Varkauden - Pohjois-Savon liitto

PAIKALLISVOIMAA 

Varkauden seudun työllisyysohjelma 

2005 - 2010 

1

Julkaisija: 

Pohjois-Savon liitto 

Tilaukset ja jakelu: 

kirjaamo@pohjois-savo.fi 

Graafinen suunnittelu ja taitto: 

Marja Partanen 

Kansi: 

Irma Toivanen 

Kannen kuvat: 

Kartta: Pohjois-Savon liitto 

Valokuvat: Toivalan Metalli Oy, Stora Enso, Ponsse Oyj, Marjaosaamiskeskus, 

Sonkajärven Eukonkanto Oy, Kunnonpaikka 

Painopaikka: 

Kuopion Liikekirjapaino Oy 

Painovuosi: 

2005 

2 

Varkauden seudun työllisyysohjelma 2005 - 2010

Varkauden seudun työllisyysohjelma 2005 - 2010 

Sisällysluettelo: 

I STRATEGIA- JA TOIMENPIDEOSA.................................................................... 5 

1. JOHDANTO..................................................................................................... 5 

Seudullisen asiantuntijaryhmän yhteistyön ilmaus................................ 6 

2. LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄ MIHIN OLEMME MATKALLA.................... 7 

2.1 Työllisyysohjelman lähtökohdat ....................................................... 7 

2.2 Työllisyysohjelman perustehtävä ja päämäärä .............................. 8 

3. STRATEGISET LINJAUKSET – MIHIN PÄÄTÄMME KESKITTYÄ................. 9 

4. TOIMENPIDESUUNNITELMA 

– MITEN ETENEMME TUUMASTA TOIMEEN ............................................. 10 

4.1 Osaavan työvoiman saatavuus ja yritysten................................... 10 

rekrytointitarpeisiin vastaaminen.................................................. 10 

4.2 Nuorten ja naisten yrittäjyyden edistäminen................................ 13 

4.3 Työttömyyden vähentäminen ja ...................................................... 14 

nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy........................................... 14 

4.4 Työllisyysyhteistyön vahvistaminen................................................ 15 

5. YHTEISTOIMINTAMALLI – MITEN TAKAAMME........................................... 17 

KEHITTÄMISTYÖN JATKUVUUDEN ........................................................... 18 

6. TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT ............................................................... 20 

– MITEN ARVIOIMME TULOKSIA.............................................................. 20 

II TAUSTARAPORTTIOSA ................................................................................... 22 

1. JOHDANTO................................................................................................... 22 

2. OHJELMATYÖN ETENEMISEN KUVAUS ...................................................... 23 

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA SEUDUN TYÖLLISYYSHAASTEIDEN KUVAUS 24 

3.1 Aluetalous .......................................................................................... 24 

3.2 Väestö, ikärakenne ja muuttoliike ................................................. 26 

3.3 Työvoima, osaaminen ja koulutus.................................................. 26 

3.4 Työpaikat, elinkeinorakenne ja yrityskehitys ............................... 29 

3.5 Työvoiman saatavuus ja ennakointi............................................... 32 

3.6 Työttömyys ......................................................................................... 34 

4. LOPPUSANAT............................................................................................... 39 

3

4 


I 

STRATEGIA- JA TOIMENPIDEOSA 

1. JOHDANTO 

Paikallisvoimaa – Varkauden seudun työllisyysohjelma on paikallinen työllisyyden kehittämisohjelma, 

jossa on tehty yhteisiä linjauksia ja määritelty toimenpiteitä alueen työllisyyden parantamiseksi. 

Ohjelmaa on rakennettu laajassa yhteistyössä ja kumppanuuden hengessä alueen toimijoiden 

kanssa. Kyseessä on ollut voimainponnistus, joka on koonnut yhteen yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen, 

ammattijärjestöjen, oppilaitosten, kuntien, työvoimatoimistojen ja kolmannen sektorin toimijat. 

