kuopiossa. Kuopion tiedelaaksoon 

rakennetaan tavoite 1 

-ohjelman osarahoituksella Mikrotekniaa 

sekä IT-keskusta, jonka yritystiloja 

ja koneiden sekä laitteiden 

hankintaa tuetaan 25 Mmk:lla. Varkauden 

teknologiakeskus Tyyskän 

yritystilojen rakentamista tuetaan 

15 Mmk:lla. Molemmat rakennushankkeet 

ovat käynnissä ja saavuttaneet 

juuri harjakorkeutensa. Näissä 

hankkeissa syntyy lähivuosina Kuopion 

Mikrotekniaan noin 700 ja Varkauden 

Tyyskään noin 300 uutta työpaikkaa. 

Kaikkiaan v. 2000 rahoitetuilla EUhankkeilla 

arvioidaan syntyvän noin 

1 500 uutta työpaikkaa, mikä täyttäisi 

vuositavoitteen. Jatkossa vuosittaiset 

uusien työpaikkojen perustamistavoitteet 

ovat hieman yli tuhannen 

työntekijän suuruiset. Kaikkiaan 

v. 2006 loppuun kestävässä Itä-Suomen 

tavoite 1 -ohjelmassa on Pohjois-Savon 

tavoitteena noin 8 000 

uutta työpaikkaa. 

Työpaikkatavoitteet 

keskeisiä 

Uusien työpaikkojen perustaminen 

ja olemassa olevien säilyttäminen on 

EU-hankkeiden tärkeimpiä tukikriteerejä 

ja tavoitteita. EU-tukea, sen 

kansallista vastinrahaa ja hanketahojen 

omarahoitusosuutta käytetään 

seitsemän vuoden aikana Pohjois- 

Savon kehittämisprojekteihin hieman 

yli viisi miljardia markkaa eli vuositasolla 

keskimäärin runsaat 700 miljoonaa. 

Painopistealoina ovat yritysten 

ja niiden toimintaympäristön 

sekä ammatillisen osaamisen kehittäminen, 

joihin panostetaan Pohjois- 

Savossa EU-tuista yhteensä noin 

70 %. Niiden panostukset ovat etu- 

14



Kulttuuriklusteri perustettiin keväällä edistämään 

maakunnan laajan kulttuurituotannon ja -teollisuuden 

kehittämistä. 

painotteisia eli ohjelmakauden alkupuolelle 

enemmän keskittyviä. 

IT-alan kehittymistä tuetaan myös 

muuntokoulutushankkeilla. Muuntoja 

lisäkoulutukseen suunnataan ohjelmakaudella 

toimenpidekokonaisuuden 

2.1. rahoituksesta 40 % eli 

yhteensä 40,4 Mmk (koskee noin 

800 henkilöä). Toimenpidekokonaisuuden 

2.2. rahoituksesta muuntoja 

lisäkoulutukseen panostetaan 

20 % eli yhteensä 13 Mmk (noin 700 

henkilöä). IT-klusterin vetäjänä aloittaa 

heinäkuun alusta ekonomi Paula 

Savolainen. 

Perinteisillä metsä-, elintarvike- ja 

metalliklustereilla sekä matkailussa 

on käynnistynyt hyviä ja tuloksellisia 

kehittämishankkeita. Toimialoista 

nopeimmin kasvoivat marraskuusta 

1999 lokakuuhun 2000 metalli- ja 

puuteollisuus. Metalliteollisuus kasvoi 

viime vuonna 25 %, mikä on selvästi 

maan keskimäärää 

paremmin. Metalliteollisuuden 

kehittämiseksi tavoite 

1 -ohjelman varoilla 

tuetaan Rautainen Savo 

-hanketta. 

Mekaanisen puunjalostuksen 

liikevaihdon kasvu on 

ollut Pohjois-Savossa viime 

vuosikymmenen puolivälistä 

lähtien kaksinkertainen 

kaikkien toimialojen 

kasvuun verrattuna. 

Viime vuonna kasvu kiihtyi 

ja ylsi 16,3 %:iin. Puuteollisuuden 

kehittämishankkeena 

tavoite 1 -ohjelmassa 

on mm. Silva Savonia 

-hanke. Metalli- ja 

puuteollisuuden kasvun 

veturina on lisääntynyt 

vienti. 

Hyvinvointiklusterin toiminta 

käynnistyi alkuvuodesta 

mm. Itä.-Suomen 

yhteisseminaarilla. Pohjois-Savon 

liitolla on vetovastuu 

tässä tulevaisuuden 

hyvin potentiaalisessa toimialaketjussa. 

Sen haasteena on yhdistää 

julkisen sektorin, oppilaitosten, tutkimuslaitosten 

ja yritystoiminnan 

korkeatasoista osaamista jopa koko 

maan tasolla mm. uusiksi tuotteiksi 

ja palveluiksi vastaamaan kasvavaan 

kysyntään mm. väestön ikääntymisestä 

johtuen. Hyvinvointiklusterin 

vetäjänä aloittaa kesällä yht.kuntatiet. 

maisteri Tiina Reinikainen. 

Kiviteollisuudesta on hyvänä esimerkkinä 

syrjäiselle maaseudulle 

Rautavaaralle syntyvät kuusi uutta 

työpaikkaa. Kiviesiintymien hyödyntäminen 

yritystoiminnaksi etenee 

Kiuruvedellä ja Rautavaaralla tavoite 

1 -ohjelman EU-hankkeessa. 

Kulttuuriklusteri 

käynnistyy 

Vuoden 2001 maaliskuussa päätettiin 

toimialaketjujen määrän lisäämisestä 

kulttuuriklusterilla. Sen uskotaan 

tuovan lisäarvoa kulttuuriteollisuuden 

kehittämiselle Pohjois-Savossa. 

Kulttuuriteollisuudessa on 

rahoitettu Kulttuurin tuotantokeskus 

-hanketta, jonka tuloksena on 

kahdeksan uutta yritystä sekä Helsingistä 

Kuopioon siirtyvä TV-ohjelmien 

tuotantoyhtiö, jonka osaomistajaksi 

ja toimitusjohtajaksi 

EU-hankkeen projektipäällikkö 

Kari Voutila siirtyy loppukesästä. 

Kulttuuriklusterin puheenjohtajaksi 

on valittu toimittaja Riitta Raatikainen. 

Perinteisillä toimialoilla 

hyvä kasvuvauhti 

Elintarvikeklusteri on edelleen yksi Pohjois-Savon merkittävistä toimialaketjuista. 

15



Paula Savolaisesta 

IT-koordinaattori 

E 

Hän lähtee ensi työkseen perehtymään 

laajemmin IT-alaan etenkin yritysten kautta 

mutta myös hallinnon yhteistyötahoja 

kartoittaen. Samalla hän toivoo toimialakonomi, 

KTM Paula Savolainen 

on valittu Pohjois-Savon 

IT-koordinaattoriksi Pohjois- 

Savon liittoon. Hän aloittaa heinäkuussa 

vuoden 2003 loppuun kestävässä määräaikaisessa 

tehtävässä. Työpaikaksi tulee 

Kuopiossa Microteknia tai Teknia. 

Pohjois-Savon liittoon Paula Savolainen 

siirtyi Instrumentarium-konserniin kuuluvasta 

Deio Oy:stä, missä hän työskenteli 

runsaan vuoden mm. tehohoidon tietojärjestelmätuotteita 

tekevässä yksikössä. 

Sitä ennen hän oli kymmenen 

vuotta Tietoenatorilla ohjelmistosuunnittelijana, 

konsulttina, asiantuntijana ja 

projektipäällikkönä, joten käytännön 

näkökulmaa tietotekniikkaan on kertynyt 

runsaasti. 

IT-ala on kasvun ja 

kehityksen ”veturi” 

Elinkeinoelämästä maakuntaliittoon ITkoordinaattoriksi 

siirtyminen on Paula 

Savolaisen mukaan kiinnostava ja kiehtova 

haaste, sillä nyt avautuvat mahdol- 

lisuudet hyödyntää omaa osaamista ja 

yhteistyöverkostoja koko maakunnan 

hyödyksi. Vaikka IT-alankin kehityksessä 

voi tulla aaltoliikettä, on sen keskipitkän 

ja pitkänkin tähtäimen kehitysnäkymät 

selkeästi kasvusuuntaisia. Suomi ja myös 

Pohjois-Savo ovat niin pitkällä tietoyhteiskunnassa, 

että siltä tieltä ei ole paluuta. 

– Informaatioteknologia liittyy yhä kiinteämmin 

monien muiden toimialojen ja 

peruspalvelujen kehitykseen. Tämä onkin 

erittäin tärkeä haaste Pohjois-Savossakin, 

sillä IT-osaamista on pystyttävä soveltamaan 

käytäntöön eli sen on synnytettävä 

uusia liikeideoita, yrityksiä, työpaikkoja 

ja edistettävä olemassa olevien 

tuotteiden, palvelujen ja yritysten kehittämistä. 

Itseisarvoa ei sillä ole niin paljoa 

että se yksinään riittäisi jatkuvaan 

kasvukehitykseen, kuten on viime aikoina 

nähty, korostaa Paula Savolainen. 

Paula Savolainen uskoo, että 

informaatioteknologia nousee 

yhdeksi ”veturiksi” Pohjois-Savon 


rajat ylittävää yhteistyötä viittaamalla juuri 

IT-sovellusten välinearvoon. 

Paula Savolaisen harrastuksista keskeisin 

on suunnistus, missä hän on viime 

1980- ja 90-luvuilla lukeutunut maan 

valioihin. Nykyisin hän toimii enemmän 

järjestöpuolella ja mm. viime vuonna 

perustetun uuden SK Savo -suunnistusseuran 

puheenjohtajana. Jukolan Venlaviestiin 

Paula Savolainen osallistui tänä 

kesänä jo 20. kerran. 


Tiina Reinikainen 

hyvinvointiklusterin 

projektipäälliköksi 

P 

ohjois-Savon hyvinvointiklusterin 

määräaikaiseksi projektipäälliköksi 

on valittu YTM Tiina 

Reinikainen Kuopiosta. Hän siirtyy 

tehtävään Markkinointi-instituutin Kuopion 

yksikön projektipäällikön tehtävistä, 

joihin kuului mm. alueellisten koulutuspalvelujen 

koordinointi. 

Aiemmin Tiina Reinikainen on toiminut 

Oulussa Medipolis Oy:ssä viisi vuotta mm. 

lääketieteen ja bioteknologian alan projektitehtävissä 

sekä Kuopion yliopiston koulutus- 

ja kehittämiskeskuksessa tutkimusasiamiehenä. 

Yhteiskuntatieteen maisterin 

tutkinnon hän suoritti Joensuun yliopistossa 

pääaineen ollessa aluesuunnittelu. 

Tiina Reinikaisen mukaan hyvinvointiklusterin 

kehittämisessä yhdistyvät aiemman 

työkokemuksen soveltaminen 

niin toimialakohtaisesti kuin koulutusja 

suunnitteluasioiden osalta. – Työssä 

motivoi myös suuresti toimintamahdollisuus 

oman synnyin- ja kotimaakunnan 

hyväksi. Hyvinvointiklusterilla on suuri 

merkitys maakunnan paremmalle tulevaisuudelle 

väestön ikääntymisen ja sairastavuuden 

luomien mittavien haasteiden 

ratkaisemiseksi sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien 

ja työpaikkojen 

aikaansaamiseksi. 

Hyvinvointipalvelut 

varma kasvuala 

Tiina Reinikainen aloittaa 

Pohjois-Savon hyvinvointiklusterin 

projektipäällikkönä. 

– Hyvinvointipalvelut ovat kasvava elinkeinoelämän 

ala ja myös julkisen sektorin 

on panostettava niihin entistä enemmän. 

”Tuhannen euron” kysymys on hyvinvointipalvelujen 

ja myös tutkimussekä 

kehittämistyön rahoittaminen. Siihen 

on etsittävä uusia keinoja ennakkoluuloitta. 

Uusi teknologia luo jo nyt lisämahdollisuuksia 

mm. vanhusten palvelujen 

järjestämiseksi entistä laadukkaammin. 

Hyvinvointiklusterissa on tarkoitus 

tehostaa elinkeinoelämän, julkisen sektorin 

ja oppilaitosten yhteistyötä uusien 

synergiahyötyjen aikaansaamiseksi, 

toteaa Tiina Reinikainen. 


16



EU-komission tarkastus 

Pohjois-Savon liitossa 

E 

uroopan yhteisöjen komission 

pääosasto DG Region 

tarkastusyksikkö G 3 tarkasti 

26.3.–30.3.2001 Suomen ja erityisesti 

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman 

hallinto- ja valvontajärjestelmän. 

Tarkastajina toimivat Pohjois-Savossa 

Elina Hakonen-Meddings ja Alfred 

Föhr. 

Tarkastuksen lähtökohtana oli komission 

asetus yksityiskohtaisista 

säännöistä rakennerahastoista myönnettävän 

tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien 

osalta. Suomeen tarkastus 

tehtiin jäsenmaista ensimmäisenä, 

koska maamme jätti ensimmäisenä 

komissiolle ohjelma-asiakirjaehdotuksensa. 

Komission tarkastajat aloittivat tarkastuksen 

ministeriöistä. Sisäasiainministeriössä 

käsittelyssä oli ministeriön 

toiminta tavoite 1 -ohjelman 

hallintoviranomaisena ja Euroopan 

aluekehitysrahaston maksuviranomaisena. 

Lisäksi tarkastuksessa käsiteltiin 

ministeriön valvonta- ja tarkastustoiminta. 

Tarkastajat kävivät myös kauppa- 

ja teollisuusministeriössä. 

Käytännön hankerahoitustoiminnan 

hallinnoinnin tarkastus suuntautui 

Pohjois-Savoon, jossa tarkastuskohteina 

olivat Pohjois-Savon liitto ja 

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus. 

Tarkastuksessa käytiin läpi 

hallinto- ja valvontajärjestelmien lisäksi 

eräitä rahoitus- ja maksatushakemuksia 

sekä -päätöksiä. 

Kiitosta tuli tarkastajilta 

Ennakkotietojen perusteella tavoite 

1-ohjelman hallinnointijärjestelmään 

ei ollut huomauttamista Pohjois-Savossa 

TE-keskuksen ja maakunnan liiton 

antaman esimerkin mukaisesti. 

Pohjois-Savon liitolle tarkastajat antoivat 

kiitosta tavoite 1 -ohjelman 

hankkeiden hyvin hoidetusta käsittelyprosessista. 

Lomakkeet, ohjeet ja 

muu materiaali ovat erinomaisia. 

Hankkeiden seurannan ja valvonnan 

kannalta on hyvä käytäntö, että hankkeille 

asetetaan ohjausryhmät, joiden 

kautta seurantaa voidaan tehostaa. 

Myönteistä palautetta sai myös tavoite 

1 -ohjelman internet-sivusto 

”Ykkösnetti” (www.ykkos.net), joka 

täyttää hyvin ohjelman tiedottamiselle 

ja viestinnälle asetetut tavoitteet. 

Komission tarkastus osoittaa, 

että Pohjois-Savossa tavoite 1 -ohjelman 

toteutus hallinnon näkökulmasta 

on lähtenyt hyvin käyntiin. 

Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa 

järjestelmän edelleen kehittämistä 

ohjelmakauden loppuun saakka. 

Anu Nousiainen 

EU-koordinaattori 

EU:n komission tarkastusyksikkö tarkasti keväällä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmää 

vieraillen mm. Pohjois-Savon liitossa ja Pohjois-Savon TE-keskuksessa. Tarkastajilta tuli myönteisiä arvioita 

mm. ohjelman tiedottamisesta ja hankkeiden käsittelyprosessista. 

17



Ykkösohjelma vauhdilla liikkeelle – 

vastinrahoissa ongelmia 

J 

oensuussa 13. kesäkuuta 

kokoontunut Itä-Suomen 

tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea 

on huolestunut kuntien 

rahoituspanoksen niukkuudesta 

EU:n rakennerahasto-ohjelmissa. Viime 

kevään tilanteen mukaan itäsuomalaisten 

kuntien vastinrahaosuus 

uhkaa jäädä vajaaksi Euroopan aluekehitysrahaston 

(EAKR) osalta yli 40 

ja Euroopan maatalouden ohjausja 

tukirahaston (EMOTR) osalta yli 60 

miljoonaa markkaa ohjelmakaudella 

2000-2006. Euroopan Sosiaalirahaston 

(ESR) osalta tilanne on parempi. 

Yhteensä yli 100 miljoonan rahoitusvaje 

voi kaksinkertaistua, kun sitä 

vastaava osuus EU:lta tulevasta rahoituksesta 

uhkaa jäädä saamatta. 

Pohjois-Savollekin tämä merkitsisi 

kymmenien miljoonien markkojen 

menetystä ykkösohjelmatuissa. 

Valtion rahoitusosuutta 

lisää 

Seurantakomitean kokoukseen osallistunut 

Pohjois-Savon maakuntajohtaja 

Antti Mykkänen kertoo, että 

ongelmasta ei pidä syyllistää kuntia. 

– Ratkaisua on etsittävä valtion puoleen 

kääntyen. Perussyy tilanteeseen, 

on ettei tavoiteohjelman laadintavaiheessa 

ollut tarkkaa kuvaa hankkeiden 

sisällöstä, minkä vuoksi kuntien 

vastinrahaosuutta on yliarvioitu. 

Ongelman ratkaisuja etsitään vuoden 

lopussa pidettävään seuraavaan seurantakomitean 

kokoukseen mennessä 

ja mahdollisesti nopeammin. 

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 

esittänyt kuntien vastinrahaosuuden 

pienentämistä kymmenestä viiteen 

prosenttiin eli edellisen EU:n rakennerahastokauden 

tasolle. Itämaakunnat 

kannattavat ratkaisumallia, jossa 

valtio ottaisi kuntien rahoitusvajeen 

hoitaakseen. Samalla ne vaativat kansallisen 

aluekehitystuen huomattavaa 

lisäämistä täydentämään tavoite 1 

-ohjelman rahoitusta. 

– Kansallisen aluepolitiikan tehostamisvaatimusta 

perusteltiin mm. sillä, 

että viime vuoden tietojen mukaan 

Itä-Suomen aluetalous on yhä supistunut. 

Se oli v. 2000 lopussa vain 73,4 

% EU:n keskiarvosta. Ilman kansallisia 

erityistukia ei suhteellinen kurjistuminen 

hellitä. Lisäksi samantapaisia 

vastinrahaongelmia on ilmennyt 

myös yliopistoilla, selvitti Mykkänen. 

Toistaiseksi EU-tukien myöntämistahti 

on ollut Etelä-Savossa, Kainuussa, 

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 

hyvä. Vajaan seitsemän ykkösohjelmavuoden 

rahoituspotista on 

myönnetty tai varattu keskimäärin 

16 % eli noin kuudennes ohjelmakehyksestä. 

EAKR-tukien varaustilanne 

on 15,4 %, ESR-tukien 16,5 % ja 

EMOTR-tukien 10 %. Maaseudun kehittäminen 

toimintalinja 3:ssa alkoi 

vasta aivan viime vuoden lopussa, 

mikä selittää sen jälkeenjääneisyyttä. 

Yksityisen rahoituksen osuus on 

noussut 17,3 %:iin eli senkin tilanne 

on hyvä. Myös hankkeiden arvioidut 

vaikutukset kuten mm. uusien työpaikkojen 

syntyminen on toteutunut 

tavoitevauhtia paremmin. 

Tasa-arvohankkeita 

liian niukalti 

Kuntien ja yliopistojen vastinrahavajeiden 

lisäksi ongelmana on tasa-arvohankkeiden 

vähäisyys. Tasa-arvohankkeille 

on varattu 10 %:n rahoituskehys 

toimintalinja 2:sta, mutta 

hyväksyttyjä hankkeita on tullut vain 

noin puolet. Se tarkoittaa useiden 

miljoonien tukimarkkojen jäämistä 

”hyllylle”. Tämä johtuu naishankkeiden 

ja syrjäytymistä torjuvien hankkeiden 

vähäisyydestä. 

Ykkösohjelman 

tarkistamiseen paineita 

Seurantakomitean kokouksessa nousi 

voimakkaasti esille tavoite 1 -ohjelman 

painotusten tarkistus viimeistään 

ohjelmakauden puolivälissä 2003 tai jo 

18 

EU-ohjelmat tuovat lisää elinvoimaa 

Itä-Suomeen ja Pohjois-Savoon – 

edellyttäen, että kaikki tukivarat saadaan 

tehokkaaseen hyötykäyttöön. 

aiemminkin. Suurimmat paineet ovat 

yritysten kehittämisen ja osaamisen 

vahvistamisen toimintalinjoilla. Niissä 

on huutava rahoituspula hyvien hankkeiden 

isoon lukumäärään nähden. 

Erityisesti Pohjois-Savossa paineet 

ovat suuret lisätukien saamiseksi yritysten 

ja niiden toimintaympäristön 

kehittämiseen. Tästä asiasta eivät itämaakunnat 

kuitenkaan vielä tehneet 

yhteisesitystä, mutta asiaan palattaneen 

vuoden sisällä. 

Tavoite 1 -ohjelman teknistä tukea 

seurantakomitea päätti nostaa 1,5:stä 

2 %:iin. Lisäys käytetään hankearviointiin 

ja -tarkastuksiin tarvittavien voimavarojen 

lisäämiseen. 

Yhteishankebyrokratiaa 

karsitaan 

Seurantakomiteassa ilmeni, että maakuntien 

yhteishankkeita on syntynyt 

vain vähän. Ministeriöt ovat nyt selvittämässä 

mahdollisuuksia yhteishankkeiden 

hankalan tukibyrokratian 

purkamiseen niin, että jatkossa 

hanketahot voivat asioida yhden rahoittajatahon 

kanssa yhdessä maakunnassa. 

Teksti: Ilpo Lommi



EU 

-komission Suomen 

edustuston päällikkö 

Timo Mäkelä kertoo, 

että puolivuotisjakso vuoden 2003 

lopulta vuoden 2004 alkupuolelle on 

tärkeä Euroopan Unionin kehitykselle. 

Tuolloin viimeistään ratkeaa mm. 

EU:n laajeneminen sopimusten ratifioinnin 

loppuunsaattamisella. Lisäksi 

vuoden 2006 jälkeisen uuden rakennerahastokauden 

rahoitusvalmistelut 

ovat tärkeässä vaiheessa. 

Myös EU:n parlamenttivaalit ja 

uuden komission valinta ovat lähellä. 

Pohjois-Savon liiton maakuntahallitusta 

informoineen Timo Mäkelän 

mukaan paljon merkittävää 

tapahtuu aiemminkin. 

Euroopan Unioni on 

suuressa valinkauhassa 

Keskeisiä ajankohtaisasioita ovat 

EU:n laajenemisprojektin lisäksi seuraavan 

hallitusten välisen konferenssin 

valmistelu tämän vuoden syksyllä, 

EU:n hallinnon uudistaminen sekä 

aluepolitiikka. – Laajeneminen ei ole 

yksinkertainen prosessi, sillä siinä on 

jo nyt todettu neljä-viisi vaikeaa asiaa. 

Niitä ovat mm. työvoiman vapaa 

liikkuminen, aluepolitiikka sekä maiden 

kesken että sisällä, maatalouspolitiikka 

ja seuraavan rakennerahastokauden 

valmistelu. Laajenemisneuvottelut 

on määrä saada päätökseen 

ensimmäisten uusien liittyjämaiden 

kanssa v. 2002 loppuun mennessä. 

– Heinäkuun 7. päivä 2001 EU-komission 

on määrä esittää, miten unionin 

hallintoa aiotaan järjestään uudelleen 

eli mm. miten tehtävät jaetaan 

EU:n, kansallisvaltioiden ja alueiden 

kesken. Tässä yhteydessä 

selkiintynee myös liittovaltiokehitys. 

Asiasta on tarkoitus järjestää Suomessa 

syksyllä keskustelutilaisuuksia. 

Seuraava hallitusten välinen konferenssi 

v. 2004 on erittäin merkittävä 

EU:n rakenteen muotoutumisessa, 

tähdentää Mäkelä. 

Seuraavan rakennerahastokauden 

aluepolitiikan suuntaviivoista laajen- 

Timo Mäkelä kertoi EU:n tulevista kehityssuuntaviivoista. 

tuneessa EU:ssa käydään Suomessa 

syksyllä mittavaa keskustelua maakuntatasolla, 

kun EU:n aluekomissaari 

Michele Barnier saapuu 12.–13.9. 

tapaamaan mm. maakuntahallitusten 

edustajia. Mäkelän mukaan komission 

kantana on, että aluepolitiikkaa 

toteutetaan jatkossakin kansallisesti 

komission kanssa tehtyjen sopimusten 

mukaisesti, mutta se ei saa olla 

rahan siirtoa taskusta toiseen. 

Tavoite 1 -ohjelman 

alueita karsiutuu 

– Kehittäviin investointeihin on 

panostettava entistä enemmän. 

Alueellisen kansantuotteen kehitys 

lienee jatkossakin tukien ohjausperusteena. 

EU:n laajeneminen aiheuttaa 

kuitenkin, että arviolta puolet 

nykyisistä tavoite 1 -ohjelmaan 

päässeistä alueista putoaa pois 

suurimpien aluetukien saajista. 

Kansantuloeroihin on kiinnitettävä 

EU-maiden sisällä enemmän 

huomiota, sillä ne ovat päässeet 

valitettavasti kasvamaan samaan 

aikaan kun valtioiden väliset BKTerot 

ovat kaventuneet. 

– EU:n laajetessa joudutaan aluepolitiikassa 

lisäämään rakennerahastovaroja 

mutta myös tehokkuutta 

ja vaikuttavuutta on saatava 

lisää tavoiteohjelmiin. Synergiaa 

eri rahastojen kesken on parannettava. 

Suomi on menestynyt 

hyvin aluekehitysohjelmien toteuttamisessa 

ja se on saanut komissiossa 

myönteistä huomiota. 

– EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan 

kohdistuu suuria paineita 

mm. Euroopan ruokakriisin pahenemisen 

ja maailmankaupan vapautumisen 

myötä. Maatalouskomissaari 

Franz Fischlerin valmistelemassa 

esityksessä maatalouspolitiikan 

painopisteitä arvioidaan 

uudelleen laajentuvassa EU:ssa. 

Aluekomissaari Barnier on todennut, 

että ilmasto-olot voitaisiin 

ottaa jatkossakin huomioon. Suomi 

olisi ehkä verrattavissa vuoristoalueisiin 

ilmastoltaan, sanoo 

Mäkelä. 


19



Eurooppalainen verkostoyhteistyö 

on voimavara 

V 

erkostoituminen, hyvien 

käytäntöjen levittäminen ja 

kokemusten vaihto. Näitä iskusanoja 

kuulee EU- hanketyön yhteydessä 

jopa kyllästymiseen asti. 

Aluekehittäjää ja projektinvetäjää 

mietityttää, onko yhteistyö ja verkostoituminen 

vain seminaareissa istumista 

ja käyntikorttikansion täyttämistä 

vai löytyykö siitä todellista lisäarvoa. 

Ennen verkostoon liittymistä 

on paneuduttava syvällisesti 

kahteen pääkysymykseen. Ensin on 

huolellisesti kartoitettava oman alan 

olemassa olevat eurooppalaiset verkostot, 

luettava toimintakertomukset 

ja katsastettava jäsenlistat. Myös 

verkostomarkkinoilla on tarjolla epäkuranttia 

tavaraa. Toiminnassa on kuitenkin 

useita hyvin jäseniään palvelevia 

verkostoja. 

Kun sopiva verkosto löytyy, on pysähdyttävä 

miettimään. Onko organisaatiomme/projektinvetäjämme 

valmis panostamaan verkostotyöskentelyyn, 

mitä voimme siitä saada 

ja mitä antaa. ”Kunhan katsellaan”- 

mentaliteetilla mukaan mentäessä ei 

kannata odottaa suuria saaliita. Hyvin 

toimivassa verkostossa voi onnenonkijankin 

koukkuun tarttua jokunen 

särki, mutta suuremmat vonkaleet 

vaativat aikaa, vaivaa ja taitoa. 

Vastapainoksi aktiivisella verkostoosallistujalla 

on mahdollisuus kolmeen 

hyvään: rahaan, ystäviin ja vaikutusvaltaan. 

Ryhmässä hyödyt 

tiivistyvät 

Hyvässä seurassa on mahdollista 

päästä kiinni isoihin EU:n erillisohjelmista 

rahoitettuihin hankkeisiin. 

Esimerkiksi Polis – European Cities 

and Regions Networking for New 

Transport Solutions -verkostolla on 

käynnissä mm. kuusi laajaa informaatioyhteiskuntahanketta. 

Niissä Polisverkoston 

jäsenet tekevät konkreet- 

tista yhteistyötä liikenneratkaisujen 

innovatiivisessa 


Maaseudun elävänä pitoon 

keskittyvässä liikenne- 

ja IT-palvelujen 

kehittämishankkeessa 

on mukana suomalainen 

partneri. 

Verkostoyhteistyöllä 

hankkeisiin menemisessä 

on monta etua ”nollasta” aloittamiseen. 

Verkoston tapaamisten ja tiedotteiden 

kautta saadaan ajoissa tietoa 

valmisteilla olevista rahoitusohjelmista 

ja projekti-ideoista. Seminaareissa 

ja työryhmissä voi tutustua 

tavallaan jo esikarsittuihin partnereihin 

etukäteen. Verkosto tarjoaa 

myös tukea hankkeen valmistelussa 

ja rahoittajille lobbaamisessa. 

Osalla verkostojen jäsenistä saattaa 

olla usean vuoden kokemus EU:n 

erillisohjelmatyöstä. Konkareiden 

peesissä ensikertalaisen on helpompi 

perehtyä erillisohjelmahankkeiden 

kiemuroihin. Kansainvälisissä hankkeissa 

voi olla mukana monessa roolissa. 

Jos vetovastuu teknisten ratkaisujen 

kehittämisestä tuntuu alkuun 

liian vaativalta tai resursseja sitovalta, 

voi mukaan päästä esimerkiksi 

uusien tekniikoiden tai toimintamallien 

kokeilualueena. 

