Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 1/2003 - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SAVO<br />
SINUKSI<br />
POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI<br />
1/<strong>2003</strong><br />
Maakuntaohjelmassa<br />
painopisteet esille<br />
Ministeri Kari Rajamäen<br />
tervehdys <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle<br />
Maakuntakaavatyö<br />
on aikataulussaan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle omat<br />
Maineenrakentajat<br />
Katsaus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kuntien talousnäkymiin<br />
<strong>Savo</strong> seilasi sujuvasti<br />
Suomenlahdella
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Sisältö<br />
<strong>Savo</strong><br />
<strong>Sinuksi</strong><br />
1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
tiedotuslehti<br />
Päätoimittaja:<br />
Antti Mykkänen,<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Toimitussihteeri ja toimittaja:<br />
Ilpo Lommi, Itäfax Oy<br />
Toimitus:<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Sepänkatu 1, PL 247,<br />
70101 Kuopio<br />
Puh. (017) 550 1400<br />
Fax (017) 550 1428 tai<br />
262 5090<br />
Taitto ja painopaikka:<br />
Kuopion Liikekirjapaino Oy<br />
Kuopio <strong>2003</strong><br />
ISSN 1238-5514<br />
Pääkirjoitus: Antti Mykkänen:<br />
Hallituksen ja maakunnan eväät ovat pöydässä .................................. 3<br />
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki:<br />
Aluepolitiikka on hallituksen painopistealoja .......................................... 4<br />
Maakunnan kehittämiseen yli 1,5 mrd euroa v. <strong>2003</strong>-2006 ............... 6<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n palvelumalli on valmistelussa .......................................... 9<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n valtuuskunnan seminaari eduskunnassa 9.9.<strong>2003</strong> .. 10<br />
Kuopion seudun maakuntakaavatyö etenee aikataulussaan ............ 11<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaava on vahvistettu.............................. 14<br />
Tavoite 1 -ohjelmalla on huomattavaa merkitystä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle ................................................................................................ 15<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma on puolivälin syynissä ...................... 16<br />
Maakunnan yhteistyöasiakirja 2004:ssa uudistuksia........................... 16<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman kolmas tukihakukierros<br />
päättyy 30.9. <strong>2003</strong>.......................................................................................... 17<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n EU-rahoittajien edustajat Portugalissa ....................... 18<br />
Viitostie ja kansallisväylä uusien haasteiden edessä............................ 19<br />
Einari Vidgren ja Johanna Rusanen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
Maineenrakentajiksi ....................................................................................... 20<br />
P-<strong>Savo</strong>n kuntajohdolle ja maakunnan vaikuttajille<br />
viestintäkoulutusta......................................................................................... 21<br />
Johanna Rusasen valovoima valaisee kotimaakuntaakin................... 22<br />
Einari Vidgrenin esimerkki viitoittaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
elinkeinoelämää .............................................................................................. 23<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien talous koheni tuntuvasti v. 2002 .................. 24<br />
Kuntataloutta uhkaa mittava alijäämäloukku....................................... 26<br />
Laajakaistayhteydet <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on tarjouskilpailulla....................... 28<br />
Ict-klusterin osaamisalueet määritelty .................................................... 28<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailutulo ylsi 200 milj. euroon ............................... 29<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuriyritysten ja työllisten määrä on<br />
odotettua suurempi ....................................................................................... 30<br />
Ohjaako hyvinvointipalvelujen kehittämistä<br />
raha, arvot vai teknologia .......................................................................... 31<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitolla työntäyteinen vuosi ............................................. 32<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2004.......... 33<br />
Syyskauden kokouspäiviä ............................................................................. 33<br />
Juhani Pirskaselle Ansioristi ......................................................................... 33<br />
Yhteishenki kohosi <strong>Savo</strong> Seilaa -risteilyllä.............................................. 34<br />
Tietoa asumisen uusista haasteista kunnille .......................................... 36<br />
Nimityksiä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa:<br />
Eija Susitaival ja Pirkko Markkanen .......................................................... 37<br />
Väätäisen ”Junnu” lähti oloneuvokseksi .................................................. 38<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hanke Työ&Elämä-messujen<br />
yhteistyökumppanina .................................................................................... 38<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton henkilöstö ................................................................. 39<br />
2
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Pääkirjoitus<br />
Hallituksen ja maakunnan<br />
eväät ovat pöydässä<br />
Maan hallitus on päässyt työnsä alkuun.<br />
Liikkeelle lähtöä voi arvioida<br />
hallitusohjelman budjettilinjausten<br />
perusteella. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n näkökulmasta<br />
reilun 50 sivun ”hallitusluntta”<br />
sisältää useita myönteisiä avauksia<br />
ja mahdollisuuksia. Kuntapolitiikka<br />
ja kunnallistalouden linjaukset<br />
ovat hyvin lähellä, mitä <strong>Savo</strong>ssa on<br />
ajateltu. Toimintojen rahoituspohja<br />
on luvattu turvata ja siihen liittyvä<br />
järjestelmä arvioida kokonaisuudessaan<br />
v. 2005 mennessä. Kuntakenttämme<br />
pitkään vaatima peruspalveluohjelma<br />
ja siihen liittyvä peruspalvelubudjetti<br />
on myös kirjattu hallitusohjelmaan.<br />
Kaikessa myllerryksessä kuntien kannalta<br />
on keskeistä pitkäjänteisyys ja<br />
vakaus. Peruspalvelut ovat nimensä<br />
mukaisesti niin tärkeitä, että niiden<br />
rahoitusperusta ei voi horjua. Vuosien<br />
ja eri hallitusten kokemusten perusteella<br />
saavutuksena voidaan pitää<br />
jo sitä, jos kuntien taloudellinen lisärasitus<br />
ei kasva.<br />
Aluepolitiikan perustavoite, muuttoliikkeen<br />
ja väestörakenteen tasapainottaminen<br />
sekä palvelurakenteen<br />
turvaaminen koko maassa, on maakuntamme<br />
kannalta ydinasia. Hallitusohjelmassa<br />
kuvatut keinot luovat<br />
tälle työlle puitteet.<br />
Edunajamisen näkökulmasta keskeisin<br />
tavoite on, että maakuntamme on<br />
vuoden 2006 jälkeen edelleen merkittävimpien<br />
Euroopan unionin rakennetukien<br />
piirissä. Näin sen vuoksi,<br />
että kansalliseen aluepolitiikkaan<br />
ei ole näköpiirissä niin suuria eurolisäyksiä,<br />
että ne kykenisivät korvaamaan<br />
unionin rakennerahastojen<br />
tuen. Tässä asiassa hallitus on oikeilla<br />
linjoilla. Ei ole luovuttamisen vaan<br />
politiikan jämäköittämisen aika.<br />
Perustan menestykselle luovat avoimessa<br />
taloudessa pärjäävä yritystoiminta<br />
ja osaamisen vahvistaminen.<br />
Tämä on resepti, johon edelleen uskomme.<br />
Suoria yritystukia tarvitaan<br />
edelleen – vahvemmin kuin mitä hallitusohjelmassa<br />
kerrotaan. Osaamisen<br />
puolella tiedeyhteisöämme on rajusti<br />
vahvistettava. Vain siten saamme<br />
sellaista vetovoimaa, joka puree pidemmällä<br />
aikajanalla.<br />
Tästä on hyvä esimerkki naapurista,<br />
Keski-Suomesta. Viime vuosikymmenellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta väheni 10 000<br />
työpaikkaa ja ihmistä enemmän kuin<br />
Keski-Suomesta. Suurin yksittäinen<br />
selittävä tekijä Keski-Suomen myönteisessä<br />
kehityksessä on ollut vahvan<br />
yritystoiminnan ja Jyväskylän yliopiston<br />
yhteisvaikutus.<br />
Maakuntaohjelma on hyväksytty. Se<br />
on ensimmäinen laatuaan. Lukuisten<br />
tahojen toive on ollut, että ohjelmatyötä<br />
voidaan yksinkertaistaa. Maakuntaohjelma<br />
on tähän osaltaan vastaus.<br />
Siihen on koottu kaikki <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n keskeinen kehittämisen sisältö<br />
ja merkittävimmät hankkeet vuoteen<br />
2006 ulottuen.<br />
Maakunnan sisäinen painotus on selvä:<br />
yritystoiminta ja osaaminen. Yli<br />
1,5 miljardin euron kokonaispotista<br />
vajaa puolet suunnataan yritystoimintaan.<br />
Osaamisen ja työvoiman<br />
osuus on 30 ja infran 13 %.<br />
Eurot eivät yksin tee tässäkään asiassa<br />
autuaaksi. Itse kehittämispolitiikan<br />
on oltava nohevaa. Lähtökohdat<br />
meillä ovat hyvät. Tavoite 1 -ohjelman<br />
ulkopuoliset arvioitsijat antavat<br />
tästä osviittaa. Maakunnastamme<br />
todetaan, että olemme saaneet koottua<br />
kehittämisen systemaattisesti<br />
yhteisen strategisen sateenvarjon alle.<br />
Näin on saatu aikaiseksi suuria hankkeita,<br />
joille ei ilman tätä laaja-alaista<br />
yhteistyötä olisi ollut edellytyksiä.<br />
Näin on viisasta menetellä myös jatkossa.<br />
Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan<br />
kehittäminen ei tunne aluerajoja.<br />
Aloitettua klusterityötä on edelleen<br />
terästettävä. Aluetaloutemme veturit,<br />
pohjoissavolaiset yritykset eivät<br />
kehity hallinnollisilla päätöksillä tai<br />
hallinnollisten rajojen mukaan. Niiden<br />
on voitava vahvistua avoimessa taloudessa<br />
pärjääviksi yrityksiksi oman<br />
toimintalogiikkansa ja -mallinsa mukaisesti.<br />
Liian ahtaat aluerajaukset<br />
ovat pikemminkin este kehittymiselle<br />
kuin sen vauhdittaja.<br />
Julkiset organisaatiot ovat parhaimmillaan<br />
silloin, kun ne omalla työllään<br />
luovat puitteita terveelle yritystoiminnalle.<br />
Samalla vahvistuu aluetalous<br />
ja palveluille välttämätön rahoitusperusta.<br />
Antti Mykkänen<br />
Maakuntajohtaja<br />
3
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki:<br />
Aluepolitiikka on hallituksen<br />
painopistealoja<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtaja, sisäasiainministeri<br />
ja kansanedustaja<br />
Kari Rajamäki (sdp) kannattaa<br />
vahvaa aluepolitiikkaa EU:n tiivistyvän<br />
integraatiokehityksen vastapainoksi<br />
ja Suomen maantieteellisesti<br />
epätasa-arvoisen kehityksen<br />
kumoamiseksi. Hänen mielestään<br />
Anneli Jäätteenmäen hallituksen<br />
ohjelmasta löytyvät<br />
suunnanmuutokseen hyvät eväät.<br />
-Jatkamme edellisen hallituksen lanseeraamaa<br />
aluekeskusohjelmaa samoin<br />
kuin osaamiskeskusohjelmaa<br />
osittain jopa vahvistaen. Se antaa<br />
toiminnalle jatkuvuutta. Lisäksi seutukuntien<br />
merkitystä nostetaan alueellisessa<br />
kehittämistyössä, koska niiden<br />
merkitys mm. kunnallisessa palvelutuotannossa,<br />
elinkeinopolitiikassa<br />
sekä kaavoitusjärjestelyissä on kasvussa.<br />
Hallitus tekee kaikkensa, jotta<br />
Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen tavoite 1 -<br />
ohjelman alueet säilyvät EU:n korkeimpien<br />
aluekehitystukien saajina<br />
nykyisen rakennerahastokauden päätyttyäkin<br />
eli v. 2006 jälkeen. Meidän<br />
on saatava EU:n päättäjät ymmärtämään<br />
Itä-Suomen syrjäisyyden ja rakenteellisten<br />
ongelmien, mm. yhä liian<br />
suuren työttömyyden, muuttotappioiden<br />
sekä väestön ikääntymisen ja<br />
sairastavuuden aiheuttamat haitat,<br />
korostaa Rajamäki.<br />
Hän muistuttaa, että EU:n aluepolitiikan<br />
merkittävyydestä huolimatta<br />
kansallinen aluekehitystoiminta on<br />
Suomelle ensisijaisen tärkeää. Se ei<br />
ole ristiriidassa eikä vaihtoehtona<br />
EU:n tukijärjestelmille vaan päinvastoin<br />
nämä aluekehitystoimet täydentävät<br />
toisiaan. Niistä rahoittavilla<br />
hankkeilla on kehitettävä tasapainoisesti<br />
sekä kaupunki- että maaseutualueita<br />
aluekeskusten toimiessa ”vetureina”.<br />
Keskushallinnossa<br />
alueellistamistalkoot<br />
Kari Rajamäki kertoo keskushallinnon<br />
ryhtyvän hallituskaudella mittaviin<br />
uudistamis- ja kehittämistalkoisiin,<br />
joissa yksi lohko on toimintojen hajasijoittaminen.<br />
-Kevennämme keskushallintoa<br />
sisäasiainministeriössä -<br />
sama koskee muitakin ministeriöitä -<br />
mm. siirtämällä tehtäviä sekä päätösvaltaa<br />
valtion alue- ja paikallishallinnolle.<br />
Asiaa valmistelee sisäasiainministeriössä<br />
työryhmä nopealla aikataululla<br />
mm. ulkomaalaisasioiden,<br />
poliisihallinnon ja tietohallinnon hajasijoittamisen<br />
osalta. Samoin on jatkettava<br />
keskustelua tehtävien ja voimavarojen<br />
jakamisesta kuntien kanssa<br />
tasa-arvoiselta pohjalta. Missään<br />
tapauksessa ei saa lisätä kuntien tehtäviä<br />
ainakaan ilman voimavarojen<br />
vastaavaa kompensaatiota.<br />
-Merkittävä kehittämiskohde keskushallinnossa<br />
on toisaalta poikkihallinnollisen<br />
otteen tiivistäminen yli ministeriörajojen<br />
ja toisaalta ministeriöiden<br />
kasvava vastuu oman strategiansa<br />
luomisessa, mikä koskee aluekehittämistäkin.<br />
Siinä otetaan huomioon<br />
hallinnonalan omien kehittämistavoitteiden<br />
lisäksi valtioneuvoston<br />
laajemmat aluekehittämisen tavoitteet,<br />
maakuntaohjelmat sekä alueelliset<br />
erillisohjelmat. Tällä tavoin lisätään<br />
kehittämislinjausten ja -toimenpiteiden<br />
rahallisten panostusten<br />
vaikuttavuutta.<br />
-Ministeriöiden operatiivisia toimintoja<br />
siirtyy aluetasolle, lähinnä maakuntiin.<br />
Uusi linjaus parantaa mahdollisuuksia<br />
mm. yhteistyön tiivistämiseen<br />
maakunnan <strong>liitto</strong>jen kanssa ja<br />
lujittaa TE-keskusten roolia alueidensa<br />
viestinviejinä keskushallintoon, sanoo<br />
perinteisen <strong>Savo</strong>-Karjalan alueen<br />
ainoa ministeri Kari Rajamäki.<br />
4<br />
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki.<br />
Toiveena vahva ja yhtenäinen<br />
viesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämisessä avainasiana<br />
on hänen mielestään, että<br />
maakunnan liiton johdolla huolehditaan<br />
todella tärkeiden asioiden asettamisesta<br />
tärkeysjärjestykseen ja niiden<br />
viestittämisestä yksituumaisesti<br />
keskushallintoon valtion seuraavien<br />
vuosien budjettia varten. -Tässä asiassa<br />
tarvitaan myös laajaa Itä-Suomen<br />
yhteistyötä ja edunajamista yli<br />
maakuntarajojen. Eikä tulisi kaihtaa<br />
yhteistyön laajentamista naapurialueidenkaan<br />
kuten Kaakkois- ja Keski-<br />
Suomen kanssa yhteisten etujen ollessa<br />
kyseessä.<br />
-Tärkeää on selvittää ja esitellä kehittämistoimien<br />
vaikutukset mm.<br />
työllisyys- ja talousmittareilla. Hallituksen<br />
linja panostaa yrittäjyyteen ja<br />
osaamiseen koituu <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nkin<br />
eduksi, kunhan maakunnassa viritetään<br />
omat toimenpiteet samansuuntaisiksi.<br />
Yrittäjien onnistuneet sukupolvenvaihdokset<br />
ja uusien nuorten<br />
yrittäjien rohkaiseminen ovat nyt
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
elintärkeitä asioita elinvoimaisen tulevaisuuden<br />
turvaamisessa.<br />
-Konkreettisia <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on kohdistuvia<br />
kehityssysäyksiä voisivat olla<br />
mm. VTT:n ja Tekesin resurssien lisääminen<br />
Kuopion seudulle, ammattikorkeakoulun<br />
ja yliopiston voimavarojen<br />
turvaaminen sekä teknillisen<br />
opetuksen laajentaminen. Kuopion<br />
palo- ja pelastusopisto on saamassa<br />
noin 11 milj. euron investointivaltuudet.<br />
Ne tuovat opistolle ja siten Kuopion<br />
seudulle uusia koulutus- ja työpaikkoja,<br />
sanoo sisäisen turvallisuuden<br />
merkitystä niin onnettomuuksien<br />
kuin rikollisuudenkin torjunnassa<br />
tähdentävä Kari Rajamäki.<br />
Hänen mielestään hallituksen linja<br />
nostaa sisäinen turvallisuus ulkoisen<br />
turvallisuuden rinnalle sitä koskevan<br />
laaja-alaisen ohjelman laadinnalla on<br />
perusteltua. Sisäisen turvallisuuden<br />
painotuksien on näyttävä kansalaisille<br />
mm. poliisipalveluiden riittävän hyvänä<br />
paikallisena saatavuutena.<br />
Aluekeskusten vetovoiman ja kehityksen<br />
lisäksi on Rajamäen mukaan<br />
turvattava maaseudun ja sen pääelinkeino<br />
maatalouden toimeentuloedellytykset<br />
EU:n maatalouspoliittisista<br />
linjauksista riippumatta. -Syrjäisen<br />
maaseudun vahvuuksia kuten luomutuotantoa,<br />
erikoistuoteviljelyä, luontomatkailua,<br />
metsätaloutta ja puuenergian<br />
tuotantoa on vahvistettava<br />
eikä infrastruktuuriakaan saa jättää<br />
rämettymään. Tämä koskee niin kulkuneuvo-<br />
kuin tietoliikenneyhteyksiä<br />
sekä vesihuoltoa. Toisaalta ei näissä<br />
asioissa kuntataajamiakaan pidä<br />
unohtaa. Jopa Kuopion kaupungin<br />
vesihuollossa on tekemistä mm. Jänneniemen<br />
pohjavesilaitoksen osalta,<br />
sanoo heti ministerikautensa alussa<br />
moneen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>onkin vaikuttavaan<br />
ratkaisuun ”puumerkkinsä” jo<br />
jättänyt Kari Rajamäki.<br />
Kokemus kantaa hedelmää<br />
Kari Rajamäen mukaan edellisten<br />
kansanedustajakausien valiokuntaedustukset,<br />
mm. valtiovarainvaliokunnan<br />
liikennejaoston puheenjohtajuus<br />
ja muutkin valtakunnalliset,<br />
maakunnalliset ja kunnalliset luottamustehtävät<br />
ovat antaneet hyvän<br />
pohjan ministerityölle.<br />
-Siinä on tietenkin paljon uutta, mutta<br />
asiasisältöjen ja kontaktiverkoston<br />
hallinta vanhalta perustalta on ollut<br />
huomattava etu hyppäämisessä ”nopeasti<br />
liikkuvaan junaan”. Asiat etenevät<br />
kaiken aikaa riippumatta siitä,<br />
mikä hallitus ja kuka ministeri kulloinkin<br />
on vallassa. Sisäasianministeriössä<br />
avautuvat laajat näköalat valtion<br />
alue- ja paikallishallinnon kehittämiseen.<br />
Jatkuvuutta aiempaan työsarkaani<br />
tuo myös jäsenyys viiden ministerin<br />
infratyöryhmässä, joka pohtii<br />
lähivuosien liikennehankkeiden<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
suuntaviivoja ja niiden konkreettista<br />
toteuttamista.<br />
-Lähivuosien ja -vuosikymmenten liikenneyhteydet<br />
ovat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle<br />
elintärkeitä kysymyksiä, koska niissä<br />
piilee useita kehittämisen pullonkauloja.<br />
Maakunnan ja koko Itä-Suomen<br />
kilpailukyky niin yritysten sijoittumisessa<br />
kuin asuin-, opiskelu- ja työpaikkojen<br />
valinnassakin muodostuu mm.<br />
tie- ja rautatieyhteyksien laadukkuudesta<br />
– väestön ammatillista osaamista<br />
vähättelemättä. Nopeat itäradat<br />
-hanke on tältä osin keskeinen unohtamatta<br />
viitostien kehittämistä. Uskon<br />
niiden olevan myötätuulessa hallituskaudella,<br />
mutta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa kannattaa<br />
silti kehitellä uusia kilpailukykyisiä<br />
rahoitusmalleja sekä toteuttamistapoja<br />
liikennehankkeille. Nyt on<br />
pioneerirohkeudella mahdollisuus<br />
saada infrahankkeissa kilpailuetua<br />
muihin alueisiin verrattuna, rohkaisee<br />
Rajamäki.<br />
Aktiivinen yhteydenpito<br />
toiveena<br />
Hän suosittaa pohjoissavolaisille<br />
muutoinkin aktiivista yhteydenpitoa<br />
valtion keskushallintoon ja lupaa olla<br />
itse edelleen ensimmäisten joukossa<br />
kuulolla <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta ja koko Itä-<br />
Suomesta tuleville näkemyksille.<br />
-Ministerikin on edelleen kansan<br />
edustaja. Luonnollisesti kotimaakunnan<br />
asiat ovat valtakunnallisesta tehtäväkentästä<br />
huolimatta sydäntä ja<br />
ajatuksia lähinnä – nurkkakuntaisuuteen<br />
toki sortumatta, sanoo pitkän<br />
poliittisen uransa kiireisempään kesään<br />
varautuva Kari Rajamäki.<br />
Kari Rajamäki pitää erittäin tärkeänä, että Kuopion palo- ja pelastusopisto on saamassa<br />
määrärahat huomattavaan laajennusinvestointiinsa, mikä ajan mittaan lisää<br />
sekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n että koko maankin pelastusalan ammattitaitoa.<br />
Suvikuukausiin mahtunee jokunen<br />
lomapäivä, mutta esimerkiksi juhannusvapaa<br />
päättyy heti seuraavaan<br />
arkipäivään. Silloin Kari Rajamäki<br />
kiertää Kuopion seudulla savolaisperäisten<br />
ministerikollegoidensa, liikenne-<br />
ja viestintäministeri Leena Luhtasen<br />
sekä opetusministeri Tuula<br />
Haataisen kanssa perehtymässä ajankohtaisiin<br />
aiheisiin ja kuulemassa<br />
päättäjien, vaikuttajien sekä muiden<br />
kansalaisten näkemyksiä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton vieraana.<br />
Ilpo Lommi<br />
5
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelma on elinkeinopainotteinen<br />
Maakunnan kehittämiseen<br />
yli 1,5 mrd euroa v. <strong>2003</strong>–2006<br />
Uuden maakuntaohjelman kautta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on v. <strong>2003</strong>–2006<br />
koordinoituva ja kanavoituva rahoituspotti<br />
yltää yhteensä 1 528<br />
milj. euroon. Rahoituksesta eniten<br />
on kaavailtu kohdentuvan yritystoiminnan<br />
ja elinkeinojen kehittämiseen,<br />
yhteensä 677,3 milj. euroa<br />
eli runsaat 45 %. Siitä vajaa kolmannes<br />
suuntautuu maaseudun<br />
elinkeinojen kehittämiseen.<br />
Osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseen<br />
menee 460,9 milj. euroa (30,2<br />
%), hyvinvoinnin vahvistamiseen<br />
171,7 milj. euroa (11,3 %) ja maakunnan<br />
perusrakenteen, saavutettavuuden<br />
sekä ympäristön kehittämiseen<br />
218,1 milj. euroa (14,3 %). Lisäksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on tulee julkista<br />
rahoitusta mm. kuntien valtionosuuksissa,<br />
suurissa yksittäisissä liikenneväylähankkeissa<br />
ja yksityisten<br />
kansalaisten tulonsiirroissa kuten<br />
eläkkeissä ja erilaisissa avustuksissa.<br />
Maakuntaohjelman rahoituksesta<br />
839,5 milj. euroa eli reilusti puolet<br />
tulee valtion budjettivaroista. Yksityiset<br />
tahot kuten yritykset rahoittavat<br />
366,8 ja kunnat 111,2 milj. euroa. EUtuista<br />
ja niiden kansallisista vastinrahoista<br />
tulee yhteensä 210,4 milj.<br />
euroa, mistä EU:n tukia on 114,1 miljoonaa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on v. <strong>2003</strong>–2006 kanavoituva<br />
rahoituspotti kehittyy maakuntaohjelman<br />
perusteella nousujohteisesti,<br />
sillä se kohoaa tämän vuoden<br />
296,0 milj. eurosta ensi vuonna<br />
354,0:een ja seuraavina vuosina 360,9<br />
sekä 373,1 milj. euroon.<br />
Voimakkaimmat kasvuodotukset kohdistuvat<br />
liikenne- ja viestintäministeriön<br />
sekä kauppa- ja teollisuusministeriön<br />