Ohjelmaa on rakennettu osallistavalla tavalla. Työn konkreettinen areena on ollut seudullinen asiantuntijaryhmä, 

jossa on ollut edustus edellä mainituilta tahoilta. Lisäksi kommentteja, linjauksia ja 

toimenpide-ehdotuksia ovat esittäneet lukuisat alueen toimijat henkilökohtaisissa tapaamisissa 

sekä esittely- ja työskentelytilaisuuksissa. Heille kaikille kuuluu kiitos sitkeästä ja sitoutuneesta 

työstä! 

Ohjelmatyö prosessi on toteutettu SOMPA –Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia - hankkeessa 

ajalla 1.2.2004-31.11.2005. Työn kaksi keskeistä tehtävää ovat olleet: 

• Seudullisen työllisyysohjelman rakentaminen, joka kuvaa työllisyyden kehittämisen seudullisen 

tahtotilan sekä määrittelee kehittämisen linjat ja toimenpiteet tuleville vuosille. 

• Työllisyystoimijoiden yhteistyöverkoston rakentaminen ja työllisyydenhoidon toimintamalli. 

Niiden avulla toteutetaan, seurataan ja arvioidaan ohjelman toimenpiteitä sekä vastataan 

työllisyyden kehittämistyön jatkuvuudesta. 

Paikallisvoimaa on ruohonjuuri- ja toimijatason ohjelma, joka on ennen muuta konkreettisen kehittämistyön 

väline. Se muodostaa sateenvarjon niille työllisyyttä kehittäville toimenpiteille, joita voidaan 

toteuttaa paikallisin voimin ja toimin. Ohjelman lisäarvona on, että siihen kirjatut linjaukset ja 

toimenpiteet ovat peräisin työllisyystoimijoilta itseltään. Tämä lisää sitoutumista ja sitä kautta konkreettisen 

toiminnan syntymistä. 

Työllisyysohjelma edustaa uutta kollektiivista suunnittelu- ja toimintakulttuuria, jossa esimerkiksi 

ohjelman omistajuus on yhteinen. Lisäksi se tukee toimintatapaa, jossa ohjelma- ja strategiatyö 

ovat jatkuvia kehittämisvälineitä, ei käytännön työstä irrallista kertaluontoista pakkopullaa. 

Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia –hankkeen puitteissa työllisyysohjelmaa on laadittu Varkauden 

työssäkäyntialueen pohjoisten kuntien eli Varkauden, Kangaslammin (1.1.2005 alkaen osa 

Varkauden kaupunkia) sekä Leppävirran alueille. Nämä kunnat muodostavat Sisäasiainministeriön 

seutukuntajaon mukaisesti Varkauden seutukunnan, joka on kuitenkin toiminnallisesti ja alueellisten 

työmarkkinoiden näkökulmasta liian suppea alue. Niinpä työllisyysohjelman ote, linjaukset ja 

toimenpiteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kattavat koko työssäkäyntialueen ongelmatiikan ja 

kehittämistarpeet. Edellä mainittujen kuntien lisäksi työssäkäyntialueen kuntia ovat Joroinen, Heinävesi, 

Pieksämäki ja Pieksänmaa, jotka ovat olleet väljemmin mukana ohjelmatyössä. Jatkossa 

koko työssäkäyntialueen toimijoiden nivominen mukaan työllisyysohjelmatyöhön on keskeinen 

tavoite. 

Työllisyysohjelma täydentää alueen muita ohjelmia ja strategioita (Alue- ja osaamiskeskusohjelma, 

kuntien strategiat ja elinkeino-ohjelmat) ja sillä on tiiviitä yhtymäkohtia niin työvoima-, elinkeino-, 

koulutus- kuin hyvinvointipolitiikan toimenpiteiden kanssa. Sitä kautta se on alueellisen kehittämisen 

ja paikallisen päätöksenteon väline. Lisäksi työllisyysohjelma toteuttaa paikallisella tasolla EU:n 

ja kansallisen työllisyyspolitiikan tavoitteita ja linjauksia. 

