Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien talous<br />
koheni tuntuvasti v. 2002<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien taloudellinen<br />
tilanne koheni v. 2002 tilinpäätösten<br />
mukaan lähes kaikilla<br />
tunnusluvuilla edellisvuodesta.<br />
Vain kolmen kunnan vuosikate jäi<br />
enää negatiiviseksi. Kuntien yhteenlaskettu<br />
vuosikate kattoi poistot<br />
lähes kaksinkertaisesti. Samalla<br />
kuntien talous kääntyi selkeästi<br />
ylijäämäiseksi. Lainakanta kasvoi<br />
vain hieman ja selkeästi vähemmän<br />
kuin talousarvioissa oli<br />
ennakoitu.<br />
Suotuisan kehityksen syynä oli mm.<br />
verotulojen kasvu edellisvuodesta<br />
4,3 % ja valtionosuuksien lähes<br />
10 %:n lisäys. Monet kunnat ovat kuitenkin<br />
arvioineet vuoden 2002 positiivisen<br />
talouskehityksen olleen ”rytmihäiriö”,<br />
joka normalisoituu tänä<br />
vuonna.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa vuosikate parani 22<br />
kunnassa ja heikkeni kolmessa. Eniten<br />
vuosikatettaan kohensi Pielavesi,<br />
+370 euroa vuodesta 2001, Kaavin<br />
vuosikate heikkeni eniten painuen<br />
-14 euroon/asukas (173 euroa v.<br />
2001). Ainoastaan Kaavin, Rautavaaran<br />
ja Keiteleen vuosikatteet jäivät<br />
negatiivisiksi. Edellisvuonna <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa oli kahdeksan negatiivisen<br />
vuosikatteen kuntaa. Keskimääräinen<br />
vuosikate oli 365 euroa/asukas. Kuopiossa<br />
vuosikate oli maakunnan paras,<br />
502 euroa/asukas, ja Rautavaaralla<br />
alhaisin, -203 euroa/asukas.<br />
Vuosikate/poistot -mittarilla Siilinjärvi<br />
ylsi parhaaksi. (Vuosikate kertoo,<br />
kuinka paljon kunnan tuloista jää toiminta-<br />
ja rahoitusmenojen jälkeen<br />
käytettäväksi investointien rahoittamiseen<br />
ja lainojen lyhennyksiin.)<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien lainakanta<br />
kasvoi huomattavasti vähemmän<br />
kuin kunnat talousarvioissaan ennakoivat.<br />
V. 2002 tilinpäätösten mukaan<br />
maakunnan keskimääräinen lainasalkku<br />
on 631 euroa/asukas, kun se<br />
edellisvuonna oli 599 euroa/asukas.<br />
Tämä luku ei sisällä konsernilainoja.<br />
Eniten lainaa on edelleen Keiteleellä,<br />
1 843 euroa/asukas. Tuusniemi sen<br />
sijaan jatkaa velattomana. Kokonaisuutena<br />
velkamäärä väheni 12 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kunnassa. Niistä Siilinjärvi<br />
pystyi eniten lyhentämään velkaansa,<br />
342 euroa/asukas. Vesanto<br />
velkaantui eniten, 467 euroa/asukas.<br />
12 kunnassa velkamäärä kasvoi, tosin<br />
maltillisesti. Velkaantumisen vähenemiseen<br />
saattoi vaikuttaa kuntien<br />
investointitahdin hidastuminen.<br />
Myönteinen verotulokehitys<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien yhteenlasketut<br />
verotulot kasvoivat 4,3 %:lla<br />
2 153:sta 2 260 euroon/asukas. Yhteenlasketuilla<br />
verotuloilla mitaten<br />
kolmen kärjen muodostavat Varkaus,<br />
Kuopio ja Siilinjärvi. Varkauden yhteenlasketut<br />
verotulot, 2 805 euroa/<br />
asukas ovat selkeästi maakunnan kärkeä.<br />
