Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

More documents

Recommendations

Info

Tiedotuslehti 1/2003 Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon maakuntaohjelma on elinkeinopainotteinen Maakunnan kehittämiseen yli 1,5 mrd euroa v. 2003–2006 Uuden maakuntaohjelman kautta Pohjois-Savoon v. 2003–2006 koordinoituva ja kanavoituva rahoituspotti yltää yhteensä 1 528 milj. euroon. Rahoituksesta eniten on kaavailtu kohdentuvan yritystoiminnan ja elinkeinojen kehittämiseen, yhteensä 677,3 milj. euroa eli runsaat 45 %. Siitä vajaa kolmannes suuntautuu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. Osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseen menee 460,9 milj. euroa (30,2 %), hyvinvoinnin vahvistamiseen 171,7 milj. euroa (11,3 %) ja maakunnan perusrakenteen, saavutettavuuden sekä ympäristön kehittämiseen 218,1 milj. euroa (14,3 %). Lisäksi Pohjois-Savoon tulee julkista rahoitusta mm. kuntien valtionosuuksissa, suurissa yksittäisissä liikenneväylähankkeissa ja yksityisten kansalaisten tulonsiirroissa kuten eläkkeissä ja erilaisissa avustuksissa. Maakuntaohjelman rahoituksesta 839,5 milj. euroa eli reilusti puolet tulee valtion budjettivaroista. Yksityiset tahot kuten yritykset rahoittavat 366,8 ja kunnat 111,2 milj. euroa. EUtuista ja niiden kansallisista vastinrahoista tulee yhteensä 210,4 milj. euroa, mistä EU:n tukia on 114,1 miljoonaa. Pohjois-Savoon v. 2003–2006 kanavoituva rahoituspotti kehittyy maakuntaohjelman perusteella nousujohteisesti, sillä se kohoaa tämän vuoden 296,0 milj. eurosta ensi vuonna 354,0:een ja seuraavina vuosina 360,9 sekä 373,1 milj. euroon. Voimakkaimmat kasvuodotukset kohdistuvat liikenneja viestintäministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön budjettirahoitukseen. Suurimpien rahavirtojen arvioidaan kanavoituvan Pohjois-Savoon liikenneja viestintäministeriöstä, noin 230,0 milj. euroa. Ympäristöministeriöstä tuleva rahoitus arvioidaan 169,3, työministeriön rahoitus 163,2 sekä kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitus 160,8 milj. euroksi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus on 77,3, sisäasiainministeriön 48,0, opetusministeriön 44,6 sekä sosiaali- ja terveysministeriön 11,4 milj. euroa. Maakuntaohjelmassa haasteelliset tavoitteet Maakuntasuunnitelmasta johdetut tavoitteet maakuntaohjelmalle ovat v. 2006 loppuun mennessä mm: • investointien kasvu n. 1 mrd. euroon (v. 2002: 0,76 mrd) eli investointiasteen nousu 22,4 %:iin alue- BKT:sta. • väestön vähenemisen hidastuminen ja pysyminen 249 000:ssä ( n. -3 000 v. 2002 verrattuna). • työpaikkojen määrän kasvaminen 105 000:een (v. 2002: 101 500) • työttömyysasteen supistuminen 8,4 %:iin (v. 2002: 12,5 %). • työllisyysasteen (15–64 -vuotiaiden työllisten osuus koko työvoimasta) nousu 63,9 %:iin (v. 2002: 61,4 %). • alueellisen BKT:n kasvu noin 4,5 mrd. euroon (v. 2002: 3,9 mrd. euroa). Maakuntaohjelmassa korostetaan, että työvoiman tarjontaan on odotettavissa raju muutos kuluvan vuosikymmenen lopulla ja etenkin v. 2010 jälkeen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tähän on varauduttava jo maakuntaohjelman toteutuskaudella 2003–2006. Seutukuntien kehittämisestä todetaan maakuntaohjelmassa, että Kuopion seudulla on erityisasema maakunnan veturina ja sen kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko maakunnan kehitykselle. Lisäksi korostetaan, että Kuopion seudun myönteisen kehityksen on heijastuttava koko maakuntaan. Niin Kuopion seutukunnan kuin koko maakunnankin kannalta strategisessa asemassa ovat erityisesti Kuopion yliopisto ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Kehittämisen painopisteitä ja keskeisiä hankkeita Pohjois-Savon liiton kehittämisjohtaja Henrik Rissanen (vas), maakuntajohtaja Antti Mykkänen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi ja varapuheenjohtaja Marja Kivinen kertoivat maakuntaohjelman sisällöstä ja syntyvaiheista. Maakuntaohjelman toimintalinjoittaisessa tarkastelussa käsitellään kehittämisen painopisteitä sekä keskei- 6
