Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
tunut väestökehitys. Maakuntakaavaan<br />
vaikuttaa merkittävästi – yli<br />
kuntarajojen – myös Rissalan lentokenttäalueelle<br />
kaavailtu suuri työssäkäyntialue.<br />
Sorsasalon, Vuorelan, Toivalan<br />
ja lentokentän alueelle on kaavailtu<br />
sijoittuvan nykyisen 2 000 työpaikan<br />
sijasta 4 000–6 000 työpaikkaa<br />
muutamien vuosikymmenten sisällä.<br />
Vastaavasti Etelä-Kuopion<br />
yrityspuistoon mahtuu jopa 7 000<br />
työpaikkaa. Kuopion seudun maakuntakaava<br />
noudattaa tavoitteiden asettelultaan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma<br />
2020:n Kuopio-keskeisen<br />
vaihtoehdon väestötavoitteita,<br />
muistuttaa Paula Qvick.<br />
Siilinjärvelle<br />
mittavia vaikutuksia<br />
Hänen mukaansa Kuopion seudun<br />
maakuntakaavalla on nykyiseen kaavatilanteeseen<br />
verrattuna suurin vaikutus<br />
Siilinjärvelle, koska siellä on<br />
vain vähän lainvoimaisia osayleiskaavoja.<br />
-Kuopion kaupunki on jo suurelta<br />
osin yleiskaavoitettua. Siellä<br />
maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta<br />
vain muutosvaikutuksen osalta,<br />
mahdollisesti mm. liikenneväyläratkaisuissa.<br />
-Siilinjärven rooli Kuopion seudun<br />
kehityksessä kasvaisi nimenomaan<br />
5-tievaihtoehdossa, jossa on mukana<br />
uutena avauksena Räimän alue.<br />
Räimän kohdalla on jo valmiina<br />
moottoritien eritasoliittymä. Seutuvaihtoehdossa<br />
vaikutukset ulottuvat<br />
myös Maaningalle. Välillisesti ne yltävät<br />
seudun ulkopuolellekin Koillis-<br />
Viitostie on avainasemassa useissa Kuopion<br />
seudun maakuntakaavan aluerakennevaihtoehdoissa.<br />
Erikoistutkija Timo Halme VTT:stä.<br />
<strong>Savo</strong>on mm. Vaajasalon sillan myötä.<br />
Samanlainen vaikutus on ns. Vaajasalo-mallilla.<br />
Näihin kahteen aluerakennevaihtoehtoon<br />
sisältyvä Vaajasalon<br />
sillan rakentaminen olisi mahdollista<br />
aikaisintaan v. 2013–2016, arvioi<br />
Paula Qvick.<br />
Hänen mukaansa kaikkiin rakennevaihtoehtoihin<br />
on sisällytetty Kuopion<br />
Saaristokaupungin vaatimat alueet<br />
ja katuyhteys, koska se on olennaisen<br />
tärkeä Kuopion seudun kehittymiselle<br />
kasvun nopeudesta riippuen<br />
v. 2010 mennessä tai 2010-luvulle<br />
saakka. -Rakennemalleja, niiden vaikutusten<br />
arviointia ja palveluverkkoselvitystä<br />
Kuopion seudulle valmistelee<br />
VTT. Taajamatoimintojen aluevarauksissa<br />
pyritään Kuopion kaupungin<br />
ja koko seudun osalta maakuntakaavaan,<br />
jossa osoitetaan asumiselle<br />
ja muille taajamatoiminnoille v. 2030<br />
ulottuvaan kasvuun varatut alueet.<br />
Kaupunki ja kunnat määrittävät tarkemmin<br />
yleiskaavoituksessaan alueiden<br />
käyttöönoton ja -muodon.<br />
9 mrd euron kustannukset<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Erikoistutkija Timo Halme VTT:n rakennus-<br />
ja yhdyskuntatekniikan osastolta<br />
kertoo, että tässä vaiheessa erot<br />
neljän aluerakennevaihtoehdon kesken<br />
ovat yllättävän pienet, sillä ne<br />
asettuvat 3 %:n haarukkaan. -Yhdyskuntataloudellisiksi<br />
kokonaiskustannuksiksi<br />
v. 2030 mennessä on jokaisessa<br />
rakennevaihtoehdossa arvioitu<br />
noin 9 mrd. euroa. Suurin osa siitä aiheutuu<br />
asuin- ja toimitilojen ja infrastruktuurin<br />
rakentamisesta. Oletuksena<br />
on, että seudun työpaikka- ja väestömäärät<br />
kasvavat toivotusti. Alustava<br />
työpaikkatavoite v. 2030 mennessä<br />
on 63 000, mikä merkitsee<br />
13 000:n lisäystä nykyisestä. Väestön<br />
kasvutavoite v. 2030 mennessä on<br />
140 000 eli 23 000 nykyisestä.<br />
-Näin mittaviin haasteisiin sisältyy<br />
useita epävarmuustekijöitä maailmantaloudellisesta<br />
kehityksestä<br />
maanomistusoloihin. Aluerakennevaihtoehtoja<br />
verrataan VTT:n tutkimuksessa<br />
erityisesti yhdyskuntataloudellisin<br />
ja ekologisin kriteerein mutta<br />
myös sosiaaliset, kulttuurilliset ja<br />
luonnon arvojen näkökohdat tulevat<br />
esiin, sanoo Halme.<br />
Paula Qvick muistuttaa, että aluerakennevaihtoehtoja<br />
arvioidaan myös,<br />
miten ne vaikuttavat seudun ulkoiseen<br />
kilpailukykyyn, miten ne vastaavat<br />
asumismieltymyksiä ja millaisiksi<br />
etäisyydet asunnoilta työpaikkoihin ja<br />
palveluihin kehittyvät. Ensiarvioiden<br />
mukaan kaikissa rakennevaihtoehdoissa<br />
ovat keskietäisyydet kilometreissä<br />
seudun keskuksiin melko lähellä<br />
toisiaan mutta ajallisesti poikkeamat<br />
ovat suurempia. Rakennevaihtoehdot<br />
ja niiden vaikutukset tarkentuvat syksyn<br />
aikana, kun muista selvityksistä<br />
saadaan tarkempaa tietoa ja tarkistetaan<br />
täydennysrakentamisalueiden<br />
mahdollisuus ottaa vastaan asumisväljyyden<br />
noususta ja asuinkuntakoon<br />
pienenemisestä sekä väestönkasvusta<br />
johtuvaa asuinrakentamispainetta.<br />
-Emme voi unohtaa koko <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n kattavaa tarkastelua Kuopion<br />
seudun maakuntakaavan vaikutuksista.<br />
Muiden seutukuntien vanheneva<br />
ikärakenne ja muuttotappiokehitys<br />
luovat maakunnan muille seuduille<br />
haasteen keskittyä omien vahvuuksien<br />
voimistamiseen väestörakenteen<br />
ja työpaikkakehityksen kohentamiseksi,<br />
tähdentää Paula Qvick.<br />
Laatusorasta puutetta<br />
Maa-ainespuolella haasteellisia asioita<br />
ovat hänen mukaansa mm. laadukkaan<br />
soran ottoon ja turvetuotantoon<br />
tarvittavien alueiden varaaminen.<br />
12
Change language