5 


Työllisyysohjelma-asiakirja koostuu kahdesta osasta; strategia- ja toimenpideosasta sekä taustaraporttiosasta. 

Strategia- ja toimenpideosa on tiivis kuvaus työllisyyden kehittämisen painopisteistä 

ja linjauksista sekä niitä lähivuosina toteuttamaan valituista toimenpiteistä. Strategia osaan sisältyy 

myös työllisyystoimijoiden yhteistyömalli, joka esittelee toimintatavan, jolla työllisyyden ohjelmallinen 

kehittäminen ja työllisyysohjelman toimenpiteiden toteutuminen varmistetaan myös jatkossa. 

Taustaraporttiosassa kuvataan tarkemmin ohjelmaprosessin eteneminen sekä toimintaympäristön 

haasteet ja tulevan kehityksen suuntia. 

Seudullisen asiantuntijaryhmän yhteistyön ilmaus 

Ohjelmat ja strategiat muuttuvat käytännöiksi ja toiminnaksi vasta sitoutuneiden ihmisten ja organisaatioiden 

työn kautta. Tähän työllisyysohjelmatyöhön sitoutuminen ja yhteinen tahto tulevat näkyviksi 

työllisyysohjelmatyössä mukana olleiden toimijoiden yhteistyön ilmauksen kautta. 

”Olemme olleet tätä työllisyysohjelmaa tekemässä. Sitoudumme sen linjauksiin sekä 

toteuttamaan ja seuraamaan sen toimenpiteitä. Lisäksi edistämme kumppanuuspohjaisen 

ja ohjelmaperusteisen työllisyysyhteistyön jatkuvuutta työssäkäyntialueen toimijoiden 

kanssa.” 

Seudullisen asiantuntijaryhmän kokoonpano varajäsenineen 

Jere Penttilä, pj. 

Ritva Muhonen, pj. 

henkilöstöpäällikkö, Varkauden kaupunki (30.6.2005 saakka) 

toimistonjohtaja, Varkauden työvoimatoimisto (1.8.2005 alkaen) 

Vesa Aallosvirta vastaava aluetoimitsija, Metalliliitto (Jaakko Putkonen) 

Harri Avila 

toimitusjohtaja, Stora Enso / Varenso 

Eine Brotkin 

vastaava ohjaaja, Varkauden seudun työvoiman yhteispalvelupiste 

Mika Hentunen koulutuspäällikkö, Savonia -ammattikorkeakoulu 

Heikki Hirvonen kehittämispäällikkö, Savon ammatti- ja aikuisopisto (Raimo Patja) 

Pekka Kansanen elinkeinoasiamies, Leppävirran kunta 

Hannu Kiminkinen puheenjohtaja, Varkauden Urheiluseurat ry. (Reijo Salli) 

Antti Kokkonen projektijohtaja, Varkauden kaupunki 

Maija Kokkonen vs. toimistonjohtaja, Varkauden työvoimatoimisto (31.12.2004 saakka) 

Jouko Kuittinen projektipäällikkö, Varkku- kumppanuushanke / Varkauden kaupunki 

Jouko Laitinen toimitusjohtaja, Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry. 

Matti Lönnroos yritysasiamies, Keski-Savon kehittämisyhtiö (Risto Husu) 

Ritva Muhonen toimistonjohtaja, Varkauden työvoimatoimisto (1.1.-31.7.2005, 

1.8.2005 lukien ryhmän puheenjohtaja) 

Armi Nissinen 

yrittäjä, Varkauden yrittäjänaiset 

Piia Puotinen 

projektipäällikkö, Helemet- Keski-Savon naisten resurssikeskus 

Marja-Liisa Vartiainen rehtori, Savon ammatti- ja aikuisopisto 

Pekka Voutilainen toimistonjohtaja, Leppävirran työvoimatoimisto 

Seija Nissinen, sihteeri 

seutukoordinaattori, SOMPA-Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategiahanke 

