Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
vinen. Kuntien työjaolla voidaan turvata<br />
myös erikoisammattilaisten saaminen<br />
seutukunnalle. Toisten kuntien<br />
kustannuksia ei kuitenkaan suostuta<br />
maksamaan. Reunaehtona ylikunnalliselle<br />
palvelutuotannolle on<br />
kuntien säilyminen itsenäisinä ja että<br />
yhteistyö tuo kustannussäästöjä. Lähipalvelujen<br />
on säilyttävä omassa<br />
kunnassa.<br />
Ylikunnallisen palvelutuotannon<br />
haasteet<br />
Ongelmaksi nousee, miten kunnan ja<br />
sen asukkaiden ohjausvaikutus ylikunnallisissa<br />
palveluissa turvataan.<br />
Ylikunnallisen yhteistyön uhkina nähdään<br />
palvelujen keskittyminen keskuksiin<br />
ja kuntalaisten sekä päättäjien<br />
vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen<br />
samalla, kun joudutaan<br />
maksamaan muita laskuja. Yhteistyö<br />
kuitenkin nähdään oikein hoidettuna<br />
mahdolliseksi kaikissa palveluissa.<br />
Haastatteluissa korostui palvelujen<br />
jako lähipalveluihin, joita tarvitaan<br />
päivittäin tai usein sekä toisaalta<br />
paikkaan sitoutumattomiin palveluihin.<br />
Sopimusperusteisuutta pidettiin<br />
ylikunnallisen palvelutuotannon parhaana<br />
järjestämistapana. Uusia byrokratian<br />
tasoja ei saa luoda eikä myöskään<br />
kiinteitä kuntayhtymärakenteita.<br />
Eri kuntien kanssa tulee tehdä<br />
yhteistyötä eri tavoin. Osakeyhtiömallista<br />
esimerkiksi jätehuollossa ja<br />
vesihuollossa on saatu hyviä kokemuksia.<br />
Maakunnan roolit puntarissa<br />
Kuntapäättäjät näkevät maakunnan<br />
kaukaisena. Se mielletään enemmänkin<br />
kehittäjäksi, koordinoijaksi ja edunajajaksi,<br />
jolle ei olla valmiita antamaan<br />
palvelutuotantotehtäviä. Kuitenkin<br />
nähdään, että maakunnallisesti<br />
on tuotettava erityispalveluja, joihin<br />
ei löydy omalta seutukunnalta ns.<br />
kriittistä massaa. Tällaisia toimintoja<br />
ovat mm. velka- ja kuluttajaneuvonta,<br />
maankäytön suunnittelu, palo- ja<br />
pelastustoimi, joukkoliikenne, sairaanhoidon<br />
ohjaus, tutkimus- ja tiedepolitiikka,<br />
kaupunkipolitiikka, kunnalliset<br />
asiantuntijapalvelut, hankinnat<br />
(ostorengas), palvelujen laadun<br />
arviointi sekä perusinfrastruktuurin<br />
Palvelumallihankkeen pilottiseutuna olevan Koillis-<strong>Savo</strong>n edustajat puntaroivat<br />
kunnallisten palvelujen tuottamismahdollisuuksia tulevaisuudessa.<br />
rakentaminen laajakaistan malliin.<br />
Maakuntahallitukselle toivottiin kokopäiväistä<br />
puheenjohtajaa. Niinikään<br />
pidettiin mahdollisena perustaa<br />
maakunnallinen monialainen<br />
kuntayhtymä, joka kattaa erikoissairaanhoidon,<br />
ammatillisen koulutuksen,<br />
ammattikorkeakoulun ja muita<br />
palveluja. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni,<br />
että TE-keskuksen rahojen jako<br />
voisi kuulua maakunnan liitolle, kuten<br />
koko valtion aluehallintokin.<br />
Maakuntien <strong>liitto</strong>jen toiminnan yhdistämistä<br />
pidettiin myös mahdollisena.<br />
Ylikunnallisen palvelutuotannon poliittinen<br />
ohjaus osoittautui vaikeaksi<br />
kysymykseksi, johon ei osattu suoralta<br />
kädeltä vastata. Sopimuspohjaisessa<br />
mallissa ei kuitenkaan tarvita uusia<br />
toimielimiä, vaan ohjaus tapahtuisi<br />
kunkin kunnan kunnanvaltuustoista.<br />
Tutkimus kertoo myös, että monet eri<br />
seudulliset ja maakunnalliset hankkeet<br />
on koordinoitava yhteen, jotta<br />
resursseja ei hukattaisi päällekkäisiin<br />
toimintoihin. Asioissa on edettävä<br />
mieluiten ajan kanssa ja keskittymällä<br />
aluksi muutamaan konkreettiseen<br />
kysymykseen.<br />
Jarmo Muiniekka<br />
Hallintopäällikkö<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
valtuuskunnan<br />
seminaari eduskunnassa<br />
9.9.<strong>2003</strong><br />
Vuonna 2000 perustettu <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n valtuuskunta pitää neljännen<br />
seminaarinsa ja syyskokouksensa<br />
Helsingissä tiistaina<br />
9.9.<strong>2003</strong> klo 9.30. Seminaarin<br />
nimenä on Osaamisen juuret ja<br />
tulevaisuus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa. Seminaaripaikkana<br />
on eduskunnan<br />
auditorio. Tilaisuus on yleisölle<br />
avoin.<br />
Seminaarissa puhuvan professori<br />
Matti Klingen aiheena on kaskikansan<br />
modernisoiminen ja<br />
johtaja Heikki Pitkäsen Ylä-<strong>Savo</strong>n<br />
yritysyhteistyö kouluissa. Ohjelmassa<br />
on mukana taide-esityksiä<br />
sekä kommenttipuheenvuoroja<br />
eri alojen asiantuntijoilta.<br />
Seminaarin puheenjohtajana toimii<br />
valtuuskunnan puheenjohtaja<br />
eduskunnan pääsihteeri Seppo<br />
Tiitinen. Seminaarin kesto on<br />
kaksi tuntia.<br />
Lisätietoa seminaarista antaa valtuuskunnan<br />
sihteeri, viestintäpäällikkö<br />
Kirsi Moisander puh:<br />
(017) 550 1400 ja 040 744 8730.<br />
10