Yhteistä edunvalvontavoimaa 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

★ 

Eurooppalaiset verkostot ovat myös 

jäsentensä äänitorvia vuoropuhelussa 

komission, europarlamentin ja 

muiden eurooppalaisten toimijoiden 

kanssa. Komissio ottaa erillisohjelmia 

valmistellessaan huomioon hyvin 

toimivien ja tunnettujen verkostojen 

mielipiteitä. Esimerkiksi valmistellessaan 

pk-sektorin monivuotista 

puiteohjelmaa komissio kävi vuoropuhelua 

kehittämissäätiöiden eurooppalaisen 

verkoston, Euradan 

kanssa. Edunvalvonnan ja kokemusten 

vaihdon lisäksi Euradan jäsenet, 

joiden joukossa on useita suomalaisia 

toimijoita, muodostavat konsortioita 

yksittäisten hankkeiden läpiviemiseksi. 

Aluekehityksen ja informaatioyhteiskunnan 

teemoissa keskeisiä eurooppalaisia 

verkostoja ovat Erisa, Telecities, 

Elanet, Prometheus, sekä 

yli 20 jäsenalueen muodostama Teleregions. 

Teleregions-verkoston työskentely 

jäsentyy neljässä työryhmässä: 

1) palvelut kansalaisille, 2) terveydenhuollon 

infrastruktuuri ja alueellinen 

yhteistyö 3) pk-sektorin 

verkostoituminen ja kehittäminen, 

4) koulutussektorin kehittäminen. 

Toimintatapoja on työryhmissä ja temaattisissa 

seminaareissa käytävän 

ajankohtaisen keskustelun lisäksi kehittämistyö 

yksittäisissä erillisohjelmahankkeissa. 

Hyvin toimivia eurooppalaisia 

eri sektoreiden verkostoja 

on edellä mainittujen lisäksi 

muitakin. Eurooppalaisista verkostoista 

ja verkostotyöskentelystä lisätietoja 

kaipaavat voivat ottaa yhteyttä 

sähköpostitse Itä-Suomen EUtoimistoon 

osoitteeseen 

eu.eastfinland@pophost.eunet.be. 

Katja Vuori, EU-koordinaattori 

Itä-Suomen EU-toimisto 

20



Itämaakuntien 

hyvinvointiklustereilla 

kehittämismahdollisuuksia 

E 

nsimmäinen Itä-Suomen 

maakuntien yhteinen hyvinvointiklusterin 

eli -toimialaketjun 

seminaari järjestettiin Kuopion 

MicroTekniassa alkuvuodesta. 

Mukana olivat Etelä-Savon, Kainuun, 

Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon 

maakuntaliitot. Alustajia oli lisäksi 

Pohjois-Pohjanmaan liitosta Oulusta, 

jossa klusteri on toiminut pitkään, 

Kuopion yliopistosta sekä Tekesistä. 

Hyvinvointiteema ja hyvinvointiklusteri 

ovat Itä-Suomen liitoissa nousemassa 

voimakkaasti esille. Yhteistä 

taustaa antavat väestön hyvinvointivajeet, 

kuten korkea sairastavuus ja 

työttömyys. Toisaalta Itä-Suomessa 

on merkittävää hyvinvointiosaamista, 

jolla on mahdollisuudet kääntää 

kehitystä myönteiseen suuntaan. 

Osaamisen kärjessä on Kuopion seudun 

hyvinvointiteknologian osaamiskeskus. 

Siinä toimii yli 50 hyvinvointiteknologian 

yritystä, joissa on noin 

650 työpaikkaa. 

Erilainen tilanne 

maakunnittain 

Itä-Suomen maakuntien tilanne hyvinvointiklusterin 

näkökulmasta on 

erilainen jopa sen määrittelyä myöten. 

Pisimpään klusteritoimintaa on 

kehittänyt Pohjois-Karjala, jonka 

maakuntaliitossa työskentelee kaksi 

hyvinvointikoordinaattoria. Kehittämistoimintaa 

on laajalti mm. projekteissa. 

Pääpaino on hyvinvointipalvelujen 

kehittämisessä ja koulutusrakenteissa. 

Klusteri laatii parhaillaan 

maakunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa 

ja tarkistaa strategiaansa. 

Etelä-Savossa on käynnistynyt klusterin 

projektitoiminta, johon on palkattu 

henkilö. Strategia painottuu 

palveluihin. Kainuussa on myös lähdetty 

liikkeelle esiselvityksellä, jonka 

suuntaviivojen selkiinnyttyä edetään 

käytäntöön. 

Pohjois-Savossa on runsaasti korkeatasoista hyvinvointiasioiden osaamista, mutta 

sitä on kehitettävä mm. laadukkaaksi ja kannattavaksi yritystoiminnaksi. 

Pohjois-Savossa hyvinvointiklusterin 

asiantuntijaryhmä on laatinut vision, 

tavoitteet ja strategian sekä alustavia 

tulevaisuudennäkymiä. Kuluvana 

vuonna valmistuu lähiajan toimintaohjelma 

tavoite 1 -ohjelmakaudelle 

sekä tulevaisuuden hahmotuksia 

v. 2020 asti. Ohjelmassa pyritään mm. 

tarkentamaan painopisteitä ja laajentamaan 

maakunnallista ulottuvuutta. 

Työ käynnistyy elokuussa, jolloin 

maakuntaliitossa aloittaa työnsä projektipäällikkö 

Tiina Reinikainen. 

Asiantuntijaryhmä on tiiviisti mukana 

Pohjois-Savon hyvinvointiteknologian 

strategiaprosessissa. Pohjois-Savon 

hyvinvointiklusterin painotukset ovat 

jo nyt vaikuttaneet muidenkin maakuntien 

strategioihin. Mm. Pohjois- 

Karjala haluaa yrityksissään soveltaa 

Kuopion yliopiston osaamista. 

Pohjois-Savo vetovastuussa 

Itä-Suomen yhteisistä hyvinvointiklusteriteknologian 

kehittämis- ja 

innovaatioteemoista sovittiin RITTSprojektissa. 

Tavoitteena on hyvinvointiteknologian 

yritystoiminnan kohottaminen 

Itä-Suomessa yhdeksi merkittäväksi 

yritystoimintamuodoksi. 

Pohjois-Savo antaa sille erityistä painoarvoa 

ja se onkin vetovastuussa 

hyvinvointiklusterin kehittämisessä. 

Tavoitteena on väestön hyvinvointivajeiden 

vähentäminen ja voimavarojen 

kääntäminen tuottavaksi yritystoiminnaksi 

sekä hyvinvointipalvelujen 

turvaaminen ja kehittäminen 

tuottavammaksi. 

Itä-Suomen tulisi maakuntaliittojen 

mielestä olla edelläkävijä erityisesti 

seuraavilla alueilla: 

• Itsenäiseen selviytymiseen liittyvät 

ja sitä tukevat innovaatiot 

• Hyvinvointiteknologinen tutkimus- 

ja kehitystyö ja yritysosaaminen 

• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet 

palveluratkaisut 

• Elintarvikkeiden terveellisyyteen 

ja ruokaturvallisuuteen liittyvä 

tutkimus- ja yritysosaaminen 

Anneli Pehkonen 

Maakuntasuunnittelija 

21



Ammatillisen koulutuksen ylläpitoselvitys etenee 

P 

ohjois-Savon liiton maakuntahallitus 

nimesi aiemmin 

keväällä toisen asteen ammatillisen 

koulutuksen ylläpitoa selvittävän 

työryhmän, joka kokoontui 

tiistaina 12. kesäkuuta ensimmäisen 

kerran. Se valitsi puheenjohtajakseen 

Seppo Saarikosken Kuopiosta sekä 

varapuheenjohtajakseen Pirkko Kasan 

Iisalmesta. 

Työryhmässä ovat jäseninä Koillis- 

Savon seutukunnan edustajana Raimo 

Hakkarainen (varalla Erika Suominen), 

Kuopion seutukunnasta 

Sirkka Sinkkonen (Martti Rönkkö), 

Seppo Saarikoski (Annukka Airaksinen) 

ja Tuula Väätäinen (Seppo Piirainen), 

Sisä-Savon seutukunnasta 

Matti Linna (Eeva Ruotsalainen), Varkauden 

seutukunnasta Pirjo Ropponen 

(Taisto Kainulainen) ja Mika 

Hentunen (Leena Onjukka) sekä 

Ylä-Savon seutukunnasta Pirkko 

Kasa (Kyösti Niskanen) ja Eero Piippo 

(Marja-Leena Kärkkäinen). Pohjois-Savon 

liiton maakuntasuunnittelija 

Satu Vehreävesa toimii työryhmän 

avustajana ja teknisenä sihteerinä. 

Jo toinen työryhmä 

Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen 

ylläpitoselvitys käynnistyi puolitoista 

vuotta sitten. Vuoden 2000 alussa 

asetettu ammatillisen koulutuksen 

selvitystyöryhmä esitti keväällä 2000 

ns. maakuntamallia Pohjois-Savon toisen 

asteen ammatillisen koulutuksen 

tulevaksi ylläpitojärjestelmäksi. Esitys 

ei saanut kuitenkaan ristiriidatonta 

vastakaikua ja maakuntahallitus valtuutti 

elokuussa 2000 työryhmän jatkamaan 

selvitystyötään. 

Työryhmän työskentely päättyi tammikuussa 

2001. Koska selvitystyö jäi 

kesken, työryhmä esitti, että työtä 

jatkamaan nimitettäisiin uusi, kuntalain 

hengen mukainen työryhmä. Se 

käynnistäisi kuntien kantoja koskevan 

selvitystyön mahdollisimman pikaisesti 

ja rekrytoisi tehtävään opetusalaa 

ja sen hallintoa tuntevan henkilön. 

Selvityshenkilö 

Pohjois-Karjalasta 

Hankkeen selvityshenkilöksi on palkattu 

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän 

eläkkeelle siirtyvä johtaja Kalevi 

Eronen. Hänen ensi vaiheen tehtävänään 

on selvittää kuntien näkökantoja 

ja lähtökohtia, joiden varaan 

ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen 

korkeakoulutuksen rakenteita 

sekä ylläpitoa kehitetään. Yhteisen 

maakunnallisen tahtotilan löytämiseksi 

hän neuvottelee kuntien sekä nykyisten 

koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien 

kanssa. Selvitystyön alustava 

aikataulu on 1.8.2001–28.2.2002. 

Selvitysprojektia ohjaa ja selvityshenkilön 

tukena toimii ohjausryhmä, jonka 

puheenjohtaja on Matti Reijonen 

Varkaudesta. Muina jäseninä ovat Seppo 

Lyyra Iisalmesta, Maritta Vuorinen 

Kuopiosta ja Seppo Saarikoski ylläpitoselvitystyöryhmästä. 

Satu Vehreävesa 


Ykköshaavissa runsaasti pk-yrittäjiä 

S 

avon Yrittäjien, Kuopion 

Yrittäjien sekä parin yritys 

konsultin EU-hankerahoittajien 

tuella organisoimat Ykköshaavit 

osoittautuivat tarpeellisiksi informaatiotilaisuuksiksi 

maakunnan 

pk-yrittäjille. Iisalmessa, Kuopiossa 

ja Varkaudessa keväällä pidetyissä 

Ykköshaaveissa kävi yhteensä noin 

500 yrittäjää, mikä ylitti järjestäjien 

odotukset. 

Paras yleisömenestys oli Iisalmessa, 

missä Olvi-halliin saapui kolmattasataa 

pk-yrittäjää kautta Ylä-Savon. Kuopion 

Musiikkikeskuksessa oli parisataa 

ja Warkaussalissa 

reilu puolensataa 

yrittäjää. Hyvään 

suosioon vaikutti 

paitsi lehti- ja 

radiomainonta 

myös yrittäjäjärjestöjen 

vahva 

taustatyö – unohtamatta 

tapahtumien 

ajankohtaisuutta. 

Ykköshaavissa oli yrittäjille muutakin 

tietoa kuin tavoite 1 -ohjelman 

antia. EU-tukirahoittajien lisäksi informaatiota 

jakoivat useat ykkösohjelman 

projekteihin osallistuvat koulutusorganisaatiot, 

muut rahoittajat 

ja yrityskonsultit. Kussakin Ykköshaavissa 

oli parikymmentä tiedonjyvien 

jakajaa, joten pk-yrittäjät saivat samalla 

käynnillä opastusta moniin asioihin. 

Pohjois-Savon liitto osallistui 

Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Itä- 

Suomen lääninhallituksen kanssa yhteisellä 

neuvontaosastolla Ykköshaaviin. 

Apuna oli mm. Ykkösnetti -internetsivut 

(www.ykkos.net), jotka 

saivat hyvän suosion. 


Kuvassa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Eino Fagerlund 

(oik) ja varapuheenjohtaja Taisto Penttilä tutkivat mm. EU:n 

tarkastajilta kehuja saaneita Ykkösnet -internetsivuja. 

22



Matkailustrategian tavoitteet 

haasteellisia 

P 

ohjois-Savon matkailustrategia 

v. 2001–2006 on valmistunut 

laajana maakunnallisena 

yhteistyönä. Valmistelua on 

ohjannut Pohjois-Savon liiton matkailuklusteriryhmä. 


maakuntahallitus hyväksyi matkailustrategian 

kokouksessaan 23.4.2001. 

Matkailustrategian tavoitteena on 

yhdenmukaistaa matkailun kehittäjien 

toimia valitun strategian mukaisesti. 

Yleistavoitteet ja strategiset 

peruslähtökohdat Itä-Suomen sekä 

samalla Pohjois-Savon kehittämistyölle 

on määritelty Itä-Suomen tavoite 

1 -ohjelmassa. Se luo puitteet 

eri toimialojen eli myös matkailustrategian 

määrittelylle. 

Matkailustrategian tavoitteet ovat 

haasteellisia. Lähtökohtana on, että 

Pohjois-Savon matkailun kasvu voidaan 

nostaa selvästi valtakunnan keskiarvotason 

yläpuolelle. Tavoitteena 

on esimerkiksi matkailuyöpymisissä 

noin 5,5 %:n vuosikasvu vuoteen 2010 

mennessä, kun valtakunnalliseksi kasvuksi 

on arvioitu noin 3,5 %. Tämä 

merkitsisi sekä matkailun työllisyysettä 

tulovaikutusten kasvua kaksinkertaiseksi 

v. 2010 mennessä. Tavoitteen 

mukaan matkailun työllistävä 

vaikutus olisi tuolloin koko maakunnassa 

noin 4 400 henkeä, kun se tällä 

hetkellä on noin 2 400 henkeä. 

Asiakaslähtöinen strategia 

Strategian lähtökohta on asiakaslähtöinen, 

laadukas, ympäristövastuullinen 

ja ympärivuotinen matkailun yritystoiminta. 

Onnistumisen edellytys on yritysten 

ja muiden matkailualan toimijoiden 

avoin yhteistyö. Panostus jo 

toimiviin ja vetovoimaisiin keskittymiin 

antaa strategian mukaan parhaan panos-tuotos 

-suhteen. Niiden kehittyminen 

heijastuu myös ympäristöön ja 

kehittää voimakkaimmin maakunnan 

matkailuprofiilia. Verkostumisella myös 

pienet matkailuyritykset pääsevät kehitykseen 

mukaan. 