6 


2. LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄ 

– MIHIN OLEMME MATKALLA 

2.1 Työllisyysohjelman lähtökohdat 

Työllisyysohjelmatyölle ja strategiselle otteelle on olemassa kahtalainen tarve. Niistä ensimmäinen 

on luonteeltaan sisällöllinen ja liittyy seudun työmarkkinoiden kehittämishaasteisiin vastaamiseen 

eli 

• miten vastataan työnantajien tarpeisiin osaavasta työvoimasta 

• miten edistetään nuorten kiinnittymistä työelämään 

• miten vähennetään työttömyyttä 

• miten turvataan olemassa olevia työpaikkoja ja lisätään uusien työpaikkojen määrää 

Toinen tarve on luonteeltaan menetelmällinen ja liittyy siihen 

• minkälaisia paikallisia rakenteita, prosesseja ja yhteistoiminnan muotoja rakennamme, jotta 

voimme vastata edellä kuvattuihin työmarkkinoiden haasteisiin entistä paremmin 

Tässä ohjelmassa nähdään, että kattavaa työllisyysohjelmaa ja työllisyyden kehittämistyötä on 

mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista tehdä pelkästään työllisyyspoliittisesta näkökulmasta. 

Kestäviin ja tuloksellisiin ratkaisuihin pyrittäessä on yhteistoimintaan nivottava lisäksi elinkeino-, 

koulutus- ja hyvinvointipoliittiset toimijat ja näkökulmat. 

Seuraavassa on esitetty työllisyysohjelmatyön keskeiset toimijatahot, jotka muodostavat työllisyyden 

kehittämiskumppanuuden ytimen. Voidaan puhua paikallisesta integroivasta työllisyyspolitiikasta. 

Kuvio 1 

Työllisyyskumppanuuden toimijat 

ELINKEINOTOIMIJAT 

- nykyiset ja uudet työpaikat 

- yritysten kilpailukyky 

- elinkeino- ja yrittäjyysilmapiiri 

KOULUTUSTOIMIJAT 

- osaamisen kehittäminen 

- osaava työvoima 

Toimivat työmarkkinat ja 

alueen kilpailukyvyn vahvistuminen 

TYÖVOIMATOIMIJAT 

-kansallisen työllisyys- ja työvoimapolitiikan 

toteuttaminen 

- työttömyyden vähentäminen ja 

ennalta ehkäisy 

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TOIMIJAT 

- sosiaalinen hyvinvointi 

- työttömyyteen liittyvien ongelmien ehkäisy ja lieventäminen 

7 


2.2 Työllisyysohjelman perustehtävä ja päämäärä 

Työllisyysohjelman perustehtävänä, missiona, on vahvistaa alueen menestystä kilpailukykyisenä 

asuin-, työ- ja yrittämisympäristönä sekä edistää sosiaalista hyvinvointia. 

Työllisyysohjelma ja sen toimenpiteet tähtäävät omalta osaltaan alueellisen kilpailukyvyn ja yhteismenestymisen 

kehittymiseen. 

Varkauden seudun työllisyysohjelma työn päämääränä on positiivisen työllisyyskehityksen 

turvaaminen. Sen perusta on työpaikkojen riittävyydessä, osaavassa työvoimassa, 

työn ja tekijän paremmassa kohtaamisessa sekä yritteliäisyydessä. Alueen työttömyyttä 

ennaltaehkäistään suunnitelmallisesti ja sektorirajat ylittävä työllisyysyhteistyö on luonteva 

toimintatapa. 

Työllisyysohjelman perustehtävää ei toteuta eikä päämäärää saavuta mikään toimijataho yksin, 

mutta yhteistyössä se on mahdollista. Jotta muuttuvan toimintaympäristön mukanaan tuomiin haasteisiin 

sekä työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan, tarvitaan työllisyystoimijoiden 

yhteistoiminnan tiivistämistä ja yhteen hiileen puhaltamista. 

Yhteistoiminnassa on kuitenkin hyväksyttävä toimijoiden omat intressit, mutta pystyttävä luomaan 

myös yhteinen tahtotila ja tavoitteet. 

