Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Pääkirjoitus<br />
Hallituksen ja maakunnan<br />
eväät ovat pöydässä<br />
Maan hallitus on päässyt työnsä alkuun.<br />
Liikkeelle lähtöä voi arvioida<br />
hallitusohjelman budjettilinjausten<br />
perusteella. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n näkökulmasta<br />
reilun 50 sivun ”hallitusluntta”<br />
sisältää useita myönteisiä avauksia<br />
ja mahdollisuuksia. Kuntapolitiikka<br />
ja kunnallistalouden linjaukset<br />
ovat hyvin lähellä, mitä <strong>Savo</strong>ssa on<br />
ajateltu. Toimintojen rahoituspohja<br />
on luvattu turvata ja siihen liittyvä<br />
järjestelmä arvioida kokonaisuudessaan<br />
v. 2005 mennessä. Kuntakenttämme<br />
pitkään vaatima peruspalveluohjelma<br />
ja siihen liittyvä peruspalvelubudjetti<br />
on myös kirjattu hallitusohjelmaan.<br />
Kaikessa myllerryksessä kuntien kannalta<br />
on keskeistä pitkäjänteisyys ja<br />
vakaus. Peruspalvelut ovat nimensä<br />
mukaisesti niin tärkeitä, että niiden<br />
rahoitusperusta ei voi horjua. Vuosien<br />
ja eri hallitusten kokemusten perusteella<br />
saavutuksena voidaan pitää<br />
jo sitä, jos kuntien taloudellinen lisärasitus<br />
ei kasva.<br />
Aluepolitiikan perustavoite, muuttoliikkeen<br />
ja väestörakenteen tasapainottaminen<br />
sekä palvelurakenteen<br />
turvaaminen koko maassa, on maakuntamme<br />
kannalta ydinasia. Hallitusohjelmassa<br />
kuvatut keinot luovat<br />
tälle työlle puitteet.<br />
Edunajamisen näkökulmasta keskeisin<br />
tavoite on, että maakuntamme on<br />
vuoden 2006 jälkeen edelleen merkittävimpien<br />
Euroopan unionin rakennetukien<br />
piirissä. Näin sen vuoksi,<br />
että kansalliseen aluepolitiikkaan<br />
ei ole näköpiirissä niin suuria eurolisäyksiä,<br />
että ne kykenisivät korvaamaan<br />
unionin rakennerahastojen<br />
tuen. Tässä asiassa hallitus on oikeilla<br />
linjoilla. Ei ole luovuttamisen vaan<br />
politiikan jämäköittämisen aika.<br />
Perustan menestykselle luovat avoimessa<br />
taloudessa pärjäävä yritystoiminta<br />
ja osaamisen vahvistaminen.<br />
Tämä on resepti, johon edelleen uskomme.<br />
Suoria yritystukia tarvitaan<br />
edelleen – vahvemmin kuin mitä hallitusohjelmassa<br />
kerrotaan. Osaamisen<br />
puolella tiedeyhteisöämme on rajusti<br />
vahvistettava. Vain siten saamme<br />
sellaista vetovoimaa, joka puree pidemmällä<br />
aikajanalla.<br />
Tästä on hyvä esimerkki naapurista,<br />
Keski-Suomesta. Viime vuosikymmenellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta väheni 10 000<br />
työpaikkaa ja ihmistä enemmän kuin<br />
Keski-Suomesta. Suurin yksittäinen<br />
selittävä tekijä Keski-Suomen myönteisessä<br />
kehityksessä on ollut vahvan<br />
yritystoiminnan ja Jyväskylän yliopiston<br />
yhteisvaikutus.<br />
Maakuntaohjelma on hyväksytty. Se<br />
on ensimmäinen laatuaan. Lukuisten<br />
tahojen toive on ollut, että ohjelmatyötä<br />
voidaan yksinkertaistaa. Maakuntaohjelma<br />
on tähän osaltaan vastaus.<br />
Siihen on koottu kaikki <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n keskeinen kehittämisen sisältö<br />
ja merkittävimmät hankkeet vuoteen<br />
2006 ulottuen.<br />
Maakunnan sisäinen painotus on selvä:<br />
yritystoiminta ja osaaminen. Yli<br />
1,5 miljardin euron kokonaispotista<br />
vajaa puolet suunnataan yritystoimintaan.<br />
Osaamisen ja työvoiman<br />
osuus on 30 ja infran 13 %.<br />
Eurot eivät yksin tee tässäkään asiassa<br />
autuaaksi. Itse kehittämispolitiikan<br />
on oltava nohevaa. Lähtökohdat<br />
meillä ovat hyvät. Tavoite 1 -ohjelman<br />
ulkopuoliset arvioitsijat antavat<br />
tästä osviittaa. Maakunnastamme<br />
todetaan, että olemme saaneet koottua<br />
kehittämisen systemaattisesti<br />
yhteisen strategisen sateenvarjon alle.<br />
Näin on saatu aikaiseksi suuria hankkeita,<br />
joille ei ilman tätä laaja-alaista<br />
yhteistyötä olisi ollut edellytyksiä.<br />
Näin on viisasta menetellä myös jatkossa.<br />
Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan<br />
kehittäminen ei tunne aluerajoja.<br />
Aloitettua klusterityötä on edelleen<br />
terästettävä. Aluetaloutemme veturit,<br />
pohjoissavolaiset yritykset eivät<br />
kehity hallinnollisilla päätöksillä tai<br />
hallinnollisten rajojen mukaan. Niiden<br />
on voitava vahvistua avoimessa taloudessa<br />
pärjääviksi yrityksiksi oman<br />
toimintalogiikkansa ja -mallinsa mukaisesti.<br />
Liian ahtaat aluerajaukset<br />
ovat pikemminkin este kehittymiselle<br />
kuin sen vauhdittaja.<br />
Julkiset organisaatiot ovat parhaimmillaan<br />
silloin, kun ne omalla työllään<br />
luovat puitteita terveelle yritystoiminnalle.<br />
Samalla vahvistuu aluetalous<br />
ja palveluille välttämätön rahoitusperusta.<br />
Antti Mykkänen<br />
Maakuntajohtaja<br />
3
Change language