budjettirahoitukseen. Suurimpien<br />
rahavirtojen arvioidaan kanavoituvan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on liikenneja<br />
viestintäministeriöstä, noin 230,0<br />
milj. euroa. Ympäristöministeriöstä<br />
tuleva rahoitus arvioidaan 169,3, työministeriön<br />
rahoitus 163,2 sekä kauppa-<br />
ja teollisuusministeriön rahoitus<br />
160,8 milj. euroksi. Maa- ja metsätalousministeriön<br />
rahoitus on 77,3, sisäasiainministeriön<br />
48,0, opetusministeriön<br />
44,6 sekä sosiaali- ja terveysministeriön<br />
11,4 milj. euroa.<br />
Maakuntaohjelmassa<br />
haasteelliset tavoitteet<br />
Maakuntasuunnitelmasta johdetut<br />
tavoitteet maakuntaohjelmalle ovat<br />
v. 2006 loppuun mennessä mm:<br />
• investointien kasvu n. 1 mrd. euroon<br />
(v. 2002: 0,76 mrd) eli investointiasteen<br />
nousu 22,4 %:iin alue-<br />
BKT:sta.<br />
• väestön vähenemisen hidastuminen<br />
ja pysyminen 249 000:ssä ( n. -3 000<br />
v. 2002 verrattuna).<br />
• työpaikkojen määrän kasvaminen<br />
105 000:een (v. 2002: 101 500)<br />
• työttömyysasteen supistuminen<br />
8,4 %:iin (v. 2002: 12,5 %).<br />
• työllisyysasteen (15–64 -vuotiaiden<br />
työllisten osuus koko työvoimasta)<br />
nousu 63,9 %:iin (v. 2002: 61,4 %).<br />
• alueellisen BKT:n kasvu noin 4,5<br />
mrd. euroon (v. 2002: 3,9 mrd. euroa).<br />
Maakuntaohjelmassa korostetaan,<br />
että työvoiman tarjontaan on odotettavissa<br />
raju muutos kuluvan vuosikymmenen<br />
lopulla ja etenkin v. 2010<br />
jälkeen suurten ikäluokkien siirtyessä<br />
eläkkeelle. Tähän on varauduttava<br />
jo maakuntaohjelman toteutuskaudella<br />
<strong>2003</strong>–2006.<br />
Seutukuntien kehittämisestä todetaan<br />
maakuntaohjelmassa, että Kuopion<br />
seudulla on erityisasema maakunnan<br />
veturina ja sen kilpailukyvyn<br />
parantaminen on tärkeää koko maakunnan<br />
kehitykselle. Lisäksi korostetaan,<br />
että Kuopion seudun myönteisen<br />
kehityksen on heijastuttava koko<br />
maakuntaan. Niin Kuopion seutukunnan<br />
kuin koko maakunnankin kannalta<br />
strategisessa asemassa ovat erityisesti<br />
Kuopion yliopisto ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
ammattikorkeakoulu.<br />
Kehittämisen painopisteitä ja<br />
keskeisiä hankkeita<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton kehittämisjohtaja Henrik Rissanen (vas), maakuntajohtaja Antti<br />
Mykkänen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi ja varapuheenjohtaja<br />
Marja Kivinen kertoivat maakuntaohjelman sisällöstä ja syntyvaiheista.<br />
Maakuntaohjelman toimintalinjoittaisessa<br />
tarkastelussa käsitellään kehittämisen<br />
painopisteitä sekä keskei-<br />
6
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen<br />
tutkimusasema, maatalouden <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
tutkimusasema Maaningalla,<br />
ELO-elintarvikeverkosto, Hevostietokeskus<br />
sekä Ylä-<strong>Savo</strong>n hevosharrastus-<br />
ja valmennuskeskus. Myös<br />
puuteknologian kehittämiseen, uudistuvien<br />
energialähteiden käytön<br />
edistämiseen ja kylien omaehtoiseen<br />
kehittämistoimintaan panostetaan<br />
maakuntaohjelmassa. Perusmaatalouden<br />
kehittämisessä lisätään lähiruoan<br />
käyttöä. Samoin paikallisia ja<br />
seudullisia jatkojalostus- sekä markkinointiyhteistyöverkostoja<br />
kehitetään.<br />
Matkailu on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n yksi potentiaalisista kasvutoimialoista ja siinä kävijämääriään<br />
samoin kuin majoituspaikkojaan vuosi vuodelta lisäävän Nilsiän Tahkon<br />
merkitys on keskeinen.<br />
simpiä hankkeita. Yritystoiminnan ja<br />
elinkeinojen kehittämisessä korostetaan<br />
varsinkin yritysten suoran ja välillisen<br />
tuen merkitystä kilpailukykyisten<br />
toiminta- ja kehittymisedellytysten<br />
takaamisessa. Investoinneissa on<br />
tarvetta yritysten toimitilojen rakentamiseen.<br />
Samoin tärkeää on ammattihenkilöstön<br />
osaamistason nostaminen<br />
ja uudistaminen kansainvälisen<br />
kilpailun edellyttämälle tasolle. Lisäksi<br />
tähdennetään yrittäjien ja maakunnan<br />
muiden toimijoiden yhteistyön<br />
vahvistamista.<br />
Kuopion yliopistolla on strateginen merkitys<br />
maakunnan positiiviselle kehitykselle.<br />
Maakuntaohjelman ydinstrategiassa<br />
todetaan, että “elinkeinoelämää ja sen<br />
toimintaedellytyksiä kehitetään,<br />
osaamistasoa nostetaan ja osaavan<br />
työvoiman tarjontaa varmistetaan.<br />
Näin turvataan elämisen laatua, hyvinvointipalveluja<br />
ja infrastruktuurin<br />
kehittämistä sekä estetään syrjäytymistä<br />
kestävän kehityksen periaatteita<br />
noudattaen.” Tämäkin kertoo maakuntaohjelman<br />
elinkeinomyönteisyydestä.<br />
Keskeisiä hankkeita on kirjattu parikymmentä.<br />
Niihin kuuluvat matkailuelinkeinoihin<br />
liittyen Nilsiän Tahkon,<br />
Iisalmen Runnin, Tervon Lohimaan,<br />
Kuopion Puijon ja Rauhalahden<br />
sekä Rautavaaran Metsäkartanon<br />
kehittäminen. Hankeluettelossa ovat<br />
myös Suonenjoen yrityspuisto Futurian<br />
kehittäminen Sisä-<strong>Savo</strong>n verkostohautomokokonaisuutena,<br />
Iisalmen<br />
ympäristöyrityspuiston kehittäminen,<br />
Varkauden korkean teknologian keskittymä,<br />
teknillisen koulutuksen käynnistyminen<br />
Kuopion yliopistossa Oulun<br />
yliopiston osana samoin kuin<br />
VTT:n ja Tekesin palvelujen vahvistaminen<br />
maakunnassa. Tavoitteena on<br />
valtakunnallisen sensoriteknologiaohjelman<br />
käynnistäminen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
Tekesin ja ao. yritysten rahoittamana<br />
niin, että jatkossa sitä on laajennettava<br />
lääkekehityksen ja terveydenhuollon<br />
teknologian aloille.<br />
Maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisen<br />
keskeisiin hankkeisiin lukeutuvat<br />
mm. Maito-<strong>Savo</strong>, Sisä-<strong>Savo</strong>n<br />
marjaosaamiskeskittymä, kalatietokeskus,<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammattikorkeakoulun<br />
Eläinkeskus Ylä-<strong>Savo</strong>ssa,<br />
Osaamisen ja työllisyyden vahvistamisessa<br />
keskeisimpiin hankkeisiin<br />
kuuluvat mm. tohtoritasoisen työvoiman<br />
turvaaminen maakunnassa sekä<br />
teknillisen koulutuksen käynnistäminen<br />
Oulun yliopiston osana, homekoulujen<br />
peruskorjaukset sekä vaihtoehtoisten<br />
oppimismenetelmien kehittäminen.<br />
Syrjäytymisen torjunnassa<br />
ja työvoiman saatavuuden turvaamisessa<br />
keskeisiä hankkeita ovat<br />
ikääntyvän henkilöstön ammattiosaamisen<br />
vahvistaminen, nuorten<br />
työttömyyden poistaminen ja työssä<br />
jaksamisen vahvistaminen.<br />
Hyvinvoinnin vahvistamisessa painopisteinä<br />
ovat ongelmien ennaltaehkäisyssä<br />
lapset ja nuoret sekä toisaalta<br />
ikääntyvän väestön omatoimisuuden<br />
lisääminen ja uuden teknologian sekä<br />
toimintamallien käyttöönotto. Keskeisiä<br />
hankkeita ovat mm. Terve Kuopio<br />
-ohjelma, WellTeknia, MediTeknia,<br />
hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä<br />
kuntayhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
esimerkiksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
teettämän palvelutuotantomalliselvityksen<br />
pohjalta.<br />
Asumisasioissa huomiota kiinnitetään<br />
asuntokannan esteettömyyden parantamiseen,<br />
korjausrakentamisen<br />
edistämiseen ja asuntovarauman<br />
hyödyntämiseen. Maakunnan infrastruktuurin<br />
ja yhteyksien kehittämisellä<br />
on maakuntaohjelmassa mittava<br />
osuus. Keskeisimmiksi hankkeiksi<br />
on kirjattu maakuntahallituksen hyväksymässä<br />
versiossa VT 5:n parantaminen<br />
välillä Päiväranta-Vuorela,<br />
Siilinjärvi-Pöljä ja Leppävirta-Vehmasmäki<br />
sekä VT 17:n parantaminen<br />
7
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Maakuntaohjelma on vuoteen 2020<br />
ulottuvan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelman<br />
tavoitteisiin ja strategiaan<br />
pohjautuva lähivuosien konkreettinen<br />
toimintaohjelma. Sen ja<br />
kehitysvaroja maakunnassa ohjaavan<br />
toteuttamissuunnitelman perusteella<br />
valikoituvat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n merkittävimmät<br />
hankkeet. Maakuntaohjelma<br />
sisältää useita kymmeniä keskeisiä<br />
hankkeita, jotka on seulottu mm.<br />
seutukuntakierroksilla ja kommenteista<br />
saaduista hanke-ehdotuksista.<br />
Maakuntaohjelmaan sisällytettäviä<br />
keskeisiä hankkeita ei ole asetettu<br />
tärkeys- ja toteuttamisjärjestykseen,<br />
koska ne eivät yleensä kilpaile keskenään.<br />
Lisäksi maakuntaohjelmalla<br />
vaikutetaan valtionhallinnon <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>a koskevaan budjettirahoitukseen<br />
ja muihinkin keskushallinnon<br />
aluepoliittisiin ratkaisuihin.<br />
<strong>Savo</strong>nradan liikennöinnin nopeuttaminen on edelleen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liikenteen kehittämishankkeiden<br />
kärkisijalla.<br />
Vartiala-Riistavesi -välillä. Vaajasalon<br />
sillan kaavoitukseen varaudutaan v.<br />
2006 jälkeen. <strong>Savo</strong>nradan liikennöintinopeuden<br />
nostaminen on maakuntaohjelman<br />
keskeisimpiä infrahankkeita.<br />
Myös Kuopion lentoaseman järviterminaalin<br />
rakentaminen ja Päijänne-Saimaa<br />
-kanavan toteutus – jos<br />
hanke todetaan kannattavaksi ja sille<br />
järjestyy rahoitus – kuuluvat maakuntaohjelman<br />
hankkeisiin. Laajakaistaisten<br />
tietoliikenneyhteyksien<br />
nopeuden lisääminen ja laadun parantaminen<br />
sekä kirjastojen ja koulujen<br />
tietoyhteiskuntapalvelujen kehittäminen<br />
ovat keskeisten infrahankkeiden<br />
listassa. Valtuusto hyväksyi<br />
pontena ehdotuksen valtion taloudellisesta<br />
osallistumisesta maaseudun<br />
tietoverkkojen kehittämiseen.<br />
Ympäristön kehittämisen painopisteissä<br />
korostetaan mm. vesihuollon<br />
parantamista, jätevedenpuhdistuksen<br />
tehostamista, vesistöjen tilan seuraamista,<br />
monia pohjoissavolaisia kuntia<br />
koskevaa pilaantuneiden maa-alueiden<br />
kunnostusta ja rakentamisessa<br />
käytettävien mineraaliraaka-aineiden<br />
suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista<br />
käyttöä.<br />
Lausunnoista runsaasti<br />
muutoksia<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelma<br />
<strong>2003</strong>–2006 läpäisi toukokuussa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton maakuntahallituksen<br />
yksimielisesti vähillä muutoksilla.<br />
Ennen maakuntahallituksen käsittelyä<br />
maakuntaohjelmaan oli tehty<br />
noin sata muutosta ja lisäystä lausuntokierroksella<br />
saaduista 165 huomautuksesta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntavaltuusto<br />
hyväksyi maakuntaohjelman<br />
muutamin muutoksin kokouksessaan<br />
9.6.<strong>2003</strong>. Maakuntavaltuustossa<br />
äänestettiin ohjelman pöydällepanosta<br />
ensi syksyyn, mutta<br />
käsittelyn jatkaminen voitti äänin 51–<br />
6. Jatkossa maakuntaohjelmaan perustuvaa<br />
toteuttamissuunnitelmaa<br />
valmistellaan niin, että se tullee 1.<br />
syyskuuta <strong>2003</strong> <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnan<br />
yhteistyöryhmän käsittelyyn<br />
ja rahoitusta kanavoivien valtion<br />
aluehallintoviranomaisten sekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton päätettäväksi.<br />
Maakuntaohjelmaa on valmisteltu<br />
noin vuoden laajana yhteistyönä mm.<br />
aluehallintoviranomaisten, seutujen ja<br />
kuntien sekä elinkeinoasiantuntijaryhmien<br />
kanssa. Maakuntaohjelman luonnoksesta<br />
on pyydetty sidostahoilta<br />
kahdesti kommentteja ja lausuntoja.<br />
Mikä maakuntaohjelma on<br />
Maakuntaohjelma sovittaa yhteen<br />
maakunnan monia teema- ja erillisohjelmia.<br />
Siihen kuuluvat mm. tavoite<br />
1 -ohjelman ja aluekeskus- sekä osaamiskeskusohjelmien<br />
lisäksi alueelliset<br />
maaseudun kehittämisohjelmat ja<br />
niiden toimintaryhmät kuten Kalakukko<br />
ry, Mansikka ry ja Ylä-<strong>Savo</strong>n<br />
Veturi ry. Varsinkin maakuntaohjelman<br />
ja aluekeskusohjelmien välillä on<br />
kiinteä yhteys.<br />
Toteuttamissuunnitelma<br />
syksyksi<br />
Maakuntaohjelma on voimassa ainakin<br />
v. 2006 loppuun mutta mahdollisesti<br />
vielä seuraavanakin vuotena,<br />
koska uusi maakuntaohjelma 2007-<br />
2010 laaditaan vasta seuraavan maakuntavaltuustokauden<br />
puolivälissä.<br />
Toteuttamissuunnitelma laaditaan<br />
vuosittain. Ensimmäinen toteuttamissuunnitelma<br />
on kuitenkin voimassa<br />
poikkeuksellisesti v. <strong>2003</strong>–2004.<br />
Maakuntaohjelman toteutukselle antaa<br />
lupauksia paremmasta tulevaisuudesta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n myönteinen kehitys<br />
v. 2001–2002. Eroa koko maan<br />
keskiarvoon on kiritty jonkin verran<br />
kiinni mm. työpaikoissa ja työllisyydessä.<br />
Elinkeinorakenteen uudistuminen<br />
ja jalostusarvon kohoaminen ovat<br />
kohentaneet maakunnan talouden<br />
kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Vaikuttavimmaksi<br />
yksittäiseksi kehittämisvälineeksi<br />
on osoittautunut yritysten<br />
kehittämistuki. Elinkeinojen kehittäminen<br />
perustuu ensisijaisesti valittujen<br />
pääklustereiden kehittämiseen<br />
menestystuoteajattelun pohjalta.<br />
Ilpo Lommi<br />
8
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n palvelumalli<br />
on valmistelussa<br />
Keväällä <strong>2003</strong> käynnistynyt <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
palvelumallihankkeen<br />
valmistelu on edennyt vauhdikkaasti.<br />
Hankkeen konsultti, Yritystaito<br />
Oy:n toimitusjohtaja Ilkka<br />
Ronkainen on kuullut kaikkia <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kuntia täydennettynä<br />
Etelä-<strong>Savo</strong>on kuuluvilla Heinäveden<br />
ja Joroisten kunnilla. Niinikään<br />
hankkeeseen liittyvät teemaseminaarit<br />
ovat käynnistyneet. Tavoitteena<br />
on, että ensimmäiset versiot<br />
kokonaismallista saadaan keskusteluun<br />
vuoden <strong>2003</strong> syyskuussa<br />
ja loppuraportti on valmis helmikuun<br />
2004 loppuun mennessä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n palvelumallihankkeen<br />
tavoitteena on luoda uusi kunta/kuntarypäs/seutukunta/maakunta<br />
-työnjakoon<br />
perustuva toteuttamiskelpoinen<br />
palvelumalli, joka kattaa kaikki<br />
kunnalliset toimialat sekä osittain<br />
myös valtion ja elinkeinoelämän palveluja.<br />
Onnistuessaan hanke tuottaa<br />
ennakkoluulottomia palvelurakennevaihtoehtoja.<br />
Sillä selviävät, mitkä<br />
palvelut selkeästi sopivat kuntatasolla<br />
tuotettaviksi, mitkä taas kuntapari-,<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n palvelumallihankkeen<br />
konsultti Ilkka Ronkainen.<br />
kuntarypäs- tai seutukunta/-maakuntatasoisesti.<br />
Samalla arvioidaan,<br />
mitkä toiminnot soveltuvat yhtiöitettäviksi<br />
ja mitkä voidaan hoitaa ostopalveluina<br />
tai soveltamalla tilaaja/<br />
tuottajamallia. Viime kädessä tavoitteena<br />
on turvata kunnalliset palvelut<br />
tarkoituksenmukaisesti, kustannustehokkaasti<br />
sekä asiakaslähtöisesti<br />
hallinnollisia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä<br />
karsien.<br />
Lähtökohtana kuntalaistarpeet<br />
ja palveluprosessit<br />
Toimeksianto hankkeeseen tuli <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liitolle sen omistajakunnilta<br />
ja maakuntavaltuustolta. Hankkeeseen<br />
asetettiin toimeksiannossa eräitä<br />
reunaehtoja. Sen lähtökohtana on<br />
oltava kuntalaisten tarpeet ja palveluprosessit.<br />
Kuntayhteistyön tulee<br />
toteutua lähipalveluperiaatteella eli<br />
kuntalaisten päivittäin tarvitsemat<br />
palvelut on löydyttävä läheltä ja niiden<br />
on oltava kaikkien saavutettavissa.<br />
Niinikään hankkeen valmistelussa<br />
on edettävä kuntalähtöisesti ja kuntien<br />
itsehallintoa kunnioittaen. Hanke<br />
ei kilpaile eri seuduilla jo käynnissä<br />
olevien yhteistyösuunnitelmien ja<br />
toimivien yhteistyömuotojen kanssa.<br />
Päällekkäistä selvitystyötä vireillä olevien<br />
selvitysten kanssa ei tehdä.<br />
Palvelumallin selvitystyö sisältää nykytilan<br />
kuvauksen, kehittämissuunnitelman<br />
toimenpide-ehdotuksineen,<br />
vaihtoehtoisia laskelmia ja toiminnallisia<br />
arviointeja eri palvelumallien<br />
vaihtoehdoista, arviot demokratian<br />
toteutumisesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista<br />
eri vaihtoehdoissa,<br />
kartoituksen mahdollisista<br />
yhteistyön esteistä ja lainsäädännön<br />
asettamista rajoituksista kehittämistyölle.<br />
Ohjausryhmänä hankkeessa toimii<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallitus.<br />
Johtoryhmä on koottu seutujen<br />
kunnan- ja kaupunginjohtajista<br />
puheenjohtajana maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen ja asiantuntijajäsenenä<br />
professori Vuokko Niiranen<br />
Kuopion yliopistosta. Maakuntahallitus<br />
on varannut maakunnan kehittämisrahastosta<br />
hankkeeseen enintään<br />
115 000 euroa.<br />
Kuntakierroksesta alustavia<br />
tuloksia<br />
Yritystaito Oy:n toimitusjohtaja Ilkka<br />
Ronkainen on kiertänyt ja kuullut<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kaikkia sekä Etelä-<strong>Savo</strong>sta<br />
Heinäveden ja Joroisten kuntia.<br />
Oman palvelutasonsa kunnat arvioivat<br />
keskimääräiseksi tai sitä paremmaksi.<br />
Yhtään muita huonompia kuntia<br />
ei palvelutuotannossa ollut. Kuntien<br />
palvelutaso kuitenkin vaihtelee.<br />
Arvio saattaa heijastaa, että kunnissa<br />
ei ole totuttu arvioimaan palvelutasoa<br />
tai haastattelijalle on tuotu esille<br />
vain asioiden hyvät puolet.<br />
Keskeisimpänä kehittämistarpeena<br />
kaikissa kunnissa nähtiin palvelutuotannon<br />
sopeuttaminen väestö- ja<br />
ikärakenteen muutoksiin. Tämä vaatii<br />
kaikkien palvelujen kehittämistä ja<br />
sopeuttamista, mutta erityisesti huomion<br />
kohdentamista lasten ja vanhusten<br />
palveluihin. Esille nousi terveyspalvelujen<br />
tulevaisuus eli mm.<br />
miten lääkäripulaan vastataan ja miten<br />
erikoissairaanhoidon kustannukset<br />
hallitaan. Niinikään ilmeni, että<br />
ostopalvelujen saanti kaupunkikeskusten<br />
ulkopuolella on vaikeaa. Lisäksi<br />
toivottiin lakkautettuja valtion<br />
palveluja takaisin etenkin pieniin<br />
kuntiin.<br />
Ylikunnallisesta palvelutuotannosta<br />
ilmeni, että kunnissa ei ole asetettu<br />
strategisia tavoitteita kuntarajat ylittävälle<br />
palvelutuotannolle. Itsestään<br />
selvänä kuitenkin pidetään, että palvelut<br />
on turvattava omassa kunnassa.<br />
Sen sijaan joka hankkeessa ei tarvita<br />
rahallista voittoa, mikäli eri yhteistyömuotojen<br />
summa on positii-<br />
9
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
vinen. Kuntien työjaolla voidaan turvata<br />
myös erikoisammattilaisten saaminen<br />
seutukunnalle. Toisten kuntien<br />
kustannuksia ei kuitenkaan suostuta<br />
maksamaan. Reunaehtona ylikunnalliselle<br />
palvelutuotannolle on<br />
kuntien säilyminen itsenäisinä ja että<br />
yhteistyö tuo kustannussäästöjä. Lähipalvelujen<br />
on säilyttävä omassa<br />
kunnassa.<br />
Ylikunnallisen palvelutuotannon<br />
haasteet<br />
Ongelmaksi nousee, miten kunnan ja<br />
sen asukkaiden ohjausvaikutus ylikunnallisissa<br />
palveluissa turvataan.<br />
Ylikunnallisen yhteistyön uhkina nähdään<br />
palvelujen keskittyminen keskuksiin<br />
ja kuntalaisten sekä päättäjien<br />
vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen<br />
samalla, kun joudutaan<br />
maksamaan muita laskuja. Yhteistyö<br />
kuitenkin nähdään oikein hoidettuna<br />
mahdolliseksi kaikissa palveluissa.<br />
Haastatteluissa korostui palvelujen<br />
jako lähipalveluihin, joita tarvitaan<br />
päivittäin tai usein sekä toisaalta<br />
paikkaan sitoutumattomiin palveluihin.<br />
Sopimusperusteisuutta pidettiin<br />
ylikunnallisen palvelutuotannon parhaana<br />
järjestämistapana. Uusia byrokratian<br />
tasoja ei saa luoda eikä myöskään<br />
kiinteitä kuntayhtymärakenteita.<br />
Eri kuntien kanssa tulee tehdä<br />
yhteistyötä eri tavoin. Osakeyhtiömallista<br />
esimerkiksi jätehuollossa ja<br />
vesihuollossa on saatu hyviä kokemuksia.<br />
Maakunnan roolit puntarissa<br />
Kuntapäättäjät näkevät maakunnan<br />
kaukaisena. Se mielletään enemmänkin<br />
kehittäjäksi, koordinoijaksi ja edunajajaksi,<br />
jolle ei olla valmiita antamaan<br />
palvelutuotantotehtäviä. Kuitenkin<br />
nähdään, että maakunnallisesti<br />
on tuotettava erityispalveluja, joihin<br />
ei löydy omalta seutukunnalta ns.<br />
kriittistä massaa. Tällaisia toimintoja<br />
ovat mm. velka- ja kuluttajaneuvonta,<br />
maankäytön suunnittelu, palo- ja<br />
pelastustoimi, joukkoliikenne, sairaanhoidon<br />
ohjaus, tutkimus- ja tiedepolitiikka,<br />
kaupunkipolitiikka, kunnalliset<br />
asiantuntijapalvelut, hankinnat<br />
(ostorengas), palvelujen laadun<br />
arviointi sekä perusinfrastruktuurin<br />
Palvelumallihankkeen pilottiseutuna olevan Koillis-<strong>Savo</strong>n edustajat puntaroivat<br />
kunnallisten palvelujen tuottamismahdollisuuksia tulevaisuudessa.<br />
rakentaminen laajakaistan malliin.<br />
Maakuntahallitukselle toivottiin kokopäiväistä<br />
puheenjohtajaa. Niinikään<br />
pidettiin mahdollisena perustaa<br />
maakunnallinen monialainen<br />
kuntayhtymä, joka kattaa erikoissairaanhoidon,<br />
ammatillisen koulutuksen,<br />
ammattikorkeakoulun ja muita<br />
palveluja. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni,<br />
että TE-keskuksen rahojen jako<br />
voisi kuulua maakunnan liitolle, kuten<br />
koko valtion aluehallintokin.<br />
Maakuntien <strong>liitto</strong>jen toiminnan yhdistämistä<br />
pidettiin myös mahdollisena.<br />
Ylikunnallisen palvelutuotannon poliittinen<br />
ohjaus osoittautui vaikeaksi<br />
kysymykseksi, johon ei osattu suoralta<br />
kädeltä vastata. Sopimuspohjaisessa<br />
mallissa ei kuitenkaan tarvita uusia<br />
toimielimiä, vaan ohjaus tapahtuisi<br />
kunkin kunnan kunnanvaltuustoista.<br />
Tutkimus kertoo myös, että monet eri<br />
seudulliset ja maakunnalliset hankkeet<br />
on koordinoitava yhteen, jotta<br />
resursseja ei hukattaisi päällekkäisiin<br />
toimintoihin. Asioissa on edettävä<br />
mieluiten ajan kanssa ja keskittymällä<br />
aluksi muutamaan konkreettiseen<br />
kysymykseen.<br />
Jarmo Muiniekka<br />
Hallintopäällikkö<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
valtuuskunnan<br />
seminaari eduskunnassa<br />
9.9.<strong>2003</strong><br />
Vuonna 2000 perustettu <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n valtuuskunta pitää neljännen<br />
seminaarinsa ja syyskokouksensa<br />
Helsingissä tiistaina<br />
9.9.<strong>2003</strong> klo 9.30. Seminaarin<br />
nimenä on Osaamisen juuret ja<br />
tulevaisuus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa. Seminaaripaikkana<br />
on eduskunnan<br />
auditorio. Tilaisuus on yleisölle<br />
avoin.<br />
Seminaarissa puhuvan professori<br />
Matti Klingen aiheena on kaskikansan<br />
modernisoiminen ja<br />
johtaja Heikki Pitkäsen Ylä-<strong>Savo</strong>n<br />
yritysyhteistyö kouluissa. Ohjelmassa<br />
on mukana taide-esityksiä<br />
sekä kommenttipuheenvuoroja<br />