Yhteistyössä on tunnistettava ja tuotava näkyväksi kunkin toimijatahon erityisosaaminen ja panos 

kehittämiskumppanuuteen. Työllisyysohjelman päämäärän toteuttamiseksi elinkeino-, koulutus- ja 

työvoimahallinnon toimijat vastaavat erityisesti työpaikkojen riittävyydestä, työvoiman osaamisen ja 

riittävyyden kehittämisestä sekä yrittäjyydestä. Hyvinvointi- ja työvoimatoimijat vastaavat erityisesti 

rakenteellisen työttömyyden purkamisesta ja ennaltaehkäisystä. Kaikki toimijat tarvitsevat myös 

toisiaan vastuidensa ja perustehtäviensä toteuttamiseen. 

8 


3. STRATEGISET LINJAUKSET 

– MIHIN PÄÄTÄMME KESKITTYÄ 

Työllisyysohjelman päämäärän ja perustehtävän toteuttamiseksi on valittu neljä pääteemaa: 

• Osaavan työvoiman saatavuus ja yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen 

• Nuorten ja naisten yrittäjyyden edistäminen 

• Työttömyyden vähentäminen ja nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy 

• Työllisyysyhteistyön vahvistaminen 

Osaavan työvoiman saatavuus ja riittävyys on alueen työmarkkinoiden keskeisin kehittämishaaste 

olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Keskeistä on, että 

yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeet ovat selvillä ja niihin pystytään vastaamaan riittävällä 

työvoiman tarjonnalla. Työllisyysohjelman linjaukset ja toimenpiteet keskittyvät erityisesti perustöiden 

osaajien riittävyyteen ja yrityslähtöisten ammatillisten koulutusmallien toteuttamiseen. Lisäksi 

on esitetty uusia konkreettisia välineitä löytää olemassa olevia työpaikkoja, jotka eivät tule yrityksissä 

julkisesti avoimiksi. Teeman tavoitteena on täsmätyöllistyminen, jossa työ ja tekijä kohtaavat 

entistä paremmin. 

Yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustamalla lisätään työpaikkojen määrää. Työllisyysohjelman 

painotuksena on nuorten ja naisten yrittäjyyden lisääminen. Alueen yritystoiminnan 

monipuolistamiseksi keskitytään erityisesti hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämiseen. 

Työttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi on keskeistä kehittää matalan tuottavuuden 

työpaikkoja luomalla välityömarkkinat, jotka ovat pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten 

reittinä avoimille työmarkkinoille sekä tarjoavat mahdollisuuden mielekkääseen palkalliseen työhön 

tai työtoimintaan. Nuorten työttömyyden osalta painopiste on ennaltaehkäisyssä niin, että työttömyyden 

uralle joutuminen estetään erityisesti peruskoulusta valmistumisen tai ammatillisesta oppilaitoksesta 

valmistumisvaiheessa olevilta. Keinona on varhainen vaikuttaminen mm. nuorten yhteiskuntatakuuta 

toteuttamalla. 

Ohjelmaa lävistävänä teemana on työllisyysyhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen ja työllisyystoimijoiden 

verkoston rakentaminen. Sektorirajat ylittävä työllisyysyhteistyö nivoutuu luontevaksi 

osaksi elinkeino- ja seutupolitiikkaa. Elinkeino-, koulutus- ja työllisyystoimijoiden välisten siltojen 

rakentaminen ja käytännön yhteistyö varmistavat, että työvoimaresurssit ja -reservit sekä työnantajien 

työvoimatarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin. Lisäksi työllisyystoimijoiden verkostossa 

tehtävä yhteistyö jalkauttaa strategiset linjaukset konkreettisiksi kehittämistoimiksi. 

Työllisyysohjelman strategisissa linjauksissa korostuu ennalta vaikuttava, proaktiivinen ote. Tämä 

näkyy siinä, että ohjelman toimenpiteet täydentävät jo olemassa olevaa kehittämistyötä, joilla tulpataan 

työttömyyden uralle joutumista ja lisätään osallisuutta erityisesti nuorten osalta. 