Kehitettävät tuoteryhmät ovat koko 

Pohjois-Savolle yhteisiä ja paikasta 

riippumattomia. Niiden painotus 

vaihtelee mm. seutukunnittain. 

Strategiaraportin toimenpideosuudessa 

esitetään runsaasti suosituksia 

liittyen tuotekehitykseen ja osaamisen 

vahvistamiseen, markkinointiin 

ja myyntiin, informaatio- ja varausjärjestelmien 

kehittämiseen, matkailuyritysten 

rahoitusjärjestelyihin, matkailulle 

tärkeään infrastruktuuriin sekä 

matkailuelinkeinon tietopohjan vahvistamiseen. 

Erityisen tärkeänä matkailuklusteriryhmä 

on pitänyt toimivan ja tehokkaan 

maakunnallisen matkailupalvelujen 

myyntiyhtiön perustamista. Tältä 

osin on lähdetty ripeästi liikkeelle. 

Asiaa valmisteleva selvitysryhmä 

on asetettu ja konkreettiseksi selvittäjäksi 

on valittu Suomen Matkailun 

Kehitys Oy. Selvitysvaihe on tarkoitus 

tehdä syyskuun 2001 loppuun 

mennessä. Tavoiteaikataulu myyntiorganisaation 

liikkeelle lähdölle on vuoden 

2002 alusta. 

Simo Kotiluoto 


Matkailustrategian ydin voidaan tiivistää seuraavasti: 

Päämäärä: Strategia: Toimintalinjat: 

• Matkailutulon kasvu 

• Kannattava ja 

kilpailukykyinen 

matkailun 

yritystoiminta 

• Työpaikkojen 

lisääminen 

• Kokonaislaadun 

nostaminen 

Vetovoimaisten 

matkailukeskusten/ 

keskittymien edelleen 

kehittäminen 

Tuotepohjan/yritystoiminnan 

vahvistaminen 

valituissa tuoteryhmissä 

• vesistö- ja muu 

luontomatkailu 

• lomamökit 

• kannustematkailu 

• kulttuurimatkailu 

• työ-/kokousmatkailu 

> oheistuotteet 

• hyvinvointimatkailu 

• Tuotekehitys 

• Markkinointi ja 

myynti 

• Osaamisen 

vahvistaminen 

• Infra (erit. reitistöt) 

• Matkailualan 

tietopohja 

• Matkailuyritysten 

rahoitusjärjestelyt 

Pohjois-Savon matkailustrategiassa 

tähdätään mm. palvelujen laadun parantamiseen. 

Kuopion Rauhalahden 

leirintäalue on valtakunnallisessa eturivissä 

laatuluokituksissa. 

23



Laatutonnilla vetovoimaa 

matkailuun 

M 

atkailun Edistämiskeskuksen 

(MEK) Laatutonni-laadunparannusohjelma 

on levittäytymässä Pohjois-Savoonkin. 

Kevättalvella käynnistyneen 

ohjelman tavoitteena on saada kolmessa 

vuodessa vähintään tuhat 

matkailualan yritystä järjestelmällisesti 

parantamaan palvelunsa laatua 

ja seuraamaan edistymistään. Laatutonnin 

ydintavoitteina ovat parempi 

asiakastyytyväisyys, kannattavuus ja 

kilpailukyky. 

MEK:n projektipäällikkö Annukka Harma 

kertoo Laatutonni-projektista, että 

viime vuosina on Suomessa pyritty 

monilla aloilla laadun standardointiin 

ja dokumentointiin. – Nyt myös matkailuala 

on mukana tässä kehityksessä. 

Laatutonni on ensimmäinen systemaattinen 

ja valtakunnallinen matkailualan 

laatujärjestelmä. Vastaavia ei löydy 

edes maailmalta, missä on usein 

keskitytty luokitusjärjestelmiin, mm. 

palvelujen erilaisiin pisteytyksiin. 

LaatuVerkosta tietopankki 

Laatutonni-projekti koostuu kahdesta 

osasta, valmennuksesta ja sähköisestä 

tietokannasta. Valmennusosassa 

yritys määrittelee oman palvelunsa 

laadun sekä keinot seurantaan ja 

kehittämiseen. LaatuVerkko on tietopankki, 

josta yritys saa ajan tasalla 

olevia vertailutietoja asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydestä 

sekä toimialan 

keskeisistä tunnusluvuista. 

– Laatu on suhteellinen käsitys, joka 

syntyy asiakkaan korvien välissä, 

muistuttaa Harma. Silti laadun kehittäminen 

myös matkailualalla kannattaa, 

sillä se tuo tiukassa kilpailutilanteessa 

voiton kotiin ja on vastavoima 

kannattavuutta rasittavalle epäterveelle 

hintakilpailulle. 

Viitostietäkin voi tuotteistaa 

Heinolasta Sodankylään ulottuvan 

valtatie 5:n voimakas 

markkinointi monipuolisia 

palveluja tarjoavana matkailu- ja kuljetusväylänä 

käynnistyi viime syksynä, 

kun Viitostie ry perusti hankkeelle kehittämistoimiston 

Kuopioon. Sitä vetää 

projektipäällikkö Tapio Nokkala. 

Hänen mukaansa viitostietä on tuotteistettavissa 

muuhunkin kuin tavarankuljetuskäyttöön. 

– Esimerkiksi 

matkailuliikenteen väylänä siinä on 

potentiaalia paljon nykyistä runsaampaan 

käyttöön. Se vaatii kuitenkin 

tunnettuuden ja mielikuvien kirkastamista 

myös viitostien varrella olevista 

palveluista. Lisäksi niitä on kehitettävä 

sekä laadullisesti että määrällisesti 

vastaamaan koti- ja ulkomaisten 

matkailijoiden kasvavaa 

kysyntää. 

– Kyse ei saa olla pelkästä tiestä kulkuväylänä 

paikasta toiseen vaan ajattelun 

lähtökohtana on pidettävä kokonaisuutta, 

jossa palvelut ovat keskeisellä 

sijalla. Tien varrella on lukuisia 

historian, kulttuurin, ja luonnon 

elämyksiä tarjoavia kohteita, joten 

matkailulle on reitillä paljon potentiaalia, 

korostaa Nokkala. 

Viitostien neuvottelukunta käsitteli 

kevätseminaarissaan tietä koskevia 

suunnitelmia vuosille 2001–2002. 

Savo-Karjalan tiepiirillä ei ole kovin 

suuria tieinvestointeja Savoon mutta 

viitostien pienimuotoisten tienvarsipalvelujen 

lisäämisellä ja monipuolistamisella, 

opastuksilla sekä muun 

tiedotuksen tehostamisella yhä useammat 

matkailijat on mahdollista 

saada viitostien kulkijoiksi. 

www.viitostie.fi kertoo lisää 

Viitostie ry:n puheenjohtaja Heikki Laukkanen (vas), Savo-Karjalan tiepiirin 

tiejohtaja Matti Tuiremo, Viitostien kehittämistoimiston projektipäällikkö Tapio 

Nokkala ja viitostien neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Kaitainen. 

Viitostie kuuluu kansainväliseen 

TERN-verkkoon (Trans European 

Roads Network), joka kulkee Keski-Euroopasta 

Baltian ja Suomen 

kautta Jäämerelle saakka. Tapio Nokkalan 

mukaan tätä yhteyttä hyödyntämällä 

voidaan viitostietä markkinoida 

etenkin ulkomaisille matkailijoille 

osana isompaa kokonaisuutta. 

Viitostien mahdollisuudet avautuvat 

ympäri maailmaa internetin kautta. 

Nettisivut löytyvät osoitteesta 

www.viitostie.fi. 

Tekstit: Eila Peltokangas-Lommi 

24



Itä-Suomelle yhteinen 

informaatioteknologian hanke 

I 

tä-Suomen neuvottelukunta 

hyväksyi kevätkokouksessaan 

yhteishankkeen valmisteltavaksi 

EU:n innovatiivisten toimien 

alueelliseen ohjelmaan sekä neuvottelukunnan 

toimintasuunnitelman. 

Lisäksi se evästi valtion v. 2002 

talousarvion laadintaa Itä-Suomen 

kehitystä vauhdittavilla esityksillä. 

EU:n innovatiivisten toimien ohjelman 

ensimmäinen hakuvaiheessa on 

Itä-Suomesta ollut alkuvalmistelussa 

kaksi hanketta; kiviosaamis- ja tietoyhteiskuntahanke 

sekä sairaanhoitopiirejä 

koskeva Sonetti-hanke. 

Neuvottelukunta valitsi valmisteltavaksi 

valinnaisteemoista e-Eurooppa- 

eli tietoyhteiskunta aluekehityksen 

palveluksessa -hankkeen. 

Itä-Suomen e-Eurooppa-hanke käsittää 

kaksi pääaluetta: terveydenhuollon 

uusien teknisten sovellusten 

käyttöönoton sekä luonnonvara-alan 

kuten kivi- ja luomutuotteiden sähköisen 

kaupankäynnin. Siten se osittain 

yhdistää kaksi aiemmin valmisteltua 

hankeaihiota. 

Innovatiivisten toimien ohjelman 

hankeanomukseen on parhaimmillaan 

saatavissa 15–30 Mmk:n tuet. 

Valmisteluvastuu on jokaisella Itä- 

Suomen maakuntaliitolla. Vetovastuussa 

on Pohjois-Karjalan liitto. 

Hanke-esitys lähetettiin toukokuun 

lopulla EU-komissioon. 

Esityksiä valtion 

talousarvioon 2002 

Epäsuotuisasta alueellisesta kehityksestä 

johtuen Itä-Suomen neuvottelukunta 

esittää, että valtion talousarvioon 

2002 sisällytetään Itä-Suomen 

kehittämiseksi seuraavat toimet 

ja määrärahat: 

1) Työnantajan sosiaaliturvamaksun 

alentaminen tai poistaminen 

määräajaksi työnantajalta, joka 

palkkaa kaupallisen tai teknillisen 

alan ammattikorkea- tai korkeakoulututkinnon 

suorittaneen 

tavoite 1 -alueella. 

2) Maakunnan kehittämisrahan 

korottaminen 100 Mmk:aan 

koko maassa, jolloin sen osuus 

Itä-Suomessakin kasvaisi ja kansallinen 

aluekehitysrahoitus lisääntyisi. 

3) Yliopistojen ja korkeakoulujen 

tutkintojen sekä ammattikorkeakoulujen 

aloituspaikkojen lisääminen 

Itä-Suomessa 2000:lla 

tutkinnolla v. 2006 mennessä. 

Ammattikorkeakouluille osoitettavaa 

tutkimuspanostusta 

valtion budjetin kautta on lisättävä. 

4) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden 

tukeminen lisätyin 

kansallisin varoin 200 Mmk:lla. 

5) Finnveran nuorisolainan soveltaminen 

ja käyttöönotto Itä- 

Suomessa. 

6) Kuljetustuki säädettävä pysyväksi 

tai kestämään ainakin vuoden 

2006 loppuun. 

7) Kotimaisten energialähteiden 

käytön edistäminen kansallisella 

rahoituksella 150 Mmk:lla 

8) Yksityisteiden valtionavustuksia 

lisättävä. Metsäauto- ja muut 

paikallistiet palvelevat Itä-Suomessa 

myös maatalouselinkeinon 

ja matkailun tarpeita. Yksityisteille 

varattavan 150 Mmk:n 

tuen lisäksi metsäautoteiden 

huoltoon tulisi erikseen varata 

30 miljoonaa. 

9) Alueellisesti tasapainoinen kuntatalous, 

johon päästään mm. 

kuntien perustamishankkeiden 

valtionosuusjärjestelmän säilyttämisellä, 

valtionosuuskriteerien 

muutoksella huomioimalla olosuhdetekijät 

ja yhteisöveron jakoperusteiden 

uudistamisella. 

10) Työllisyysohjelma, jossa pitkäaikaistyöttömyys 

ja suhteellinen 

työttömyys palautetaan ensisijaiseksi 

kriteeriksi. Työministeriön 

on toteutettava erityinen 

työohjelma helpottamaan työnsaantimahdollisuuksia. 

11) Luonnollisten henkilöiden verotukseen 

markkamääräinen syrjäseutuvähennys 

ja opintolainojen 

takaisinmaksuhelpotuksen 

käyttöönotto. 

Mikä on Itä-Suomen 

neuvottelukunta 

ERITYISJÄRJESTELYIN 

TAVOITE 1 -ALUE 

TAVOITE 1 -ALUE 

Pari kertaa vuodessa kokoontuva Itä- 

Suomen neuvottelukunta koostuu 

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, 

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon 

edustajista. Maakuntien edustajina 

ovat maakuntaliittojen johtaja sekä 

maakuntavaltuuston ja -hallituksen 

puheenjohtajiston jäseniä. 

Pohjois-Savoa edustavat maakuntajohtaja 

Antti Mykkänen, maakuntavaltuuston 

puheenjohtaja Kari Rajamäki, 

varapuheenjohtaja Jyrki Katainen 

ja maakuntahallituksen puheenjohtaja 

Markku Rossi. Neuvottelukunnan 

päätehtävinä on Itä-Suomen 

edunvalvonta ja maakuntien välisen 

yhteistyön koordinointi. 

Teksti: Ilpo Lommi 

25



Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 

2020 hahmottuu 

P 

ohjois-Savon tulevaisuuden 

tavoitteet ja strategia 2020 

-maakuntasuunnitelma on 

alkanut hahmottua. Uusi maakuntavaltuusto 

keskusteli ensimmäisessä 

kokouksessaan huhtikuussa 2001 

maakunnan pidemmän tähtäimen tulevaisuudennäkymistä 

etsien vastauksia 

mm. kysymyksiin Pärjäämmekö 

omalla väestöllä Millaista hyvinvointia 

tarvitsemme tulevaisuudessa ja 

mihin meillä on varaa ja Millaisen aluerakenteen 

haluamme Keskustelun 

pohjana olivat muistio Pohjois-Savon 

tavoitteita ja tulevaisuudennäkymiä 

vuoteen 2020 sekä viime vuonna valmistunut 

raportti maakunnan nykytilasta 

ja aiempien maakuntasuunnitelmien 

tavoitteiden toteutumisesta. 

Tulevaisuusmuistio on ollut pääaiheena 

myös maakuntajohtaja Antti 

Mykkäsen keväällä Pohjois-Savon 

kaikkiin kuntiin tekemällä kierroksella. 

Sen aikana palautetta on saatu 

kuntien johdolta ja keskeisiltä luottamushenkilöiltä. 

Tulevaisuusmuistio laadittiin Pohjois- 

Savon liitossa. Keväällä ja etenkin 

syksyllä maakuntasuunnitelmatyö 

avautuu laajempaan prosessiin, johon 

osallistuu lukuisia tahoja kunnista, 

valtion aluehallinnosta, työmarkkinaja 

kansalaisjärjestöistä aina yksittäisiin 

maakuntalaisiin. Maakuntahallitus 

ja -valtuusto hyväksyivät kevät- ja 

kesäkokouksissaan maakuntasuunnitelman 

valmisteluprosessin aikatauluineen 

sekä siihen liittyvän viestinnän 

ydintavoitteet. 