eri alojen asiantuntijoilta.<br />
Seminaarin puheenjohtajana toimii<br />
valtuuskunnan puheenjohtaja<br />
eduskunnan pääsihteeri Seppo<br />
Tiitinen. Seminaarin kesto on<br />
kaksi tuntia.<br />
Lisätietoa seminaarista antaa valtuuskunnan<br />
sihteeri, viestintäpäällikkö<br />
Kirsi Moisander puh:<br />
(017) 550 1400 ja 040 744 8730.<br />
10
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuopion seudun maakuntakaavatyö<br />
etenee aikataulussaan<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
valmistelua koordinoivan ja<br />
ohjaavan neuvottelukunnan mukaan<br />
valmistelutyö on edennyt<br />
pääpiirteittäin suunnitelmien ja<br />
tavoitevauhdin mukaan. Se etenee<br />
seuraavaksi marras-joulukuussa<br />
<strong>2003</strong> nähtävillä olovaiheeseen<br />
aluerakennevaihtoehtojen<br />
ja niiden vaikutusten osalta.<br />
Kuopion seudun maakuntakaava<br />
koskee Kuopion kaupunkia sekä<br />
Karttulan, Maaningan, Siilinjärven<br />
ja Vehmersalmen kuntia.<br />
Maakuntakaavan valmistelua johtavan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton suunnittelupäällikkö<br />
Paula Qvickin mukaan<br />
periaatteessa kaikkia Kuopion seutukunnassa<br />
asuvia ja toimivia kansalaisia,<br />
yrityksiä ja yhteisöjä koskeva ainakin<br />
30 päivän nähtävillä oloaika on<br />
tärkeää kansanvaltaisuuden toteutumisessa.<br />
-Toivottavasti saamme hyvää<br />
palautetta maakuntakaavan valmisteluun.<br />
Nyt on todellinen mahdollisuus<br />
vaikuttaa kaavatyöhön, korostaa<br />
Qvick.<br />
Hänen mukaansa maakuntakaavan<br />
valmistelu on melkein aikataulussaan,<br />
mutta huolta on voimavarojen<br />
riittävyydestä haastavan valmistumisajankohdan<br />
vuoksi. -Maakuntakaavaluonnos<br />
tulee v. 2004 syksyllä<br />
yleisön ja erityisesti siihen osallisten<br />
nähtäville. Kommenttien pohjalta<br />
laaditaan v. 2005 Kuopion seudun<br />
maakuntakaavaehdotus, joka menee<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallituksen<br />
ja -valtuuston käsittelyyn. Se<br />
käy aiemmin myös Kuopion seudun<br />
neuvottelukunnassa. Maakuntavaltuuston<br />
hyväksyttyä maakuntakaavan<br />
se lähtee ympäristöministeriön<br />
vahvistettavaksi arviolta v. 2005<br />
lopussa.<br />
Voimaan v. 2006–2007<br />
Kuopion seudun maakuntakaava voi<br />
nykyarvioiden mukaan tulla oikeusvaikutteisena<br />
voimaan v. 2006 ja 2007<br />
vaihteessa ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen<br />
jälkeen ja valituksenalaisista<br />
asioista ehkä 1–2 vuotta<br />
myöhemmin korkeimman hallintooikeuden<br />
käsittelyn jälkeen. Paula<br />
Qvick muistuttaa, että yleisö voi ottaa<br />
kantaa maakuntakaavan valmisteluun<br />
mm. sen luonnos- ja ehdotusvaiheissa<br />
v. 2004-2005.<br />
Kuopion kaupungin valitsema konsultti<br />
tekee vaihtoehtoiset liikennejärjestelmien<br />
suunnitelmat ja niiden<br />
vaikutusarviot eri rakennevaihtoehdoille.<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
nähtävillä oloajan jälkeen<br />
menee loppuvuosi <strong>2003</strong> muistutusten<br />
ja muiden palautteiden käsittelyyn.<br />
Niistä kootaan yhteenveto<br />
maakuntakaavatyöryhmälle, neuvottelukunnalle<br />
ja -hallitukselle. Samalla<br />
valmistuu v. 2004 esitys maakuntakaavaluonnoksen<br />
pohjaksi parhaasta<br />
aluerakenneratkaisusta viidestä<br />
eri vaihtoehdosta. Mahdollista<br />
on myös niiden yhdistelmä. Tänä<br />
vuonna tehdään useita selvityksiä<br />
aluerakennevaihtoehdoista ja niiden<br />
vaikutuksista, vähittäiskaupan suuryksiköiden<br />
ja muiden palvelujen seudullisesta<br />
kartoituksesta ja strategiasta,<br />
turvevaroista ja niiden tarpeesta.<br />
Lisäksi tulee erilaisia jatko- ja tarkennusselvityksiä<br />
aiempien vuosien<br />
selvityksistä.<br />
Vuosina 2006-2007 voi käynnistyä<br />
myös koko maakuntaa kattavan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakuntakaavan laatiminen.<br />
Kuopion seudun maakuntakaava<br />
on sen osana mutta sitä voidaan<br />
tarkistaa ja ajantasaistaa vuosikymmenen<br />
vaihteessa arviolta valmistuvan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntakaavan<br />
yhteydessä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton suunnittelupäällikkö<br />
Paula Qvick.<br />
Lähtökohtana positiivinen<br />
väestökehitys<br />
Maakuntakaavan valmistelussa varaudutaan<br />
varovaisen optimistiseen<br />
väestökehitysarvioon, koska asuinalueiden<br />
suunnittelua ei voida tehdä lyhyellä<br />
jänteellä nopeiden muuttoliikkeiden<br />
mukaan. Valmistelu pohjautuu<br />
v. 2030 ulottuvalla aikajänteellä. Tällä<br />
varaudutaan mm. uusiin alueidenkäytöllisiin<br />
avauksiin esimerkiksi Kuopion<br />
kaupungin asukasluvun kasvunäkymien<br />
vuoksi ja ”vesistöhaasteen”<br />
johdosta.<br />
-Kuopion seudun väestömääräennakoinnit<br />
perustuvat alle 1 %:n eli vajaan<br />
900 henkilön vuosikasvuun, mikä<br />
johtaisi v. 2020 noin 134 200:n ja v.<br />
2030 noin 140 000 asukkaan väestöpohjaan.<br />
Kasvuvauhtiarvio on hieman<br />
suurempi kuin Kuopion seudun viimeaikainen<br />
väestökehitys mutta kuitenkin<br />
pienempi kuin mm. Oulun ja<br />
Jyväskylän seutujen 90-luvulla toteu-<br />
11
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
tunut väestökehitys. Maakuntakaavaan<br />
vaikuttaa merkittävästi – yli<br />
kuntarajojen – myös Rissalan lentokenttäalueelle<br />
kaavailtu suuri työssäkäyntialue.<br />
Sorsasalon, Vuorelan, Toivalan<br />
ja lentokentän alueelle on kaavailtu<br />
sijoittuvan nykyisen 2 000 työpaikan<br />
sijasta 4 000–6 000 työpaikkaa<br />
muutamien vuosikymmenten sisällä.<br />
Vastaavasti Etelä-Kuopion<br />
yrityspuistoon mahtuu jopa 7 000<br />
työpaikkaa. Kuopion seudun maakuntakaava<br />
noudattaa tavoitteiden asettelultaan<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma<br />
2020:n Kuopio-keskeisen<br />
vaihtoehdon väestötavoitteita,<br />
muistuttaa Paula Qvick.<br />
Siilinjärvelle<br />
mittavia vaikutuksia<br />
Hänen mukaansa Kuopion seudun<br />
maakuntakaavalla on nykyiseen kaavatilanteeseen<br />
verrattuna suurin vaikutus<br />
Siilinjärvelle, koska siellä on<br />
vain vähän lainvoimaisia osayleiskaavoja.<br />
-Kuopion kaupunki on jo suurelta<br />
osin yleiskaavoitettua. Siellä<br />
maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta<br />
vain muutosvaikutuksen osalta,<br />
mahdollisesti mm. liikenneväyläratkaisuissa.<br />
-Siilinjärven rooli Kuopion seudun<br />
kehityksessä kasvaisi nimenomaan<br />
5-tievaihtoehdossa, jossa on mukana<br />
uutena avauksena Räimän alue.<br />
Räimän kohdalla on jo valmiina<br />
moottoritien eritasoliittymä. Seutuvaihtoehdossa<br />
vaikutukset ulottuvat<br />
myös Maaningalle. Välillisesti ne yltävät<br />
seudun ulkopuolellekin Koillis-<br />
Viitostie on avainasemassa useissa Kuopion<br />
seudun maakuntakaavan aluerakennevaihtoehdoissa.<br />
Erikoistutkija Timo Halme VTT:stä.<br />
<strong>Savo</strong>on mm. Vaajasalon sillan myötä.<br />
Samanlainen vaikutus on ns. Vaajasalo-mallilla.<br />
Näihin kahteen aluerakennevaihtoehtoon<br />
sisältyvä Vaajasalon<br />
sillan rakentaminen olisi mahdollista<br />
aikaisintaan v. 2013–2016, arvioi<br />
Paula Qvick.<br />
Hänen mukaansa kaikkiin rakennevaihtoehtoihin<br />
on sisällytetty Kuopion<br />
Saaristokaupungin vaatimat alueet<br />
ja katuyhteys, koska se on olennaisen<br />
tärkeä Kuopion seudun kehittymiselle<br />
kasvun nopeudesta riippuen<br />
v. 2010 mennessä tai 2010-luvulle<br />
saakka. -Rakennemalleja, niiden vaikutusten<br />
arviointia ja palveluverkkoselvitystä<br />
Kuopion seudulle valmistelee<br />
VTT. Taajamatoimintojen aluevarauksissa<br />
pyritään Kuopion kaupungin<br />
ja koko seudun osalta maakuntakaavaan,<br />
jossa osoitetaan asumiselle<br />
ja muille taajamatoiminnoille v. 2030<br />
ulottuvaan kasvuun varatut alueet.<br />
Kaupunki ja kunnat määrittävät tarkemmin<br />
yleiskaavoituksessaan alueiden<br />
käyttöönoton ja -muodon.<br />
9 mrd euron kustannukset<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Erikoistutkija Timo Halme VTT:n rakennus-<br />
ja yhdyskuntatekniikan osastolta<br />
kertoo, että tässä vaiheessa erot<br />
neljän aluerakennevaihtoehdon kesken<br />
ovat yllättävän pienet, sillä ne<br />
asettuvat 3 %:n haarukkaan. -Yhdyskuntataloudellisiksi<br />
kokonaiskustannuksiksi<br />
v. 2030 mennessä on jokaisessa<br />
rakennevaihtoehdossa arvioitu<br />
noin 9 mrd. euroa. Suurin osa siitä aiheutuu<br />
asuin- ja toimitilojen ja infrastruktuurin<br />
rakentamisesta. Oletuksena<br />
on, että seudun työpaikka- ja väestömäärät<br />
kasvavat toivotusti. Alustava<br />
työpaikkatavoite v. 2030 mennessä<br />
on 63 000, mikä merkitsee<br />
13 000:n lisäystä nykyisestä. Väestön<br />
kasvutavoite v. 2030 mennessä on<br />
140 000 eli 23 000 nykyisestä.<br />
-Näin mittaviin haasteisiin sisältyy<br />
useita epävarmuustekijöitä maailmantaloudellisesta<br />
kehityksestä<br />
maanomistusoloihin. Aluerakennevaihtoehtoja<br />
verrataan VTT:n tutkimuksessa<br />
erityisesti yhdyskuntataloudellisin<br />
ja ekologisin kriteerein mutta<br />
myös sosiaaliset, kulttuurilliset ja<br />
luonnon arvojen näkökohdat tulevat<br />
esiin, sanoo Halme.<br />
Paula Qvick muistuttaa, että aluerakennevaihtoehtoja<br />
arvioidaan myös,<br />
miten ne vaikuttavat seudun ulkoiseen<br />
kilpailukykyyn, miten ne vastaavat<br />
asumismieltymyksiä ja millaisiksi<br />
etäisyydet asunnoilta työpaikkoihin ja<br />
palveluihin kehittyvät. Ensiarvioiden<br />
mukaan kaikissa rakennevaihtoehdoissa<br />
ovat keskietäisyydet kilometreissä<br />
seudun keskuksiin melko lähellä<br />
toisiaan mutta ajallisesti poikkeamat<br />
ovat suurempia. Rakennevaihtoehdot<br />
ja niiden vaikutukset tarkentuvat syksyn<br />
aikana, kun muista selvityksistä<br />
saadaan tarkempaa tietoa ja tarkistetaan<br />
täydennysrakentamisalueiden<br />
mahdollisuus ottaa vastaan asumisväljyyden<br />
noususta ja asuinkuntakoon<br />
pienenemisestä sekä väestönkasvusta<br />
johtuvaa asuinrakentamispainetta.<br />
-Emme voi unohtaa koko <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n kattavaa tarkastelua Kuopion<br />
seudun maakuntakaavan vaikutuksista.<br />
Muiden seutukuntien vanheneva<br />
ikärakenne ja muuttotappiokehitys<br />
luovat maakunnan muille seuduille<br />
haasteen keskittyä omien vahvuuksien<br />
voimistamiseen väestörakenteen<br />
ja työpaikkakehityksen kohentamiseksi,<br />
tähdentää Paula Qvick.<br />
Laatusorasta puutetta<br />
Maa-ainespuolella haasteellisia asioita<br />
ovat hänen mukaansa mm. laadukkaan<br />
soran ottoon ja turvetuotantoon<br />
tarvittavien alueiden varaaminen.<br />
12
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
-Kuopion seudulla tarvitaan noin<br />
20 % vastaavia alueita enemmän mm.<br />
elinkeinotoiminnassa hyödynnettäviä<br />
maa-aineksia, erityisesti laatusoraa.<br />
Tältä osin on tehtävä lisäselvityksiä<br />
maa-ainesten hyödyntäjien kanssa<br />
pitkän tähtäimen tarpeista. Asiaa<br />
mutkistaa, että potentiaalisiin maaainesalueisiin<br />
kohdistuu ristiriitaisia<br />
paineita kuten maisema-, luonnonsuojelu-<br />
ja virkistysarvoja sekä pohjavesikysymys<br />
elinkeinotoiminnan<br />
tarpeiden lisäksi. Siilinjärvellä merkittäviä<br />
laatusora-alueita sisältyy valtioneuvoston<br />
periaatepäätöksen mukaisiin<br />
harjujen suojelualueisiin. Niiden<br />
käyttöönotto edellyttää valtioneuvoston<br />
erityispäätöksiä, eikä sellaisia<br />
kokemuksen mukaan anneta.<br />
Suojellut suot eivät vaarannu<br />
turvetuotannolle<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntasuunnittelija<br />
Seppo Laitilan kokoamassa<br />
turveselvityksessä todetaan, että turve<br />
säilyttää merkittävän asemansa<br />
maakunnan energiahuollossa, koska<br />
mm. Kuopion Energialla on suunnitteilla<br />
uuden turvevoimalan rakentaminen<br />
korvausinvestointina v. 2008–<br />
2010 mennessä. Selvitystä valmistellut<br />
turvetyöryhmä on päätynyt kannattamaan<br />
turvetuotantoalueiden<br />
osoittamista maakuntakaavassa. Ne<br />
koskevat vain osaa ojitetuista suoalueista<br />
eivätkä ollenkaan suojeltuja soita.<br />
Tarkasteluun tulevat suot sijaitsevat<br />
valtaosin Ylä-<strong>Savo</strong>ssa eivätkä<br />
niinkään Kuopion maakuntakaavan<br />
alueella.<br />
Kulttuuriympäristökohteetkin<br />
huomioon<br />
Paula Qvick muistuttaa, että uuden<br />
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa<br />
Kuopion seudun maakuntakaavassa<br />
otetaan huomioon myös suojelua<br />
mahdollisesti vaativat, valtakunnallisesti<br />
ja alueellisesti merkittävät<br />
kulttuuriympäristökohteet ja<br />
-alueet. Niitä löytyy seutukunnasta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
useita kymmeniä. Kulttuuriympäristöselvityksen<br />
osalta kohdealueet kuvataan<br />
tänä kesänä ja julkaisu sijoitetaan<br />
syksyllä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
internet-sivuille www.pohjois-savo.fi.<br />
Kulttuuriympäristöselvitys on ensi<br />
syksynä mahdollisesti samanaikaisesti<br />
nähtävillä aluerakennevaihtoehtojen<br />
ja niiden vaikutusarvioiden kanssa.<br />
Ilpo Lommi<br />
Aluevarausten osoittaminen turvetuotantoon<br />
jäsentää tietoa soiden<br />
käyttötarkoituksesta ja tärkeimpien<br />
turvetuotantoon sopivien alueiden<br />
sijainnista sekä helpottaa niiden alueellisten<br />
vesistövaikutusten arviointia.<br />
Ympäristökeskusten muodostamille<br />
vesienhoitoalueille on annettu<br />
tehtäväksi v. 2004 mennessä arvioida<br />
pintavesien ominaispiirteet ja vesimuodostumien<br />
herkkyydet sekä<br />
tunnistaa ihmisten aiheuttamat kuormituspaineet<br />
niihin. Parin vuoden sisällä<br />
saatavat arviointityön tulokset<br />
vaikuttavat turvetuotannon ohjausmenettelyyn<br />
myös Kuopion seudun<br />
maakuntakaavassa.<br />
Seutu- ja Vaajasalovaihtoehdoissa on VT 17 Vaajasalo-yhteys; seutuvaihtoehdossa<br />
on alle 5000 asukkaan ja Vaajasalovaihtoehdossa n. 8000–9000 asukkaan keskittymä.<br />
VT 17 Vaajasaloyhteyden kustannukset ovat n. 88 milj. euroa.<br />
13
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun<br />
maakuntakaava on vahvistettu<br />
Ympäristöministeriö vahvisti<br />
9.4.<strong>2003</strong> Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavan,<br />
jonka <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton maakuntavaltuusto hyväksyi<br />
11.6.2001. Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun<br />
maakuntakaava käsittää Iisalmen,<br />
Keiteleen, Kiuruveden,<br />
Lapinlahden, Pielaveden , Sonkajärven,<br />
Varpaisjärven ja Vieremän<br />
kuntien ja kaupunkien alueet.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavassa<br />
on ajantasaistettu aiempien seutukaavojen<br />
aluevaraukset, jotka tällä<br />
kaavalla samalla kumottiin. Uusia alueidenkäyttömuotoja<br />
seutukaavojen<br />
aluevarauksiin verrattuna ovat retkisatamat,<br />
kallioalueet, perinnemaisemat,<br />
virkistyskalastus- ja erämatkailualueet,<br />
käytöstä poistetut kaatopaikat<br />
ja pilaantuneet maa-alueet. Maakuntakaavassa<br />
on noin tuhat aluevarausta,<br />
joiden yhteispinta-ala on<br />
92 000 ha.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun maakuntakaavan<br />
valmistelu aloitettiin rakennuslain<br />
aikana seutukaavana, mutta kaava<br />
hyväksyttiin ja on myös vahvistettu<br />
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena<br />
maakuntakaavana. Valtakunnalliset<br />
alueiden käyttötavoitteet eivät<br />
vielä koskeneet Ylä-<strong>Savo</strong>n seudun<br />
maakuntakaavaa, mutta ne on kuitenkin<br />
pyritty ottamaan huomioon<br />
suunnittelutyössä.<br />
Muutoksia tieluokituksiin<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n kehittämisen kannalta<br />
vahvistamispäätöksen keskeisimpiä<br />
seikkoja on kaavassa esitetyn tavoitteellisen<br />
tieluokituksen asema. Kantatie<br />
77 eli ns. kansainvälisen Sinisen<br />
tien osa ja kantatie 88 Kuopio–Oulu<br />
vahvistuivat maakuntakaavassa valtatieluokkaisiksi,<br />
vaikka liikenne- ja<br />
viestintäministeriö ei pitänyt näiden<br />
kantateiden muuttamista valtateiksi<br />
aiheellisena. Päätös mahdollistaa nyt<br />
uskottavamman edunvalvonnan teiden<br />
luokituksen nostamiseksi liikenne-<br />
ja viestintäministeriössä. Tieluokan<br />
nosto parantaa teiden ylläpitoa<br />
ja lisää niiden tunnettuutta.<br />
Ympäristöministeriö jätti kuitenkin<br />
vahvistamatta seitsemän maakuntakaavan<br />
seututietä, koska ne eivät ministeriön<br />
mielestä vastaa liikenteellisiltä<br />
ominaisuuksiltaan seututeitä.<br />
Nämä yhdystiet palvelevat ministeriön<br />
mukaan pääosin paikallista liikennettä,<br />
vaikka niillä on myös jonkin<br />
verran pitempimatkaista ja läpikulkevaa<br />
liikennettä. Tältä osin ympäristöministeriö<br />
on ottanut liikenne-<br />
ja viestintäministeriön lausunnon<br />
huomioon.<br />
Nämä seututien luokitusta ilman jääneet<br />
tiet ovat: Mt 5572 Uitto - Pielavesi,<br />
Mt 5640, 5646 Vianto (Maaninka)<br />
- Lapinlahti, Mt 5861 Takkomäki<br />
- Sonkajärvi, Mt 5862 Poromäki - Laakajärvi,<br />
Mt 5863 Sonkajärven kko -<br />
Sonkakoski, Mt 5910 Vieremä - Ryhälänmäki<br />
ja Mt 7693 Maaselkä -<br />
Kiuruvesi. Em. teiden osalta <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n seutukaava jää kumoamatta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutukaavassa näiden<br />
teiden luokkana on kokoojatie, mikä<br />
puuttuu nykyisestä luokituksesta.<br />
Kuusi yksityistietä vahvistui maakuntakaavassa<br />
yhdystieluokkaisiksi. Ympäristöministeriön<br />
mielestä nämä<br />
uudet yhdystiet ovat vertailukelpoisia<br />
kaavan muihin yhdysteihin. Teillä<br />
esiintyy mm. läpikulkuliikennettä ja<br />
matkailua palvelevaa liikennettä. Näiden<br />
yksityisteiden tiekuntien pitäisi<br />
tehdä tiepiirille esitys tien muuttamiseksi<br />
yhdystieksi. Muutoksen jälkeen<br />
tienpito siirtyisi valtiolle ja teiden<br />
kunto ehkä parantuisi.<br />
Neljästä yksittäisestä aluevarauksesta<br />
poistettiin rakentamismääräys. Ne<br />
olivat kolmen alueen osalta vanhan<br />
seutukaavan mukaisia. Maankäyttöja<br />
rakennuslaissa rakentamisrajoitus<br />
on rakennuslakia suppeampi, joten<br />
määräykset poistettiin. Lisäksi päätöksessä<br />
tehtiin muutamia vähäisiä<br />
oikaisuluonteisia korjauksia.<br />
Kaksi valitusta ympäristöministeriön<br />
päätöksestä<br />
Maakuntavaltuuston päätöksestä<br />
tehtiin yksi, Pörsänmäen–Lampaanjärven<br />
erämatkailualueen ohjeellista<br />
rajausta koskeva valitus, jonka ympäristöministeriö<br />
hylkäsi. Ympäristöministeriön<br />
päätöksestä on tehty kaksi<br />
valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> teki toisen<br />
valituksen seututieksi maakuntakaavassa<br />
osoitetun Maaselkä–Kiuruvesi<br />
-yhdystien vahvistamatta jättämisestä.<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n maakuntakaava tulee voimaan<br />
ennen kuin se on saanut lainvoiman.<br />
Siten maakuntakaava ohjaa<br />
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin<br />
oikeusvaikutuksin yksityiskohtaisempaa<br />
suunnittelua ja viranomaistoimintaa,<br />
vaikkei se valitusten takia<br />
ole vielä lainvoimainen.<br />
Seppo Laitila<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
14
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tavoite 1 -ohjelmalla on huomattavaa<br />
merkitystä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle<br />
Vuoden 2002 loppupuolelle asti<br />
kootun seurannan mukaan EU:n tavoite<br />
1 -ohjelman toteutus on edennyt<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa lupaavasti ja<br />
etuajassa koko ohjelmakauden<br />
2000–2006 tavoitteiden osalta. Esimerkiksi<br />
uusien työ- ja koulutuspaikkojen<br />
osalta ohjelma on edennyt<br />
tavoitevauhtia ripeämmin. Tavoite<br />
1 -ohjelmaa toteuttavat maakunnalliset<br />
EU-rahoittajat pystyivätkin<br />
hyödyntämään sidotun rahoituksen<br />
osuuden täysimääräisesti<br />
suhteessa myöntövaltuuksiinsa.<br />
Toisaalta uudistettujen työpaikkojen<br />
määrä ei ole vastannut ohjelman tavoitevauhtia.<br />
Tämä johtuu mm. ykkösohjelman<br />
peruslähtökohdasta, joka on<br />
aluetalouden tulevien kasvualojen ja<br />
kansainvälisesti kilpailukykyisten teollisuudenalojen<br />
edistäminen. Teollisuuden<br />
rakennemuutos on siis ollut nopeampaa<br />
kuin ohjelmaa kirjoitettaessa<br />
arvioitiin, eikä tätä globaalia kehitystä<br />
ole haluttu lähteä vastustamaan.<br />
Uhkana olisi pitkän aikavälin rakenteellinen<br />
työttömyys ja investointikato.<br />
Nämä onkin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa onnistuttu<br />
välttämään, sillä pitkäaikaistyöttömyys<br />
on ennätysalhainen, teknisen<br />
opetuksen taso korkea ja uutta<br />
tekniikkaa valmistavia sekä palveluja<br />
tuottavia yrityksiä syntyy.<br />
Yritystoiminnan ja maaseudun<br />
kehittäminen onnistunut<br />
<strong>Pohjois</strong>savolaisen aluekehittämisen<br />
erityispiirteenä on yritystoiminnan ja<br />
yritysten toimintaympäristön sekä<br />
maaseudun kehittämisen erityisen<br />
hyvä tulostoteutuma. Esimerkiksi<br />
maatilojen investointivauhti on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
Itä-Suomen huippua,<br />
mikä kertoo maatalouden rakennemuutoksen<br />
toteutumisesta ja sukupolvenvaihdoksien<br />
onnistumisesta.<br />
Työvoiman ammatillisen osaamisen<br />
lisääminen ja syrjäytymisen torjunta<br />
on niinikään hyvin hallinnassa. Pitkäaikaistyöttömien<br />
määrä on laskenut<br />
maakunnassa noin 3 200:aan eli<br />
pienimpään määrään sitten 1990-luvun<br />
alun suurten lamavuosien. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
on joka arkipäivä keskimäärin<br />
750 henkilöä EU-tukea saavassa<br />
ammatillisessa koulutuksessa.<br />
Myös korkeakoulutuksen kehittäminen<br />
on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntapolitiikan<br />
merkittävimpiä ulottuvuuksia.<br />
Tukien jako seutukuntiin<br />
melko tasapainoista<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutu- ja klusteriseurannan<br />
mukaan vuosien 2000-2002<br />
noin 1 100 rahoituspäätöstä – investointituet<br />
mukaan lukien – ovat kohdistuneet<br />
seuduittain niin, että maakunnallisten<br />
hankkeiden osuus on 29,<br />
Ylä-<strong>Savo</strong>n 22, Kuopion seudun 21,<br />
Varkauden seudun 11, Sisä-<strong>Savo</strong>n 6,<br />
Koillis-<strong>Savo</strong>n 5 sekä muiden ja luokittelemattomien<br />
6 %. Seutuaineiston<br />
hankkeiden kokonaiskustannukset<br />
olivat yhteensä 383 milj. euroa.<br />
Henkeä kohden tukieuroja tuli väkilukuun<br />
suhteutettuna eniten Sisä-<br />
<strong>Savo</strong>on, 525 euroa. Seuraavina olivat<br />
Koillis-<strong>Savo</strong> 481, Ylä-<strong>Savo</strong> 424, Varkauden<br />
seutu 420 ja Kuopion seutu<br />
291 eurolla. Pienten seutukuntien euromäärä<br />
asukasta kohden ylikorostuu<br />
suuriin verrattuna, joten tämänhetkinen<br />
tilanne on varsin tasapainoinen.<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n klustereiden eli toimialaketjujen<br />
saaman EU-rahoituksen<br />
vertailussa v. 2000–2002 ovat tuet<br />
ovat kohdistuneet eri klustereille seuraavasti:<br />
