Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

More documents

Recommendations

Info

Tiedotuslehti 1/2003 Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon kulttuuriyritysten ja työllisten määrä on odotettua suurempi Pohjois-Savon kulttuuriklusterin vastikään valmistunut nykytilaselvitys kertoo, että kulttuurisektorin arvoketjun liikevaihto oli v. 1999 runsaat 336 milj. euroa. Liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään suurimmat alat olivat vaatteiden valmistus, julkaisujen kustantaminen ja painaminen sekä ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen, vaatteiden vähittäiskauppa, huonekalujen valmistus, tekstiilien valmistus, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä huonekalujen vähittäiskauppa. Vuonna 2000 pääosin yhden henkilön työllistäviä kulttuuriyrityksiä oli 972. Suurin osa yrityksistä sijaitsi Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Eniten yrityksiä oli käsi- ja vaateteollisuuden, mainonnan ja markkinoinnin, liikunnan ja urheilun sekä viestinnän ja konsultoinnin aloilla. Pohjois-Savon kulttuuriklusterin asiantuntijaryhmä perustettiin vuonna 2001. Klusteriryhmän puheenjohtajaksi Pohjois-Savon liitto nimesi päätoimittaja Riitta Raatikaisen. Kulttuuriklusterin toiminnan käynnistäminen aloitettiin kulttuuriklusterin Nykytilaselvitys-hankkeella. Sen tuloksena tuotettiin noin 40-sivuinen selvitys kulttuuriklusteriin määriteltävistä toimialoista, yrityksistä, koulutuksesta ja hankkeista. Selvitys- ja kartoitustyön pohjalta asiantuntijaryhmä määritteli kulttuuriklusterin vision ja strategian perusteet kulttuuriyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Verkottuminen ja markkinoinnin edistäminen päätavoitteina Pohjois-Savon kulttuuriklusteriryhmän puheenjohtaja Riitta Raatikainen. Hankkeessa haastatellut kulttuuriyrittäjät ja alan avainhenkilöt esittivät yhteiseksi ensisijaiseksi tavoitteekseen verkottumisen ja toissijaiseksi markkinoinnin. Pohjoissavolaisen kulttuurialan täydennyskoulutuksessa sekä mm. viihdealan ammatillisessa koulutuksessa nähtiin puutteita. Kulttuurialan tuotekehittelyn ja tutkimuksen suurimmat pullonkaulat olivat voimavarat. Pienten yritysten tuotekehittely on riittämättömin resurssein tehtyä ja sattumanvaraista. Koulutuksen kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat kansainvälisyys ja työelämän tarpeet sekä valtakunnalliset laatukriteerit huomioonottava koulutussuunnittelu. Lisäksi usein mainittiin tarpeellisina panostuskohteina korkeakoulutukseen ja täydennyskoulutustarjontaan, nuoriin, kilpailukykyyn ja liikevaihdon kasvuun panostaminen sekä valmistuneiden työelämään sijoittumisen varmistaminen. Kulttuuriklusteriryhmän puheenjohtaja Riitta Raatikainen totesi, että mittavaa tiedonkeruuta ja aineiston työstämistä kohti Pohjois-Savon kulttuuristrategiaa on tehty jo kahden vuoden ajan. -Tarkoituksenamme on koota tietoa kulttuurialan taloudellisesta merkityksestä maakunnallisen päätöksenteon pohjaksi mm. kehittämispanostusten jakoa ja vaikutusseurantaa varten. Projektipäällikkö vauhdittamaan hanketta -Kulttuuriklusterihankkeen alkuvaiheita on vaivannut resurssipula, mutta nyt sille palkataan runsaan vuoden ajaksi päätoiminen projektipäällikkö. Hänen tehtävikseen tulee mm. kulttuurialan toimijoiden verkostumisen