Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tavoite 1 -ohjelmalla on huomattavaa<br />
merkitystä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle<br />
Vuoden 2002 loppupuolelle asti<br />
kootun seurannan mukaan EU:n tavoite<br />
1 -ohjelman toteutus on edennyt<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa lupaavasti ja<br />
etuajassa koko ohjelmakauden<br />
2000–2006 tavoitteiden osalta. Esimerkiksi<br />
uusien työ- ja koulutuspaikkojen<br />
osalta ohjelma on edennyt<br />
tavoitevauhtia ripeämmin. Tavoite<br />
1 -ohjelmaa toteuttavat maakunnalliset<br />
EU-rahoittajat pystyivätkin<br />
hyödyntämään sidotun rahoituksen<br />
osuuden täysimääräisesti<br />
suhteessa myöntövaltuuksiinsa.<br />
Toisaalta uudistettujen työpaikkojen<br />
määrä ei ole vastannut ohjelman tavoitevauhtia.<br />
Tämä johtuu mm. ykkösohjelman<br />
peruslähtökohdasta, joka on<br />
aluetalouden tulevien kasvualojen ja<br />
kansainvälisesti kilpailukykyisten teollisuudenalojen<br />
edistäminen. Teollisuuden<br />
rakennemuutos on siis ollut nopeampaa<br />
kuin ohjelmaa kirjoitettaessa<br />
arvioitiin, eikä tätä globaalia kehitystä<br />
ole haluttu lähteä vastustamaan.<br />
Uhkana olisi pitkän aikavälin rakenteellinen<br />
työttömyys ja investointikato.<br />
Nämä onkin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa onnistuttu<br />
välttämään, sillä pitkäaikaistyöttömyys<br />
on ennätysalhainen, teknisen<br />
opetuksen taso korkea ja uutta<br />
tekniikkaa valmistavia sekä palveluja<br />
tuottavia yrityksiä syntyy.<br />
Yritystoiminnan ja maaseudun<br />
kehittäminen onnistunut<br />
<strong>Pohjois</strong>savolaisen aluekehittämisen<br />
erityispiirteenä on yritystoiminnan ja<br />
yritysten toimintaympäristön sekä<br />
maaseudun kehittämisen erityisen<br />
hyvä tulostoteutuma. Esimerkiksi<br />
maatilojen investointivauhti on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
Itä-Suomen huippua,<br />
mikä kertoo maatalouden rakennemuutoksen<br />
toteutumisesta ja sukupolvenvaihdoksien<br />
onnistumisesta.<br />
Työvoiman ammatillisen osaamisen<br />
lisääminen ja syrjäytymisen torjunta<br />
on niinikään hyvin hallinnassa. Pitkäaikaistyöttömien<br />
määrä on laskenut<br />
maakunnassa noin 3 200:aan eli<br />
pienimpään määrään sitten 1990-luvun<br />
alun suurten lamavuosien. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
on joka arkipäivä keskimäärin<br />
750 henkilöä EU-tukea saavassa<br />
ammatillisessa koulutuksessa.<br />
Myös korkeakoulutuksen kehittäminen<br />
on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntapolitiikan<br />
merkittävimpiä ulottuvuuksia.<br />
Tukien jako seutukuntiin<br />
melko tasapainoista<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutu- ja klusteriseurannan<br />
mukaan vuosien 2000-2002<br />
noin 1 100 rahoituspäätöstä – investointituet<br />
mukaan lukien – ovat kohdistuneet<br />
seuduittain niin, että maakunnallisten<br />
hankkeiden osuus on 29,<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n 22, Kuopion seudun 21,<br />
Varkauden seudun 11, Sisä-<strong>Savo</strong>n 6,<br />
Koillis-<strong>Savo</strong>n 5 sekä muiden ja luokittelemattomien<br />
6 %. Seutuaineiston<br />
hankkeiden kokonaiskustannukset<br />
olivat yhteensä 383 milj. euroa.<br />
Henkeä kohden tukieuroja tuli väkilukuun<br />
suhteutettuna eniten Sisä-<br />
<strong>Savo</strong>on, 525 euroa. Seuraavina olivat<br />
Koillis-<strong>Savo</strong> 481, Ylä-<strong>Savo</strong> 424, Varkauden<br />
seutu 420 ja Kuopion seutu<br />
291 eurolla. Pienten seutukuntien euromäärä<br />
asukasta kohden ylikorostuu<br />
suuriin verrattuna, joten tämänhetkinen<br />
tilanne on varsin tasapainoinen.<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n klustereiden eli toimialaketjujen<br />
saaman EU-rahoituksen<br />
vertailussa v. 2000–2002 ovat tuet<br />
ovat kohdistuneet eri klustereille seuraavasti:<br />
ICT (17 %), metsä (14 %),<br />
hyvinvointi (14 %), elintarvike (12%),<br />
metalli (10 %) matkailu (6 %) ja muut<br />
(27 %). Klusteriaineistossa olevien<br />
hankkeiden kokonaiskustannukset<br />
olivat yhteensä 411 milj. euroa. Huomattavaa<br />
on, että rahoituspäätösten<br />
kokonaiskustannuksien perusteella<br />
suurimmat klusterit ovat metsä (81<br />
milj. euroa), ICT (74) ja metalli (58)<br />
eli perinteisten toimialojen osuus korostuu<br />
yksityisen kehittämisrahan<br />
myötä. Hyvinvointi- (44 milj. euroa),<br />
elintarvike- (38) ja matkailuklusterit<br />
(27) olivat myös hyvin esillä ykkösohjelman<br />
hankkeissa.<br />
Klusterikeskeinen ajattelutapa palvelee<br />
hyvin EU:n yrittäjyys- ja työllisyyssuuntaviivoja.<br />
Lähitulevaisuudessa<br />
määrälliset ja laadulliset työvoimavaatimukset<br />
pyritään ottamaan entistä<br />
paremmin huomioon ykkösohjelman<br />
hanketyössä. Yrittäjyyteen ja osaamiseen<br />
vaikuttaminen on mitä suurimmassa<br />
määrin koko maakunnan yhteinen<br />
ponnistus, johon osallistuu viranomaisten<br />
ja elinkeinoelämän lisäksi<br />
voimakkaasti kolmas sektori.<br />
Jyri Kokkonen<br />
EU-koordinaattori<br />
15
Change language