ICT (17 %), metsä (14 %),<br />
hyvinvointi (14 %), elintarvike (12%),<br />
metalli (10 %) matkailu (6 %) ja muut<br />
(27 %). Klusteriaineistossa olevien<br />
hankkeiden kokonaiskustannukset<br />
olivat yhteensä 411 milj. euroa. Huomattavaa<br />
on, että rahoituspäätösten<br />
kokonaiskustannuksien perusteella<br />
suurimmat klusterit ovat metsä (81<br />
milj. euroa), ICT (74) ja metalli (58)<br />
eli perinteisten toimialojen osuus korostuu<br />
yksityisen kehittämisrahan<br />
myötä. Hyvinvointi- (44 milj. euroa),<br />
elintarvike- (38) ja matkailuklusterit<br />
(27) olivat myös hyvin esillä ykkösohjelman<br />
hankkeissa.<br />
Klusterikeskeinen ajattelutapa palvelee<br />
hyvin EU:n yrittäjyys- ja työllisyyssuuntaviivoja.<br />
Lähitulevaisuudessa<br />
määrälliset ja laadulliset työvoimavaatimukset<br />
pyritään ottamaan entistä<br />
paremmin huomioon ykkösohjelman<br />
hanketyössä. Yrittäjyyteen ja osaamiseen<br />
vaikuttaminen on mitä suurimmassa<br />
määrin koko maakunnan yhteinen<br />
ponnistus, johon osallistuu viranomaisten<br />
ja elinkeinoelämän lisäksi<br />
voimakkaasti kolmas sektori.<br />
Jyri Kokkonen<br />
EU-koordinaattori<br />
15
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tuloksellisuudesta lisää tukieuroja<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma<br />
puolivälin syynissä<br />
Itä-Suomen maakunnan <strong>liitto</strong>jen<br />
kehittämisjohtajista koostuva<br />
työryhmä on ottanut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton kehittämisjohtaja Henrik<br />
Rissasen johdolla kantaa EU:n<br />
tavoite 1 -ohjelman (v. 2000-<br />
2006) puolivälin tarkistukseen ja<br />
suoritusvarauksen jakamiseen<br />
<strong>Savo</strong>nlinnassa 10.-11.6. pidettävää<br />
Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen tavoite<br />
1 -ohjelmien seurantakomitean<br />
kokousta varten.<br />
Itäsuomalaisten maakunnan <strong>liitto</strong>jen<br />
julkilausuman mukaan tavoite 1 -ohjelman<br />
tuloksellisuudesta saatava<br />
suoritusvaraus on jaettava <strong>Pohjois</strong>- ja<br />
Itä-Suomen kesken väestömäärien eli<br />
ohjelmien suuruuden suhteessa. Kannanoton<br />
perusteena on, etteivät alustavat<br />
tulokset osoita olennaista eroa<br />
ohjelmien toteutuksessa ja vaikuttavuudessa.<br />
Toteutuksen mittaamista<br />
hankaloittaa, etteivät mittarit ole<br />
kaikilta osin relevantteja eivätkä niiden<br />
antamat tulokset yksiselitteisen<br />
luotettavia.<br />
Suoritusvaraus eli 4 % rahoituskehyksestä<br />
jaetaan ohjelmakauden puo-<br />
livälissä sille Suomen tavoite 1 -ohjelmalle,<br />
joka on toteutunut hyvin.<br />
Toteutuksen onnistumiselle on määritelty<br />
kynnysluvut, mutta myös arvioijien<br />
laadulliset hankearviot vaikuttavat<br />
lopulliseen päätökseen. Jos<br />
todetaan, että Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen<br />
tavoite 1 -ohjelmat ovat toteutuneet<br />
hyvin, suoritusvaraus jaetaan niiden<br />
välillä toteutumisaste huomioon ottaen.<br />
Tällöin paremmin suoriutunut<br />
ohjelma saa suhteessa suuremman<br />
osuuden suoritusvarauksesta.<br />
Tehokkuus näyttää hyvältä<br />
Tavoite 1 -ohjelma-asiakirjassa määritetyt<br />
suoritusvarauksen jaon perusteet<br />
ovat hallinto, rahoitus ja tehokkuus.<br />
Varsinkin tehokkuusindikaattoreilla<br />
mitattuna Itä-Suomen tavoite<br />
1 -ohjelma oli edennyt <strong>Pohjois</strong>-Suomea<br />
paremmin. Itä-Suomen ohjelmalliset<br />
tavoitteet olivat 30.12.2002<br />
tilanteen mukaan toteutuneet uusien<br />
työpaikkojen osalta 73-prosenttisesti,<br />
kun ESR-toimenpiteillä aloittaneilla<br />
se oli 74 %. Merkille pantavaa<br />
oli naisten perustamien uusien yritysten<br />
suuri määrä Itä-Suomessa. Se oli<br />
viime vuoden lopussa jo 85 % koko<br />
ohjelmakauden tavoitteesta. Kaikkiaan<br />
uusia yrityksiä oli perustettu<br />
64 % kokonaistavoitteesta.<br />
Suoritusvarauksen jaon aikataulutus<br />
etenee siten, että tavoiteohjelmien<br />
30.6.<strong>2003</strong> tilanteen mukaiset seurantatiedot<br />
valmistuvat tämän vuoden<br />
elo-syyskuussa. Syyskuussa maakuntien<br />
yhteistyöryhmät antavat esityksensä<br />
suoritusvarauksen käytölle ja<br />
ohjelmien muutostarpeille. Seurantakomitean<br />
sihteeristö valmistelee syksyn<br />
mittaan suoritusvarauksen käyttöönottoa<br />
seurantakomiteoiden hyväksyessä<br />
marraskuussa suoritusvarauksen<br />
jakamisen. Varojen jako maakuntien<br />
yhteistyöasiakirjoissa tapahtuu<br />
sen ylimääräisessä käsittelyssä<br />
v. 2004 alussa. Keväällä komissio hyväksyy<br />
suoritusvarauksen jakamisen.<br />
Suoritusvaraus käsitellään kansallisesti<br />
v. 2004 ensimmäisessä valtion<br />
lisätalousarviossa.<br />
Jyri Kokkonen<br />
EU-koordinaattori<br />
Maakunnan yhteistyöasiakirja<br />
2004:ssa uudistuksia<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnan yhteistyöryhmä<br />
hyväksyi keväällä<br />
yksimielisesti uuden <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakunnan yhteistyöasiakirjan<br />
(MYAK) vuodelle 2004. Lisäksi<br />
yhteistyöryhmä hyväksyi vuosina<br />
2000–2002 purkautuneiden EUtukien<br />
myöntövaltuuksien uudelleenbudjetoinnin<br />
vuodelle <strong>2003</strong>.<br />
Yhteistyöryhmä päätti, että ”uudelleenkierrätettävät”<br />
varat palautuvat<br />
takaisin niille rahoittajille ja toimenpidekokonaisuuksille,<br />
joilta varat alun<br />
perin tulivat. Menettely ei koske <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
<strong>liitto</strong>a, koska sille myönnetyt<br />
varat siirtyvät valtion budjettitalouden<br />
ja kirjanpidon ulkopuolelle.<br />
Yhteistyöryhmän esittämien yhteistyöasiakirjojen<br />
perusteella valmisteltiin<br />
osittain mm. vuoden <strong>2003</strong> ensimmäistä<br />
valtion lisätalousarviota.<br />
Lisäpanoksia<br />
korkeakoulutukseen<br />
Vuoden 2004 MYAK:ssa keskeisimmät<br />
uudelleenmuotoilut koskivat toimin-<br />
16
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
talinjoja 2 (osaamisen vahvistaminen<br />
ja työvoiman valmiuksien parantaminen)<br />
ja 4 (rakenteiden ja hyvän ympäristön<br />
kehittäminen). TL 2:n painopisteinä<br />
ovat mm. verkostomainen<br />
uusien maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmien<br />
toteuttaminen liiketoimintaosaamisessa<br />
ja tekniikassa samoin<br />
kuin yritysten toimintoja kehittävä<br />
koulutus informaatio- ja biotekniikassa<br />
sekä terveys- ja ympäristötieteissä.<br />
Lisäksi hankkeilla tuetaan elinikäistä<br />
työssä oppimista, työssä jaksamista<br />
ja heikossa työmarkkina-asemassa<br />
olevien työllistymistä.<br />
TL 4:n tärkeimmät painopisteet vuonna<br />
2004 ovat Kuopion tiedeyhteisön<br />
ja yritysten kehittämisen vaatiman<br />
tutkimusympäristön, soveltavan tutkimuksen<br />
ja yritysten tuotekehityksen<br />
edistäminen ja rakentaminen<br />
koko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa. Maakunnan<br />
yhteistyöryhmä piti erittäin tärkeänä<br />
teknillisen koulutuksen käynnistämistä<br />
Kuopion yliopistossa yhteistyössä<br />
Oulun yliopiston kanssa. Voimavarojen<br />
suuntaamisessa otetaan<br />
huomioon yritysten tarpeet, kehitetyn<br />
teknologian kaupallistaminen,<br />
teknologian siirto yritystoimintaan,<br />
tietoyhteiskunnan kehittäminen sekä<br />
osaamistason kansallinen ja kansainvälinen<br />
vertailu.<br />
Päijänne-Saimaa<br />
-kanavahanke siirtyy<br />
Yhteistyöryhmän rahoitusratkaisuista<br />
merkittävimpiä oli TE-keskuksen<br />
työvoimaosaston myöntämä 600 000<br />
euron rakennerahastotuki sosiaali- ja<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
terveysministeriön hankkeisiin v.<br />
2004-2006. Päijänne-Saimaa -kanavahanke<br />
jää v. 2004 edelleen käynnistymättä,<br />
joten liikenne- ja viestintäministeriön<br />
hankkeelle varaama<br />
EU:n rahasto-osuus siirrettiin TE-keskuksen<br />
yritysosaston, TEKES:n ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton käyttöön. Liitto varasi<br />
500 000 euron osuutensa laajakaistayhteyksien<br />
rakentamiseen koko<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n alueelle. Lainatut EUrahat<br />
palautetaan liikenne- ja viestintäministeriön<br />
käyttöön v. 2006.<br />
Rahoituspäätöksiä tavoite 1 -ohjelmassa<br />
voidaan tehdä vielä v. 2006<br />
maksatusten jatkuessa vuoteen 2008<br />
saakka.<br />
Jyri Kokkonen<br />
EU-koordinaattori<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
★<br />
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)<br />
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)<br />
Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR)<br />
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)<br />
ITÄ-SUOMEN TAVOITE 1 -OHJELMAN EU-TUKIEN VUODEN <strong>2003</strong><br />
KOLMAS HAKUKIERROS PÄÄTTYY 30.9.<strong>2003</strong> KLO 16.00<br />
Tuettavien hankkeiden toimenpiteet koskevat mm.<br />
• Yritystoiminnan kehittämistä ja toimintaympäristön parantamista<br />
• Ammattitaidon ja muun osaamisen kehittämistä, työvoiman valmiuksien parantamista, koulutuksen ja työelämän<br />
yhteyksien kehittämistä sekä nuorten osallisuuden edistämistä<br />
• Maaseudun kehittämistä<br />
• Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittämistä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa tavoite 1 -ohjelman painopisteet ovat metsä, metalli-, elintarvike-, matkailu-, informaatioteknologia-,<br />
hyvinvointi-, ympäristö- ja kulttuuritoimialoissa. Hakijat sitoutuvat noudattamaan kansallista ja EU:n lainsäädäntöä. Itä-<br />
Suomen tavoite 1 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita tuetaan EU-rahalla ja kansallisella vastinrahalla.<br />
Jatkuvasti haettavia ovat Finnvera Oyj:n korkotuetut lainat, TE-keskuksen maaseutuosastolle suunnatut elinkeinokalatalouden<br />
tuet, yritysosastolle suunnatut yritys- ja toimintaympäristötuet, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus sekä<br />
kaikki ylimaakunnalliset hankkeet.<br />
Ohjelma-asiakirjat ja hakulomakkeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.ykkos.net<br />
Tukihakemuksia ottavat vastaan ja niiden täyttämisessä neuvovat alla olevat rahoittajatahot:<br />
Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskus<br />
PL 1741, 70101 KUOPIO, 020 516 7030 PL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 6175 111<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskus/Tekesin palvelut<br />
PL 247, 70101 KUOPIO, (017) 550 1400 PL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 6175 111<br />
Finnvera Oyj<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ympäristökeskus<br />
PL 1127, 70111 KUOPIO, 020 460 11 PL 1049, 70101 KUOPIO, (017) 788 4812<br />
17
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n EU-rahoittajien<br />
edustajat opintomatkalla<br />
Portugalissa<br />
Tavoite 1 -ohjelman pohjoissavolaisten<br />
rahoittajien edustajat tekivät<br />
keväällä nelipäiväisen opintomatkan<br />
Portugaliin Alentejon<br />
maakuntaan sekä Lissabonin<br />
pääkaupunkiseudulle.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
TE-keskuksen, Itä-Suomen lääninhallituksen<br />
ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ympäristökeskuksen<br />
14-henkinen delegaatio<br />
perehtyi EU:n rakennekehitysrahastojen<br />
hyödyntämiseen sekä neuvotteli<br />
yhteistyöstä edunajamisessa Itä-Suomen<br />
ja Portugalin kesken mm. vuonna<br />
2007 käynnistyvää seuraavaa rakennerahastokautta<br />
varten. <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n ja muunkin Itä-Suomen keskeisenä<br />
päämääränä on säilyä EU:n<br />
korkeimmat aluepoliittiset tuet saavana<br />
alueena huolimatta uusien jäsenmaiden<br />
liittymisestä.<br />
Koko Portugalin bruttokansantuote<br />
on EU:n keskiarvoon suhteutettuna<br />
suunnilleen 75 % eli melko lähellä<br />
Itä-Suomen tasoa. Keski-Portugalissa<br />
sijaitseva Alentejon maakunta on<br />
maan köyhimpiä alueita ja siellä aluepolitiikan<br />
haasteet ovat vielä suurempia<br />
kuin Itä-Suomessa. Kuluvalla EU:n<br />
rakennerahastokaudella 2000–2006<br />
yksistään pääkaupunki Lissabonin<br />
CCR:n yhteyshenkilö Paulo Silva esittelee<br />
Antti Mykkäselle (oik.) ja Jaakko Nuotiolle<br />
viiniviljelmiä.<br />
Ryhmäkuva Evoran Dom Fernando -hotellin edestä ensimmäisenä opintopäivänä.<br />
seudulle ohjautuu EU-tukia ja niiden<br />
kansallisia vastinrahoja 2,5 miljardia<br />
ja Alentejon alueelle noin 1,9 miljardia<br />
euroa. Se on enemmän kuin koko<br />
Itä-Suomelle eli Etelä-<strong>Savo</strong>lle, Kainuulle,<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalalalle ja <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>lle yhteensä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkäsen mukaan EU:n rakennerahastotuet<br />
ovat voimistaneet Portugalin<br />
bruttokansantuotteen kasvuvauhtia<br />
kolmella prosenttiyksiköllä.<br />
-Huomiota herättävää oli, että jopa<br />
8–10 % kaikkien kaupunkien ja kuntien<br />
tulovirroista rakentuu EU-tuista<br />
toisin kuin Itä-Suomessa, missä suurin<br />
tukien saajaryhmä ovat yritykset.<br />
Esimerkiksi Lissabonin alueella EUtuista<br />
63 % panostetaan yhteiskunnalliseen<br />
infrastruktuuriin kuten liikenneväyliin,<br />
30 % menee koulutukseen<br />
ja 7 % maatalouteen. Itä-Suomessa<br />
suurin tukipotti menee yritystoiminnan<br />
kehittämiseen. Yksityisten<br />
hanketahojen omarahoitusosuus jää<br />
Portugalissa Itä-Suomea pienemmäksi.<br />
Suureen Alqueran pato- ja tekojärvihankkeeseen<br />
sijoitetaan v. 2024<br />
mennessä 2,1 mrd. euroa, josta kolmannes<br />
on EU-rahaa. Siihen verrattuna<br />
Itä-Suomen infrahankkeet ovat<br />
pieniä.<br />
Erilaiset EU-tukien<br />
käyttökohteet<br />
-Lissabonin alueellakin EU-tukien<br />
käyttö poikkeaa melkoisesti Itä-Suomesta.<br />
Tukia käytetään intensiivisemmin<br />
kuntien investointihankkeisiin<br />
kuten tiestöön ja kouluihin, suoriin<br />
keskushallinnon avustuksiin massiivisissa<br />
infrahankkeissa sekä alueellisiin<br />
kehittämisstrategioihin, korosti Antti<br />
Mykkänen.<br />
Hän arvioi, ettei Portugalin matka<br />
aiheuta paineita tai tarpeita muuttaa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n eikä muunkaan<br />
Itä-Suomen linjauksia tavoite 1 -ohjelman<br />
tukien käytöstä. Ne on lyöty<br />
lukkoon v. <strong>2003</strong> ja 2004 osalta mm.<br />
maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Väliarvioinnin<br />
yhteydessä tosin on mahdollisuus<br />
tehdä joitakin tarkistuksia<br />
koko ohjelmakauden linjauksiin samoin<br />
kuin ottaa kantaa mahdollisesti<br />
hyvän väliarviointituloksen pohjalta<br />
saatavaan ylimääräisiin EU-tukiin, ns.<br />
suoritusvarauksiin.<br />
18
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Viitostie ja Kansallisväylä<br />
uusien haasteiden edessä<br />
Viitostie on itäisen Suomen pääväylä<br />
– ainakin sen varrella elävien<br />
mielestä. Viitostien asema ei<br />
kuitenkaan ole kiistaton, sillä<br />
myös <strong>Pohjois</strong>-Karjalan asukkaat<br />
ja kehittäjäorganisaatiot väittävät<br />
oman valtaväylänsä, valtatie<br />
6:n olevan Itä-Suomen pääväylä.<br />
Viitostien pahin kilpailija nelostie on<br />
organisoimassa joukkojaan uudelleen.<br />
Väyläpolitiikka nostaakin voimakkaasti<br />
päätään Suomessa ja liikenneväylät<br />
tiedostetaan merkityksellisiksi<br />
alueen kehityksen moottoreiksi. Viitostie<br />
on hyvin mukana tässä kisassa.<br />
Viitostien kehittämisellä on pitkä historia.<br />
1970-luvulla perustettiin 5-Tie<br />
Ry yhteiseksi edunvalvontaelimeksi.<br />
Yhdistykseen kuuluvat nykyisin kaikki<br />
sen varrella sijaitsevat kunnat ja<br />
kaupungit Lahdesta Sodankylään. Viitostien<br />
laajempaa kehittämistä varten<br />
mm. kehittämistoimintaa hankkeistamaan<br />
perustivat Etelä-<strong>Savo</strong>n<br />
maakunta<strong>liitto</strong>, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>,<br />
Kainuun <strong>liitto</strong> sekä Viitostie Ry v. 1999<br />
Viitostien kehittämistoimiston.<br />
Merkittävin sen hankkeistuksista on<br />
Viitostien kehittämishanke 2001–<br />
2002, joka päättyi 31.3.<strong>2003</strong>. Tässä<br />
hankkeessa rakennettiin ainekset,<br />
joilla luodaan tulevaisuuden mielikuvia<br />
ja menestystä. Patentti- ja rekisterihallitus<br />
vahvisti 28.2.<strong>2003</strong> tavaramerkkilain<br />
nojalla Kansallisväylä<br />
-nimen rekisteröinnin 15.04.<strong>2003</strong> tuli<br />
rekisteröintivahvistus Via Lakeland,<br />
Via Wilderness ja Via Lapland -tavaramerkeille.<br />
Markkinoinnin perusta<br />
on luotu.<br />
Tiedottaminen on markkinoinnin<br />
ohella merkittävimpiä mielikuvien<br />
muokkaajia. Kansallisväylä on rakentanut<br />
tehokkaat sähköisen tiedottamisen<br />
työkalut ja kesäkuussa <strong>2003</strong><br />
julkaistaan Kansallisväylän ensimmäinen<br />
oma sähköinen verkkolehti. Myös<br />
Kansallisväylän kotisivut ja sen karttaopastusjärjestelmä<br />
on rakennettu.<br />
Samalla on varmistettu www.kansallisväylä.fi<br />
sekä kansainvälisen<br />
www.nationalroadfinland.com -domain-nimien<br />
käyttöoikeus ja siten<br />
pitkäjänteinen markkinointi sekä tiedottaminen<br />
samojen tunnusten alla.<br />
Kansallisväylä -nimirekisteröinnin varmistuttua<br />
on eräs etappi oman matkailutie<br />
-statuksen myöntämiselle saavutettu.<br />
Nyt odotamme tiehallinnosta<br />
lähiaikoina myönteistä päätöstä Kansallisväylä<br />
-matkailutiekylttien pystyttämiselle<br />
viitostien varteen. Tavoitteenamme<br />
on edelleen myöntämisprosessin<br />
hitaudesta huolimatta saada tämä<br />
matkailutie -kyltitys toteutettua v.<br />
<strong>2003</strong> kesämatkailusesonkina.<br />
Via Baltica Nordica -hanke<br />
käynnissä<br />
Viitostien kehittämistoimistolla on<br />
käynnissä kansainvälinen Interreg III B<br />
Via Baltica Nordica -hankekokonaisuus,<br />
joka kestää elokuuhun 2005. Tässä<br />
hankkeessa olemme muiden kotimaisten<br />
yhteistyökumppanien, E-12 -<br />
Allianssin (Ruotsin ja Norjan Mo I<br />
Rana-Umeå -väylä), Baltian maiden,<br />
Puolan sekä Saksan Brandenburgin<br />
maakunnan kanssa rakentamassa tulevaisuuden<br />
matkailua. Siinä on perustana<br />
ja yhdistävänä tekijänä EU:n itälaajentumisen<br />
ja Skandinavian itäisten<br />
osien tärkein maayhteys Keski-Euroopan<br />
ja pohjoisen periferian välillä. Hankeen<br />
voimavarat on jo sidottu pääosin<br />
näihin yhteisiin toimenpiteisiin, mm.<br />
tuotekehitykseen, pienimuotoiseen<br />
markkinointiin sekä oman matkailutien<br />
kyltitykseen, eivätkä ne enää riitä<br />
muuhun kehittämistoimintaan tai ulkoiseen<br />
markkinointiin.<br />
Kokemukset yhteistyöhistoriasta vahvistavat,<br />
että yrityksiä on vaikeaa saada<br />
mukaan näin laajoihin kehittämishankkeisiin.<br />
Tulevaisuudessa kehittämisen<br />
avaintahot ovatkin Kansallisväylän<br />
pääkaupunkiseudulta alkavan<br />
noin 100 km leveän vyöhykkeen suurimmat<br />
ja matkailullisesti merkittävimmät<br />
kaupungit sekä kunnat. Maakuntien<br />
liitot, niiden tulevaisuushakuiset<br />
kehittämistoimet sekä EU:n eri<br />
rahoitusinstrumentit ovat niin ikään<br />
avainrooleissa.<br />
Vasta näiden merkittävien tahojen<br />
sitoutunut yhteistoiminta, riittävät<br />
toimintaresurssit mm. tehokkaaseen<br />
markkinointiin sekä selkeä signaali<br />
Kansallisväylän yhteisen kehittämisen<br />
tärkeydestä voivat saada yhteistyöstä<br />
hyötyvät tahot kuten matkailuyritykset,<br />
kaupan ja huoltamoketjut<br />
osallistumaan ja panostamaan voimavarojaan<br />
Kansallisväylän tuotekehitykseen<br />
ja markkinointiin. Syksy<br />
<strong>2003</strong> sekä vuosi 2004 ovat etsikkoaikaa<br />
Kansallisväylän kehittämiselle,<br />
koska mm. EU:n tavoite 1 -ohjelma<br />
päättyy v. 2006 lopussa.<br />
Suomen itäiset alueet pääkaupunkiseudulta<br />
Jäämerelle tarvitsevat täysin<br />
uudenlaista, kansainvälisesti suuntautunutta<br />
suuraluetasoista ajattelua<br />
ja kehittämistä. Siinä yhdistyisivät<br />
vahva maaseutupolitiikka, dynaaminen<br />
kaupunkipolitiikka, ict-tekniikka<br />
ja matkailu sekä sen edustamat arvot.<br />
Nämä kaikki olisi yhdistettävä uudenlaiseksi<br />
yhteiseksi suuraluetasoiseksi<br />
portaaliksi, strategiaksi sekä väylä- ja<br />
aluepolitiikaksi. Kansallisväylä tarjoaa<br />
tähän valmiin toimintamallin välineineen<br />
sekä markkinointikonseptin<br />
tunnuksineen.<br />
Tapio Nokkala<br />
Viitostien kehittämisprojektin<br />
päällikkö<br />
19
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Einari Vidgren ja Johanna Rusanen<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Maineenrakentajiksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n viestintästrategiaa<br />
toteuttava <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii<br />
-hanke järjesti keväällä kaikille<br />
maakunnan asukkaille ehdotuskilpailun<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Maineenrakentajat.<br />
<strong>Pohjois</strong>savolaisilta<br />
pyydettiin lehti-ilmoituksilla<br />
ehdotuksia mies- ja naispuolisista<br />
henkilöistä, jotka ovat esimerkillään<br />
ja panoksellaan edistäneet<br />
kotiseutunsa sekä koko<br />
maakunnan myönteistä tunnettuutta.<br />
Ehdotusten pohjalta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
Maineenrakentajat valitsi raatina toiminut<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hankkeen<br />
ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana<br />
toimii maakuntajohtaja Antti Mykkänen.<br />
Kaikkiaan ehdotuksia tehtiin<br />
329. Suurimmat äänimäärät saivat Einari<br />
Vidgren (32), Mirja Ryynänen<br />
(30), Seppo Kääriäinen (28), Johanna<br />
Rusanen (14), Wille Riekkinen (10) ja<br />
Kari Rajamäki (10). Yhteensä ääniä sai<br />
114 eri henkilöä, ryhmää tai tahoa.<br />
Raati painotti valinnassaan ensisijaisesti<br />
omassa ammatillisessa osaamisessaan<br />
ansioituneita ja tunnettuja<br />
henkilöitä, jotka edustavat eri ikäpolvia<br />
sekä samalla kahta maakunnan<br />
identiteettiin ja vahvuuksiin voimallisesti<br />
vaikuttavaa aluetta, elinkeinoelämää<br />
ja kulttuuria. Poliitikkojen<br />
katsottiin olevan erityisen vahvasti ja<br />
monipuolisesti ansioituneita maakunnan<br />
puolesta toimijoita, joiden<br />
käytännön näytöt ovat vahvat. Heidän<br />
perustehtävänään on kuitenkin<br />
edustaa maakuntaa kansalaisten<br />
luottamushenkilöinä.<br />
Ehdotuksissa olleiden perustelujen<br />
pohjalta raati valitsi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
Maineenrakentajiksi teollisuusneuvos<br />
Einari Vidgrenin ja oopperalaulaja<br />
Johanna Rusasen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtaja Antti Mykkänen (vas) ja viestintäpäällikkö<br />
Kirsi Moisander (oik) kukittivat maakunnan Maineenrakentajiksi valitut oopperalaulaja<br />
Johanna Rusasen ja teollisuusneuvos Einari Vidgrenin.<br />
Naisista eniten ääniä saanut, politiikasta<br />
jo luopunut Mirja Ryynänen<br />
on suostunut Itä-Suomen tulevaisuus<br />
-hankkeeseen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
edustajaksi.<br />
Maineenrakentajilla<br />
vahvat näytöt<br />
Einari Vidgren on pitkän ja ansiokkaan<br />
työuransa aikana noussut metsätyömiehestä<br />