Pehmeät arvot kärjessä 

Uudet maakuntavaltuutetut pääsivät 

heti vaikuttamaan maakuntasuunnitelman 

valmisteluun vastaamalla kyselyyn. 

Arvot, visio tulevaisuuden menestystekijöistä, 

kehittymisen ongelmat sekä 

strategian tiivistäminen olivat sen aihepiireinä. 

Runsas puolet maakuntavaltuutetuista 

vastasi kyselyyn. 

Kaikkein keskeisimmiksi arvoiksi vastauksissa 

nousivat tasa-arvo sekä 

luontoon ja ympäristöön liittyvät 

arvot. Niiden perustalle maakuntavaltuutetut 

haluavat rakentaa maakuntasuunnitelman. 

Maakuntavaltuutetut 

näkivät maakunnan tulevaisuuden 

melko myönteisenä, ja maakuntasuunnitelmalla 

on heidän mielestään 

vaikuttamisen mahdollisuuksia 

tuleviin oloihin. Kotikunnan tulevaisuudennäkymät 

olivat vastaajien 

mukaan vaihtelevammat kuin maakunnalla. 

Menestyksen ja mahdollisuuksien 

kehän keskeinen asia on väestö eli 

maakuntalaiset. Väestön väheneminen 

on saatava pysäytettyä. Taloudessa 

maakuntavaltuutettujen näkemys 

vastasi pitkälti tavoite 1 -ohjelman 

strategiaa painottaen kuitenkin 

enemmän perinteisiä elinkeinoja kuten 

metsä ja puu-, elintarvike-, metalli- 

ja matkailutoimialoja. Hyvinvoinnin 

menestystekijänä sai eniten 

mainintoja palvelurakenteen kehittäminen 

ja yleensä kehittämispolitiikka. 

Sivistyksessä ja osaamisessa pidettiin 

koulutuksen korostamista ykkösasiana. 

Aluerakenteessa ja infrastruktuurissa 

tärkeitä ovat erilaiset 

yhteistyöalueet kuten seudut, osaamiskeskittymät 

5-tievyöhyke ja liikenneasiat. 

Ympäristössä juuri luonnon- 

ja ympäristöarvojen merkitys. 

Ongelmien kehässä väestökysymykset, 

erityisesti nuorten ja koulutettujen 

poismuutto ja väestön ikääntyminen 

heijastuivat useille osa-alueille 

taloudesta hyvinvointiin ja aluerakenteeseen. 

Sivistyksessä ja osaamisessa 

uhkana nähtiin koulutuksen 

sisältökysymykset eli mm. opetustarjonnan 

vastaaminen kysyntään ja ympäristöasioissa 

päästöt sekä saastuminen. 

Visiot ja alustava strategia 

maakuntavaltuustossa 

Maakuntasuunnitelmassa hahmotetaan mm. infrastruktuurin eli liikenneväylien 

painotuksia. Kuvassa pian sillalla korvautuva lossiyhteys Vehmersalmella. 

Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto 

käsitteli kokouksessaan 11. 

kesäkuuta visioita ja alustavaa strategiaa 

maakunnan pitkän tähtäimen 

kehittämiselle. Ne ovat pohjana maakuntasuunnitelman 

laatimiselle ja 

tarkentuvat sekä muotoutuvat työprosessin 

aikana. 

26



Viestinnällä 

Pohjois-Savon 

imagoa kirkkaammaksi 

Pohjois-Savolle laaditaan pitkäntähtäimen maakuntasuunnitelma 2020 ja 

sen sisällölle perustuva viestintästrategia. 

Lähtökohtatilanteeseen on valittu 

kaksi visiota. Maakuntavaltuutettujen 

näkemysten perusteella on tiivistetty 

visioiksi ”Pohjois-Savo on vireän 

ja monipuolisen elinkeinoelämän, 

hyvän ympäristön ja tasa-arvon maakunta, 

jossa ihmiset voivat vaikuttaa 

omaan ja yhteiseen tulevaisuuteensa” 

sekä ”Pohjois-Savo on henkisesti 

ja sosiaalisesti hyvinvoiva, monikulttuurinen 

ja aineellisesti vauras 

maakunta, jossa talouden ja sivistyksen 

välillä vallitsee tasapaino, ihmisten 

kaikinpuolinen kehittyminen on 

turvattu, suhde luontoon on välitön 

ja monimuotoisuutta vaaliva. Suhde 

muihin ihmisiin ja alueisiin on avoin 

ja suvaitseva.” 

Alustavat strategiat käsittelevät tiivistäen, 

miten tavoitteisiin päästään. 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 

maakuntasuunnitelmassa esitetään 

tavoiteltu kehitys. Valmistelussa keskitytäänkin 

realistiseen tavoitevaihtoehtoon 

vaikka myös uhkavaihtoehtoa 

hahmotetaan. 

Maakuntalaiset voivat 

vaikuttaa valmisteluun 

Aluehallintoviranomaisilta ja yhteistyötahoilta 

kysyttiin, miten he haluavat 

osallistua maakuntasuunnitel- 

man laadintaan. Kiinnostusta ilmeni 

erilaisiin osallistumismuotoihin. Tavoitteena 

on juuri osallistumisella 

löytää yhteinen maakuntastrategia, 

jolloin yhdensuuntaisella toiminnalla 

maakunnan pääsy tavoitetilaansa 

tehostuisi. 

Aluehallintoviranomaisille ja yhteistyötahoille 

järjestettiin maakuntasuunnitelmasta 

informaatiotilaisuus 

ja seminaari kesäkuussa. Maakuntalaiset 

pääsevät syksyllä suoraan vaikuttamaan 

valmisteluun. Tarkoitus on 

laatia internet-pohjainen kysely, johon 

on helppo vastata. Seutukunnittain 

järjestetään lisäksi kansalaistilaisuuksia. 

Maakuntasuunnitelmaluonnos valmistuu 

siten, että maakuntahallitus 

käsittelee sitä lokakuun ja maakuntavaltuusto 

marraskuun kokouksessaan. 

Tämän jälkeen luonnos lähtee 

laajalle lausuntokierrokselle. Lopullisesti 

maakuntasuunnitelma 2020 

hyväksytään Pohjois-Savon liiton 

maakuntavaltuustossa keväällä 2002. 

Anneli Pehkonen 


Pohjois-Savolle on ryhdytty laatimaan 

kokonaisvaltaista viestintästrategiaa 

maakuntasuunnitelma 

2020 -prosessiin niveltyen. Viestintästrategian 

on määrä valmistua 

ensi vuoden alkupuolella niin, että 

se hyväksytään Pohjois-Savon liiton 

maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 

samanaikaisesti pitkän tähtäimen 

kehitystavoitteita määrittävän 

maakuntasuunnitelman kanssa. 

Käytännön viestintä mm. maakunnan 

imagon kirkastamiseksi käynnistyy 

v. 2002 alkupuoliskolla. 

Maakuntajohtaja Antti Mykkänen 

kertoo, että viestintästrategian sisältö 

perustuu paljolti maakuntasuunnitelman 

linjauksiin. -Suunnitelmallisella 

ja vaikuttavalla viestinnällä 

edistetään maakunnan aineellista 

ja henkistä elinvoimaa positiivista 

imagoa sekä tunnettuutta 

lisäämällä. Viestintästrategiassa 

määritellään sisällön lisäksi kohderyhmät, 

toimenpiteet ja voimavarat. 

Painopiste on sisäisessä eli 

maakuntaan suuntautuvassa viestinnässä 

hieman ulkoista enemmän. 

Viestintästrategian tekijäksi valittiin 

helsinkiläinen viestintätoimisto 

Pohjoisranta. Viestinnän toteuttajista 

päätetään erikseen ensi vuonna. 

Pohjois-Savon liitossa viestintästrategiatyöstä 

vastaavat maakuntajohtaja 

Antti Mykkänen, EU-koordinaattori 

Kirsi Moisander ja viestintäkoordinaattori 

Ilpo Lommi. 

Strategiatyön ohjausryhmään on 

kutsuttu asiantuntijoita maakunnan 

tiedotusvälineistä, elinkeinoelämästä, 

kuntasektorilta, työmarkkinajärjestöistä, 

yliopistomaailmasta ja valtion 

aluehallinnosta. Myös Pohjois- 

Savon valtuuskunta käsittelee viestintästrategiaa. 

Valmistelussa kuunnellaan 

maakuntalaisiakin mm. 

maakuntasuunnitelman syksyisellä 

seutukuntakierroksella. 

27



Maakuntavaltuusto hyväksyi 

Ylä-Savon seudun maakuntakaavan 

P 

ohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto 

hyväksyi kesäkuun 

kokouksessaan Ylä-Savon 

seudun maakuntakaavan ja kumosi 

voimassa olevan seutukaavan maakuntakaava-alueelta. 

Maakuntavaltuuston 

päätös saatetaan ympäristöministeriön 

vahvistettavaksi. Maakuntahallitus 

oli toukokuun kokouksessaan esittänyt 

kaavaa maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. 

Ylä-Savon seudun maakuntakaava-alueeseen 

kuuluvat Iisalmen ja 

Kiuruveden kaupungit sekä Keiteleen, 

Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, 

Varpaisjärven ja Vieremän kunnat. 

Ylä-Savon seudun maakuntakaavan 

laadinta aloitettiin seutukaavana syksyllä 

1996. Käytännön valmisteluun 

on osallistunut kuntien ja valtion viranomaisten 

muodostama seutukaava/maakuntakaavatyöryhmä. 

Työtä 

on ohjannut seutukaava/maakuntakaavatoimikunta, 

jona on toiminut 

luottamushenkilöillä täydennetty Ylä- 

Savon yhteistyötoimikunta. 

Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa 

on ajantasaistettu kolmessa vaiheessa 

laaditun ja koko maakuntaa 

koskevan Pohjois-Savon seutukaavan 

aluevaraukset. Uusia aluevaraustyyppejä 

kaavassa ovat keskustatoimintojen 

alueet, retkisatamat, kallioalueet, 

perinnemaisemat, virkistys- ja 

erämatkailualueet, käytöstä poistetut 

kaatopaikat ja pilaantuneet maaalueet. 

Lisäksi kaavassa on yhdistetty 

eräitä sisällöllisesti toisiaan lähellä 

olevia maankäyttöluokkia. 

Ylä-Savon seudun maakuntakaava 

asetettiin rakennuslain mukaisena 

seutukaavaluonnoksena nähtäville 

joulukuussa 1999. Maankäyttö- ja 

rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. 

SEUTUKAAVOITUS-/MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE 

KESÄKUUSSA 2001 

Ylä-Savon ja Kuopion seudun alueilla (pl. Vehmersalmi) 

ovat voimassa seutukaava 1, vahvistettu 1980 

seutukaava 2, vahvistettu 1985 

seutukaava 3, vahvistettu 1989 

28


Laissa olevien siirtymäsäännösten 

mukaisesti Ylä-Savon seutukaava voidaan 

hyväksyä maakuntakaavana 

vuoden 2001 loppuun mennessä. 

Laadittaessa lakien siirtymävaiheen 

aikana seutukaavaluonnoksesta maakuntakaavaehdotusta 

kaavan täydentämistarpeista 

on neuvoteltu kaksi 

kertaa ympäristöministeriön edustajien 

kanssa. Lisäksi maakuntakaavaehdotuksen 

nähtävillä olon jälkeen 

on pidetty uuden lain mukainen viranomaisneuvottelu 

kaavan hyväksymisen 

ja vahvistamisen perusteiden 

selvittämiseksi. 

Tieluokituksissa muutoksia 

Ylä-Savon seudun maakuntakaavaehdotus 

oli nähtävillä kunnissa 

18.12.2000–31.1.2001. Kaavasta oli 

pyydetty lausuntoja 69 eri taholta, 

joista 33 antoi lausunnon. Lausunnon 

antaneista kymmenellä ei ollut huomautettavaa. 

Lausunnoissa oli yhteensä 

95 muutosesitystä, joista 43 

on otettu huomioon. Maanomistajat 

tai heidän ryhmänsä ovat tehneet 

30 muistutusta, josta 20 on otettu 

huomioon. 

Merkittävimpiä muutosesityksiä 

kaavaan teki tiehallinto, jonka mielestä 

kaavan tieluokitus oli liian tavoitteellinen. 

Kompromissina tiehallinnon 

muutosesityksiin kaavassa 

osoitetaan kantatie 87 kantatienä 

(aikaisemmin valtatie) ja seututie 

577–582 seututienä (aikaisemmin 

kantatie) Viranomaisneuvottelun 

tuloksena supistettiin rakentamisrajoitusta 

koskemaan uuden maankäyttö- 

ja rakennuslain perusteella 

vain suojelu- ja virkistysalueita sekä 


liikenteen ja teknisen huollon verkostoja 

ja alueita. 

Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa 

on noin 1100 aluevaraus- ja kohdemerkintää. 

Aluevaraukset ovat 

yhteispinta-alaltaan noin 92 000 ha. 

Aluevarauksia on kumottavaan Pohjois-Savon 

seutukaavaan verrattuna 

15 000 hehtaaria enemmän. Puolet 

lisäyksestä selittyy Natura 2000 

-ohjelman ja muiden uusien luonnonsuojelualueiden 

osoittamisesta maakuntakaavassa. 

Loput lisäyksestä johtuvat 

mm. taajamatoimintojen alueiden, 

teollisuusalueiden sekä maa- ja 

metsätalousvaltaisten alueiden lisäyksestä. 

Seppo Laitila 


Valtakunnalliset alueiden 

käyttötavoitteet maankäytön 

suunnittelun ohjeeksi 

V 

altioneuvosto teki 30.11.2000 

päätöksen maankäyttö- ja 

rakennuslain mukaisista valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista. 

Niiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti 

merkittävissä kysymyksissä 

kaavoituksen ennakko-ohjausvälineenä. 

Näin kaavoitukseen 

saadaan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä 

maan eri osissa. 

Tavoitteilla pyritään vastaamaan alueidenkäytön 

keskeisiin haasteisiin, 

joita ovat muun muassa muuttoliikkeen 

vaikutukset Suomen aluerakenteeseen, 

yhdyskuntarakenteen eheyttämisen 

tarve, elinympäristön laatu, 

kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen 

sekä alueidenkäytön vaikutukset 

liikennetarpeeseen ja sen myötä 

ilmastonmuutokseen. 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

on otettava huomioon ja 

niiden toteutumista on edistettävä 

valtion viranomaisten toiminnassa, 

maakunnan suunnittelussa ja kuntien 

kaavoituksessa. Tarkoituksena on, 

että tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen 

ensisijaisesti maakuntakaavojen 

kautta. 

Kuusi asiakokonaisuutta 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

on päätöksessä ryhmitelty 

kuudeksi asiakokonaisuudeksi, joita 

ovat 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä 

yhdyskuntarakenne ja elinympäristön 

laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 

virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 

4) toimivat yhteysverkostot 

ja energiahuolto, 5) Helsingin 

seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- 

ja kulttuuriympäristöinä erityiset 

aluekokonaisuudet. 