Tiedotuslehti 1/2003 Pohjois-Savon liitto Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasema, maatalouden Pohjois-Savon tutkimusasema Maaningalla, ELO-elintarvikeverkosto, Hevostietokeskus sekä Ylä-Savon hevosharrastus- ja valmennuskeskus. Myös puuteknologian kehittämiseen, uudistuvien energialähteiden käytön edistämiseen ja kylien omaehtoiseen kehittämistoimintaan panostetaan maakuntaohjelmassa. Perusmaatalouden kehittämisessä lisätään lähiruoan käyttöä. Samoin paikallisia ja seudullisia jatkojalostus- sekä markkinointiyhteistyöverkostoja kehitetään. Matkailu on Pohjois-Savon yksi potentiaalisista kasvutoimialoista ja siinä kävijämääriään samoin kuin majoituspaikkojaan vuosi vuodelta lisäävän Nilsiän Tahkon merkitys on keskeinen. simpiä hankkeita. Yritystoiminnan ja elinkeinojen kehittämisessä korostetaan varsinkin yritysten suoran ja välillisen tuen merkitystä kilpailukykyisten toiminta- ja kehittymisedellytysten takaamisessa. Investoinneissa on tarvetta yritysten toimitilojen rakentamiseen. Samoin tärkeää on ammattihenkilöstön osaamistason nostaminen ja uudistaminen kansainvälisen kilpailun edellyttämälle tasolle. Lisäksi tähdennetään yrittäjien ja maakunnan muiden toimijoiden yhteistyön vahvistamista. Kuopion yliopistolla on strateginen merkitys maakunnan positiiviselle kehitykselle. Maakuntaohjelman ydinstrategiassa todetaan, että “elinkeinoelämää ja sen toimintaedellytyksiä kehitetään, osaamistasoa nostetaan ja osaavan työvoiman tarjontaa varmistetaan. Näin turvataan elämisen laatua, hyvinvointipalveluja ja infrastruktuurin kehittämistä sekä estetään syrjäytymistä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.” Tämäkin kertoo maakuntaohjelman elinkeinomyönteisyydestä. Keskeisiä hankkeita on kirjattu parikymmentä. Niihin kuuluvat matkailuelinkeinoihin liittyen Nilsiän Tahkon, Iisalmen Runnin, Tervon Lohimaan, Kuopion Puijon ja Rauhalahden sekä Rautavaaran Metsäkartanon kehittäminen. Hankeluettelossa ovat myös Suonenjoen yrityspuisto Futurian kehittäminen Sisä-Savon verkostohautomokokonaisuutena, Iisalmen ympäristöyrityspuiston kehittäminen, Varkauden korkean teknologian keskittymä, teknillisen koulutuksen käynnistyminen Kuopion yliopistossa Oulun yliopiston osana samoin kuin VTT:n ja Tekesin palvelujen vahvistaminen maakunnassa. Tavoitteena on valtakunnallisen sensoriteknologiaohjelman käynnistäminen Pohjois-Savossa Tekesin ja ao. yritysten rahoittamana niin, että jatkossa sitä on laajennettava lääkekehityksen ja terveydenhuollon teknologian aloille. Maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisen keskeisiin hankkeisiin lukeutuvat mm. Maito-Savo, Sisä-Savon marjaosaamiskeskittymä, kalatietokeskus, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Eläinkeskus Ylä-Savossa, Osaamisen ja työllisyyden vahvistamisessa keskeisimpiin hankkeisiin kuuluvat mm. tohtoritasoisen työvoiman turvaaminen maakunnassa sekä teknillisen koulutuksen käynnistäminen Oulun yliopiston osana, homekoulujen peruskorjaukset sekä vaihtoehtoisten oppimismenetelmien kehittäminen. Syrjäytymisen torjunnassa ja työvoiman saatavuuden turvaamisessa keskeisiä hankkeita ovat ikääntyvän henkilöstön ammattiosaamisen vahvistaminen, nuorten työttömyyden poistaminen ja työssä jaksamisen vahvistaminen. Hyvinvoinnin vahvistamisessa painopisteinä ovat ongelmien ennaltaehkäisyssä lapset ja nuoret sekä toisaalta ikääntyvän väestön omatoimisuuden lisääminen ja uuden teknologian sekä toimintamallien käyttöönotto. Keskeisiä hankkeita ovat mm. Terve Kuopio -ohjelma, WellTeknia, MediTeknia, hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä kuntayhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa esimerkiksi Pohjois-Savon liiton teettämän palvelutuotantomalliselvityksen pohjalta. Asumisasioissa huomiota kiinnitetään asuntokannan esteettömyyden parantamiseen, korjausrakentamisen edistämiseen ja asuntovarauman hyödyntämiseen. Maakunnan infrastruktuurin ja yhteyksien kehittämisellä on maakuntaohjelmassa mittava osuus. Keskeisimmiksi hankkeiksi on kirjattu maakuntahallituksen hyväksymässä versiossa VT 5:n parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela, Siilinjärvi-Pöljä ja Leppävirta-Vehmasmäki sekä VT 17:n parantaminen 7
Page 1 and 2: SAVO SINUKSI POHJOIS-SAVON LIITON T
Page 3 and 4: Tiedotuslehti 1/2003 Pohjois-Savon
Page 5: Tiedotuslehti 1/2003 elintärkeitä
Page 13 and 14: Tiedotuslehti 1/2003 -Kuopion seudu
Page 17 and 18: Tiedotuslehti 1/2003 talinjoja 2 (o
Page 21 and 22: Tiedotuslehti 1/2003 teettiä ja ve
Page 25 and 26: Tiedotuslehti 1/2003 ta kasvoi nelj
Page 29 and 30: Tiedotuslehti 1/2003 tettävyyssemi
Page 31 and 32: Tiedotuslehti 1/2003 suuri osa niis
Page 33 and 34: Tiedotuslehti 1/2003 Tavoitteet saa
Page 35 and 36: Tiedotuslehti 1/2003 arvo voi pysy

Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?