yrittäjäksi ja menestyvän<br />
pörssiyhtiön rakentajaksi. Ponsse<br />
Oyj on maailman huippua metsätyökoneiden<br />
valmistajana. Einari Vidgren<br />
on aina voimakkaasti puhunut ja toiminut<br />
kotiseutunsa Vieremän sekä<br />
koko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n mahdollisuuksia<br />
korostaen ja vahvistaen. Hänen ehdottajansa<br />
katsoivat Einari Vidgrenin<br />
kohentaneen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n elinkeinoelämää<br />
esimerkillisellä toiminnallaan.<br />
Hän edustaa pohjoissavolaista<br />
teollisuutta ja harrastamaansa raviurheilua<br />
myönteisesti yli Suomen<br />
rajojenkin.<br />
Lisäksi Einari Vidgreniä pidetään metsäalan<br />
uranuurtajana Suomessa ja<br />
maailmalla. Hänen katsottiin myös<br />
tuoneen Ylä-<strong>Savo</strong>a tunnetuksi upeilla<br />
uusilla tuotteilla sekä taidolla käyttää<br />
ammattihenkilöstöä tuotteiden<br />
kehittämiseen. Hänen todettiin olevan<br />
välitön ja ystävällinen mies, jonka<br />
teot ja näytöt puhuvat puolestaan.<br />
Johanna Rusanen on nuori kuopiolainen<br />
laulaja, jonka taidot ja menestys<br />
ovat ammatillisen varmuuden ja<br />
tunnettuuden lisääntyessä vain kasvaneet.<br />
Johanna Rusanen on kuopiolaisen<br />
musiikkiperheen jäsen, joka<br />
aloitti musiikin opintonsa Kuopion<br />
musiikkiopistossa jatkaen niitä Sibelius-Akatemian<br />
Kuopion kirkkomusiikin<br />
osastolla edeten sieltä oppilaitoksen<br />
solistiselle osastolle. Kannattajat<br />
kirjoittivat hänestä: Johanna Rusanen<br />
on nuori, loistava, kansainvälistäkin<br />
kiitosta saavuttanut laulaja, joka on<br />
tuonut <strong>Savo</strong>a ja Suomea musiikin keinoin<br />
maailmankartalle. Hän on persoonallinen,<br />
säteilevä ja ansioitunut<br />
laulaja, joka antaa äänensä puhua.<br />
Maakunnan osaamisen ja<br />
mahdollisuuksien esittelijöinä<br />
Maineenrakentajiksi valitut henkilöt<br />
ovat mukana <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n identi-<br />
20
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
teettiä ja vetovoimaa vahvistavissa<br />
kampanjoissa. He tuovat esimerkillään<br />
ja osaamisellaan esiin pohjoissavolaisen<br />
monipuolisuuden ja maakunnan<br />
mahdollisuudet. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong><br />
on esimerkiksi antanut mahdollisuudet<br />
kansainvälisen teollisuuden kehittymiselle<br />
suurten keskusten ulkopuolella<br />
toimivalle pörssiyhtiö Ponsselle,<br />
joka edustaa huippuosaamista omalla<br />
tuotannonalallaan. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong><br />
tarjoaa myös kulttuurin koulutusta ja<br />
ponnahduslaudan lahjakkaille nuorille,<br />
kuten Johanna Rusanen osoittaa.<br />
Molempien Maineenrakentajien merkittävä<br />
rooli onkin kertoa niistä mahdollisuuksista,<br />
joita kotimaakunta voi<br />
tarjota, kun oma tahto ja osaaminen<br />
yhdistyvät.<br />
Maineenrakentajat osallistuvat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakuntaa esitteleviin tilaisuuksiin<br />
ja tapahtumiin aikataulunsa<br />
mukaisesti. Heidän toimenkuvansa<br />
on luonteeltaan kummitoiminnan<br />
ja maakunnan lähettilään tehtävä,<br />
jossa suurin merkitys on toiminta<br />
kotimaakunnan puolestapuhujina.<br />
Maineenrakentajien toimikausi päättyy<br />
vuoden 2004 lopussa yhtä aikaa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hankkeen päättymisen<br />
kanssa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii on EU:n osittain<br />
rahoittama hanke, joka kytkeytyy<br />
osaksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakunnallista<br />
edunajamistyötä. Sillä pyritään<br />
vahvistamaan maakunnan identiteettiä<br />
sekä edistämään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
tunnettuutta. Näitä tavoitteita<br />
on jo edistetty mm. maaliskuisella<br />
<strong>Savo</strong> Seilaa -risteilyllä sekä maakunnan<br />
joka kotiin jaetulla <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakuntasuunnitelman tiivistelmällä.<br />
Kirsi Moisander<br />
Viestintäpäällikkö<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Mirja Ryynänen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntajohdolle ja maakunnan vaikuttajille<br />
viestintäkoulutusta<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tunnettuuden kannalta<br />
keskeiset toimijat ovat kuntien<br />
ja kuntayhtymien johto sekä<br />
maakuntamme muut vaikuttajat,<br />
joiden tehtäviin viestintä ja tiedotusvälineyhteydet<br />
kuuluvat. Näiden<br />
henkilöiden viestinnällisen<br />
osaamisen vahvistamiseksi <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong> viestii -hanke järjestää kaksipäiväisen<br />
viestintäkoulutuksen.<br />
Kouluttajana on valtakunnallisesti<br />
tunnettu viestintäkoulutusorganisaatio.<br />
Koulutusta järjestetään noin sadalle<br />
henkilölle. Ensimmäinen koulutuspäivä<br />
on mahdollista valita kahdesta<br />
syys-lokakuun vaihtoehdosta.<br />
Toisena koulutuspäivänä koulutettavat<br />
jakaantuvat kymmeneen<br />
10-12 hengen ryhmään,<br />
joiden koulutuspäivät sijoittuvat<br />
loka-marraskuulle. Koulutuspäivät<br />
tullaan julkaisemaan internetissä<br />
www.pohjois-savo.fi ja niistä lähetetään<br />
organisaatioille erillinen kutsu.<br />
Koulutuksesta peritään 170 euron<br />
maksu + alv, jolla katetaan pääosa<br />
pienryhmäkoulutuksen kuluista. Osallistujamäärän<br />
pienuuden vuoksi koulutukseen<br />
voidaan ottaa vain rajallinen<br />
määrä osallistujia kustakin organisaatiosta.<br />
Ennakkoilmoittautuminen<br />
alkaa 16.6.<strong>2003</strong>.<br />
Ensimmäinen koulutuspäivä keskittyy<br />
luentoihin ja sillä on kaksi pääteemaa;<br />
Viestintä osana päätöksentekoa sekä<br />
Lehdistö, radio ja televisio. Toinen,<br />
pienryhmäpäivä sisältää ilmaisutaidon<br />
sekä tv- ja radiohaastattelujen<br />
harjoituksia. Jokainen koulutettava<br />
saa palautetta ja ohjausta esiintymiseensä.<br />
Lisätietoa koulutuksesta antavat<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hankkeen<br />
viestintäpäällikkö Kirsi Moisander<br />
ja viestintäsihteeri Eija Susitaival<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitosta. (Puhelin<br />
(017) 550 1400 tai etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fi).<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hanke on<br />
EU:n osittain rahoittama. Sen tavoitteena<br />
on vahvistaa maakunnan<br />
identiteettiä sekä edistää <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n tunnettuutta. Hanke toteuttaa<br />
maakuntasuunnitelmaprosessin<br />
yhteydessä päätettyä viestintästrategiaa,<br />
jossa sovittiin maakuntamme<br />
keskeiset viestinnälliset<br />
painopisteet ja ydinviestit.<br />
21
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Johanna Rusasen valovoima<br />
valaisee kotimaakuntaakin<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Maineenrakentajaksi<br />
valittu kuopiolainen oopperalaulaja<br />
Johanna Rusanen asettuu<br />
mielellään puolitoistavuotisen<br />
luottamustehtävään kotimaakuntansa<br />
tunnettuuden lisäämiseksi<br />
ja imagon kohottamiseksi. Hän<br />
uskoo onnistuvansa siinä parhaiten<br />
omilla saavutuksillaan kulttuurin,<br />
lähinnä musiikin maailmassa<br />
niin kotimaassa kuin ulkomaillakin<br />
sekä juuriensa muistamisella.<br />
Avoimella, sosiaalisella ja<br />
pr-henkisellä asenteellaan Johanna<br />
Rusanen on mitä mainioin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
lähettiläs maailmalla.<br />
-Vaikka olenkin ehkä aika leimallisesti<br />
kuopiolainen, on koko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong><br />
minulle rakasta ja läheistä aluetta.<br />
Kuopion ja sitä ympäröivän maakunnan<br />
välillä on positiivista kohtalonyhteyttä<br />
paitsi asiakysymyksissä myös<br />
imagon ja tunnettuuden rakentamisessa.<br />
Kummatkin tukevat toisiaan.<br />
Viime vuosina hieman kauempaa kotimaakuntaa<br />
katsellessani on vaikutelma<br />
siitä myönteinen. Myös tapaamillani<br />
ihmisillä on Kuopiosta ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta<br />
positiivisia käsityksiä.<br />
Toki tunnettuutta ja imagoa on aina<br />
kehitettävissä. Tässä tapauksessa siihen<br />
on todellisuuden pohjalta hyvät<br />
mahdollisuudet.<br />
Maakunnalla on<br />
menestymisen eväitä<br />
-Erittäin kaunis luonto, omaleimaiset<br />
kulttuuriperinteet ja yliopiston siivittämä<br />
henkinen ilmasto antavat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>lle<br />
menestymisen eväät kansainvälistyvässä<br />
maailmassakin. Muun<br />
muassa matkailuelinkeinossa <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>lla on vielä paljon hyödyntämättömiä<br />
voimavaroja. Esimerkiksi Kuopion<br />
Puijo on jäänyt turhaan paitsioon<br />
matkailun kehittämisessä ainutlaatuiset<br />
luonnonarvot säilyttäen.<br />
Maakunnassa on hyviä matkailun visionäärejä,<br />
mutta ehkä tekijöitä voisi<br />
olla lisääkin, sanoo Johanna Rusanen.<br />
Hän toivoo, että kotimaakunnastaan<br />
maailmalle työ- ja opiskelupaikkojen<br />
tai maailman kuvan avartamisen<br />
vuoksi lähteneet pohjoissavolaiset<br />
eivät unohda juuriaan. -Toivottavasti<br />
moni heistä palaisi joskus takaisin<br />
työhön ja perustamaan perheen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on,<br />
sanoo pääkaupunkiseudulla<br />
työn ja opiskelujen vuoksi asuva<br />
mutta usein esiintymässä tai vanhempiensa<br />
luona Kuopiossa käyvä<br />
Johanna Rusanen.<br />
Raati valitsi erikseen miehen ja naisen<br />
maakunnan Maineenrakentajaksi.<br />
Johanna Rusasen mielestä järjestely<br />
on hyvä. -En koe itseäni niinkään<br />
sukupuoleni edustajaksi vaan nuoremman<br />
väen näkemysten esille tuojaksi,<br />
vaikka toki naisnäkökulmatkin<br />
ovat tärkeitä. Pidän hyvänä kahden<br />
Maineenrakentajan valintaa, koska<br />
siinä saadaan kosketuspintoja useampiin<br />
kohderyhmiin ja valaistua maakuntaa<br />
eri näkökohdista. Uskon, että<br />
olemme hyvä työpari pohjoissavolaisen<br />
yrittäjyyden eliittiin kuuluvan Einari<br />
Vidgrenin kanssa.<br />
Nuorella iällä jo<br />
mittavaa menestystä<br />
Oopperalaulaja Johanna Rusanen, 32,<br />
on opiskellut laulua vuodesta 1988<br />
Kuopiossa, Helsingissä, Berliinissä<br />
sekä nyttemmin myös Wienissä. Hän<br />
on voittanut Timo Mustakallio -laulukilpailun<br />
ja Lappeenrannan laulukilpailun.<br />
Lisäksi hänelle on myönnetty<br />
Martti Talvela -stipendi, Karita<br />
Mattila -palkinto ja stipendi Berliinin<br />
Deutsche Operiin.<br />
Johanna Rusasen oopperaura alkoi<br />
v. 1994 Kuopiossa Muumioopperan<br />
Niiskuneitinä. Sen jälkeen hän on<br />
esiintynyt kolmessa Kuopion oopperassa<br />
(1996 Jevgeni Onegin, 1998<br />
Faust ja 2002 La Boheme) ja vieraillut<br />
<strong>Savo</strong>nlinnan oopperajuhlilla, Suomen<br />
Kansallisoopperassa, Berliinin<br />
Deutsche Operissa ja Vantaan Oopperassa.<br />
Hän lauloi myös naispääroolin<br />
Helsingin Olympiastadionillla<br />
v. 2000 Paavo Nurmi -oopperassa.<br />
Lisäksi Johanna Rusanen on esiintynyt<br />
runsaasti orkesteri- ja oratoriosolistina<br />
sekä laulanut lied-konsertteja<br />
ulkomailla. Kevyemmän musiikin<br />
puolella hänellä on useita merkittäviä<br />
esiintymisiä viihde- ja jazz-musiikin<br />
alalla. Johanna Rusaselle on<br />
kertynyt viime vuosina myös radioja<br />
TV-esiintymisiä Johanna Rusanen<br />
samoin hänen isänsä Pertti ja veljensä<br />
Ville Rusanen olivat viime maaliskuussa<br />
<strong>Savo</strong> Seilaa -risteilyn viihdeohjelmiston<br />
pääesiintyjiä.<br />
Tämän vuoden merkittävimpiä esiintymisiä<br />
Johanna Rusasella <strong>Savo</strong>nlinnan<br />
oopperajuhlilla Aarre Merikannon<br />
Juha-oopperassa sekä Turussa<br />
Paavo Nurmi -oopperassa. Lisäksi hän<br />
toimii Kuopion Unicefin kummina.<br />
Ilpo Lommi<br />
22
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Einari Vidgrenin esimerkki<br />
viitoittaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
elinkeinoelämää<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>a eivät ehkä kaikki<br />
miellä vielä yritystoiminnassa<br />
maan kärkimaakunnaksi, mutta<br />
jos asia olisi vieremäläisestä teollisuusneuvoksesta<br />
Einari Vidgrenistä<br />
kiinni, tilanne olisikin<br />
paljon selkeämpi. Hän on todistanut,<br />
että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa voi<br />
ponnistaa alallaan maailman kärkipäähän<br />
lukeutuvan suuryrityksen<br />
omistajaksi.<br />
14-vuotiaana koululaisena leipätienestin<br />
hankintaan metsätöihin lähtenyt<br />
Einari Vidgren perusti v. 1970<br />
Ponsse Oy:n rakentamaan ja markkinoimaan<br />
puunkorjuuharvestereita<br />
sekä puutavaranajokoneita. Nyttemmin<br />
yritys on kasvanut konserniksi,<br />
joka työllistää paitsi Suomessa myös<br />
viidessä muussa maassa tytäryhtiöineen<br />
yli 500 henkilöä. Heistä runsas<br />
300 työskentelee Ylä-<strong>Savo</strong>ssa Vieremällä<br />
ja Iisalmessa olevissa toimipisteissä.<br />
Lisäksi 60 henkilöä toimii Kajaanissa<br />
automatiikkaa metsätyökoneisiin<br />
valmistavassa yhtiössä. Liikevaihtoa<br />
positiivista tulosta tekevälle<br />
konsernille kertyi viime vuonna 133<br />
milj. euroa, josta viennistä tuli 60 %.<br />
Ponsse Oyj on noteerataan Helsingin<br />
Arvopaperipörssissä, mutta sen pääomistajana<br />
on Einari Vidgren perheineen.<br />
Hänen yrittäjähenkisyyttään<br />
kuvastaa, että kun Ponsse v. 1988 siirtyi<br />
säästöpankkileirin sijoitusyhtiölle,<br />
ei Einari Vidgren malttanut pysyä<br />
kauaa erossa yrittäjyydestä. Vuonna<br />
1993 hän osti Ponsse Oy:n takaisin<br />
itselleen yhtiön toimivan johdon ja<br />
muutaman sijoitusyhtiön kanssa alkaen<br />
kehittää siitä entistä ehompaa<br />
yritystä talouslamasta sekä alan kovasta<br />
kilpailusta huolimatta. Nyt yritys<br />
on metsätyökoneiden valmistajana<br />
maailman kolmanneksi suurin ja<br />
kasvuvire on jatkunut läpi suhdanteiden<br />
aallokon.<br />
Einari Vidgren kertoo, että menestyksen<br />
keskeisiä tekijöitä on panostami-<br />
nen tulevaisuuteen eli tuotekehitykseen.<br />
Siihen menee vuosiliikevaihdosta<br />
noin 3 % ja runsaan 50 henkilön<br />
työpanos. Toinen asia on oikeiden eli<br />
osaavien ja sitoutumiskykyisten henkilöiden<br />
löytäminen ympärille. Kolmas<br />
resepti pärjäämiseen on kova työnteko,<br />
joka on hänelle tuttua nuoruusvuosista<br />
lähtien. Sitä hän ei vierasta<br />
vieläkään, vaikka alkuvuodesta tuli<br />
kuusi ikävuosikymmentä täyteen ja<br />
taloudelliset olot ovat turvatut aika<br />
päiviä sitten.<br />
Työnteko ja yrittäminen<br />
menestyksen ohjeina<br />
-Työnteko ja yrittäminen kuuluvat<br />
elämänmenoon. Ne ovat ohjeeni<br />
muillekin, jotka haluavat menestyä<br />
millä alalla tahansa. Omaa osaamista<br />
on kehitettävä jatkuvasti ja siihen on<br />
uskottava lujasti. Kannattaa keskittyä<br />
siihen mitä parhaiten osaa. Niin olemme<br />
tehneet Ponssella ja uskon että<br />
sama pätee muualla. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta<br />
löytyy osaavaa ja ahkeraa työvoimaa.<br />
Siinä meidän ei tarvitse hävetä<br />
missään päin maailmaa tai kotimaata.<br />
Vanha sanonta ”ketkään muut eivät<br />
ole sen parempia kuin savolaiset<br />
– eivätkä oikeastaan niinkään hyviä”<br />
pitää yhä paikkansa. Meidän savolaisten<br />
ei kannata olla liian vaatimattomia<br />
saavutuksistamme. <strong>Savo</strong>lainen<br />
osaaminen on syy kotiseuturakkauden<br />
lisäksi, miksi Ponsse toimii edelleen<br />
pääosin Vieremällä.<br />
-Maakunnalla on riittävät menestymisen<br />
eväät ainakin maahan, metsään<br />
ja metalliin liittyvässä tuotannossa ja<br />
jalostuksessa. Voimavaroja ei pidä<br />
hajottaa liikaa. Yrittäjyyden merkitystä<br />
ei voi ylikorostaa. Pieni huoli on,<br />
mistä maakunnan yrityksiin löytyy<br />
riittävästi jatkajia ensi vuosikymmenellä.<br />
Sukupolvenvaihdosten onnistumiseen<br />
on elinkeinoelämässä kiinnitettävä<br />
enemmän huomiota. Onneksi<br />
se näyttää olevan uuden hallituksen<br />
ohjelmassa selväsanaisesti mainittuna,<br />
toteaa Einari Vidgren.<br />
Hän lupaa omalla esimerkillään tehdä<br />
maakuntaa mahdollisimman hyvin<br />
tunnetuksi niin elinkeinoelämässä<br />
kuin lempiharrastuksensa raviurheilun<br />
kautta. Sielläkin Einari Vidgren<br />
ja hänen nopeajalkaiset ravurinsa<br />
– joita on 30 kolmessa maassa valmennettavana<br />
– ovat maailmankuuluja.<br />
Viime vuosina Vidgrenin ravihevoset<br />
ovat rikkoneet maailmanennätyksiä<br />
ja voittaneet suuria arvokilpailuja<br />
– eivätkä suinkaan sattuman oikusta<br />
tai onnella. Taustalla on ammattimainen<br />
valmennus ja ennen<br />
muuta Einari Vidgrenin vuosikymmenten<br />
mittaan kouliintunut savolainen<br />
vaisto. Hän tuntee menestymisen<br />
salaisuudet niin kaviouralla<br />
kuin yritysmaailmassakin.<br />
Ilpo Lommi<br />
23
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien talous<br />
koheni tuntuvasti v. 2002<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien taloudellinen<br />
tilanne koheni v. 2002 tilinpäätösten<br />
mukaan lähes kaikilla<br />
tunnusluvuilla edellisvuodesta.<br />
Vain kolmen kunnan vuosikate jäi<br />
enää negatiiviseksi. Kuntien yhteenlaskettu<br />
vuosikate kattoi poistot<br />
lähes kaksinkertaisesti. Samalla<br />
kuntien talous kääntyi selkeästi<br />
ylijäämäiseksi. Lainakanta kasvoi<br />
vain hieman ja selkeästi vähemmän<br />
kuin talousarvioissa oli<br />
ennakoitu.<br />
Suotuisan kehityksen syynä oli mm.<br />
verotulojen kasvu edellisvuodesta<br />
4,3 % ja valtionosuuksien lähes<br />
10 %:n lisäys. Monet kunnat ovat kuitenkin<br />
arvioineet vuoden 2002 positiivisen<br />
talouskehityksen olleen ”rytmihäiriö”,<br />
joka normalisoituu tänä<br />
vuonna.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa vuosikate parani 22<br />
kunnassa ja heikkeni kolmessa. Eniten<br />
vuosikatettaan kohensi Pielavesi,<br />
+370 euroa vuodesta 2001, Kaavin<br />
vuosikate heikkeni eniten painuen<br />
-14 euroon/asukas (173 euroa v.<br />
2001). Ainoastaan Kaavin, Rautavaaran<br />
ja Keiteleen vuosikatteet jäivät<br />
negatiivisiksi. Edellisvuonna <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa oli kahdeksan negatiivisen<br />
vuosikatteen kuntaa. Keskimääräinen<br />
vuosikate oli 365 euroa/asukas. Kuopiossa<br />
vuosikate oli maakunnan paras,<br />
502 euroa/asukas, ja Rautavaaralla<br />
alhaisin, -203 euroa/asukas.<br />
Vuosikate/poistot -mittarilla Siilinjärvi<br />
ylsi parhaaksi. (Vuosikate kertoo,<br />
kuinka paljon kunnan tuloista jää toiminta-<br />
ja rahoitusmenojen jälkeen<br />
käytettäväksi investointien rahoittamiseen<br />
ja lainojen lyhennyksiin.)<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien lainakanta<br />
kasvoi huomattavasti vähemmän<br />
kuin kunnat talousarvioissaan ennakoivat.<br />
V. 2002 tilinpäätösten mukaan<br />
maakunnan keskimääräinen lainasalkku<br />
on 631 euroa/asukas, kun se<br />
edellisvuonna oli 599 euroa/asukas.<br />
Tämä luku ei sisällä konsernilainoja.<br />
Eniten lainaa on edelleen Keiteleellä,<br />
1 843 euroa/asukas. Tuusniemi sen<br />
sijaan jatkaa velattomana. Kokonaisuutena<br />
velkamäärä väheni 12 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kunnassa. Niistä Siilinjärvi<br />
pystyi eniten lyhentämään velkaansa,<br />
342 euroa/asukas. Vesanto<br />
velkaantui eniten, 467 euroa/asukas.<br />
12 kunnassa velkamäärä kasvoi, tosin<br />
maltillisesti. Velkaantumisen vähenemiseen<br />
saattoi vaikuttaa kuntien<br />
investointitahdin hidastuminen.<br />
Myönteinen verotulokehitys<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien yhteenlasketut<br />
verotulot kasvoivat 4,3 %:lla<br />
2 153:sta 2 260 euroon/asukas. Yhteenlasketuilla<br />
verotuloilla mitaten<br />
kolmen kärjen muodostavat Varkaus,<br />
Kuopio ja Siilinjärvi. Varkauden yhteenlasketut<br />
verotulot, 2 805 euroa/<br />
asukas ovat selkeästi maakunnan kärkeä.<br />
Pienimmät verotulot ovat Rautavaaralla,<br />
1 633 euroa/asukas. Kunnallisveron<br />
tuotto on paras Varkaudessa,<br />
2 336 euroa/asukas, kun Kuopiossa<br />
se oli 2 225 euroa/asukas. Pienintä<br />
kunnallisverotuotto oli Varpaisjärvellä,<br />
1391 euroa/asukas.<br />
Yhteisöverotuoton keskiarvo maakunnassa<br />
on 195 euroa/asukas. Paras<br />
yhteisöverotuotto on Varkaudessa,<br />
382 euroa/asukas ja pienin Pielavedellä,<br />
88 euroa/asukas. Juankoski ja<br />
Siilinjärvi jäävät 90 euroon/asukas.<br />
Kiinteistövero tuotti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
kunnille keskimäärin 97 euroa/asukas.<br />
Paras kiinteistöverotuotto on Pielavedellä,<br />
174 euroa/asukas ja alhaisin<br />
Vieremällä, 66 euroa/asukas.<br />
Verotulojen tasausjärjestelmä tasaa<br />
viiveellä kuntakohtaisia verotuloeroja.<br />
Varkauden kaupunkia lukuun ottamatta<br />
muut maakunnan kunnat<br />
ovat verotulotasauksen saajia. Tuloveroprosenttien<br />
keskiarvo <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa v. 2002 oli 18,17 %. Vaihteluväli<br />
kunnittain on 17–19 %. Vesanto,<br />
Karttula ja Kangaslampi nostivat<br />
tuloveroprosenttiaan vuodelle <strong>2003</strong>.<br />
Valtionosuuksien keskiarvo <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa on 1 174 euroa/asukas, missä<br />
on kasvua edellisvuodesta lähes 10<br />
%. Eniten valtionosuuksia saa Vesanto,<br />
2188 euroa/asukas ja vähiten Kuopio,<br />
764 euroa/asukas. Valtionosuuksia<br />
vertailtaessa on otettava huomioon<br />
v. 2002 harkinnanvaraiset rahoitusosuudet,<br />
joita maakunnassa sai<br />
seitsemän kuntaa, yhteensä noin 2,8<br />
milj. euroa. Valtionosuustulot kasvoivat<br />
kohtalaisesti vuoden 2001 tilinpäätösten<br />
1 061 eurosta/asukas. Kunnat<br />
arvioivat talousarvioissaan valtionosuuksien<br />
kasvun jatkuvan tänä<br />
vuonna. Kahdeksan kunnan valtionosuustulot<br />
ylittivät verotulot eniten<br />
Vesannolla (erotus 534 euroa/as) ja<br />
Rautavaaralla (497 euroa/as).<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien käyttötulot eli<br />
verot ja valtionosuudet yhteensä<br />
ylittivät toimintamenot selkeästi.<br />
Käyttötulot yhteensä olivat 4 380<br />
euroa/asukas ja toimintakulut 4 015<br />
euroa/asukas. Kuntien kassan riittävyys<br />
vaihteli Tervon 143 päivästä Kangaslammin<br />
viiteen päivään.<br />
Kunnilla huomattavia eroja<br />
Rahoitusvarallisuus oli plusmerkkinen<br />
neljässä kunnassa; Iisalmessa,<br />
Leppävirralla, Tervossa ja Tuusniemellä.<br />
Rahoitusvarallisuus on paras Tervolla,<br />
1 479 euroa/asukas, ja heikoin<br />
Keiteleellä, -1 875 euroa/asukas.<br />
Omavaraisuusaste oli yli 80 % Iisalmessa,<br />
Leppävirralla ja Tuusniemellä.<br />
Tilikausi päätyi ylijäämäiseksi 19 kunnassa<br />
ja alijäämäiseksi kuudessa.<br />
Maakunnan keskiarvo on +169 euroa/<br />
asukas. Eniten ylijäämää tuotti Maaninka,<br />
318 euroa/asukas vanavedessään<br />
Varpaisjärvi, 316 euroa/asukas.<br />
Eniten alijäämäiseksi tilikausi jäi Rautavaaralla,<br />
-341 euroa/asukas. Kumulatiivinen<br />
alijäämä edellisiltä vuosil-<br />
24
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
ta kasvoi neljässä kunnassa. Keiteleellä<br />