Valtioneuvoston päätöstä edelsi lähes 

kaksi vuotta kestänyt valmisteluprosessi, 

johon on osallistunut suuri joukko 

ministeriöitä, maakuntien liittoja, 

järjestöjä ja sidosryhmiä. Myös eduskunta 

on käsitellyt valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 

asiasta annetun 

selonteon yhteydessä syksyllä 2000. 

Koska maakuntakaavoitus on keskeisin 

väline tavoitteiden toteuttamisessa, 

valtioneuvosto pitää tärkeänä, että 

maakuntien liitot varaavat kaavoitukseen 

riittävästi voimavaroja. 

Valtioneuvoston päätökseen sisältyvän 

siirtymäsäännöksen mukaisesti 

Ylä-Savon seudun maakuntakaava 

voitiin vielä hyväksyä maakuntavaltuustossa 

11.6.2001 tavoitepäätöksestä 

huolimatta, koska kaavaehdotus 

oli ollut nähtävillä ennen tavoitteiden 

voimaantuloa. 

Pohjois-Savon liiton toiminnassa tavoitteet 

otetaan huomioon käynnissä 

olevan maakuntasuunnitelman laadinnassa 

sekä seuraavassa Kuopion 

seudun maakuntakaavassa. 

Martti Salminen 

Suunnittelupäällikkö 

29



Kuntatalous heikkeni 


T 

ilinpäätöstietojen 2000 mukaan 

Pohjois-Savon kuntatalouden 

tila huononi kokonaisuutena 

vuosikatteella mitaten. 

Viiden kunnan vuosikate parani edellisvuodesta, 

mutta 19:lla se heikkeni. 

”Kriisikuntien” lukumäärä kasvoi 

edellisen vuoden neljästä yhteentoista. 

Niillä vuosikate jäi miinus-merkkiseksi. 

Kuntien lainakanta pieneni ja 

rahoitusvarallisuus laski. 

Erot kuntien välillä ovat suuria valtionosuuksien 

ja verotulojen (yhteisövero) 

erilaisista kehityksistä johtuen. 

Myös muuttoliikkeen vaikutukset 

kuntien tulo- ja menorakenteeseen 

aiheuttavat erilaistamiskehitystä. 

Kunnan tuloskuntoa yksittäisenä 

tunnuslukuna kuvaa parhaiten 

vuosikate. Se kertoo, paljonko kunnan 

tuloista jää toiminta- ja rahoitusmenojen 

jälkeen käytettäväksi 

investointien rahoittamiseen ja lainojen 

lyhennyksiin. 

Vuosikatteen riittävyydelle ei voida 

antaa tavoitearvoja. Kunta, jolla ei ole 

velkaa tai isoja investointeja ja jossa 

kuntalaisten palvelutarve on tyydytetty, 

selviää hyvin pienellä vuosikatteella. 

Asukaskohtaisen vuosikatteen 

tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla 

keskimäärin samansuuruinen 

kuin suunnitelmapoistojen 

määrä asukasta kohden. Vuosikatteella 

tulisi voida rahoittaa korvausinvestoinnit 

eli käyttöomaisuuden vuosittainen 

kuluminen. 

Kuntien vuosikate supistui 

Pohjois-Savon kuntien vuosikate 

kokonaisuudessaan laski. Se oli viimeisimpien 

tilinpäätösten mukaan 

647 mk/as, kun vuoden 1999 tilinpäätösten 

mukaan vuosikate oli 

1 052 mk/as. Kuntien vuosikate oli 

yhteensä 163 miljoonaa markkaa, 

joka kattoi vain noin 50 prosenttia 

328 miljoonan poistoista. Edellisen 

vuoden tilinpäätöksissä vuosikate 

kattoi noin 83 prosenttia poistoista. 

Pohjois-Savossa 21 kunnan (v. 1999 

14 kuntaa) vuosikate ei riittänyt kattamaan 

käyttöomaisuuden vuosittaista 

kulumista eli käyttömenot olivat 

suuremmat kuin tulot. Tätä pidetään 

yleisesti merkkinä heikkenevästä 

kuntataloudesta. Näitä kuntia 

olivat kaikki muut Pohjois-Savon 

kunnat paitsi Iisalmi, Tuusniemi ja 

Varpaisjärvi. Näistä kunnista 11 täytti 

kriisitalouden tunnusmerkit eli vuosikate 

oli lisäksi miinusmerkkinen. 

Nämä kunnat olivat Juankoski, Suonenjoki, 

Sonkajärvi, Rautavaara, Tervo, 

Keitele, Vieremä, Kaavi, Rautalampi, 

Vehmersalmi ja Vesanto. Vuonna 

1999 kriisikuntia olivat Pielavesi, Vesanto, 

Vehmersalmi, Rautalampi ja 

v. 1998 Nilsiä ja Vesanto. 

Kun vuosikate on miinusmerkkinen, 

kunta joutuu lisäämään velkaansa, 

Rahoitusvarallisuus ja vuosikate mk/as 

Pohjois-Savossa v. 2000 

Lähde: 

Ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä v. 2000 

Pohjois-Savon liitto 30.4.2001 POHJOIS-SAVON LIITTO 2001 

30


realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään 

toimintapääomaansa juoksevien 

menojen kattamiseen. Taseessa 

se näkyy rahoitusvarallisuuden ja 

omavaraisuuden heikkenemisenä. 


KUNTALOUDEN VOIMAVAROJEN EROT *) 

(Tilinpäätökset v. 2000) 

Vain kolmella 

talous tasapainossa 

Kolmen kunnan talous oli vuosikate–poistot 

-tunnusluvulla arvioiden 

tasapainossa. Nämä kunnat olivat Iisalmi, 

Tuusniemi ja Varpaisjärvi. Näistä 

Tuusniemi ja Iisalmi olivat vahvoja 

myös rahoitusvarallisuuden ja omavaraisuusasteen 

suhteen. 

Kunnan rahoitusvarallisuustunnusluku 

osoittaa, kattavatko kunnan omat 

rahavarat vieraan pääoman. Rahoitusvarallisuus 

kasvoi kolmessa kunnassa 

ja oli plusmerkkinen neljässä 

kunnassa. Nämä kunnat olivat Iisalmi, 

Karttula, Tervo ja Tuusniemi. 

Vakavaraisuutta kuvaa myös omavaraisuusaste. 

Se osoittaa, kuinka suuri 

osa kunnan käytössä olevasta pääomasta 

on omaa pääomaa. Omavaraisuusasteet 

olivat korkeat edellisten 

lisäksi myös Leppävirralla, Vehmersalmella 

ja Kuopiossa. 

Kuntien velkamäärä pieneni 

Kaksitoista kuntaa Pohjois-Savossa 

pienensi velkataakkaansa. Vuonna 

1999 Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen 

lainamäärä oli 3 529 mk/ 

as, kun se viime vuonna pieneni 

3 413 mk:aan/as. Velkaisimman kunnan 

aseman Keiteleeltä ottaneella 

Rautavaaralla oli velkaa 9 789 mk/as. 

Pienimmät suhteelliset velkamäärät 

olivat Tuusniemellä 211 mk/as ja Leppävirralla 

922 mk/as. 

Jossakin määrin kuntatalouden vertailtavuutta 

häiritsee, että lähes kaikkien 

Pohjois-Savon kuntien vuoden 

1999 tilikauden tulosta paransi satunnaisena 

tuottona tullut Savon 

Voiman osakkeiden myyntitulo. 

Osakkeiden myynnistä kunnat saivat 

tilinpäätöksiinsä 344 miljoonaa. 

Vuoden 2000 tilinpäätöksiin taas sisältyy 

kahden vuoden (1999 ja 2000) 

yhteisöverojen jako-osuuksien oikaisut. 

Verohallinto sai poikkeuksellisesti 

jo joulukuussa 2000 valmiiksi vuoden 

1999 verotuksen. Poikkeuksellisen 

tilanteen vuoksi yhteisöverotulojen 

oikaisut kirjattiin vuoden 2000 

tilinpäätöksiin, joita jo rasittivat vuoden 

1999 korjaukset. 

Onko edessä 

sopeutuminen 

Mikäli käännettä kunnallistalouden 

tilanteeseen ei synny, kunnat voivat 

joutua palaamaan samoihin kunnallistalouden 

sopeuttamiskeinoihin 

kuin 1990-luvun alkupuolella eli peruspalvelujen 

leikkauksiin, säästösopimuksiin, 

lomautuksiin ja verotuksen 

kiristämiseen ja taksojen korotuksiin. 

Kunnallistalouden rahoituksen riittävyysongelmat 

kohdistuvat lähivuosina 

erityisesti asukasluvultaan pieniin 

kuntiin. Ongelmallista on, että 

rahoituksen riittävyys tulee voimakkaasti 

vaihtelemaan. Heikointa kehitys 

on alle 5 000 asukkaan kunnissa 

ja alkutuotantokunnissa. 

Yhteisiä piirteitä näille taantuville 

kunnille ovat velkaantuminen, rahoitusvarallisuuden 

väheneminen, korkea 

veroprosentti, verotulojen hidas 

kasvu, toimintakulujen kasvu. Lisäksi 

ne ovat keskimääräistä korkeampia 

ja investointiaste on alhainen. 

Juhani Väätäinen 

Hallintopäällikkö 

31



Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo 

ratkaistaan kunnissa 

P 

ohjois-Savon kuntatalouspäivässä 

toukokuun lopulla 

puhunut valtiosihteeri Rauno 

Saari pitää hyvinvointiyhteiskunnan 

keskeisenä kysymyksenä, kyetäänkö 

kuntien nykyisellä palvelurakenteella 

turvaamaan kansalaisten 

hyvinvoinnille välttämättömät peruspalvelut 

kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. 

Kuntien vastuulla on 

kaksi kolmasosaa julkisista palveluista. 

Tärkeitä kehittämisperiaatteita 

ovat uusi vastuunjako ja roolien selkeytys 

asiakkaiden, palvelujen tuottajien, 

rahoittajien ja järjestäjien kesken 

sekä lisääntyvät markkinamekanismien 

hyödyntäminen. 

– Palveluja on kehitettävä entistä 

enemmän seutukunnallisesti ja ylikunnallisten 

organisaatioiden kautta. 

Se luo haasteita kuntayhteistyölle, 

työnjaolle ja erikoistumiselle. Tavoitteeksi 

on otettava työllisyysasteen 

nosto ja tuotantomahdolli- 

suuksien kasvu. Siksi 

on syvennyttävä koulutuksen, 

yrittäjyyden 

ja yksityisen palvelutuotannon 

edellytysten 

parantamiseen. 

Uusille ikäluokille 

on kokonaisuudessaan 

annettava 

ammatillinen koulutus 

tai vastaavat osaamisvalmiudet. 

Työministeriö 

on valmistellut 

ns. toisen aallon 

toimenpiteitä työmarkkinoiden 

toimivuuden 

parantamiseksi 

lisäämällä alle 

25-vuotiaiden työharjoittelua, 

uudistamalla 

työvoimakoulutusta 

sekä pidentämällä 

työetsintäpalvelukokeilua 

ja yhdistelmätuen 

enimmäis- 

Muina epäkohtien korjaustoimina 

Kari Rajamäki mainitsi asuntotuotannon 

tuen lisäämisen vuokra-asunnoille 

tasapuolisesti maan eri osissa 

ja asunto-osakeyhtiöiden korkotukilainojen 

myöntämisen pääkaupunkikestoa 

kahteen vuoteen, 

kertoi Rauno 

Saari. 

Yhteisöverot 

seutukuntaisiksi 


maakuntavaltuuston 

puheenjohtaja, kansanedustaja 

Kari 

Rajamäki esitti, 

että kuntien yhteisöverojen 

nykyisen jakomallin 

sijaan on 

luotava järjestelmä, 

joka jakaa verot seutukunnittain 

mm. ylikunnallisten 

ja yhteisten 

investointien 

perusteella. 

Kari Rajamäki 

Rajamäki onkin huolissaan erityisesti 

sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista 

kuntatalouden tiukentuessa. Tilanne 

on johtanut Pohjois-Savossa erikoissairaanhoidon 

kriisiin ja maakuntalaisten 

eriarvoiseen asemaan keskenään 

sekä muualla asuviin nähden. 

Peruspalveluinvestointien rahoitusjärjestelmän 

säilyttäminen on tärkeää 

hyvinvointivaltion olemassaololle. 

Myös terveydenhuollon valtionosuuksien 

korotusta lähemmäksi 

EU:n keskitasoa tarvitaan riittävän 

hoidon tason ja hoitohenkilöstön 

määrän takaamiseksi. 

Rauno Saari 

32


Timo Kietäväinen 

seudun ulkopuolellekin. Yrityksille 

myönnettävä avainhenkilöiden verotuki 

helpottaisi kehitysalue-Suomessa 

kuntien elinkeinopolitiikkaa. 

Kansallisen aluepoliittisen tuen lisäys 

on tarpeen mm. tavoite 1 -ohjelman 

innostamien hyvien kehityshankkeiden 

vauhdittamiseksi, koska 

EU-tukivarojen niukkuus runsaaseen 

kysyntään nähden jarruttaa toteuttamiskelpoisia 

hankkeita. 

Valtio vastuussa kuntien 

palvelutasosta 

Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja 

Timo Kietäväinen oli huolestunut 

kuntien taloudellisesta kehityksestä 

ja erityisesti sen eriarvoistumisesta. 

Viime vuonna negatiiviselle 

vuosikatteelle vajosi reilu 

kolmannes Suomen kunnista. Suurimmat 

ja samalla yleensä menestyneimmät 

kunnat kokosivat koko 

kuntakentän vuosikatesummasta yli 

50 %, kun edellisvuonna määrä oli 

44 %. Asukkaita näissä kunnissa on 

kuitenkin vain 15 % koko maan väestöstä. 

Nyt kunnat ovat vasta saavuttamassa 

v. 1990 

tasoa valtionosuuksien 

ja verotulojen 

summalla mitaten. 

Tuottavuuden selkeä 

kasvu on auttanut 

selviämään kunnille 

sälytetyistä useista 

uusista tehtävistä, 

mutta tällä tiellä tulee 

seinä vastaan. 

Nykykehityksellä v. 

2005 eivät kunnat 

keskimäärin kykene 

enää vuosikatteella 

kattamaan poistoja 

ja negatiivinen vuosikate 

on yhä useamman 

taakkana, totesi 

Kietäväinen. 

Hänen mukaansa 

kuntaliitokset eivät 

ole patenttiratkaisu, 

joskin ns. reikäleipäkuntien 

osalta niillä 

voidaan lisätä tehokkuutta 

ja säästöjä 

palvelutason kärsimättä. 

– Oli hyvä, että valtioneuvoston ministerityöryhmässä 

ei jääty ”kuntaliitosporkkanoiden” 

varaan, vaan luvattiin 

myös säilyttää valtionosuudet 

joksikin aikaa yhdistyviltä kunnilta. 

Kuntaliitokset sopivat usein huonosti 

suurten mutta harvaanasuttujen 

köyhien kuntien ongelmien ratkaisemiseksi. 

Valtion onkin otettava vastuu 

heikkojen kuntien palvelutason 

turvaamisesta. Seuraavassa kuntien 

valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa 

v. 2005–2006 on harkittava 

uusia tukikriteerejä kuten mm. huoltosuhdetta 

ja työttömyyttä. Siihen 

asti tarvitaan riittävät harkinnanvaraiset 

rahoitusavustukset, sanoi Kietäväinen. 