edistäminen, kasvuhakuisten yritysten etsiminen, kehittämisen pullonkaulojen löytäminen ja ratkaisujen hakeminen niihin. Toinen pulma on ollut kulttuurikäsitteen liian laaja rajaaminen aluksi. Nyt sitä on tiivistetty ja valittu painopistealueita syksyllä käynnistyvää Pohjois-Savon kulttuuriklusterin strategian laadintaa varten. Siitä aiotaan tehdä konkreettinen, selkeä ja tuloksiltaan mitattava projekti. Kulttuuriklusterin kehittämisohjelmalla toivotaan maakunnan kehittämisvarojen ohjautuvan kulttuuritoimialoille sekä asettavan sille haasteellisia tavoitteita ja kehittämispolkuja. Strategia painottuu pitkälti kulttuurialan yritysten näkökulmiin, kertoo Riitta Raatikainen. Tähän mennessä on hahmoteltu v. 2006 mennessä tavoitteeksi kulttuurialan nykyisten noin tuhannen työpaikan kasvattaminen 200:lla ja yritysten liikevaihdon lisääminen 5 % vuodessa. Lisäksi maakunnan kulttuuriteollisuuden toivotaan ammattimaistuvan ja naisyrittäjyyden vahvistuvan. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteet ovat niinkin kovat kuin 2 500 uutta työpaikkaa ja 500 uutta yritystä, joista 10-20 ehtisi kasvaa yli 25 työntekijän yritykseksi. Kuopion Muotoiluakatemian rehtori Eija Vähälän mukaan tavoitteet eivät kuitenkaan ole ylimitoitettuja vastaaviin valtakunnallisiin tavoitteisiin ja näkymiin verrattuna. Verkostuminen suuri haaste Yhtenä suurimmista haasteista Riitta Raatikainen samoin kuin Pohjois-Savon liitossa kulttuuriklusterin toimintaa koordinoiva Kirsi Moisander pitävät alan yritysten pientä kokoa ja yksinäisyyttä eli mm. toimintaa toisistaan erillään. Heidän mukaansa 30
Tiedotuslehti 1/2003 suuri osa niistä on yhden henkilön yrityksiä. Niiden voimavarat kehittymiseen ja kasvuun ovat perin rajalliset eikä esimerkiksi markkinointiin ja liiketoiminnalliseen osaamiseen pystytä aina panostamaan tarpeeksi. Kulttuurialallakin yritykset toimivat samojen liiketaloudellisten periaatteiden varassa kuin muilla toimialoilla eikä kehittymistä voi laskea julkisen tuen varaan. Siksi yritysten ja muidenkin toimijoiden verkostuminen on elintärkeää. Samoin on toivottavaa, että kulttuuriyrityksille herää kasvuhakuisuutta. Kulttuuriklusterin nykytilaselvityksessä on otettu painopistealueiksi käsija taideteollisuus, musiikki, muotoilu, viestintä, tanssi, kulttuurimatkailuyritykset, infocom-alat sekä terveystieteisiin liittyvä kulttuurituotanto. Riitta Raatikainen toivoi yhteistyömahdollisuuksia mm. Terve Kuopio Pohjois-Savon liitto -projektiin, jolle hänen mielestään kulttuurialalla olisi annettavaa. Hän näkee myös viestinnässä laajoja kasvun mahdollisuuksia. Sen vahvistuminen hyödyttäisi maakunnan muitakin klustereita mm. palvelujen ja tuotteiden tunnettuuden sekä imagon parantamisena. Ilpo Lommi Ohjaako hyvinvointipalvelujen kehittämistä raha, arvot vai teknologia Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen osallistuvilla on kaikilla sama tavoite: tuottaa palvelujen käyttäjille yhä parempia palveluja taloudellisuutta unohtamatta ja hyödyntäen uusinta teknologiaa. Pohjois-Savon hyvinvointiklusterin haasteena on monimuotoisen kehittämistyön yhteensovittaminen ja toiminnan verkottaminen. Keväällä Kuopiossa järjestetyn hyvinvointiseminaarin tavoitteena oli virkistää hyvinvointitoimijoiden vuorovaikutusta ja lisätä kehittämistyöhön