13.02.2015 Views

Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />

<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />

vinen. Kuntien työjaolla voidaan turvata<br />

myös erikoisammattilaisten saaminen<br />

seutukunnalle. Toisten kuntien<br />

kustannuksia ei kuitenkaan suostuta<br />

maksamaan. Reunaehtona ylikunnalliselle<br />

palvelutuotannolle on<br />

kuntien säilyminen itsenäisinä ja että<br />

yhteistyö tuo kustannussäästöjä. Lähipalvelujen<br />

on säilyttävä omassa<br />

kunnassa.<br />

Ylikunnallisen palvelutuotannon<br />

haasteet<br />

Ongelmaksi nousee, miten kunnan ja<br />

sen asukkaiden ohjausvaikutus ylikunnallisissa<br />

palveluissa turvataan.<br />

Ylikunnallisen yhteistyön uhkina nähdään<br />

palvelujen keskittyminen keskuksiin<br />

ja kuntalaisten sekä päättäjien<br />

vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen<br />

samalla, kun joudutaan<br />

maksamaan muita laskuja. Yhteistyö<br />

kuitenkin nähdään oikein hoidettuna<br />

mahdolliseksi kaikissa palveluissa.<br />

Haastatteluissa korostui palvelujen<br />

jako lähipalveluihin, joita tarvitaan<br />

päivittäin tai usein sekä toisaalta<br />

paikkaan sitoutumattomiin palveluihin.<br />

Sopimusperusteisuutta pidettiin<br />

ylikunnallisen palvelutuotannon parhaana<br />

järjestämistapana. Uusia byrokratian<br />

tasoja ei saa luoda eikä myöskään<br />

kiinteitä kuntayhtymärakenteita.<br />

Eri kuntien kanssa tulee tehdä<br />

yhteistyötä eri tavoin. Osakeyhtiömallista<br />

esimerkiksi jätehuollossa ja<br />

vesihuollossa on saatu hyviä kokemuksia.<br />

Maakunnan roolit puntarissa<br />

Kuntapäättäjät näkevät maakunnan<br />

kaukaisena. Se mielletään enemmänkin<br />

kehittäjäksi, koordinoijaksi ja edunajajaksi,<br />

jolle ei olla valmiita antamaan<br />

palvelutuotantotehtäviä. Kuitenkin<br />

nähdään, että maakunnallisesti<br />

on tuotettava erityispalveluja, joihin<br />

ei löydy omalta seutukunnalta ns.<br />

kriittistä massaa. Tällaisia toimintoja<br />

ovat mm. velka- ja kuluttajaneuvonta,<br />

maankäytön suunnittelu, palo- ja<br />

pelastustoimi, joukkoliikenne, sairaanhoidon<br />

ohjaus, tutkimus- ja tiedepolitiikka,<br />

kaupunkipolitiikka, kunnalliset<br />

asiantuntijapalvelut, hankinnat<br />

(ostorengas), palvelujen laadun<br />

arviointi sekä perusinfrastruktuurin<br />

Palvelumallihankkeen pilottiseutuna olevan Koillis-<strong>Savo</strong>n edustajat puntaroivat<br />

kunnallisten palvelujen tuottamismahdollisuuksia tulevaisuudessa.<br />

rakentaminen laajakaistan malliin.<br />

Maakuntahallitukselle toivottiin kokopäiväistä<br />

puheenjohtajaa. Niinikään<br />

pidettiin mahdollisena perustaa<br />

maakunnallinen monialainen<br />

kuntayhtymä, joka kattaa erikoissairaanhoidon,<br />

ammatillisen koulutuksen,<br />

ammattikorkeakoulun ja muita<br />

palveluja. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni,<br />

että TE-keskuksen rahojen jako<br />

voisi kuulua maakunnan liitolle, kuten<br />

koko valtion aluehallintokin.<br />

Maakuntien <strong>liitto</strong>jen toiminnan yhdistämistä<br />

pidettiin myös mahdollisena.<br />

Ylikunnallisen palvelutuotannon poliittinen<br />

ohjaus osoittautui vaikeaksi<br />

kysymykseksi, johon ei osattu suoralta<br />

kädeltä vastata. Sopimuspohjaisessa<br />

mallissa ei kuitenkaan tarvita uusia<br />

toimielimiä, vaan ohjaus tapahtuisi<br />

kunkin kunnan kunnanvaltuustoista.<br />

Tutkimus kertoo myös, että monet eri<br />

seudulliset ja maakunnalliset hankkeet<br />

on koordinoitava yhteen, jotta<br />

resursseja ei hukattaisi päällekkäisiin<br />

toimintoihin. Asioissa on edettävä<br />

mieluiten ajan kanssa ja keskittymällä<br />

aluksi muutamaan konkreettiseen<br />

kysymykseen.<br />

Jarmo Muiniekka<br />

Hallintopäällikkö<br />

<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />

valtuuskunnan<br />

seminaari eduskunnassa<br />

9.9.<strong>2003</strong><br />

Vuonna 2000 perustettu <strong>Pohjois</strong>-<br />

<strong>Savo</strong>n valtuuskunta pitää neljännen<br />

seminaarinsa ja syyskokouksensa<br />

Helsingissä tiistaina<br />

9.9.<strong>2003</strong> klo 9.30. Seminaarin<br />

nimenä on Osaamisen juuret ja<br />

tulevaisuus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa. Seminaaripaikkana<br />

on eduskunnan<br />

auditorio. Tilaisuus on yleisölle<br />

avoin.<br />

Seminaarissa puhuvan professori<br />

Matti Klingen aiheena on kaskikansan<br />

modernisoiminen ja<br />

johtaja Heikki Pitkäsen Ylä-<strong>Savo</strong>n<br />

yritysyhteistyö kouluissa. Ohjelmassa<br />

on mukana taide-esityksiä<br />

sekä kommenttipuheenvuoroja<br />

eri alojen asiantuntijoilta.<br />

Seminaarin puheenjohtajana toimii<br />

valtuuskunnan puheenjohtaja<br />

eduskunnan pääsihteeri Seppo<br />

Tiitinen. Seminaarin kesto on<br />

kaksi tuntia.<br />

Lisätietoa seminaarista antaa valtuuskunnan<br />

sihteeri, viestintäpäällikkö<br />

Kirsi Moisander puh:<br />

(017) 550 1400 ja 040 744 8730.<br />

10

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!