Hänen mukaansa ei ole syytä supistaa 

42 aluekeskuksen määrää ja aiheuttaa 

sillä levottomuutta sekä kiistelyä 

kuntakenttään. Seutukuntayhteistyössä 

on vielä tehostamisen varaa 

niin koulutus-, sosiaali- ja 

terveydenhuolto- kuin ympäristöasioissa. 

Kommentteja 

kuntajohtajilta 


Kuntatalouspäivän kommentaattoreina 

olivat Iisalmen kaupunginjohtaja 

Martti Harju ja Kaavin kunnanjohtaja 

Jouko Räsänen. Kumpikin 

muistuttivat kuntien kokeneen 

1990-luvulla erittäin suuren myllerryksen 

taloudellisissa ja toiminnallisissa 

perustoissaan. 

Martti Harjun mukaan kunnallistalouden 

uudistamisessa on otettava 

huomioon verotulotasauksen nopeutus 

ja tasausrajan nosto, huoltosuhteen 

painoarvon lisäys valtionosuusperusteissa, 

kuntien lisävelvoitteiden 

rajoittaminen, verotulojen ennustettavuuden 

parantaminen ja 

suhdanneherkkyyden vähentäminen. 

– Esimerkkinä odottamattomista 

haasteista on sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen 

voimakas nousu, 

joka merkitsee Iisalmelle lisämenoja 

noin kahdeksan miljoonaa. Ilman 

tehokasta elinkeinopolitiikkaa ei pärjätä. 

Siksi voimat on keskitettävä 

uusien työpaikkojen luomiseen luontaisesti 

kasvavilla ja uusilla toimialoilla, 

korosti Harju. 

Myös Jouko Räsänen piti valtion 

päättämää mutta kuntia koskevaa 

verotuksen ansiotulovähennystä keskeisenä 

syynä Kaavin tuntuvaan kunnallisverotuottojen 

vähenemiseen. 

Kunnan verotulot putosivat 30:sta 

alle 25 miljoonaan, vaikka ennakonpidätyksen 

alaiset tulot ovat kasvaneet 

muutaman prosentin vuodessa. 

Kun myöskään valtionosuudet ja 

toimintatuotot eivät ole lisääntyneet 

käyttömenojen kuuden miljoonan 

markan nousun vastapainoiksi, syntyi 

Kaaville viime vuonna ennätyksellinen 

7,5 miljoonan alijäämä. 

– Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden 

osuus käyttömenojen kasvusta 

on noin neljä miljoonaa. Toimeentulotukimenot 

kasvavat, vaikka 

työttömyys on supistunut useilla 

prosenttiyksiköillä, ihmetteli Räsänen. 

Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi 

33




v. 2000 toimintaa arvioitiin 

P 

ohjois-Savon liiton tarkastuslautakunta 

kokoontui 

neljästi arvioimaan maakuntavaltuuston 

asettamien toiminnallisten 

ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. 

Tarkastuslautakunta kuuli 

maakuntajohtajaa ja tehtäväalueiden 

johtavia viranhaltijoita. Lautakunnan 

jäsenet tutustuivat toimielinten päätöksiin, 

vuoden 2000 toiminta- ja taloussuunnitelmaan 

sekä toiminta- ja 

tilinpäätöskertomukseen, eri projektien 

raportteihin ja tarkastusmuistioihin. 

Lisäksi lautakunta sai selonteon 

tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista 

ja käsitellyt tilintarkastuskertomuksen 

vuodelta 2000. Näiden 

tietojen perusteella tarkastuslautakunta 

laati arviointikertomuksen 

kuntalain mukaisesti: 

1. Toiminnallisten 

tavoitteiden 

toteutuminen 

Päätulosalueiden tavoitteet ja niiden 

toteutuminen on kerrottu asianmukaisesti 

hallituksen ja johtoryhmän 

laatimassa toiminta- ja tilinpäätöskertomuksessa. 

1.1 Aluekehitystehtävät 

Tulosalueen tärkeimmiksi tavoitteiksi 

maakuntavaltuusto asetti kansallisten 

aluekehitysohjelmien toteutuksen, 

EU:n tavoite 5b- ja 6-ohjelmien loppuun 

saattamisen ja tavoite 1 -ohjelman 

käynnistämisen. Tärkeimmät 

tavoitteet toteutettiin suunnitelmien 

mukaisesti. Kansallinen Pohjois- 

Savon v. 1998–2000 kehittämisohjelma 

saatiin päätökseen ja uuden kehittämisohjelman 

valmistelu aloitettiin. 

EU:n tavoite 5b- ja 6-ohjelmien 

hankkeistus jatkuu vielä v. 2001. Itä- 

Suomen tavoite 1 -ohjelma hyväksyttiin 

komissiossa 30.3.2000. Maakunnan 

yhteistyöryhmän (MYR) toiminta 

käynnistyi. 

Maakuntaliitto teki toimintavuotena 

myönteisen päätöksen 45 hankkees- 

ta, joihin sidottiin yhteensä 23,8 Mmk 

EAKR- ja ESR- sekä maakunnan kehittämisrahoitusta. 

Kuopion seudun 

osaamiskeskusohjelma ja sen rahoitus 

sisällytettiin tavoite 1 -ohjelmaan. 

Hankkeen kokonaiskustannukset 

ovat kolmen vuoden aikana 20 Mmk. 

Kehittämishankkeiden hallinnointia, 

käsittelyprosessia ja valvontaa koskevaa 

ohjeistusta tarkennettiin suunnitelmassa 

esitettyjen tavoitteiden 

mukaisesti. Myös hankkeiden toteutuksen 

ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmiä 

kehitettiin. 

1.2 Alueiden käyttö 

Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi 

Ylä-Savon seutukaavaehdotuksen 

laatimisen ja Kuopion seudun maakuntakaavan 

laatimisen aloittamisen. 

Ylä-Savon seutukaavaehdotus valmistui 

syksyllä ja se on ollut nähtävillä. 

Kaavaehdotus esitetään maakuntavaltuuston 

hyväksyttäväksi viimeistään 

marraskuun kokouksessa 

v. 2001. Kuopion seudun maakuntakaavan 

laatimisen valmistelu ei edennyt 

suunnitellusti. Taustaselvityksistä 

valmistui vain rakenneselvitys. 

Maa-ainesinventoinnin, liikennejärjestelmäsuunnitelman 

ja kulttuurihistoriallisten 

täydennysinventointien 

käynnistäminen ja maakuntakaavan 

laatimisen aloittaminen siirtyi vuodelle 

2001. 

Suomen ympäristökeskuksessa 

koottavaa valtakunnallista seutukaavatietokantaa 

varten tarvittavat tietomuunnokset 

laadittiin ja toimitettiin 

ympäristökeskukselle tavoitteiden 

mukaan. Maakuntaliitto osallistui 

ulkoilureittien suunnitteluun ja 

toteutukseen ympäristökeskuksen 

kanssa suunnitellusti. 

1.3 Edunvalvonta ja 

erillistehtävät 

Keskeisin edunvalvontatavoite toteutettiin, 

sillä komissio hyväksyi Itä- 

34 

Suomen tavoite 1 -ohjelman ja seurantakomitea 

alustavasti ohjelmaasiakirjan 

täydennysosan. Itä-Suomen 

liittojen yhteinen Brysselin toimisto 

toimi aktiivisesti mm. yrityspolitiikan, 

tietoyhteiskunnan ja pohjoisen ulottuvuuden 

asiakokonaisuuksien tunnetuksi 

tekemisessä komission pääosastoille. 

Toimisto vastaanotti myös 

kävijäryhmiä Pohjois-Savosta sekä 

järjesti tapaamisia ja ohjelmia. 

Maakuntaliitto antoi lausuntoja, teki 

esityksiä ja oli mukana vaikuttamassa 

lento-, raide-, tie- ja vesiliikenneyhteyksien 

parantamiseksi. Liikennejärjestelmän 

nykytilaa koskeva esiselvitys 

valmistui. Maakunnan liikennestrategian 

suunnittelu käynnistyi ja 

suunnitelma valmistuu kuluvana 

vuonna. Liitto keräsi tavoitteiden 

mukaisesti ajankohtaistietoa kunnallistaloudesta 

ja laati selvityksen kunnallistalouden 

voimavarojen eroista. 

Liitto antoi lausuntoja kunnallistalouden 

asioista ministeriöille. 

Itä-Suomen maakuntien yhteistyö oli 

suunnitellun tiivistä. Maakuntien yhteisiä 

hankkeita käynnistyi neljä ja yhteistyö 

organisoitiin kuudessa klusterityöryhmässä.


2. Taloudellisten 

tavoitteiden 

toteutuminen 

Pohjois-Savon liiton toiminnassa on 

noudatettu maakuntavaltuuston hyväksymää 

talousarviota. Varsinaisen 

toiminnan toimintamenot olivat 

8 810 340 markkaa. Talousarvion toteutumisprosentti 

oli 98 %. Tilikauden 

ylijäämäksi muodostui 52 669 

markkaa. 

Jäsenkuntien maksuosuudet olivat 

varsinaiseen toimintaan 8 677 003 

markkaa, jossa oli nousua 4 % edelliseen 

vuoteen verrattuna. Kuntien 

maksuosuudet kehittämisrahastoon 

olivat 3 112 000 mk. 

3. Yhteenveto 

Tarkastuslautakunnan käsityksen 

mukaan Pohjois-Savon liiton toimintoja 

ohjattiin ja johdettiin maakuntavaltuuston 

asettamien toiminnallisten 

tavoitteiden mukaisesti. Asetetut 

tavoitteet saavutettiin hyvin tilinpäätösraportoinnin 

perusteella. 

Kuopion seudun maakuntakaavan 

valmistelu ei kuitenkaan edennyt 

suunnitellussa aikataulussa. Liiton taloudelliset 

tavoitteet saavutettiin. 

Toiminnallisten tavoitteiden asetannassa 

sekä toimintaa kuvaavien mittareiden 

ja tunnuslukujen kehittämisessä 

on päästy hyvään alkuun päättyneellä 

valtuustokaudella. Toimintakertomuksen 

ulkoinen asu ja sisältö 

ovat myös kehittyneet. Kehitystyötä 

on syytä edelleen jatkaa. Toiminnallisissa 

tavoitteissa tulisi kiinnittää 

huomiota tavoitteiden asettamiseen 

siten, että niiden toteutuminen olisi 

mitattavissa tai muutoin todennettavissa. 

Toimintojen ja talouden suunnittelulle 

sekä ohjaukselle tärkeä 

henkilöstötilinpäätös tulisi sisällyttää 

toimintakertomukseen. 

Päättyneellä valtuustokaudella on 

projektien hallinnointia ja käsittelyprosessia 

koskevaa ohjeistusta 

kehitetty. Projektien toteuttajien 

raportointi on parantunut ja projektien 

valvonta on tehostunut. 

Ohjeistuksen päivitykseen ja projektien 

aktiiviseen, vuosittaiseen 

systemaattiseen tarkastukseen tulisi 

kiinnittää huomiota myös alkaneella 

uudella ohjelmakaudella. 

Projektirahoituksen ennakoiden 

maksatusjärjestelmää olisi selkiinnytettävä. 

Projektien tuloksista ja 

vaikuttavuudesta tulisi myös kertoa 

toimintakertomuksessa. 


Tarkastuslautakunnan mielestä uuden 

valtuustokauden alkuvaiheessa 

olisi hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään 

ja arvioimaan liiton nykyisen 

organisaation ja johtamisjärjestelmän 

toimivuutta sekä tehokkuutta. Vuosittaiset 

hallituksen ja ylimmän johdon 

sekä toimiston sisäiset tulos- ja 

kehittämiskeskustelut kuuluvat olennaisesti 

hallinnon tehokkaaseen hoitamiseen 

ja tehtävien vastuuttamiseen. 

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) 

aloitti toimintansa v. 2000. Alkaneella 

tavoite 1 -ohjelmakaudella on yhteistyöryhmän 

merkitys korostetun 

tärkeä. Tarkastuslautakunta odottaa, 

että yhteistyöryhmän toiminnasta 

tulisi avointa, julkista sekä kuntien ja 

seutukuntien mielipiteitä huomioon 

ottavaa toimintaa. Tällainen toiminta 

edellyttää asioista tiedottamista ja 

julkista keskustelua ennen varsinaista 

päätöksentekoa. Eri toimijatahoilla 

tulisi olla myös yhteinen ja hyväksytty 

näkemys tavoite 1 -ohjelman tavoitteista. 

Kultaisia ansiomerkkejä kolmelle 

M 

aakuntavaltuuston puheenjohtaja, 

kansanedustaja Kari 

Rajamäki luovutti Suomen 

Kuntaliiton hallituksen myöntämät 

kultaiset ansiomerkit tunnustukseksi 

yli 30-vuotisesta ansiokkaasta työstä 

kunnallishallinnon hyväksi kolmelle 

Pohjois-Savon liiton työntekijälle: 

• Tutkimussihteeri 

Tuula Reinikainen 

(kunnallista palvelua 32 vuotta) 

• Piirtäjä Irma Toivanen 

(33 vuotta), kuvassa keskellä 

• Hallintopäällikkö 

Juhani Väätäinen 

(33 vuotta) 

35



Paula Qvick nimitettiin 

suunnittelupäälliköksi 

P 

ohjois-Savon liiton uudeksi 

suunnittelupäälliköksi ja 

osa-aikaeläkkeelle siirtyneen 

Martti Salmisen seuraajaksi nimitettiin 

arkkitehti Paula Qvick 

1.8.2001 alkaen. Hän tulee maakuntaliiton 

palvelukseen Kainuun liiton 

kaavoituspäällikön tehtävistä. Hän on 

valmistellut sekä organisoinut vajaan 

vuoden Kainuun maakuntasuunnitelma- 

ja maakuntakaavahanketta 2020. 

Pohjois-Savo ja sen maakuntaliitto ovat 

tuttuja Kainuusta kotoisin olevalle Paula 

Qvickille, sillä hän toimi v. 1998–99 

Pohjois-Savon liiton tiloissa EU-rahoitteisessa 

Pohjois-Savon ruukkien kehittämisprojektissa. 

Kotipaikkakuntana on 

säilynyt Kuopio. Nyt johdettavaksi tulee 

Pohjois-Savon liiton alueidenkäytön 

osasto. Paula Qvick on ollut Kainuun 

edustajana EU:n Interreg 3B Itämeri 

-ohjelman Suomen kansallisessa 

neuvoa-antavassa työryhmässä ja jatkaa 

tässä kansainvälisessä näköalatehtävässä 

Pohjois-Savon edustajana. 

Kokemusta Kainuusta 

maakuntakaavatyölle 

Kainuun liitossa käynnistynyt maakuntasuunnitelma- 

ja maakuntakaavatyö 

antaa hyvää taustaa myös Pohjois-Savossa 

jonkin ajan päästä alkavalle maakuntakaavoitukselle. 