alijäämän kasvu ylsi 251 euroon/<br />
asukas. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien talous<br />
on v. 2002 tilinpäätöksien perusteella<br />
ylijäämäinen yhteensä +143 euroa/<br />
asukas.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien taloustilanne<br />
on siis oleellisesti parempi vuoteen<br />
2001 verrattuna, mutta kuntien väliset<br />
erot ovat suuria. Kangaslampi, Pielavesi,<br />
Karttula, Vesanto ja Tervo<br />
käänsivät vuosikatteensa plussalle.<br />
Rautavaara, Keitele ja Kaavi eivät yleisestä<br />
hyvästä talouskehityksestä huolimatta<br />
pystyneet parantamaan suhteellista<br />
asemaansa maakunnassa v.<br />
2001 verrattuna. Tuusniemi säilyi rahallisuusvarallisuudeltaan<br />
ja vuosikatteeltaan<br />
vahvana kuntana.<br />
Toimintamenot kasvoivat <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n kunnissa nopeammin kuin<br />
käyttötulot. Toimintakulut olivat<br />
maakunnassa 4 015 euroa/asukas.<br />
Korkeimmat toimintakulut ovat Rautavaaralla<br />
(4 786 euroa/as) ja alimmat<br />
Siilinjärvellä (3 250 euroa/as).<br />
Vertailussa on huomattava kuntien<br />
erilainen palvelurakenne, mm. yhtiöitettyjen<br />
toimintojen vaikutus. Viidenneksellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kunnista<br />
toimintamenot ovat suhteessa tuloihin<br />
pysyvästi niin korkeat, että korjausliike<br />
edellyttää toiminnallisia ja<br />
rakenteellisia muutoksia. Toisaalta on<br />
huomattava, että varsin merkittävä<br />
osa kuntien menoista on kuntayhtymämenoja<br />
(mm. sairaanhoitopiiri),<br />
joihin kunnat eivät itse voi suoraan<br />
vaikuttaa.<br />
Investoinnit ennallaan<br />
Bruttoinvestoinnit maakunnassa olivat<br />
393 euroa/asukas. Eniten investoitiin<br />
Juankoskella, 731 euroa/asukas,<br />
ja vähiten Kangaslammilla, 54<br />
euroa/asukas. Investointien tulorahoituksen<br />
toteutumisessa on suuria<br />
kuntakohtaisia eroja. Valitettavasti<br />
edes kaikkien välttämättömimpiin<br />
peruspalveluinvestointeihin ei <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
riittänyt valtionosuutta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien v. 2002 tilinpäätöksiin<br />
vaikuttivat oleellisesti<br />
verotilitysten oikaisut, joiden seurauksena<br />
useimpien kuntien vuosikate<br />
ja tulos toteutuivat talousarvioissa<br />
ennakoitua paremmin.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kunnat ovat käyttäneet hyviä tuloksiaan<br />
lainasalkkujensa keventämiseen<br />
ja osin kertyneiden alijäämien kattamiseen.<br />
Kuntien toimintakulut vuodesta<br />
2001 kasvoivat 6,4 %. Käyttötulot<br />
kasvoivat vastaavasti noin 5,8<br />
%. Kunnat ennakoivat tulojen epävakautta<br />
ja pyrkivät hillitsemään<br />
käyttötalousmenojen kasvua etsimällä<br />
aktiivisesti uusia yhteistyömuotoja<br />
seudullisesti ja alueellisesti. Muuttoliike<br />
ja erityisesti ikääntyvän väestön<br />
kasvava palvelutarve sekä näköpiirissä<br />
oleva suurten ikäluokkien siirtyminen<br />
eläkkeelle luovat kuntatalouteen<br />
paineita.<br />
Ratkaisevaa kuntatalouden kannalta<br />
on, millaista kunta- ja aluepolitiikkaa<br />
uusi hallitus noudattaa ja mitä keinoja<br />
hallitus ottaa käyttöönsä tilanteessa,<br />
jossa kansantalouteen kohdistuu<br />
lyhyellä tähtäyksellä kansainvälisestä<br />
tilanteesta johtuvia uhkakuvia.<br />
Jarmo Muiniekka<br />
Hallintopäällikkö<br />
25
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kuntataloutta uhkaa<br />
mittava alijäämäloukku<br />
Uudesta hallitusohjelmasta kumpuavat<br />
toiveet aiempaa vakaammista<br />
ja tasapuolisemmista kuntatalouden<br />
edellytyksistä nousivat<br />
keskeiseksi sisällöksi Kuopiossa<br />
toukokuun lopulla pidetyssä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntatalouspäivässä.<br />
Hallitusohjelman antia kunnallistaloudelle<br />
analysoivat Suomen Kuntaliiton<br />
kuntatalousyksikön päällikkö<br />
Martti Kallio, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntajohtaja Antti Mykkänen,<br />
Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi<br />
Ruotsalainen sekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntahallituksen puheenjohtaja,<br />
kansanedustaja Markku Rossi.<br />
Heidän näkemyksensä hallitusohjelman<br />
vaikutuksista olivat varovaisen<br />
optimistisia vaikka kuntatalous on<br />
joutumassa tuntuvien pulmien eteen.<br />
Martti Kallio tähdensi, että kuntatalouden<br />
viime vuoden poikkeuksellisen<br />
hyvä tilanne heikkenee olennaisesti<br />
tästä vuodesta eteenpäin. -Enää<br />
ei ole kunnille tulossa takavuosilta<br />
jääneitä ylimääräisiä verotulokertymiä.<br />
Vaikka valtionosuudet kasvavat,<br />
eivät ne kata kustannusnousua sekä<br />
hallituksen tekemiä ja suunnittelemia<br />
veronkevennyksiä. Kustannuksia nostavat<br />
palkojen kohoamisen lisäksi<br />
hallitusohjelmassa kunnille tulevat<br />
uudet tehtävät. Valtiolta ei ole tulossa<br />
niihin täyttä kompensaatiota toisin<br />
kuin veronkevennyksiin.<br />
300-400 milj. euron<br />
vuosialijäämä tiedossa<br />
-Valtion ja Suomen Kuntaliiton yhtenevien<br />
laskelmien mukaan kuntatalous<br />
on ajautumassa nettona 300-<br />
400 milj. euroa alijäämäiseksi vuosittain.<br />
Valtion lisävelkaantumisen<br />
vuoksi ei ole kovin todennäköistä,<br />
että valtiovalta tulisi nykyistä enempää<br />
avuksi. Kuntien on otettava vastuuta<br />
mm. palvelujen kustannustehokkuutta<br />
edelleen kehittämällä sekä<br />
kunnallisverotusta lisäämällä. Työllisyyden<br />
paraneminen ja taloudellisten<br />
suhdanteiden kääntyminen nousuun<br />
kohentaisi tilannetta, mutta valitettavasti<br />
näkyvissä on toisenlaista kehitystä.<br />
Lainanotollakaan ei kuntatalouden<br />
alijäämiä kestävästi paikata.<br />
Nykyisellään kuntien velkataakka on<br />
jo kasvussa korkomenoja nostaen,<br />
muistutti Kallio.<br />
Hänen mukaansa uusia, talousvaikutukseltaan<br />
merkittäviä kuntasektorille<br />
lankeavia tehtäviä ovat mm. 1.- ja 2-<br />
luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoitojen<br />
järjestäminen syksystä 2004 alkaen,<br />
esikoululaisten kuljetusjärjestelyt<br />
sekä kotihoidontuen lisäys. Valtio<br />
tulee näihin tärkeisiin palvelutason<br />
parannuksiin mukaan vain osittain.<br />
Kunnat joutuvat varautumaan niihin<br />
v. 2004 ja 2005 budjeteissaan ja myöhemminkin.<br />
Positiivisena Martti Kallio pitää Anneli<br />
Jäätteenmäen hallituksen lupauksia<br />
tuloverojen kevennyksistä kunnille<br />
aiheutuvien yhteensä 370 milj.<br />
euron verotulomenetysten täydestä<br />
kompensoinnista. Tuloveronkevennyksiä<br />
tehnyt edellinen hallitus ei siihen<br />
riittävästi kyennyt kuntien vahingoksi.<br />
Uuden hallituksen vastikään<br />
päättämä tuloverokevennys vaikuttaa<br />
113 milj. euroa kuntien verotulokertymään<br />
vuodessa, mutta se on luvattu<br />
kompensoida sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
valtionosuuksien vastaavana<br />
korotuksena.<br />
Martti Kallio muistutti, että kuntatalouden<br />
näkymät kiristyvät jo tänä vuonna.<br />
-Ensi vuodelle on tiedossa 257 milj.<br />
euron verotulojen kevennys kuntatalouteen<br />
mutta sekin on luvattu kompensoida<br />
täysimääräisesti tavalla tai<br />
toisella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
valtionosuuksien korotus olisi silloinkin<br />
hyvä keino, koska se kohtelee kohtalaisen<br />
tasapuolisesti kuntia. Juuri<br />
näihin peruspalveluihin kohdistuu<br />
huomattavia kustannuspaineita kunnissa.<br />
Kuntatyypeittäin ei järjestelystä<br />
pitäisi aiheutua epätasa-arvoisuutta.<br />
Valtionosuuksien lisäykset eivät ole<br />
ns. korvamerkittyä rahaa edes ao.<br />
hallinnonaloille, joten välttämättä<br />
järjestelyllä ei ole ohjausvaikutusta<br />
kuntien sisäisiin budjettipainotuksiin,<br />
muistutti Martti Kallio.<br />
Hallitusohjelmassa oleva viittaus ns.<br />
peruspalveluohjelmaan ja -budjetointiin<br />
olisi hänen mielestään viimeinkin<br />
hyvä toteuttaa. -Sillä saataisiin<br />
valtakunnan tasolla parannettua<br />
poikkihallinnollisesti yli ministeriörajojen<br />
menevää koordinointia peruspalvelujen<br />
rahoituksen turvaamisesta<br />
ja tasapuolisemmasta jakautumisesta<br />
maan eri osien ja erilaisten kuntien<br />
kesken.<br />
Kuntien yhteisövero- ja valtionosuusuudistukseen<br />
Martti Kallio suhtautuu<br />
Suomen Kuntaliiton tapaan kriittisesti.<br />
-Nykyinen valtionosuusjärjestelmä<br />
on pienine vinoutumineenkin hyvä<br />
käytäntö eikä sitä pidä lähteä rukkaamaan<br />
siirtämällä esimerkiksi yhteisöverot<br />
valtiolle. Ei ole takeita, että ne<br />
saadaan sieltä kanavoitumaan riittävinä<br />
kunnille. Sen sijaan kalliin erikoissairaanhoidon<br />
siirto valtion vastuulle<br />
on perusteltua, vaikka kuntasektori<br />
siitä kompensaatiota joutuisikin antamaan.<br />
Nyt erikoissairaanhoidon<br />
26
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
suuret menot rasittavat etenkin pieniä<br />
kuntia usein kohtuuttomasti.<br />
Myöskään Suonenjoen kaupunginjohtaja<br />
Olavi Ruotsalainen ei usko<br />
valtiolta tulevan nykyistä suurempaa<br />
kädenojennusta kuntasektorille.<br />
-Kyse on todennäköisimmin nollasummapelistä,<br />
jossa muutoksia voi<br />
tulla korkeintaan kuntasektorin sisällä.<br />
Kuntien on vain pystyttävä tuottamaan<br />
palveluja yhä enemmän ja<br />
laadukkaammin pienemmillä kustannuksilla<br />
mm. keskinäistä yhteistyötä<br />
ja verkottumista tehostamalla sekä<br />
uusilla palvelujen tuottamistavoilla.<br />
On hyvä, jos valtion sekä kuntien rahoitus-<br />
ja tehtäväjako pysyy edes<br />
nykyisessä suhteessa. Tältä osin hallitusohjelma<br />
ei näytä negatiiviselta.<br />
Eheyttävämpää ja yksinkertaisempaa<br />
aluepolitiikkaa<br />
Kuntatalouspäivän kommentaattori Jouni Mutanen ja alustaja Olavi Ruotsalainen<br />
keskustelivat kahdenkeskenkin kunnallistalouden huolestuttavista näkymistä. Kuvassa<br />
myös (vas) kunnanjohtaja Esko Ollila, apulaiskunnanjohtaja Seppo Piirainen<br />
ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton hallintopäällikkö Jarmo Muiniekka.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen katsoi, että uusi hallitusohjelma<br />
noudattelee pitkälti Itä-<br />
Suomen toiveita ja näkökulmia useissa<br />
perusasioissa ja se on perusvireeltään<br />
myönteisiä odotuksia herättävä.<br />
Puutteina on hänen mielestään<br />
uusien aluepoliittisten välineiden ja<br />
aluepolitiikan yksinkertaistamisen<br />
jääminen maininnoitta hallitusohjelmassa.<br />
Samoin ilman vastakaikua on<br />
jäänyt Itä-Suomen vaatimus vaalilain<br />
uudistamisesta kohtuuttoman korkeiksi<br />
nousseiden äänikynnysten<br />
alentamiseksi.<br />
Antti Mykkänen tähdensi, että Suomen<br />
aluepolitiikan peruslinjaksi on<br />
Markku Rossi arvostaa kuntatalouden<br />
vakautta ja pitkäjänteisyyttä.<br />
otettava eheytys ja yksinkertaisuus.<br />
-Eheyttävä aluepolitiikka merkitsee<br />
Suomen tarkastelemista kokonaisuutena<br />
niin, että kaikille turvataan<br />
asuinpaikasta riippumatta peruspalvelut.<br />
Tähän liittyy peruspalvelubudjetin<br />
laadinta niiden peruspalvelujen<br />
määrittämiseksi, joista ei tingitä. Heikoimmin<br />
kehittyneille alueille on<br />
edelleen kohdennettava lisätukia ja<br />
Itä-Suomi on saatava jatkossakin<br />
EU:n merkittävimmän aluekehitystuen<br />
alueeksi. Kansallista aluepolitiikkaa<br />
on vahvistettava mm. lisättävillä<br />
suorilla yritystuilla. Aluepoliittista järjestelmää<br />
on yksinkertaistettava karsimalla<br />
kehittämisohjelmien “viidakkoa”<br />
ja vahvistamalla maakunnissa<br />
tehtyjen ohjelmien painoarvoa. Aluepoliittisia<br />
tukia ei pidä suunnata sinne,<br />
missä investoinnit toteutuvat<br />
markkinaehtoisestikin, painotti Mykkänen.<br />
Vakaus ja pitkäjänteisyys<br />
kuntatalouden perustaksi<br />
Maakuntahallituksen puheenjohtaja<br />
Markku Rossi (kesk) piti uuden hallituksen<br />
kuntapolitiikan lähtökohdaksi<br />
ottamaa vakautta ja pitkäjänteisyyttä<br />
hyvänä. Hän korosti, että kuntien<br />
hyvien peruspalveluiden edellytyksenä<br />
on terve kuntatalous, jota on<br />
voitava suunnitella vähintään vaalikausi<br />
eli neljä vuotta eteenpäin. Myös<br />
Rossi kannatti kuntien tehtävien ja<br />
velvoitteiden rahoitustasapainon parantamista<br />
hallituskauden mittaisella<br />
valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla<br />
sekä sen kanssa<br />
sopusointuisella vuosittaisella peruspalvelubudjetilla.<br />
Seminaariesiintyjiä kuntatalouspäivässä<br />
kommentoinut Siilinjärven kunnanjohtaja<br />
Jouni Mutanen toivoi<br />
myös peruspalvelubudjetin toteutumista.<br />
Hän piti nykyistä valtionosuusjärjestelmää<br />
yhteisöveroineen hyvänä<br />
jatkossakin. Lisäystä hän toivoi<br />
erityisvaltionosuuksiin yliopistosairaaloille.<br />
KYS:in osalta jälkeenjääneisyys<br />
on hänen mukaansa lähes 9 milj.<br />
euroa vuodessa. Ongelmallista on,<br />
mitä maan 30-40 heikoimmassa asemassa<br />
olevalle kunnalle tehdään.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssakin on puolenkymmentä<br />
tällaista kuntaa, jotka ovat<br />
juuttuneet pysyviin talousvaikeuksiin.<br />
Kattavia valtakunnallisia ratkaisuja<br />
hankaloittaa, että Suomen ja myös<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kunnat ovat toimintaolosuhteiltaan<br />
ja väestörakenteeltaan<br />
kovin erilaisia. Täysin objektiivista ja<br />
tasapuolista valtionosuusjärjestelmää<br />
on lähes mahdotonta kehittää, sanoi<br />
Mutanen.<br />
Ilpo Lommi<br />
27
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Laajakaistayhteydet <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>on tarjouskilpailulla<br />
Koko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on aiotaan varmistaa<br />
laadukkaat tietoliikenneyhteydet<br />
parin vuoden kuluessa. Tavoitteena<br />
on saada laajakaistayhteydet<br />
koko maakunnan alueella<br />
asuttuihin kiinteistöihin, toiminnassa<br />
oleviin kouluihin sekä yritysja<br />
maatalouskiinteistöihin. Laajakaistayhteyden<br />
miniminopeutena<br />
pidetään 256 kb/s mutta tavoitteena<br />
on vähintään 2 Mb/s.<br />
Hankkeen toteutuksesta on järjestetty<br />
keväällä avoin tarjouskilpailu kaikille<br />
yrityksille, sanoo hankkeen johtoryhmän<br />
puheenjohtaja, maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen. Tulevan tarjouskilpailun<br />
keskeisiä asioita ovat<br />
hänen mukaansa yhteyksien nopeus<br />
käyttäjän kannalta, alueellinen kattavuus,<br />
toteutusaikataulu, toimittajan<br />
sitoutuminen määräajaksi verkon<br />
ja laitteistojen ylläpitoon sekä kokonaisedullisuus.<br />
-Projektin ensimmäisessä vaiheessa<br />
olemme pyytäneet kaikilta toteutuksesta<br />
kiinnostuneilta yrityksiltä avoimella<br />
haulla ehdotukset toteuttamismallista.<br />
Tämän vaiheen jälkeen pyydetään<br />
tarjoukset yksityiskohtaisesta<br />
toteutuksesta alkusyksyyn mennessä.<br />
Tavoitteena on päästä toteutukseen<br />
vielä v. <strong>2003</strong> puolella.<br />
Laajakaistayhteyksien kilpailuttaminen<br />
alkoi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.<br />
Investointipäätökset tekevät kunnat,<br />
kertoo Mykkänen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> on varannut<br />
EU:n aluekehitysrahaa hankkeeseen<br />
500 000 euroa. Uuden aluekehityslain<br />
myötä <strong>liitto</strong> voi osoittaa kunnille<br />
suoraan EU-rahaa investointeihin.<br />
-Laajakaistahanke toteutuu, mikäli<br />
kunnat ovat siihen valmiita omalla<br />
panoksellaan ja tarjousten perusteella<br />
saamme kokonaistaloudellisesti<br />
edullisen ratkaisun. Alustavasti kaikki<br />
pohjoissavolaiset kunnat ovat ilmaisseet<br />
kiinnostuksensa asiaan. Uskon,<br />
että saamme maakuntaan toteuttamiskelpoisen<br />
mallin laajakaistaverkon<br />
rakentamisesta, toteaa Antti<br />
Mykkänen.<br />
Julkista tukea tarvitaan laajakaistaverkon<br />
levittämiseksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on noin 300 kylää,<br />
joista suuri osa on vielä laajakaistayhteyksien<br />
ulkopuolella. -Tämä on<br />
ongelma lukuisille yrityksille puhumattakaan<br />
yksittäisistä ihmisistä. Ilman<br />
julkista tukea asia ei ole edennyt<br />
yhtenäisesti ja kunnittain sekä<br />
seutukunnittain on mietitty erilaisia<br />
omia ratkaisuja. Nyt etenemme yhtenäisemmin<br />
koko maakunnan voimin<br />
muistaen, että laajakaistan rakentaminen<br />
edellyttää riittävää käyttäjäpotentiaalia<br />
eli asiakkaita. On tärkeää<br />
varmistaa sisältöjen tuotannolla,<br />
käyttäjäkoulutuksella ja muilla tavoin<br />
yhteyksien riittävä käyttö.<br />
-Suomi on kirjannut kunnianhimoiset<br />
tavoitteet laajakaistayhteyden<br />
saamisesta joka kotiin. Tavoitteeksi on<br />
asetettu vuosi 2005. Tavoite on epärealistinen<br />
ilman julkista tukea. On<br />
myös varmistettava, ettei asuinpaikka<br />
nosta käyttökuluja, korostaa maakuntajohtaja<br />
Antti Mykkänen.<br />
Ilpo Lommi<br />
Ict-klusterin osaamisalueet on määritelty<br />
Informaatio- ja tietoliikenneteknologiaklusterin<br />
keskeisin työsarka vuonna<br />
2002 oli tunnistaa osaamisalueet,<br />
joihin panostamalla <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
ict-toimiala vahvistuu. Prosessissa oli<br />
mukana yli 80 henkilöä yrityksistä ja<br />
muista organisaatioista. Osaamisalueet<br />
ovat kansainvälisyys, ohjelmistotuotteet,<br />
liiketoiminta, sensorit ja toimilaitteet,<br />
lähitietoliikenne, ohjelmistotuotanto<br />
sekä käytettävyys. Prosessi<br />
ja osaamisalueet on kuvattu julkaisussa<br />
”Ict-viisari, tieto- ja viestintätekniikan<br />
strategiset valinnat <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>ssa” (tilausosoite: <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
<strong>liitto</strong>, p. 017 550 1400).<br />
Osaamisalueiden määrittelyyn ovat<br />
vaikuttaneet maakunnan historia,<br />
nykytilanne, tulevaisuuden näkymät,<br />
maakunnan yritykset, oppilaitokset,<br />
tutkimusyksiköt sekä erilaiset kehittämishankkeet.<br />
Seuraavassa vaiheessa<br />
aiotaan käynnistää erilaisia ja -tasoisia<br />
kehittämistoimenpiteitä. Osaamisalueiden<br />
tunnistamisprosessin aikana<br />
Honeywell päätti keskittää sensoriyksikkönsä<br />
Kuopioon ja Varkauteen. Yritys<br />
tulee olemaan vahva ”veturi” sensorien<br />
ja langattoman lähitietoliikenteen<br />
kehittämisessä.<br />
Käytettävyyden kehittämisryhmä<br />
muotoutunut<br />
Käytettävyyden ympärille on syntynyt<br />
sen kehittämisestä kiinnostunut<br />
vapaamuotoinen ryhmä. Ryhmän<br />
työn tuloksena on pidetty kaksi käy-<br />
28
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
tettävyysseminaaria (seminaariaineistoa:<br />
www.uku.fi/atkk/kaytettavyys).<br />
Samanaikaisesti on muodostunut aiheesta<br />
kiinnostuneiden noin 70 henkilön<br />
sähköpostijakelulista. Käytettävyyden,<br />
sensoreiden sekä muiden Ictviisarissa<br />
kuvattujen osaamisalueiden<br />
kehittämisestä kiinnostuneiden toivon<br />
ottavan yhteyttä allekirjoittaneeseen<br />
(p. 4412 066 tai 040 542 8421).<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä<br />
ja tietoyhteiskuntakehitystä on vauhditettu<br />
esityksillä sekä lausunnoilla.<br />
Monen osatekijän summana <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> on käynnistänyt hankkeen,<br />
joka tähtää maaseutualueiden<br />
laajakaistayhteyksien tarjonnan ja<br />
laadun paranemiseen. Tietoliikenteen<br />
lisäksi maakunnassa tulisi määritellä,<br />
mitä tietoyhteiskunta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
tarkoittaa. Lisäksi olisi peilattava<br />
määritelmää uuden hallitusohjelman<br />
tietoyhteiskuntaohjelmaa sekä eEurope<br />
2005 -toimintasuunnitelmaa<br />
vasten sekä määriteltävä, millaisin<br />
askelin tietoyhteiskuntaan liittyvissä<br />
asioissa olisi maakunnassa edettävä.<br />
Paula <strong>Savo</strong>lainen<br />
IT-koordinaattori<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailutulo<br />
ylsi 200 milj. euroon<br />
Matkailu toi tuloa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on<br />
vuonna 2002 noin 205 miljoonaa<br />
euroa. Kasvu on ollut huomattavaa,<br />
sillä mm. vuonna 1996 matkailutulo<br />
oli nykyrahaan korotettuna<br />
noin 152 milj. euroa.<br />
Kasvua selittää lisääntynyt vapaaajan<br />
matkailu maakuntaan. Erityisesti<br />
on kasvanut sukulaisten ja tuttavien<br />
luona tapahtuneet yöpymiset samoin<br />
kuin päiväkävijöiden määrä. Myös<br />
rahankäyttö matkailijaa kohti on lisääntynyt.<br />
Osa muutoksesta voi johtua<br />
tutkimusmenetelmiin liittyvistä<br />
pienistä eroista.<br />
Kuopion seudun osuus maakunnan<br />
matkailutulosta oli 92 milj. euroa eli<br />
45 %. Nopeimmin matkailutulo kasvoi<br />
v. 1996–2002 Koillis-<strong>Savo</strong>ssa. Nilsiän<br />
Tahkon alueen vahva kehittyminen<br />
näkyy selvästi koko maakunnan<br />
matkailutulon kasvussa.<br />
Matkailijoiden maakuntaan jättämä<br />
rahamäärä jakautuu useiden elinkeinojen<br />
kesken. Majoitus- ja ravitsemispalvelut<br />
saavat matkailutulosta noin<br />
kolmanneksen ja matkailuun liittyvät<br />
muut palvelut 5 %. Vähittäiskaupan<br />
osuus on samaa tasoa majoitus- ja<br />
ravitsemiselinkeinon kanssa. Liikennepalvelut<br />
sekä korjaamo- ja huoltamotoiminta<br />
saavat matkailutulosta<br />
yhdessä noin 23 %. Matkailutulon<br />
laaja jakauma kertoo, että yhteiskunnan<br />
on järkevää panostaa matkailun<br />
markkinointiin. Toisaalta tavoitteena<br />
on saada markkinointiin mukaan varsinaisen<br />
matkailuelinkeinon lisäksi<br />
muut matkailusta hyötyvät toimialat,<br />
etunenässä vähittäiskauppa.<br />
Yli 2 000 työpaikkaa<br />
matkailusta<br />
Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa olivat v. 2002<br />
reilut 2 000 henkilötyövuotta, mikä<br />
on merkittävä määrä. Tutkimuksen<br />
kyselyt osoittivat pohjoissavolaisten<br />
suhtautuvan keskimäärin erittäin<br />
myönteisesti matkailun kehittämiseen.<br />
Matkailun arvioitiin vaikuttavan<br />
positiivisesti työllisyyteen (84 % vastanneista),<br />
palvelujen saatavuuteen<br />
(81 %), vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin<br />
(75 %), elintasoon (71 %) ja<br />
kunnan talouteen (71 %).<br />
Matkailutulotutkimus on osa <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savo</strong>n matkailustrategian toimenpideohjelman<br />
toteutusta. Selvitys laadittiin<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammattikorkeakoulussa<br />
(<strong>Savo</strong>nia) ja sen suunnittelusta<br />
ja käytännön toteutuksesta vastasi<br />
YTM Markku Tyni. Selvityksen<br />
päärahoittaja oli <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>.<br />
Simo Kotiluoto<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
29
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuriyritysten<br />
ja työllisten määrä on<br />
odotettua suurempi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuriklusterin<br />
vastikään valmistunut nykytilaselvitys<br />
kertoo, että kulttuurisektorin<br />
arvoketjun liikevaihto oli v.<br />
1999 runsaat 336 milj. euroa. Liikevaihdoltaan<br />
ja henkilöstöltään<br />
suurimmat alat olivat vaatteiden<br />
valmistus, julkaisujen kustantaminen<br />