osallistuvien tietoa toistensa työstä. Maakunnan keskeisiä hyvinvointiklusterin toimijoita ovat hyvinvointiteknologiayritykset, hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset, julkiset sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kolmas sektori, sosiaali- ja terveysalan tutkimus sekä koulutus, alueen viranomaiset ja kehittämisorganisaatiot. Lisäksi Pohjois-Savossa toimii lukuisa joukko hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja projekteja. Niitä synnytetään kansallisella ja paikallisella tasolla, mutta hankkeiden yhteensovittaminen on joskus jäänyt vähälle huomiolle. Kaikki hyvinvointiklusterin edustajat tekevät parhaansa ja toimivat voimavarojensa mukaan, jotta pohjoissavo- laiset saavat myös tulevaisuudessa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Jatkossa vain on tuotettava yhä useammille ja yhä iäkkäämmille palveluja yhä vähemmällä rahalla ja työvoimalla. Tämä tuo haastetta alan työpaikoille, tutkimukselle, koulutukselle, teknologioiden kehittäjille, palvelujen järjestäjille ja tuottajille. Haasteen ylivoimaisuus nykyisillä keinoilla on jo noussut esiin. Ratkaisu löytyneekin mm. alan uudesta työotteesta, toimintaprosesseista, taloudellisuusajattelusta ja palvelujen tarkoituksenmukaisuudesta. Vuorovaikutusta tiivistettävä Erityisenä ongelmana Pohjois-Savossa kuten koko suomalaisessa hyvinvointiklusterissa on, etteivät teknologian tuottajat ja sitä käyttävät eli asiakkaat edelleenkään ole riittävässä vuorovaikutussuhteessa. On katsottu, että uusia hyvinvointituotteita kehitetään yhä liian teknologiatyöntöisesti ja liian vähän markkinavetoisesti. Tämän mielipiteen jakavat sekä yritykset että julkinen sektori. Uusi Mediteknia-rakennus on yksi maakunnan hyvinvointiklusterin ”sammoista”. KTM:n toimialapäällikkö Ismo Partanen totesi hyvinvointiseminaarissa, että väestön ikääntyminen tuo haastetta mutta luo samalla mahdollisuuden suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Tehokkaasti tuotetut ja laadukkaat hyvinvointihyödykkeet, -palvelut ja -tuotteet voivat tulevaisuudessa vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Jotta mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää, on tiivistettävä yhteistyötä ja lisättävä resursseja hyvinvointimarkkinoiden kehittämiseksi. Hyvinvointipalvelurakenteen kehittämistä pohdittiin myös TerveKuopio - ohjelman ja WellTeknia -hankkeiden, terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden, tiedon saatavuuden, asiantuntijaverkostojen, kunnallistalouden, koulutuksen ja maankäytön näkökulmista. Hyvinvointiklusterin laajuudesta ja monimuotoisuudesta kertoo, että seminaariin osallistui noin 70 henkilöä 30 eri organisaatiosta. Tiina Reinikainen Projektipäällikkö 31
Page 1 and 2: SAVO SINUKSI POHJOIS-SAVON LIITON T
Page 3 and 4: Tiedotuslehti 1/2003 Pohjois-Savon
Page 5 and 6: Tiedotuslehti 1/2003 elintärkeitä
Page 13 and 14: Tiedotuslehti 1/2003 -Kuopion seudu
Page 17 and 18: Tiedotuslehti 1/2003 talinjoja 2 (o
Page 21 and 22: Tiedotuslehti 1/2003 teettiä ja ve
Page 25 and 26: Tiedotuslehti 1/2003 ta kasvoi nelj
Page 29: Tiedotuslehti 1/2003 tettävyyssemi
Page 33 and 34: Tiedotuslehti 1/2003 Tavoitteet saa
Page 35 and 36: Tiedotuslehti 1/2003 arvo voi pysy

Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?