Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
ta kasvoi neljässä kunnassa. Keiteleellä<br />
alijäämän kasvu ylsi 251 euroon/<br />
asukas. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien talous<br />
on v. 2002 tilinpäätöksien perusteella<br />
ylijäämäinen yhteensä +143 euroa/<br />
asukas.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien taloustilanne<br />
on siis oleellisesti parempi vuoteen<br />
2001 verrattuna, mutta kuntien väliset<br />
erot ovat suuria. Kangaslampi, Pielavesi,<br />
Karttula, Vesanto ja Tervo<br />
käänsivät vuosikatteensa plussalle.<br />
Rautavaara, Keitele ja Kaavi eivät yleisestä<br />
hyvästä talouskehityksestä huolimatta<br />
pystyneet parantamaan suhteellista<br />
asemaansa maakunnassa v.<br />
2001 verrattuna. Tuusniemi säilyi rahallisuusvarallisuudeltaan<br />
ja vuosikatteeltaan<br />
vahvana kuntana.<br />
Toimintamenot kasvoivat <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n kunnissa nopeammin kuin<br />
käyttötulot. Toimintakulut olivat<br />
maakunnassa 4 015 euroa/asukas.<br />
Korkeimmat toimintakulut ovat Rautavaaralla<br />
(4 786 euroa/as) ja alimmat<br />
Siilinjärvellä (3 250 euroa/as).<br />
Vertailussa on huomattava kuntien<br />
erilainen palvelurakenne, mm. yhtiöitettyjen<br />
toimintojen vaikutus. Viidenneksellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kunnista<br />
toimintamenot ovat suhteessa tuloihin<br />
pysyvästi niin korkeat, että korjausliike<br />
edellyttää toiminnallisia ja<br />
rakenteellisia muutoksia. Toisaalta on<br />
huomattava, että varsin merkittävä<br />
osa kuntien menoista on kuntayhtymämenoja<br />
(mm. sairaanhoitopiiri),<br />
joihin kunnat eivät itse voi suoraan<br />
vaikuttaa.<br />
Investoinnit ennallaan<br />
Bruttoinvestoinnit maakunnassa olivat<br />
393 euroa/asukas. Eniten investoitiin<br />
Juankoskella, 731 euroa/asukas,<br />
ja vähiten Kangaslammilla, 54<br />
euroa/asukas. Investointien tulorahoituksen<br />
toteutumisessa on suuria<br />
kuntakohtaisia eroja. Valitettavasti<br />
edes kaikkien välttämättömimpiin<br />
peruspalveluinvestointeihin ei <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
riittänyt valtionosuutta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien v. 2002 tilinpäätöksiin<br />
vaikuttivat oleellisesti<br />
verotilitysten oikaisut, joiden seurauksena<br />
useimpien kuntien vuosikate<br />
ja tulos toteutuivat talousarvioissa<br />
ennakoitua paremmin.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kunnat ovat käyttäneet hyviä tuloksiaan<br />
lainasalkkujensa keventämiseen<br />
ja osin kertyneiden alijäämien kattamiseen.<br />
Kuntien toimintakulut vuodesta<br />
2001 kasvoivat 6,4 %. Käyttötulot<br />
kasvoivat vastaavasti noin 5,8<br />
%. Kunnat ennakoivat tulojen epävakautta<br />
ja pyrkivät hillitsemään<br />
käyttötalousmenojen kasvua etsimällä<br />
aktiivisesti uusia yhteistyömuotoja<br />
seudullisesti ja alueellisesti. Muuttoliike<br />
ja erityisesti ikääntyvän väestön<br />
kasvava palvelutarve sekä näköpiirissä<br />
oleva suurten ikäluokkien siirtyminen<br />
eläkkeelle luovat kuntatalouteen<br />
paineita.<br />
Ratkaisevaa kuntatalouden kannalta<br />
on, millaista kunta- ja aluepolitiikkaa<br />
uusi hallitus noudattaa ja mitä keinoja<br />
hallitus ottaa käyttöönsä tilanteessa,<br />
jossa kansantalouteen kohdistuu<br />
lyhyellä tähtäyksellä kansainvälisestä<br />
tilanteesta johtuvia uhkakuvia.<br />
Jarmo Muiniekka<br />
Hallintopäällikkö<br />
25
Change language