Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n EU-rahoittajien<br />
edustajat opintomatkalla<br />
Portugalissa<br />
Tavoite 1 -ohjelman pohjoissavolaisten<br />
rahoittajien edustajat tekivät<br />
keväällä nelipäiväisen opintomatkan<br />
Portugaliin Alentejon<br />
maakuntaan sekä Lissabonin<br />
pääkaupunkiseudulle.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
TE-keskuksen, Itä-Suomen lääninhallituksen<br />
ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ympäristökeskuksen<br />
14-henkinen delegaatio<br />
perehtyi EU:n rakennekehitysrahastojen<br />
hyödyntämiseen sekä neuvotteli<br />
yhteistyöstä edunajamisessa Itä-Suomen<br />
ja Portugalin kesken mm. vuonna<br />
2007 käynnistyvää seuraavaa rakennerahastokautta<br />
varten. <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n ja muunkin Itä-Suomen keskeisenä<br />
päämääränä on säilyä EU:n<br />
korkeimmat aluepoliittiset tuet saavana<br />
alueena huolimatta uusien jäsenmaiden<br />
liittymisestä.<br />
Koko Portugalin bruttokansantuote<br />
on EU:n keskiarvoon suhteutettuna<br />
suunnilleen 75 % eli melko lähellä<br />
Itä-Suomen tasoa. Keski-Portugalissa<br />
sijaitseva Alentejon maakunta on<br />
maan köyhimpiä alueita ja siellä aluepolitiikan<br />
haasteet ovat vielä suurempia<br />
kuin Itä-Suomessa. Kuluvalla EU:n<br />
rakennerahastokaudella 2000–2006<br />
yksistään pääkaupunki Lissabonin<br />
CCR:n yhteyshenkilö Paulo Silva esittelee<br />
Antti Mykkäselle (oik.) ja Jaakko Nuotiolle<br />
viiniviljelmiä.<br />
Ryhmäkuva Evoran Dom Fernando -hotellin edestä ensimmäisenä opintopäivänä.<br />
seudulle ohjautuu EU-tukia ja niiden<br />
kansallisia vastinrahoja 2,5 miljardia<br />
ja Alentejon alueelle noin 1,9 miljardia<br />
euroa. Se on enemmän kuin koko<br />
Itä-Suomelle eli Etelä-<strong>Savo</strong>lle, Kainuulle,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalalalle ja <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>lle yhteensä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkäsen mukaan EU:n rakennerahastotuet<br />
ovat voimistaneet Portugalin<br />
bruttokansantuotteen kasvuvauhtia<br />
kolmella prosenttiyksiköllä.<br />
-Huomiota herättävää oli, että jopa<br />
8–10 % kaikkien kaupunkien ja kuntien<br />
tulovirroista rakentuu EU-tuista<br />
toisin kuin Itä-Suomessa, missä suurin<br />
tukien saajaryhmä ovat yritykset.<br />
Esimerkiksi Lissabonin alueella EUtuista<br />
63 % panostetaan yhteiskunnalliseen<br />
infrastruktuuriin kuten liikenneväyliin,<br />
30 % menee koulutukseen<br />
ja 7 % maatalouteen. Itä-Suomessa<br />
suurin tukipotti menee yritystoiminnan<br />
kehittämiseen. Yksityisten<br />
hanketahojen omarahoitusosuus jää<br />
Portugalissa Itä-Suomea pienemmäksi.<br />
Suureen Alqueran pato- ja tekojärvihankkeeseen<br />
sijoitetaan v. 2024<br />
mennessä 2,1 mrd. euroa, josta kolmannes<br />
on EU-rahaa. Siihen verrattuna<br />
Itä-Suomen infrahankkeet ovat<br />
pieniä.<br />
Erilaiset EU-tukien<br />
käyttökohteet<br />
-Lissabonin alueellakin EU-tukien<br />
käyttö poikkeaa melkoisesti Itä-Suomesta.<br />
Tukia käytetään intensiivisemmin<br />
kuntien investointihankkeisiin<br />
kuten tiestöön ja kouluihin, suoriin<br />
keskushallinnon avustuksiin massiivisissa<br />
infrahankkeissa sekä alueellisiin<br />
kehittämisstrategioihin, korosti Antti<br />
Mykkänen.<br />
Hän arvioi, ettei Portugalin matka<br />
aiheuta paineita tai tarpeita muuttaa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n eikä muunkaan<br />
Itä-Suomen linjauksia tavoite 1 -ohjelman<br />
tukien käytöstä. Ne on lyöty<br />
lukkoon v. <strong>2003</strong> ja 2004 osalta mm.<br />
maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Väliarvioinnin<br />
yhteydessä tosin on mahdollisuus<br />
tehdä joitakin tarkistuksia<br />
koko ohjelmakauden linjauksiin samoin<br />
kuin ottaa kantaa mahdollisesti<br />
hyvän väliarviointituloksen pohjalta<br />
saatavaan ylimääräisiin EU-tukiin, ns.<br />
suoritusvarauksiin.<br />
18
Change language