ja painaminen sekä ääni-,<br />
kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen,<br />
vaatteiden vähittäiskauppa,<br />
huonekalujen valmistus,<br />
tekstiilien valmistus, virkistys-,<br />
kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä<br />
huonekalujen vähittäiskauppa.<br />
Vuonna 2000 pääosin yhden henkilön<br />
työllistäviä kulttuuriyrityksiä oli<br />
972. Suurin osa yrityksistä sijaitsi<br />
Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.<br />
Eniten yrityksiä oli käsi- ja vaateteollisuuden,<br />
mainonnan ja markkinoinnin,<br />
liikunnan ja urheilun sekä viestinnän<br />
ja konsultoinnin aloilla.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuriklusterin asiantuntijaryhmä<br />
perustettiin vuonna<br />
2001. Klusteriryhmän puheenjohtajaksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> nimesi päätoimittaja<br />
Riitta Raatikaisen. Kulttuuriklusterin<br />
toiminnan käynnistäminen<br />
aloitettiin kulttuuriklusterin Nykytilaselvitys-hankkeella.<br />
Sen tuloksena<br />
tuotettiin noin 40-sivuinen selvitys<br />
kulttuuriklusteriin määriteltävistä toimialoista,<br />
yrityksistä, koulutuksesta ja<br />
hankkeista. Selvitys- ja kartoitustyön<br />
pohjalta asiantuntijaryhmä määritteli<br />
kulttuuriklusterin vision ja strategian<br />
perusteet kulttuuriyritysten kilpailukyvyn<br />
parantamiseksi.<br />
Verkottuminen ja markkinoinnin<br />
edistäminen päätavoitteina<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuriklusteriryhmän<br />
puheenjohtaja Riitta Raatikainen.<br />
Hankkeessa haastatellut kulttuuriyrittäjät<br />
ja alan avainhenkilöt esittivät<br />
yhteiseksi ensisijaiseksi tavoitteekseen<br />
verkottumisen ja toissijaiseksi markkinoinnin.<br />
<strong>Pohjois</strong>savolaisen kulttuurialan<br />
täydennyskoulutuksessa sekä<br />
mm. viihdealan ammatillisessa koulutuksessa<br />
nähtiin puutteita. Kulttuurialan<br />
tuotekehittelyn ja tutkimuksen<br />
suurimmat pullonkaulat olivat voimavarat.<br />
Pienten yritysten tuotekehittely<br />
on riittämättömin resurssein tehtyä ja<br />
sattumanvaraista. Koulutuksen kehittämisen<br />
tärkeimpiä painopisteitä ovat<br />
kansainvälisyys ja työelämän tarpeet<br />
sekä valtakunnalliset laatukriteerit<br />
huomioonottava koulutussuunnittelu.<br />
Lisäksi usein mainittiin tarpeellisina<br />
panostuskohteina korkeakoulutukseen<br />
ja täydennyskoulutustarjontaan,<br />
nuoriin, kilpailukykyyn ja liikevaihdon<br />
kasvuun panostaminen sekä valmistuneiden<br />
työelämään sijoittumisen<br />
varmistaminen.<br />
Kulttuuriklusteriryhmän puheenjohtaja<br />
Riitta Raatikainen totesi, että<br />
mittavaa tiedonkeruuta ja aineiston<br />
työstämistä kohti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kulttuuristrategiaa<br />
on tehty jo kahden<br />
vuoden ajan. -Tarkoituksenamme on<br />
koota tietoa kulttuurialan taloudellisesta<br />
merkityksestä maakunnallisen<br />
päätöksenteon pohjaksi mm. kehittämispanostusten<br />
jakoa ja vaikutusseurantaa<br />
varten.<br />
Projektipäällikkö<br />
vauhdittamaan hanketta<br />
-Kulttuuriklusterihankkeen alkuvaiheita<br />
on vaivannut resurssipula, mutta<br />
nyt sille palkataan runsaan vuoden<br />
ajaksi päätoiminen projektipäällikkö.<br />
Hänen tehtävikseen tulee mm.<br />
kulttuurialan toimijoiden verkostumisen<br />
edistäminen, kasvuhakuisten yritysten<br />
etsiminen, kehittämisen pullonkaulojen<br />
löytäminen ja ratkaisujen<br />
hakeminen niihin. Toinen pulma<br />
on ollut kulttuurikäsitteen liian laaja<br />
rajaaminen aluksi. Nyt sitä on tiivistetty<br />
ja valittu painopistealueita syksyllä<br />
käynnistyvää <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
kulttuuriklusterin strategian laadintaa<br />
varten. Siitä aiotaan tehdä konkreettinen,<br />
selkeä ja tuloksiltaan mitattava<br />
projekti. Kulttuuriklusterin kehittämisohjelmalla<br />
toivotaan maakunnan<br />
kehittämisvarojen ohjautuvan<br />
kulttuuritoimialoille sekä asettavan<br />
sille haasteellisia tavoitteita ja kehittämispolkuja.<br />
Strategia painottuu pitkälti<br />
kulttuurialan yritysten näkökulmiin,<br />
kertoo Riitta Raatikainen.<br />
Tähän mennessä on hahmoteltu<br />
v. 2006 mennessä tavoitteeksi kulttuurialan<br />
nykyisten noin tuhannen<br />
työpaikan kasvattaminen 200:lla ja<br />
yritysten liikevaihdon lisääminen 5 %<br />
vuodessa. Lisäksi maakunnan kulttuuriteollisuuden<br />
toivotaan ammattimaistuvan<br />
ja naisyrittäjyyden vahvistuvan.<br />
Vuoteen 2020 mennessä tavoitteet<br />
ovat niinkin kovat kuin 2 500<br />
uutta työpaikkaa ja 500 uutta yritystä,<br />
joista 10-20 ehtisi kasvaa yli<br />
25 työntekijän yritykseksi. Kuopion<br />
Muotoiluakatemian rehtori Eija Vähälän<br />
mukaan tavoitteet eivät kuitenkaan<br />
ole ylimitoitettuja vastaaviin<br />
valtakunnallisiin tavoitteisiin ja näkymiin<br />
verrattuna.<br />
Verkostuminen suuri haaste<br />
Yhtenä suurimmista haasteista Riitta<br />
Raatikainen samoin kuin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liitossa kulttuuriklusterin toimintaa<br />
koordinoiva Kirsi Moisander pitävät<br />
alan yritysten pientä kokoa ja<br />
yksinäisyyttä eli mm. toimintaa toisistaan<br />
erillään. Heidän mukaansa<br />
30
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
suuri osa niistä on yhden henkilön<br />
yrityksiä. Niiden voimavarat kehittymiseen<br />
ja kasvuun ovat perin rajalliset<br />
eikä esimerkiksi markkinointiin ja<br />
liiketoiminnalliseen osaamiseen pystytä<br />
aina panostamaan tarpeeksi.<br />
Kulttuurialallakin yritykset toimivat<br />
samojen liiketaloudellisten periaatteiden<br />
varassa kuin muilla toimialoilla<br />
eikä kehittymistä voi laskea julkisen<br />
tuen varaan. Siksi yritysten ja muidenkin<br />
toimijoiden verkostuminen on<br />
elintärkeää. Samoin on toivottavaa,<br />
että kulttuuriyrityksille herää kasvuhakuisuutta.<br />
Kulttuuriklusterin nykytilaselvityksessä<br />
on otettu painopistealueiksi käsija<br />
taideteollisuus, musiikki, muotoilu,<br />
viestintä, tanssi, kulttuurimatkailuyritykset,<br />
infocom-alat sekä terveystieteisiin<br />
liittyvä kulttuurituotanto.<br />
Riitta Raatikainen toivoi yhteistyömahdollisuuksia<br />
mm. Terve Kuopio<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
-projektiin, jolle hänen mielestään<br />
kulttuurialalla olisi annettavaa. Hän<br />
näkee myös viestinnässä laajoja kasvun<br />
mahdollisuuksia. Sen vahvistuminen<br />
hyödyttäisi maakunnan muitakin<br />
klustereita mm. palvelujen ja<br />
tuotteiden tunnettuuden sekä imagon<br />
parantamisena.<br />
Ilpo Lommi<br />
Ohjaako hyvinvointipalvelujen<br />
kehittämistä raha, arvot vai<br />
teknologia<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen<br />
osallistuvilla on kaikilla<br />
sama tavoite: tuottaa palvelujen<br />
käyttäjille yhä parempia palveluja<br />
taloudellisuutta unohtamatta<br />
ja hyödyntäen uusinta teknologiaa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusterin<br />
haasteena on monimuotoisen<br />
kehittämistyön yhteensovittaminen<br />
ja toiminnan<br />
verkottaminen.<br />
Keväällä Kuopiossa järjestetyn hyvinvointiseminaarin<br />
tavoitteena oli virkistää<br />
hyvinvointitoimijoiden vuorovaikutusta<br />
ja lisätä kehittämistyöhön<br />
osallistuvien tietoa toistensa työstä.<br />
Maakunnan keskeisiä hyvinvointiklusterin<br />
toimijoita ovat hyvinvointiteknologiayritykset,<br />
hyvinvointipalveluja<br />
tuottavat yritykset, julkiset sekä<br />
yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,<br />
kolmas sektori, sosiaali- ja terveysalan<br />
tutkimus sekä koulutus, alueen viranomaiset<br />
ja kehittämisorganisaatiot.<br />
Lisäksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa toimii lukuisa<br />
joukko hyvinvointipalvelujen kehittämiseen<br />
liittyviä hankkeita ja projekteja.<br />
Niitä synnytetään kansallisella ja<br />
paikallisella tasolla, mutta hankkeiden<br />
yhteensovittaminen on joskus jäänyt<br />
vähälle huomiolle.<br />
Kaikki hyvinvointiklusterin edustajat<br />
tekevät parhaansa ja toimivat voimavarojensa<br />
mukaan, jotta pohjoissavo-<br />
laiset saavat myös tulevaisuudessa<br />
laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja.<br />
Jatkossa vain on tuotettava yhä<br />
useammille ja yhä iäkkäämmille palveluja<br />
yhä vähemmällä rahalla ja työvoimalla.<br />
Tämä tuo haastetta alan<br />
työpaikoille, tutkimukselle, koulutukselle,<br />
teknologioiden kehittäjille, palvelujen<br />
järjestäjille ja tuottajille.<br />
Haasteen ylivoimaisuus nykyisillä keinoilla<br />
on jo noussut esiin. Ratkaisu<br />
löytyneekin mm. alan uudesta työotteesta,<br />
toimintaprosesseista, taloudellisuusajattelusta<br />
ja palvelujen tarkoituksenmukaisuudesta.<br />
Vuorovaikutusta tiivistettävä<br />
Erityisenä ongelmana <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
kuten koko suomalaisessa hyvinvointiklusterissa<br />
on, etteivät teknologian<br />
tuottajat ja sitä käyttävät eli<br />
asiakkaat edelleenkään ole riittävässä<br />
vuorovaikutussuhteessa. On katsottu,<br />
että uusia hyvinvointituotteita<br />
kehitetään yhä liian teknologiatyöntöisesti<br />
ja liian vähän markkinavetoisesti.<br />
Tämän mielipiteen jakavat<br />
sekä yritykset että julkinen sektori.<br />
Uusi Mediteknia-rakennus on yksi maakunnan<br />
hyvinvointiklusterin ”sammoista”.<br />
KTM:n toimialapäällikkö Ismo Partanen<br />
totesi hyvinvointiseminaarissa,<br />
että väestön ikääntyminen tuo haastetta<br />
mutta luo samalla mahdollisuuden<br />
suomalaiselle yhteiskunnalle ja<br />
elinkeinoelämälle. Tehokkaasti tuotetut<br />
ja laadukkaat hyvinvointihyödykkeet,<br />
-palvelut ja -tuotteet voivat tulevaisuudessa<br />
vahvistaa Suomen kilpailukykyä.<br />
Jotta mahdollisuudet voitaisiin<br />
hyödyntää, on tiivistettävä yhteistyötä<br />
ja lisättävä resursseja hyvinvointimarkkinoiden<br />
kehittämiseksi.<br />
Hyvinvointipalvelurakenteen kehittämistä<br />
pohdittiin myös TerveKuopio -<br />
ohjelman ja WellTeknia -hankkeiden,<br />
terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden,<br />
tiedon saatavuuden, asiantuntijaverkostojen,<br />
kunnallistalouden,<br />
koulutuksen ja maankäytön näkökulmista.<br />
Hyvinvointiklusterin laajuudesta<br />
ja monimuotoisuudesta kertoo,<br />
että seminaariin osallistui noin 70<br />
henkilöä 30 eri organisaatiosta.<br />
Tiina Reinikainen<br />
Projektipäällikkö<br />
31
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitolla<br />
työntäyteinen vuosi 2002<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminnassa<br />
keskityttiin vuonna 2002 maakuntasuunnitelman<br />
viimeistelyyn<br />
ja Ylä-<strong>Savo</strong>n sekä Kuopion seudun<br />
maakuntakaavojen valmisteluun.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma<br />
2020 hyväksyttiin<br />
kesäkuun maakuntavaltuustossa.<br />
Siihen on kirjattu maakunnan<br />
monien toimijoiden yhteinen näkemys<br />
pitkän tähtäimen tulevaisuuden<br />
kehittämissuunnasta ja<br />
toteutuksen tahtotilasta. Jatkona<br />
maakuntasuunnitelmalle on ollut<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelman<br />
<strong>2003</strong>–2007 valmistelu.<br />
Tavoite 1 -ohjelman käytännön toteutus<br />
eteni ennakoitua paremmin.<br />
Vuosina 2000-2002 sillä kohdennettiin<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on Euroopan Unionin<br />
rakennerahastotukia ja kansallista<br />
aluekehitysrahoitusta yli 175 milj.<br />
euroa.<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
valmistelussa valmisteltiin lähtökohtia,<br />
tavoitteita ja alustavia rakennevaihtoehtoja<br />
sekä laadittiin erillisselvityksiä.<br />
Maakuntahallitus hyväksyi<br />
joulukuussa maakuntakaavatyöhön<br />
kuuluvan Lähtökohdat ja tavoitteet<br />
-raportin. Kuopion seudun maakunnallisesti<br />
merkittävää kulttuuriympäristöä<br />
kartoitettiin yli 1 700 kohteen<br />
ja alueen osalta erillisellä projektilla.<br />
Projektiin kuului myös täydennys<br />
muinaisjäännösinventointeihin alueille,<br />
joihin kohdistuu maakuntakaavatasoisia<br />
maankäytön paineita. Soravarojen<br />
inventointiraportti valmistui<br />
maaliskuussa 2002. Maakuntakaavatyön<br />
rinnalla etenee myös Kuopion<br />
kaupungin johdolla Kuopion seudun<br />
liikennejärjestelmätyö.<br />
Kuntatalous edunajamisen<br />
pääkohteena<br />
Edunajamista tehtiin mm. vaikuttamalla<br />
v. 2006 jälkeiseen EU:n alue- ja<br />
rakennepolitiikkaan. Kuntatalous on<br />
ollut jatkuvasti liiton keskeinen edunajamiskohde.<br />
Maakunnan liiton tehtävänä<br />
on edistää kuntien keskinäisten<br />
yhteistyömuotojen aikaansaamista.<br />
Vuonna 2002 valmisteltiinkin laaja<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n palvelumallihanke,<br />
jonka tarkoituksena on löytää kunta/<br />
kuntapari-rypäs ja seutukunta/maakuntatason<br />
toimijoiden välinen uusi<br />
ennakkoluuloton työnjako pilottialueena<br />
Koillis-<strong>Savo</strong>n seutu.<br />
Harkinnanvaraista rahoitusavustusta<br />
sai kuusi kuntaa yhteensä 2,3 milj.<br />
euron verran. Kunnat saivat lisäksi<br />
ylimääräisenä valtionosuutena erikoissairaanhoidon<br />
jonojen purkamiseen<br />
1,2 milj. euroa.<br />
Liikenneyhteyksien parantamisessa<br />
on keskitytty erityisesti Nopeat itäradat<br />
-projektilla vauhdittamaan Itä-<br />
Suomelle tärkeiden ratayhteyksien<br />
kehittämistä ja parantamista. Konkreettista<br />
itäsuomalaista yhteistyötä<br />
on Itä-Suomen energiatoimisto, joka<br />
on toiminut Mikkelistä. Maakuntahallitukset<br />
pitivät yhteiskokouksensa<br />
elokuussa Kajaanissa ja ottivat kantaa<br />
mm. valtion v. <strong>2003</strong> talousarvioon.<br />
Maakunnan liiton tärkeänä tehtävänä<br />
on myös kuntien ja muiden<br />
yhteistyötahojen tietopalvelu. Liitto<br />
kokoaa tilastotietoja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta<br />
ja tuottaa monenlaista muutakin<br />
tietoa mm. maakuntasuunnitelmaprosessiin<br />
liittyen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämisrahaston<br />
tärkeimpiä rahoituskohteita v. 2002<br />
olivat Kuopion yliopiston yrittäjyyden<br />
ja johtamisen apulaisprofessuuri, Itä-<br />
Suomen Brysselin EU-toimiston jatkorahoitus,<br />
klustereiden kehittäminen<br />
sekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -projekti.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimitilat säilyivät vanhassa perinteisessä rakennuksessa<br />
Sepänkadulla, mutta toimintoja uudistui v. 2002.<br />
Maakuntavaltuusto kokoontui kahdesti,<br />
joista toinen kerta liittyi seminaarityyppisenä<br />
maakuntaohjelman<br />
valmisteluun. Maakuntahallitus kokoontui<br />
11 kertaa, joista yksi pidettiin<br />
maakuntaohjelmaseminaarin yhteydessä.<br />
32
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
Tavoitteet saavutettiin<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimintakulut<br />
olivat vuoden 2002 tilinpäätöksen<br />
mukaan 3 224 596 euroa. Toimintakulut<br />
sisältävät varsinaisen toiminnan<br />
lisäksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämisrahaston<br />
sekä projektit. Menot jakautuivat<br />
niin, että varsinaiseen toimintaan<br />
kului 1 998 037 euroa, projekteihin<br />
619 753 euroa ja kehittämisrahastoon<br />
606 806 euroa. Vuoden<br />
2002 talousarvio toteutui ennakoitua<br />
alemmalla kulutustasolla, sillä varsinaisen<br />
toiminnan osalta menot alittivat<br />
budjetoidun. Tilivuoden alijäämä<br />
oli koko toiminnan osalta 51 128<br />
euroa eli hieman talousarviota enemmän.<br />
Alijäämää katettiin vuokratasausrahaston<br />
pääomaa tulouttamalla.<br />
Taseessa oli edellisten vuosien ylijäämiä<br />
51 296 euroa, joten kertyneet<br />
ylijäämät tulivat nyt käytetyksi alijäämän<br />
katteeksi. Maksuvalmius on<br />
ollut tiukka vuosi huomioon ottaen<br />
kohtuullisen hyvä. Ajoittain rahoitustilanne<br />
on heikentynyt omien projektien<br />
tulorahoituksen viiveestä johtuen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton menot ovat<br />
maakuntien liitoista neljänneksi alhaisimmat<br />
euroa/asukas -mittarilla.<br />
Jarmo Muiniekka<br />
Hallintopäällikkö<br />
Kokouspäiviä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntavaltuusto:<br />
17.11.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
maakuntahallitus:<br />
25.8., 29.9., 27.10., 24.11.,<br />
15.12.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
maakunnan<br />
yhteistyöryhmä (myr):<br />
1.9., 1.12.<br />
Itä-Suomen<br />
neuvottelukunta:<br />
25.8.<br />
(26.8. Itä-Suomen maakuntahallitusten<br />
yhteiskokous)<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton vuoden 2004<br />
toiminnan keskeiset painopisteet<br />
ovat maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman<br />
toimeenpano,<br />
tavoite 1 -ohjelman toteutus,<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset<br />
-raportin valmistuminen, edunajaminen<br />
keskeisissä hankkeissa, yhteydenpito<br />
ja vaikuttaminen Euroopan<br />
Unionissa, maakunnallinen ja itäsuomalainen<br />
yhteistyö.<br />
Aluekehityksen keskeinen tavoite on<br />
uudistaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tuotantorakennetta,<br />
parantaa yritysten toimintaedellytyksiä<br />
ja edistää uusien työpaikkojen<br />
syntyä. Tässä työssä keskeisiä<br />
työkaluja ovat tavoite 1 -ohjelman<br />
toteutus ja maakuntaohjelman<br />
toteuttamissuunnitelman valmistelu.<br />
Alueidenkäytön keskeisin tavoite on<br />
Kuopion seudun maakuntakaavan<br />
luonnoksen valmistuminen vuoden<br />
loppuun mennessä. Uusi maankäyttö-<br />
ja rakennuslaki on tuntuvasti lisännyt<br />
erilaisten selvitysten tarvetta<br />
kaavoitustyössä. Tästä aiheutuu liitolle<br />
työvoima- ja kustannuspaineita.<br />
Edunajamisen ja yhteistoiminnan keskeinen<br />
tavoite on vaikuttaa EU:n päätöksentekoon<br />
mm. tuomalla maakunnan<br />
keskeisiä hankkeita ja näkemyksiä<br />
siinä huomioon otettavaksi. Itä-<br />
Suomen maakuntien keskinäistä yhteistyötä<br />
lisätään. Yhteyksien parantamiseksi<br />
edistetään valtateiden 5 ja<br />
17 parantamista ja jatketaan Nopeat<br />
itäradat -projektia sekä nopean junaliikenteen<br />
käynnistämisen edellyttämiä<br />
toimenpiteitä <strong>Savo</strong>nradalla.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toiminta- ja<br />
taloussuunnitelma v. 2004<br />
Kuntataloudessa keskeinen tavoite on<br />
vaikuttaa valtionosuusjärjestelmän<br />
kehittämiseen siten, että se turvaa<br />
peruspalvelujen rahoituksen maakunnan<br />
kaikilla alueilla kohtuullisella<br />
maksu- ja verorahoituksella. Peruspalveluihin<br />
liittyvät uudis- ja perusparannushankkeiden<br />
valtionosuudet<br />
on säilytettävä. Liiton tehtävänä on<br />
myös edistää sellaisten kuntien yhteistyömuotojen<br />
aikaansaamista, jotka<br />
tuovat kuntatalouteen säästöjä ja<br />
kehittävät palveluja. Keskeisiä vuodelle<br />
2004 jatkuvia hankkeita ovat<br />
mm. Itä-Suomen EU-toimiston ja Itä-<br />
Suomen energiatoimiston ylläpito.<br />
Maakunnan identiteettiä ja imagoa<br />
vahvistetaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii<br />
-hankkeella.<br />
Talousarvio 2004 hieman<br />
kasvuhakuinen<br />
Vuoden 2004 varsinaisen toiminnan<br />
talousarvio sekä taloussuunnitelma<br />
laaditaan kuntien maksuosuuksien<br />
6 %:n kasvulle. Tämä sisältää 1,8 %<br />
kompensaatiota vuokrantasausrahan<br />
käytölle, jolla lievennetään rahaston<br />
ehtymistä. Kun v. <strong>2003</strong> talousarviossa<br />
on varauduttu purkamaan vuokrantasausrahastoa<br />
45 000 euroa, käytetään<br />
v. 2004 rahastosta enää 15 000<br />
euroa. Näin jatketaan rahaston riittävyyttä<br />
kuusi vuotta eteenpäin. Kuntien<br />
maksuosuuksien kasvu on 102 017<br />
euroa kuntien maksuosuuksien ollessa<br />
yhteensä 1 802 296 euroa.<br />
Kehittämisrahaston pääomaa korotetaan<br />
2,5 %. Rahastoon kerättävä pääoma<br />
on 545 146 euroa. Projekteihin<br />
varataan 600 000 euroa. Toiminta- ja<br />
taloussuunnitelma 2004 on ollut kevään<br />
kuntakierroksella kuntien arvioitavana<br />
ja varsinainen talousarviotyö<br />
käynnistyy syksyllä <strong>2003</strong>.<br />
Juhani<br />
Pirskaselle<br />
Ansioristi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton tutkimuspäällikkö<br />
Juhani Pirskaselle luovutettiin<br />
maakuntavaltuuston<br />
kesäkokouksessa 9.6.<strong>2003</strong> Tasavallan<br />
Presidentin myöntämä<br />
Suomen Leijonan Ritarikunnan<br />
Ansioristi.<br />
33
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Yhteishenki kohosi<br />
<strong>Savo</strong> Seilaa -risteilyllä<br />
Yli 1 800 etelä- ja pohjoissavolaisen<br />
historiallinen <strong>Savo</strong> Seilaa -risteily<br />
Suomenlahdelle maaliskuun<br />
lopulla osoittautui onnistuneeksi<br />
ja tarpeelliseksi yhteishengen kohottajaksi.<br />
Tapahtuma voi saada<br />
jatkoa lähivuosina. Tätä mieltä<br />
olivat Etelä-<strong>Savo</strong>n maakuntaliiton<br />
ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtajat<br />
Hannu Vesa ja Antti<br />
Mykkänen samoin kuin maakuntahallitusten<br />
puheenjohtajat,<br />
Pekka Nousiainen ja Markku Rossi.<br />
Monet muutkin risteilyosallistujat<br />
toivoivat jatkoa yhteistapaamisille<br />
muodossa tai toisessa<br />
hyvän ilmapiirin vuoksi.<br />
TT:n teollisuusasiamies Jarmo Immonen<br />
sekä AKAVA:n neuvottelupäällikkö<br />
Markku Lemmetty katsoivat useita<br />
etujärjestöjä elinkeinoelämästä,<br />
palkansaajapuolelta ja julkiselta sektorilta<br />
koonneen risteilyn lisäävän<br />
vuoropuhelua, verkostumista sekä<br />
yhteisten näkemysten löytämistä <strong>Savo</strong>n<br />
kehittämisessä.<br />
Maakunnan raja nousi risteilyllä esille.<br />
Sitä oli vähintäänkin mataloittamassa<br />
huomattavasti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja<br />
Kari Rajamäki. Hänen mukaansa<br />
ennemmin tai myöhemmin<br />
<strong>Pohjois</strong>- ja Etelä-<strong>Savo</strong>n on yhdistettävä<br />
kiinteämmin voimavaransa keskinäiset<br />
rajaviivat ylittäen. Asiassa ei<br />
Rajamäen mielestä kannata jäädä<br />
ajopuun asemaan vaan jo nykyisellä<br />
hallituskaudella olisi tilaisuus edistää<br />
aktiivisesti koko <strong>Savo</strong>n yhtenäistä<br />
etua. Jarmo Immosen mukaan elinkeinoelämä<br />
toivoo julkishallinnon tehokkuuden<br />
lisääntyvän vaikka vanhoja<br />
hallinnollisia rajoja kumoamalla.<br />
<strong>Savo</strong>n Yrittäjien varapuheenjohtaja<br />
Taisto Penttilä toivoi selkeitä, konkreettisia<br />
yhteishankkeita, esimerkiksi<br />
<strong>Savo</strong>-talon perustamista pääkaupunkiseudulle<br />
ikään kuin kaupalliseksi<br />
edustustoksi ja edunvalvonnan päämajaksi.<br />
Pankinjohtaja Pentti Hakkarainen ennakoi maltillista talouskasvua lähivuosiksi.<br />
Ei irtiottoa Itä-Suomesta<br />
Maakuntajohtajien mukaan edunajamisessa<br />
Etelä- ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n yhteistyö<br />
on pisimmällä. Yhteistoiminnan<br />
tiivistäminen ei johda heidän<br />
mielestään niiden irtiottoon koko Itä-<br />
Suomen edunvalvonnasta ja yhteistyön<br />
lisäämistarpeesta. Tämän suuralueen<br />
kohtalonyhteys on jatkossa<br />
yhä merkityksellisempi mm. EU:n<br />