Pienimmät verotulot ovat Rautavaaralla,<br />
1 633 euroa/asukas. Kunnallisveron<br />
tuotto on paras Varkaudessa,<br />
2 336 euroa/asukas, kun Kuopiossa<br />
se oli 2 225 euroa/asukas. Pienintä<br />
kunnallisverotuotto oli Varpaisjärvellä,<br />
1391 euroa/asukas.<br />
Yhteisöverotuoton keskiarvo maakunnassa<br />
on 195 euroa/asukas. Paras<br />
yhteisöverotuotto on Varkaudessa,<br />
382 euroa/asukas ja pienin Pielavedellä,<br />
88 euroa/asukas. Juankoski ja<br />
Siilinjärvi jäävät 90 euroon/asukas.<br />
Kiinteistövero tuotti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
kunnille keskimäärin 97 euroa/asukas.<br />
Paras kiinteistöverotuotto on Pielavedellä,<br />
174 euroa/asukas ja alhaisin<br />
Vieremällä, 66 euroa/asukas.<br />
Verotulojen tasausjärjestelmä tasaa<br />
viiveellä kuntakohtaisia verotuloeroja.<br />
Varkauden kaupunkia lukuun ottamatta<br />
muut maakunnan kunnat<br />
ovat verotulotasauksen saajia. Tuloveroprosenttien<br />
keskiarvo <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa v. 2002 oli 18,17 %. Vaihteluväli<br />
kunnittain on 17–19 %. Vesanto,<br />
Karttula ja Kangaslampi nostivat<br />
tuloveroprosenttiaan vuodelle <strong>2003</strong>.<br />
Valtionosuuksien keskiarvo <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa on 1 174 euroa/asukas, missä<br />
on kasvua edellisvuodesta lähes 10<br />
%. Eniten valtionosuuksia saa Vesanto,<br />
2188 euroa/asukas ja vähiten Kuopio,<br />
764 euroa/asukas. Valtionosuuksia<br />
vertailtaessa on otettava huomioon<br />
v. 2002 harkinnanvaraiset rahoitusosuudet,<br />
joita maakunnassa sai<br />
seitsemän kuntaa, yhteensä noin 2,8<br />
milj. euroa. Valtionosuustulot kasvoivat<br />
kohtalaisesti vuoden 2001 tilinpäätösten<br />
1 061 eurosta/asukas. Kunnat<br />
arvioivat talousarvioissaan valtionosuuksien<br />
kasvun jatkuvan tänä<br />
vuonna. Kahdeksan kunnan valtionosuustulot<br />
ylittivät verotulot eniten<br />
Vesannolla (erotus 534 euroa/as) ja<br />
Rautavaaralla (497 euroa/as).<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien käyttötulot eli<br />
verot ja valtionosuudet yhteensä<br />
ylittivät toimintamenot selkeästi.<br />
Käyttötulot yhteensä olivat 4 380<br />
euroa/asukas ja toimintakulut 4 015<br />
euroa/asukas. Kuntien kassan riittävyys<br />
vaihteli Tervon 143 päivästä Kangaslammin<br />
viiteen päivään.<br />
Kunnilla huomattavia eroja<br />
Rahoitusvarallisuus oli plusmerkkinen<br />
neljässä kunnassa; Iisalmessa,<br />
Leppävirralla, Tervossa ja Tuusniemellä.<br />
Rahoitusvarallisuus on paras Tervolla,<br />
1 479 euroa/asukas, ja heikoin<br />
Keiteleellä, -1 875 euroa/asukas.<br />
Omavaraisuusaste oli yli 80 % Iisalmessa,<br />
Leppävirralla ja Tuusniemellä.<br />
Tilikausi päätyi ylijäämäiseksi 19 kunnassa<br />
ja alijäämäiseksi kuudessa.<br />
Maakunnan keskiarvo on +169 euroa/<br />
asukas. Eniten ylijäämää tuotti Maaninka,<br />
318 euroa/asukas vanavedessään<br />
Varpaisjärvi, 316 euroa/asukas.<br />
Eniten alijäämäiseksi tilikausi jäi Rautavaaralla,<br />
-341 euroa/asukas. Kumulatiivinen<br />
alijäämä edellisiltä vuosil-<br />
24
Change language