Maakuntakaavoitus 

on ennen kaikkea tulevaisuusorientoitunutta 

työtä. Ennen sitä on kuitenkin 

edessä Kuopion seudun maakuntakaavatyö, 

mikä on mittava ja aikaa vievä 

suururakka. Ylä-Savon maakuntakaavan 

hyväksyi maakuntavaltuusto 

kesäkuun kokouksessaan. Kun aiemmin 

on hyväksytty Koillis-Savon, Sisä- 

Savon ja Varkauden seudun seutukaavat, 

etenevät Pohjois-Savon kaavoitusasiat 

hyvää vauhtia. 

– Kuopion seudun maakuntakaava 

olisi hyvä saada valmiiksi tällä maakuntavaltuustokaudella 

eli v. 2004 

mennessä. Siinä tulee peilatuksi myös 

Kuopion ja muun maakunnan suhde 

maankäytön näkökulmasta. Erityistä 

huomiota on kiinnitettävä asuinympäristöjen 

laadun kohottamiseen, 

asuin- ja työpaikkojen välisen liikenteen 

minimointiin, yhteistyön prosessoimiseen, 

vaihtoehtotarkasteluun 

sekä Kuopioon muualta maakunnasta 

tai sen ulkopuolelta mahdollisesti 

lisääntyvän muuttoliikkeen 

vaikutuksiin. Myös kesämökkien ympärivuotisuuden 

yleistyminen vaikuttaa 

kaavoitusasioihin mm. uuden infrastruktuurin 

rakentamispaineina. 

Maankäyttöratkaisut 

laajakantoisia 

Paula Qvick muistuttaa, että alueelliseen 

kilpailukykyyn vaikuttaa mm. väestön 

osaamistason, yritysten elinvoimaisuuden, 

verkostojen ja yleisen imagon 

lisäksi infrastruktuuri ja maankäytön 

ulottuvuudet. – Maankäytöllä on 

suora vaikutus joidenkin elinkeinojen 

kuten mm. matkailun toimintaedellytyksiin. 

Toisaalta kauniista ja puhtaasta 

luonnostaan tunnetun Pohjois-Savon 

on syytä suojella huolella ympäristöarvojaan, 

koska nekin ovat merkittävä 

hyvinvoinnin mutta myös matkailuelinkeinon 

ja yleisen imagon taustatekijä. 

Samoista syistä myös kulttuuriympäristökohteita 

kannattaa vaalia, 

sillä osa niistä on merkittäviä valtakunnallisestikin. 

Alueidenkäytön yksi kehittämisalue 

on paikkatietokannat ja 

niiden hyödyntäminen myös internetin 

kautta yleisölle. 

36 

Paula Qvick on elokuun alusta Pohjois-Savon 

liiton uusi suunnittelupäällikkö. 

– On syytä muistaa toivottavasti tämän 

vuosikymmenen puolivälissä 

käynnistyvässä Pohjois-Savon maakuntakaavatyössä, 

että se koskettaa kattavasti 

maaseudun ja yleensä haja-asutusalueidenkin 

elinympäristöä eikä 

vain kaupunki- ja kuntakeskuksia. Kaupunkialueille 

on sitä paitsi laadittu yleiskaavoja 

ja rannoille rantaosayleiskaavoja, 

joiden alueilla maakuntakaava ei 

ole voimassa, mikäli siitä ei aiheudu 

muutospaineita alempiasteiseen kaavoitukseen. 

Uuden lain johdosta maakuntakaavoitustyölle 

on asetettu entistä 

kovemmat osallistamis- ja vuorovaikutusvaatimukset, 

lisäksi viranomaisten 

tulee edistää toimillaan vahvistettua 

maakuntakaavaa. 

Hyväkuntoinen 

ulkoilmaihminen 

Paula Qvick kertoo olevansa ulkoilma- 

ja erityisesti lumi-ihminen, mikä 

ilmenee hyvin hänen harrastuksistaankin. 

Murtomaahiihtoa kertyi viime talvena 

harjoituspäiväkirjaan 700 km ja 

rullaluistimilla harjoitusta on jo tänä 

keväänä takana yli 2 00 km, joten kunto 

on varmasti kohdallaan. Pohjois- 

Savo on hänen mukaansa ainutlaatuisen 

hyvä paikka elää perheelliselle ulkoilma- 

ja ympäristöihmiselle. Pääkaupunkiseudun 

työpaikkahoukutukset 

on ollut helppo torjua. 

– Pohjois-Savon liiton suunnittelupäällikön 

tehtävät ovat erittäin mielenkiintoinen 

ja pitkäjänteinen haaste. Siinä 

tehtävässä voidaan hyvällä yhteistyöllä 

mm. maakunnan luottamushenkilöiden, 

kuntien ja muiden viranomaisten 

sekä elinkeinoelämän kanssa tehdä 

uraauurtavia linjauksia kotimaakunnan 

kehittämiseksi maankäytöllisesti 20–30 

vuoden säteellä, korostaa Paula Qvick. 

Teksti ja kuva: Ilpo Lommi



Pelastustoiminta uudistuu – 

paikallisesta alueelliseen vastuuseen 

H 

allitus valmistelee parastaikaa 

lakiesitystä pelastustoimen 

uudelleen järjestämiseksi. 

Ehdotuksen mukaan nykyisin 

kuntien vastuulla olevat pelastustoimen 

tehtävät siirtyisivät aluetason 

tehtäviksi. Tällä halutaan taata palvelujen 

riittävyys ja tehokkuus kaikilla 

alueilla. Uudistuksesta ei saisi aiheutua 

lisäkustannuksia. Maa jaettaisiin 

pelastusalueisiin. Pohjois-Savon 24 

kuntaa muodostaisivat yhden pelastusalueen. 

Pelastusalueen hallinnosta 

huolehtisi kuntayhtymä tai kunnat 

voisivat tehdä sopimuksen yhden 

kunnan kanssa, joka hoitaisi hallinnollisen 

vastuun koko alueella. 

Pohjois-Savon liiton kokoon kutsuma 

kuntien kokous perusti kuntien 

edustajista työryhmän valmistelemaan 

asiaa. Työryhmän puheenjohtajana 

toimii Maaningan kunnanjohtaja 

Esko Juntunen. Kaikki seutukunnat 

ovat työryhmässä edustettuina. 

Tähän mennessä työryhmä on tuottanut 

taustamateriaalia kunnille pelastustoimen 

kustannuksista, henkilökunnasta, 

hallintomalleista jne. lausunnon 

antamista varten. Työryhmän 

työskentely jatkuu, kunnes pelastusalueet 

aloittavat toimintansa. 

Alueiden muodostamisessa on pidetty 

tärkeänä riittävää väestöpohjaa, 

riittävää vakinaista henkilökuntaa, 

myös päällikkötasoista sekä riittävän 

suurta budjettia, joka takaisi 

joustavuuden resurssien käytössä ja 

palvelutarpeissa. 

Yksi vai kaksi 

pelastusaluetta 

tyksen kokoaikaiseksi 

järjestämiseksi. 

Varkauden seudulla 

nykyisin voimassa 

oleva pelastustoimen 

yhteistoiminta-alue 

käsittää Varkauden 

ja Leppävirran 

lisäksi Etelä- 

Savon puolelta Joroisten, 

Kangaslammin 

ja Heinäveden 

kunnat. 

Varkaus katsoo 

tämän järjestelyn 

olevan hyvä myös 

uudessa aluejaossa 

päivystyksen 

osalta. Lisäksi Varkaus 

toivoo Pieksämäen 

pelastustoimen 

yhteistoiminta-alueen 

liittämistä 

Varkauden 

päivystysalueeseen. 

Ylä-Savon kahdeksan 

kuntaa, Iisalmi, 

Kiuruvesi, 

Keitele, Pielavesi, 

Lapinlahti, Varpaisjärvi, 

Sonkajärvi ja Vieremä haluavat 

muodostaa oman pelastusalueensa. 

Perusteluna on mm. pitkät 

etäisyydet kuntakeskusten välillä, riskitekijöinä 

valtatiet, rautatiet sekä 

pohjavesialueet. Alueella toimii yksi 

vapaa palokunta sekä useita puolivakinaisia. 

Pohdintaa aiheuttaa, missä 

määrin vapaaehtoiset haluavat integroitua 

uuteen järjestelmään. 

Kustannusten jako kuntien kesken 

tulee myös keskustelujen kohteeksi. 

Yhden mallin mukaan kustannukset 

voitaisiin jakaa väestömäärän suhteessa. 

Pelastustoimen kustannuksiin 

Pelastustoiminnan hallinto on Pohjois-Savossa keskittymässä 

yhteen tai kahteen pelastusalueeseen tehokkuuden 

nimissä, mutta toiminnallisesti ei muutos merkitse 

voimavarojen keskitystä. 

Väestöllisesti Pohjois-Savossa voisi 

olla kaksikin pelastusaluetta. Toimivan 

alueen kriteerinä on esitetty 

vähintään 100 000 asukkaan aluetta, 

vähintään 25 miljoonan markan budjettia 

sekä 25–30 hengen päällikkötason 

henkilöstövahvuutta päivysvaikuttavat 

kuitenkin myös alueella 

olevien riskien määrä ja laatu sekä 

palvelutaso, joka halutaan säilyttää. 

Kuntien tulisi sopia pelastustoimen 

hallinnollisesta järjestelystä v. 2002 

loppuun mennessä. Sen jälkeen jäisi 

vielä vuosi 2003 aikaa järjestellä pelastustoimen 

toiminnallista puolta, 

jotta uudet pelastusalueet voisivat 

aloittaa toimintansa v. 2004 alusta. 

Aila Salminen 


37



M 

Ministerien erityisavustajia 

vieraili Pohjois-Savossa 

inisterien 11 erityisavustajaa 

ja pääministeri Paavo 

Lipposen poliittinen 

sihteeri Mikael Jungner vierailivat 

keväällä Pohjois-Savossa tutustumassa 

mm. Kemiran Siilinjärven tehtaisiin, 

Nilsiän Tahkovuoren samoin 

kuin koko Koillis-Savon kehitysnäkymiin, 

Kuopion tiedeyhteisöön sekä 

Pohjois-Savon liittoon. 

Erityisavustaja Mikael Jungnerin lisäksi 

vierailuun osallistuivat valtioneuvoston 

kansliasta Miapetra Kumpula, valtiovarainministeriöstä 

erityisavustajat 

Mikko Kortelainen, Jouko Nuutinen ja 

Maija Viljanen, puolustusministeriöstä 

Marcus Henricson, Stefan Långström 

ja Mikaela Nylander, Perttu Puro oikeusministeriöstä, 

Päivi Ahonen sisäasianministeriöstä, 

Jussi Kekkonen liikenne- 

ja viestintäministeriöstä sekä 

ministeriryhmän erityisavustaja Katariina 

Poskiparta. 

Pohjois-Savon liitto luovutti erityisavustajille 

listan esityksistä valtion vuoden 

2002 talousarvioon. Laajahko evästysten 

ja toiveiden kirjelmä koskee sisäasiain-, 

valtiovarain-, opetus-, liikenneja 

viestintä-, kauppa- ja teollisuus-, sosiaali- 

ja terveys-, työ- sekä ympäristöministeriöiden 

hallinnonaloja. (IL) 

Kokoomusjohtoa liikkeellä 


K 

ansallisen kokoomuksen 

johtohenkilöitä jalkautui 

keväällä Pohjois-Savoon 

maanlaajuisella maakuntakierroksellaan. 

Kuvassa Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja 

Antti Mykkänen selvittää 

eduskunnan puhemies Riitta Uosukaiselle 

maakunnan näkymiä ja 

nousevia tavoitekehityskäyriä lähivuosien 

suunnitelmissa. (IL) 

38



Suuri maakuntajuhla 

Varkaudessa 25.8.2001 

P 

ohjois-Savon neljäs maakuntajuhla järjestetään 

lauantaina 25. elokuuta Varkaudessa. Samassa 

yhteydessä vietetään myös Pohjois-Savon liiton 

kymmenvuotisjuhlia. 

Maakuntajuhla käynnistyy aamulla klo 10 Taulumäen torilla 

koko kansan tapahtumalla. Päivällä on tutustumismahdollisuus 

Varkauden historiaan ja nykyisyyteen mm. 

museo- ja tehdaskierroskävelyllä. Klo15 alkaa itsenäisyyden 

puistossa kaupungintalon läheisyydessä lastentapahtuma, 

joka vaihtuu illan mittaan nuoriso- ja aikuistilaisuudeksi. 

Tapahtumissa esiintyy mm. useita musiikkiyhtyeitä 

ja ohjelmassa on myös kilpailuja. 

Maakuntapäivän ohjelmassa on Pohjois-Savon valtuuskunnan 

kokous ja suurelle yleisölle Warkaus-salissa järjestettävä 

avoin maakuntapäivän juhlaseminaari. Siinä 

tarkastellaan pohjoissavolaisen talouselämän ja kulttuurin 

näkymiä. Esitelmöitsijöinä ovat mm. näyttelijä Eija 

Ahvo sekä TT:n johtaja Heikki Pitkänen, valtiosihteeri 

Jukka Valtasaari ja viestintäjohtaja Reijo Ollikainen. Pohjois-Savon 

liiton kymmenvuotista taivalta juhlistavan 

seminaarin avaa valtuuskunnan puheenjohtaja, eduskunnan 

pääsihteeri Seppo Tiitinen. Maakuntajuhlassa 

jaetaan myös perinteiset Maakunnan Mainetekopalkinnot. 

Illalla järjestetään kutsuvieraille Pohjois-Savon liiton 

kymmenvuotisjuhlavastaanotto. Pohjois-Savon liitto 

syntyi v. 1991 Pohjois-Savon maakuntaliiton ja seutukaavaliiton 

yhdistämisellä. 

Seminaarimuotoinen pääjuhla 

Aiemmin maakuntajuhlat on järjestetty Maaningalla, 

Iisalmessa ja Kuopiossa. Maakuntajuhlien ajankohta on 

vakiintunut elokuun puolivälin tietämiin. Juhlien historiallisena 

taustana on Pohjois-Savon ensimmäisen hallinnollisen 

alueen, Tavinsalmen hallintopitäjän, perustaminen 

v. 1547. 

Yritysneuvojia Pohjois-Savon liitossa 

P 

ohjoissavolaisten kuntien 

elinkeinoasiamiehiä ja työvoimatoimistojen 

johtoa oli 

keväällä Pohjois-Savon liitossa kuulemassa 

mm. tavoite 1 -ohjelman ja 

yritystukilainsäädännön ajankohtaiskuulumisia. 

TE-keskuksen ja Finnveran 

järjestämässä yritysneuvojapäivässä. 

Kuvassa etualalla mm. TE-keskuksen 

yritysosaston yritystutkija 

Jari Vitikainen. (IL) 

POHJOIS-SAVON LIITON TOIMISTO 

SULJETTUNA 2.7.–22.7.2001 

Pohjois-Savon liiton toimisto on suljettuna kolmen viikon ajan 

2.7.–22.7.2001 vuosilomien keskittämisestä johtuen. 

Näin voimme aloittaa elokuussa täydellä miehityksellä. 

39

J O U K K O K I R J E 



Virkistävää kesää 

toivottaa Pohjois-Savon liitto 

SAVO SINUKSI 

POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 

40

Savo Sinuksi 1/2001 - Pohjois-Savon liitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?