aluepolitiikassa samoin kuin kansallisen<br />
aluepolitiikan edunajamisessa.<br />
Maakuntajohtajat korostivat, että<br />
yhteistyötä on tehtävä asiapohjaisesti<br />
eikä aluelähtöisesti. Yksi keskeisimmistä<br />
haasteista on ikääntyvän väestön<br />
peruspalvelujen turvaaminen<br />
kunnissa sekä vaalipiiri- ja -alueuudistuksen<br />
nopeuttaminen.<br />
Pääseminaarin avannut Etelä-<strong>Savo</strong>n<br />
maakuntaliiton maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtaja, kansanedustaja Olli<br />
Nepponen (kok) tähdensi täyden hyödyn<br />
ottamista EU:n tavoite 1 -ohjelman<br />
tuista. Valtiovallan tervehdyksen<br />
risteilylle tuonut ministeri Jouni<br />
Backman muistutti savolaisen kulttuurin<br />
ja perinteiden suuresta merkityksestä<br />
alueen tunnettuudelle ja<br />
imagolle jopa maan rajojen ulkopuolella.<br />
Sibeliuksen, saunan ja sisun lisäksi<br />
<strong>Savo</strong> ja savolaisuus olisi nostettava<br />
Suomen käyntikortiksi ulkomailla.<br />
<strong>Savo</strong>laisuuden positiivinen maine<br />
ei kuitenkaan synny pelkästään puheilla<br />
ja suunnitelmilla vaan se vaatii<br />
myös konkreettisia saavutuksia.<br />
Harmahtavia talousnäkymiä<br />
Suomen Pankin pankinjohtaja Pentti<br />
Hakkaraisen mukaan Suomen ja <strong>Savo</strong>n<br />
talousnäkymät antavat aihetta<br />
maltillisiin ja varovaisiin mutta kuitenkin<br />
plusmerkkisiin kasvuodotuksiin.<br />
Hänen mielestään lähivuosina<br />
kansantalouden kasvu voi yltää parhaimmillaan<br />
parin prosenttiyksikön<br />
vauhtiin. <strong>Savo</strong>n aluetalouden olisi<br />
pysyttävä vähintään tässä tai mieluummin<br />
nopeammassa tahdissa kirittäessä<br />
kiinni maan ja EU:n keskiarvoa.<br />
Hakkarainen uskoi korkotason pysyvän<br />
kohtalaisen vakaana Suomessa<br />
mutta pidemmällä tähtäimellä siihen<br />
voi kohdistua nousupaineita. Euron<br />
34
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
arvo voi pysyä melko korkealla ja jopa<br />
vahvistuvana suhteessa dollariin.<br />
Suomen ja sen taloudellista keskiarvoa<br />
vastaavan <strong>Savo</strong>n visiot Hakkarainen<br />
näki harmahtavina, sillä kokonaistuotannon<br />
kasvu uhkaa hidastua<br />
ellei jopa pysähtyä ja kuluttajien luottamus<br />
voi horjua mm. työttömyyden<br />
kasvun vuoksi. <strong>Savo</strong>ssa onneksi aluetalouden<br />
perusta on kohtalaisen vahva<br />
ja monipuolinen.<br />
Pääseminaarin paneelikeskustelussa<br />
ministeri Jouni Backman, Suomen<br />
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo<br />
Kietäväinen ja kuraattori, VM Tuija<br />
Kurvinen Helsingin yliopiston savolaisesta<br />
osakunnasta puntaroivat <strong>Savo</strong>n<br />
tulevaisuutta ja selviytymiskeinoja.<br />
Timo Kietäväinen asetti toisen asteen<br />
ammatilliselle koulutukselle ja<br />
sen tehostamiselle elinkeinoelämän<br />
tarpeita ajatellen suuren painoarvon,<br />
koska osaava ihminen on <strong>Savo</strong>n suurin<br />
luonnonvara. Konkreettisia yhteistyökohteita<br />
on saatava hänen mielestään<br />
liikkeelle nykyistä enemmän niin<br />
<strong>Savo</strong>ssa kuin koko Itä-Suomessa. Jouni<br />
Backman nosti esille koulutuksen<br />
hajasijoittamisen sekä pienen ja keskisuuren<br />
yritystoiminnan yhteistyön<br />
koulutusorganisaatioiden kanssa.<br />
Viestinnällä on suuri merkitys<br />
Risteilyn maine ja mielikuva -seminaarissa<br />
ilmeni, että etenkin ulkopuolisten<br />
mielikuvat <strong>Savo</strong>sta voivat olla<br />
ristiriidassa arkitodellisuuden kanssa.<br />
Viime vuosien edistysaskeleet ja <strong>Savo</strong>ssa<br />
suhteellisesti kasvanut talousoptimismi<br />
sekä yrittäjyyden lisääntyminen<br />
eivät ole heijastuneet vielä ulkopuolisten<br />
eivätkä kaikkien savolaistenkaan<br />
mieliin. Antti Mykkänen pahoitteli<br />
tilannetta. Hän havahdutti<br />
seminaarilaiset karistamaan ikivanhat,<br />
nykytodellisuudesta vinoutuneet<br />
mielikuvat ja uudistamaan ne tosiasioihin<br />
perustuviksi. Ei ole enää itkuvirsien<br />
aika, korosti Mykkänen. Samoilla<br />
linjoilla hänen kanssaan oli<br />
Etelä-<strong>Savo</strong>n kollega Hannu Vesa.<br />
Maineseminaarin puheenjohtaja Nordea<br />
Oyj:n viestintäjohtaja Lauri Peltola<br />
muistutti, että mielikuvat ovat<br />
jopa vahvempia vaikuttajia kuin tosiasiat.<br />
Tämän vuoksi tiedotusvälineiden<br />
ja muunkin viestinnän <strong>Savo</strong>sta<br />
luomilla kokonaismielikuvilla ja yksittäisillä<br />
käsityksillä on suuri merkitys.<br />
Ne voivat vaikuttaa jopa yritysten sijoittumispäätöksiin<br />
tai yksityisten<br />
kansalaisten muuttoon ja työpaikan<br />
hakuun.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -projektia vetävä<br />
viestintäpäällikkö Kirsi Moisander<br />
totesi, että mielikuvien ja maineen<br />
muutokseen voidaan vaikuttaa tehokkaalla<br />
ja tosiasioihin perustuvalla<br />
viestinnällä. -Siinä tiedotusvälineet<br />
ovat avainasemassa. Toimittajat vaikuttavat<br />
maakuntien sisäisen ja ulkoisen<br />
imagon muotoutumiseen.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Sakari Kuosmanen lukeutui risteilyn savolaisiin<br />
huippuesiintyjiin.<br />
Kulttuuri on osoittautunut vahvaksi<br />
tunnettuuden lisääjäksi ja sillä on vaikutusta<br />
myös mielikuviin. Myös luonto<br />
on <strong>Savo</strong>n keskeinen voimavara.<br />
Meidän kannattaa keskittyä olemassa<br />
olevien vahvuuksiemme voimistamiseen,<br />
vaikka kehitämme itsellemme<br />
sopivia ja luontaisia uusia asioita.<br />
Globalisaatiokehityksen rinnalla paikallisuuden<br />
merkitys kasvaa ja sitä<br />
kannattaa <strong>Savo</strong>nkin hyödyntää.<br />
Kirjailija, tohtori Lasse Lehtinen vahvisti,<br />
että kulttuurilla on huomattava<br />
merkitys <strong>Savo</strong>n imagoon ja mm.<br />
matkailun vetovoimaan. <strong>Savo</strong>n Sanomien<br />
päätoimittaja Tapani Lepola<br />
nosti urheilun kulttuurin rinnalle<br />
maakunnan ja paikkakuntien tunnettuuden<br />
luojana. Hänen mielestään<br />
<strong>Savo</strong>ssa on mm. Kuopion seudulla ja<br />
Varkaudessa saavutettu niin suuria<br />
kehitysaskelia että ne vaikuttavat<br />
mielikuviin. Hetkessä ei muutos tapahdu,<br />
mutta jokainen voi nopeuttaa<br />
mielikuvien oikenemista kertomalla<br />
saavutuksista.<br />
Risteilyn kiitellyssä viestintäseminaarissa media-alan edustajat Lasse Lehtinen (vas),<br />
Tapani Lepola, Kari Juutilainen ja Petri Hakala analysoivat mm. <strong>Savo</strong>n ja savolaisuuden<br />
imagoa.<br />
<strong>Savo</strong> Seilaa -risteilyllä oli asiaseminaarien<br />
ja tapaamisten lisäksi korkeatasoinen<br />
savolaisperäinen viihde- ja<br />
kulttuurianti. Esiintyjinä olivat mm.<br />
Sakari Kuosmanen, Johanna, Pertti<br />
ja Ville Rusanen, Bablo, Tiina Räsänen<br />
sekä ainoana ei-savolaisena<br />
Anna Eriksson.<br />
Ilpo Lommi<br />
35
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Tietoa asumisen uusista<br />
haasteista kunnille<br />
Tietoa ajankohtaisista asuntoasioista<br />
ja niiden haasteista kunnille<br />
tarjosivat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>,<br />
Kuopion ympäristökeskus ja Esteettömän<br />
asumisen projekti keväällä<br />
asumisseminaarissaan.<br />
Seminaarissa todettiin, että hyvä<br />
vuokra-asuntokanta on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
vahvuus. Yli kaksi kuukautta tyhjillään<br />
olleiden vuokra-asuntojen<br />
määrä on kuitenkin alkanut lisääntyä.<br />
Syynä tähän on muuttoliike ja<br />
muuttuneet asukkaiden laatuvaatimukset.<br />
Huolestuttavan ilmiön seurauksena<br />
mm. taloudellisia ongelmia<br />
kunnille. Useissa kunnissa on kuitenkin<br />
jo toimittu asiassa.<br />
Asumisseminaarissa pohdittiin,<br />
voiko tyhjille tai mahdollisesti<br />
tyhjeneville vuokraasunnoille<br />
tehdä jotain, miten<br />
asuntovarauma on syntynyt ja<br />
mitkä ovat paikalliset innovatiiviset<br />
ratkaisut ongelmaan.<br />
Myös <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> on<br />
ennakoimassa tilannetta. Aloite<br />
väestöltään supistuvien<br />
kuntien asumisstrategian ja -<br />
ohjelman kehittämiseksi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa<br />
tuli YKT-konsultointi<br />
Heino Hiltuselta Kajaanista.<br />
Hän on aiemmin laatinut<br />
pilottina Suomussalmen<br />
asumisohjelman ja pitää Kainuun<br />
liiton nettisivuilla yllä<br />
alan tietokantaa.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on käynnistynyt<br />
väestöltään supistuvien<br />
kuntien asumisen strategia<br />
ja -ohjelma -hanke Kaavin,<br />
Kangaslammin ja Leppävirran<br />
kunnissa sekä Nilsiän kaupungissa.<br />
Rahoittajina ja ohjausryhmän<br />
jäseninä ovat kunnat,<br />
maakunnan <strong>liitto</strong>, ympäristöministeriö<br />
ja valtion asuntorahasto.<br />
Myös Suomen Kunta<strong>liitto</strong><br />
on siinä mukana. Yhteistyötahona<br />
erityisesti vuokra-talojen<br />
laskelmissa on Talo-Avekki<br />
Oy:n toimitusjohtaja Asko Miettilä<br />
Turusta.<br />
Uusia energiaavustusmahdollisuuksia<br />
Vuoden <strong>2003</strong> alusta tuli voimaan uusi<br />
korjaus- ja energia-avustuslaki. Se<br />
tuo merkittäviä avustusmahdollisuuksia<br />
energiaa säästäviin investointeihin<br />
vähintään kolmen asunnon taloille.<br />
Valtio on varannut tänä vuonna<br />
koko maahan 15 milj. euroa energia-avustuksiin.<br />
Niitä myönnetään<br />
kunnissa mm. energiaselvityksiin, ikkunoiden<br />
uusimiseen, eristeiden lisäyksiin,<br />
kauko- ja aluelämpöverkkoon<br />
Sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti tärkeä hissien<br />
saaminen kerrostaloihin on Esteettömään asumiseen<br />
Itä-Suomessa -projektin päätavoitteita.<br />
36<br />
liittymiseen, lämmönvaihtimiin, lämmityksen<br />
tehostamiseen sekä aurinko-,<br />
maa- ja pellettilämmityksen<br />
käyttöön.<br />
1.10.<strong>2003</strong> voimaan astuvissa Suomen<br />
rakentamismääräyskokoelmissa kiristetään<br />
tuntuvasti pääasiassa uudisrakennuksia<br />
koskevia energiansäästönormeja.<br />
Uudet normit merkitsevät<br />
jopa 25-30 %:n tiukennusta vaatimuksiin.<br />
Asumisseminaarissa opastettiin<br />
energiatalouden arviointia.<br />
Samoin siellä esiteltiin, mitä käyttötarkoituksen<br />
muutos edellyttää rakennusvalvonnalta.<br />
Erityistapauksena<br />
oli vapaa-ajan asunnon muuttaminen<br />
pysyväksi asunnoksi. Esittelyssä<br />
oli myös kotona asumista<br />
edistävän esteettömyysprojektin<br />
tuloksia. Sillä pyritään<br />
vastaamaan erityisesti väestön<br />
ikääntymisen haasteisiin.<br />
Päivän alustajina toimivat Esteettömän<br />
asumisen projektipäällikkö<br />
Anna-Liisa Martikainen,<br />
Kuopion kaupungin<br />
rakennusmestari Aira Pesonen,<br />
toimitusjohtaja Heino<br />
Hiltunen, Kaavin kunnanjohtaja<br />
Jouko Räsänen, lakimies<br />
Kari Asikainen ja insinööri<br />
Mervi Heikkinen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
ympäristökeskuksesta, insinööri<br />
Väinö Hallikainen sekä<br />
allekirjoittanut. Päivän avasi<br />
Kuopion asuntotoimenjohtaja<br />
Hannu Harjunheimo, joka<br />
toimii <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton<br />
asumistyöryhmän puheenjohtajana.<br />
Osallistujia oli noin 60.<br />
Anneli Pehkonen<br />
Maakuntasuunnittelija
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
NIMITYKSIÄ POHJOIS-SAVON LIITOSSA<br />
Eija Susitaival<br />
viestintäsihteeriksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -projektin viestintäsihteerinä<br />
maakunnan liitossa on<br />
14.4.<strong>2003</strong> alkaen toiminut yo-merkonomi<br />
Eija Susitaival. Vuoden <strong>2003</strong><br />
loppuun asti määräaikaisessa työtehtävässä<br />
oleva Eija Susitaival toimii<br />
projektin viestintäpäällikkö Kirsi Moisanderin<br />
apulaisena ja sihteerinä<br />
monenlaisissa käytännön asioissa.<br />
Taustaa nykyiseen työhönsä Eija Susitaipaleella<br />
on mm. erilaisista sihteeritehtävistä<br />
Nokia- ja Outokumpu -<br />
konserneista sekä asianajotoimistosta.<br />
Tuorein työkokemus tulee informaatioteknologia-alalla<br />
toimivan<br />
SSH Communication Security Oyj:n<br />
Kuopion kehitysyksikön assistentin<br />
tehtävistä.<br />
Vahvoiksi puolikseen viestintäasioissa<br />
Eija Susitaival nimeää mm. suomen<br />
kielen hallinnan ja mieltymyksen kirjoitustehtäviin.<br />
Hän on tehnyt ja edelleen<br />
tekee keikkaluonteisesti oman<br />
toimen ohella esimerkiksi kustannusosakeyhtiö<br />
Tammelle ja Inforviestintä<br />
Oy:lle oikoluku-, stilisointi- ja puhtaaksikirjoitustyötä.<br />
telu, squash sekä retki- ja rullaluistelu.<br />
Joogakin on alkanut kiinnostaa<br />
viime aikoina. Perheeseen kuuluu<br />
aviomies ja kaksi bostoninterrieriä.<br />
Muista kuin liikunnallisista asioista<br />
Eijaa kiinnostaa mm. atk-taitojen<br />
opiskelu.<br />
Ensivaikutelma <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitosta<br />
on ollut positiivinen ja viihtyisä,<br />
mitä tulee työympäristöön ja -tovereihin.<br />
Myös omat työtehtävät tuntuvat<br />
haasteellisilta ja kiinnostavilta<br />
eikä ihme, sillä onhan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong><br />
viestii -projektin tavoitteena kotimaakunnan<br />
tunnettuuden ja imagon<br />
vahvistaminen.<br />
Pirkko Markkanen<br />
tarkastajaksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa tavoite 1 -ohjelman<br />
tarkastajana ja EU-tukien<br />
maksatusten hoitajana aloitti<br />
25.3.<strong>2003</strong> laskentamerkonomi Pirkko<br />
Markkanen. Työtovereina hänellä<br />
ovat maksatuksia hoitamassa Marja-<br />
Leena Martikainen ja Totti Kumlander.<br />
Työsuhde kestää tällä tietämällä<br />
ainakin v. 2004 loppuun.<br />
Pirkko Markkanen kertoo, että nykyisiin<br />
EU-tarkastajan työtehtäviin tuli<br />
hyvää valmennusta alkuvuodesta<br />
projektiosaajan viisikuukautisella<br />
kurssilla. Siellä työharjoittelupaikkana<br />
oli maakunnan suurimman EU-<br />
Joensuussa syntyneen ja koulunsa<br />
käyneen Eija Susitaipaleen nykyinen<br />
kotikunta on Kuopio. Hänellä on liikunnalliset<br />
harrastukset kuten mm.<br />
spinning, lenkkeily, kuntosaliharjoittukien<br />
myöntäjän, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TEkeskuksen<br />
maaseutuosasto.<br />
Tähänastisen työuransa Pirkko Markkanen<br />
on koonnut parinkymmenen<br />
vuoden ajalta yksityiseltä sektorilta<br />
mm. Hallmanilta, Tukkumannilta ja<br />
Petritexiltä, missä hän toimi useissa<br />
taloushallinnon tehtävissä, viimeksi<br />
talouspäällikkönä. Tukkumannin<br />
markkinointitehtävissä tutuiksi tulivat<br />
myös naapurimaakunnat Kainuu<br />
sekä <strong>Pohjois</strong>-Karjala, jotka kuuluvat<br />
<strong>Pohjois</strong>- ja Etelä-<strong>Savo</strong>n kanssa EU:n<br />
Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan.<br />
Parin kuukauden ajalta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
liitosta kertyneet työkokemukset ovat<br />
hänen mukaansa myönteisiä niin<br />
työnantajan kuin työtehtävienkin<br />
osalta. -EU-tarkastajan tehtävät ovat<br />
tarkkaa, vaativaa ja vastuullista mutta<br />
samalla monipuolista työtä. Siinä on<br />
opiskeltava koko ajan uusia asioita<br />
mm. EU-lainsäädännön muuttuessa<br />
jatkuvasti. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa on<br />
hyvä yhteishenki ja eteenpäin menon<br />
meininki. Olen sopeutunut nopeasti<br />
maakunnan liiton asiallisen pirteään<br />
työilmapiiriin. Enkä voi moittia <strong>liitto</strong>a<br />
byrokraattisuudestakaan, vaikka<br />
mm. tavoite 1 -ohjelman asiat eivät<br />
kaikkein selkeimpiä olekaan. Hyvää on<br />
myös sanottavana asiakkaista EU-tukien<br />
käytön osalta. Täällä ollaan tunnollisia<br />
ja rehellisiä, sanoo Pirkko<br />
Markkanen.<br />
Hän on syntynyt Maaningalla mutta<br />
on pitkään ollut siilinjärveläinen. Perhettä<br />
on miehen lisäksi kaksi lasta.<br />
Harrastuksiin kuuluvat metsänhoitotyöt,<br />
lenkkeily, lukeminen, mökkeily<br />
sekä kuivakukkien kasvatus.<br />
Ilpo Lommi<br />
37
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Väätäisen ”Junnu” lähti oloneuvokseksi<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii<br />
-hanke Työ&Elämä<br />
-messujen yhteistyökumppaniksi<br />
Juhani Väätäinen saateltiin iloisin ja juhlavin menoin hyvin ansaitulle eläkkeelle. Työtoverit<br />
Marja Partanen sekä Tuula Reinikainen olivat saattajina vossikkakyydissä.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton talouspäällikkö<br />
Juhani ”Junnu” Väätäisen pitkälti yli<br />
30-vuotinen työura tuli täyteen<br />
27.5.<strong>2003</strong> tavallisesta arkipäivästä<br />
poikkeavalla tavalla. Maakunnan liiton<br />
väki saatteli hänet oloneuvokseksi<br />
vossikkakyydityksen, mukavien lahjojen,<br />
onnentoivotusten ja juhlakahvituksen<br />
kera. Mieleen jäävimpiä muistoja<br />
saattoi olla Junnun työuran varrelta<br />
koottu valokuvakokoelma sekä<br />
tulevaisuuden visiokronikka maakunnan<br />
liiton eläkeläisten kokoontumisesta<br />
v. 2030. Sydämellisellä evästyksellä<br />
kelpasi hänen lähteä vapaaherrana<br />
harrastamaan mm. veneilyä, kesämökkeilyä<br />
ja jazz-järjestötoimintaa<br />
Pirjo-puolisonsa kanssa.<br />
Juhani Väätäisen, 63, oloneuvoksen<br />
päivät ovat tiiviillä virkamiestyöllä<br />
ansaitut. Hän tuli <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutukaavaliiton<br />
palvelukseen seutukaavasihteeriksi<br />
sen perustamisvuonna<br />
1972 heti ensimmäisten virkamiesten<br />
joukossa. Tätä ennen hän oli yhteiskuntatieteiden<br />
maisteriksi valmistuttuaan<br />
luonut julkishallinnon työuraa<br />
Kurussa ja Pattijoella mm. kunnansihteerin<br />
tehtävissä.<br />
sin talouspäälliköksi ja sittemmin hallintopäälliköksi.<br />
Seutukaavaliiton ja<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunta<strong>liitto</strong> ry:n<br />
yhdistyttyä v. 1991 <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitoksi<br />
Juhani Väätäinen siirtyi sen hallintopäälliköksi.<br />
Hän jäi reilu vuosi<br />
sitten osa-aikaeläkkeelle ja talouspäällikön<br />
tehtävien hoitajaksi. Hallintopäälliköksi<br />
nimitettiin tuolloin Jarmo<br />
Muiniekka.<br />
Toivotamme Juhani Väätäiselle tyytyväisiä<br />
oloneuvoksen päiviä niin Saimaan<br />
vesistön aaltojen, jazz-rytmien<br />
kuin kesämökin verkkokeinun keinutuksessa.<br />
Tänä vuonna toista kertaa järjestettävien<br />
Työ&Elämä -messujen<br />
tavoitteena on olla koko maakunnan<br />
kattava tapahtuma. Messujen<br />
järjestelyvastuu on Kuopion<br />
Nuorkauppakamari ry:llä ja yhteistyökumppaneina<br />
ovat Kuopion<br />
kaupunki, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii<br />
-hanke sekä Kuopion Osuuspankki.<br />
Messut järjestetään Kuopio-Hallissa<br />
5.11.<strong>2003</strong>.<br />
Messujen tavoitteena on esitellä<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n monipuolisia koulutusmahdollisuuksia<br />
sekä luoda<br />
mahdollisuus työnantajien, ammattiin<br />
valmistuvien ja opiskelijoiden<br />
kohtaamiselle. Vuosi sitten<br />
tapahtuma kokosi 3 500 kävijää.<br />
Nyt tavoitteena on kasvattaa kävijämäärä<br />
5 000:een. Kohderyhmänä<br />
ovat nuoret aikuiset, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<br />
pienet, keskisuuret ja<br />
suuret yritykset, oppilaitokset<br />
sekä suuri yleisö.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> osallistuu<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii -hankkeella<br />
messujen järjestämiseen. Tavoitteena<br />
on edistää maakunnan koulutusmahdollisuuksien<br />
ja työnantajien<br />
tunnetuksi tekemistä niin,<br />
että kotimaakunta ja sen mahdollisuudet<br />
tulevat mahdollisimman<br />
laajasti nuorille tutuiksi.<br />
Lisätietoja messuista antaa messupäällikkö<br />
Marja Koistinen<br />
puh: 040 728 7738.<br />
Seutukaavaliitossa Juhani Väätäisen<br />
tehtävät keskittyivät talouden ja hallinnon<br />
hoitoon. Tittelikin vaihtui en-<br />
Hallintopäällikkö Jarmo Muiniekka luovutti<br />
maakunnan liiton lahjan.<br />
38
Tiedotuslehti 1/<strong>2003</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> (30.5.<strong>2003</strong>)<br />
Puhelin vaihde: *(017) 550 1400<br />
Faksit:<br />
(017) 262 5090 alakerta, 550 1428 yläkerta<br />
Internet-kotisivu: http://www.pohjois-savo.fi ja (T1) www.ykkos.net<br />
Sähköposti (henkilö): etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fi<br />
Brysselin toimisto puh. +322 282 8370, faksi +322 282 8373<br />
toimiston päällikkö Jani Taivalantti,<br />
koordinaattori Lisbeth Matsson<br />
Puh.nro Nimi Matkapuhelin Titteli<br />
5501 444 Mykkänen Antti 0400 570 087 maakuntajohtaja<br />
5501 445 Rissanen Henri 040 512 4000 kehittämisjohtaja<br />
5501 464 Muiniekka Jarmo 0400 773 090 hallintopäällikkö<br />
5501 434 Pirskanen Juhani 040 512 7710 tutkimuspäällikkö<br />
5501 446 Qvick Paula 040 575 5312 suunnittelupäällikkö<br />
5501 441 Huttunen Tuulikki toimistosihteeri<br />
5501 430 Kaikkonen Pekka 0400 465 045 maakuntasihteeri<br />
5501 400 Kajan Irma toimistosihteeri<br />
5501 418 Kaunisto Jaana tp. maakuntasuunnittelija<br />
5501 412 Kohvakka Jouko 040 543 0892 suunnitteluinsinööri<br />
5501 470 Kokkonen Jyri 0400 866 724 EU-koordinaattori<br />
5501 443 Kotiluoto Simo 040 573 5576 maakuntasuunnittelija<br />
5501 447 Kumlander Totti 040 744 6426 EU-koordinaattori<br />
5501 431 Kämäräinen Kaija tutkimussihteeri<br />
5501 413 Laitila Seppo 040 589 1347 maakuntasuunnittelija<br />
5501 429 Markkanen Pirkko 040 739 2794 tarkastaja<br />
5501 420 Martikainen Marja-Leena 040 820 9025 tarkastaja<br />
5501 453 Moisander Kirsi 040 744 8730 viestintäpäällikkö, P-S viestii -projekti<br />
5501 454 Nokkala Tapio 050 363 1069 projektipäällikkö, Viitostie-projekti<br />
5501 432 Partanen Marja tekstinkäsittelijä<br />
5501 433 Pehkonen Anneli 040 7004 186 maakuntasuunnittelija<br />
5501 414 Pennanen Marjatta piirtäjä<br />
5501 463 Poukka Jussi harjoittelija, Viitostie-projekti<br />
5501 440 Pulkkinen Riitta taloussihteeri<br />
5501 444 Raatikainen Tuija johdon sihteeri<br />
5501 455 Reinikainen Tiina 040 512 1200 projektipäällikkö, hyvinvointiklusteri<br />
5501 435 Reinikainen Tuula tutkimussihteeri<br />
5501 423 Saatsi Maija-Liisa taloussihteeri<br />
5501 436 Salminen Aila 040 545 4046 maakuntasuunnittelija<br />
5501 415 Salminen Martti 040 589 1387 maankäyttöpäällikkö<br />
4412 066 <strong>Savo</strong>lainen Paula 040 542 8421 projektipäällikkö, ICT-klusteri<br />
5501 424 Sihvola Merja EU-sihteeri<br />
5501 456 Susitaival Eija viestintäsihteeri, P-S viestii -projekti<br />
5501 437 Toivanen Irma piirtäjä<br />
5501 416 Tuhkanen Risto suunnitteluteknikko<br />
5501 421 Turunen Marja maakuntasuunnittelija<br />
5501 448 Vehreävesa Satu 040 722 2844 maakuntasuunnittelija<br />
5501 422 Väänänen Pirjo toimistovirkailija<br />
Tiedotus: Ilpo Lommi, Itäfax Oy, p. 2662 660, 0440 675 949 tiedottaja, viestintäkoordinaattori<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimisto on kesälomalla ja suljettuna 7.–27.7.<strong>2003</strong><br />
39
J O U K K O K I R J E<br />
Toivotamme hyvää kesää ja syksyä kaikille lukijoillemme!<br />
SAVO SINUKSI<br />
POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI
Change language