9 


4. TOIMENPIDESUUNNITELMA 

– MITEN ETENEMME TUUMASTA TOIMEEN 

Seuraavassa on esitetty teemoittain lähivuosien 2005 - 2007 konkreettiset toimenpiteet ja toimenpide-esitykset, 

jotka on valittu toteuttamaan ohjelman linjauksia. Aluksi esitetään yhteenveto toime 

npiteistä, jonka jälkeen kunkin teeman tavoitteet ja valitut kärkihankkeet. Jokaisesta kärkitoimenpiteestä 

tehdään tehtäväkortti, jossa toimenpidettä toteuttavat toimijat määrittelevät toimenpiteen 

sisällön ja asettavat lopulliset tavoitteet itse. 

Kooste työllisyysohjelman toimenpiteistä: 

1. Yrityksessä oppimalla ammattiin - työelämälähtöiset koulutuslinjat 

2. Opettajien työelämävalmiuksien päivittäminen 

3. Nuorten kannustaminen perustöihin 

4. Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa 

5. Yritysten rekrytointi- ja kehittymistarpeiden kartoitus sekä rekrytointitarpeisiin 

vastaaminen 

6. Mikro- ja pk-yritysten sijaispalvelujärjestelmä 

7. Nuorten osallisuus ja yrittäjyys 

8. Yrittäjyysopinnot osaksi ammatillista koulutusta 

9. Hoivayrittäjyyden ja hoivamarkkinoiden kehittäminen 

10. Aloittavien yrittäjien yrittäjyysosaamisen lisääminen 

11. Välityömarkkinat – työpaikkojen etsiminen ja kehittäminen vaikeasti 

työllistyville 

12. Nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy 

13. Työllisyyden yhteistyöryhmä ja sopimuksellisuus 

14. Seudullinen työvoima-asiamies / työllisyyden kehittäjä 

15. Tulevaisuustyö osaksi alueen kehittämistä 

4.1 Osaavan työvoiman saatavuus ja yritysten 

rekrytointitarpeisiin vastaaminen 

Tavoitteet 

Toimenpiteiden tavoitteena on edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja nuorten 

työllistymistä kehittämällä yritys- ja työelämälähtöistä koulutusta, lisäämällä ammatillisen koulutuksen 

ja suorittavan työn kiinnostavuutta nuorten keskuudessa sekä kartoittamalla ja ennakoimalla 

yritysten henkilöstötarpeita. 

10 


Tavoitteita toteuttavat kärkitoimenpiteet: 

1. Yrityksessä oppimalla ammattiin – työelämälähtöiset koulutuslinjat 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi alueen koulutustarjonnan ja elinkeinoelämän 

yhteistyötä on entisestään tiivistettävä mm. kehittämällä lisää yritysten 

tarpeista lähteviä koulutusohjelmia. Esimerkiksi Ylä-Savossa ovat seutukunnan 

keskiasteen ammatilliset oppilaitokset sekä metallialan yritykset perustaneet Educaworks 

Oy:n. Se toimii oppimistehtaana, joka tuottaa alihankinta- ja asiantuntijapalveluita 

sekä edistää koneistusalan yritystoimintaa. Toisena esimerkkinä työvaltaisesta 

koulutuksesta on Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden yksikössä 

syksyllä 2005 alkava autoalan työelämälähtöinen opintolinja, jossa opiskelua on 

oppilaitoksessa 1 pv ja yrityksessä 4 pv viikossa. 

Lisätään työelämälähtöisiä ammatillisia koulutusohjelmia, joissa yhä suurempi osa 

oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Lisäksi yritykset ovat tiiviisti mukana suunnittelemassa 

koulutusta, oppilaitosten opettajat ovat välillä töissä yrityksissä ja yritysten 

henkilöstö opettajina ammatillisissa oppilaitoksissa. Myös työmarkkinajärjestöjen 

osuutta koulutuksen suunnittelussa lisätään. 

Vastuutahona toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi alueen elinkeinotoimijat, 

yritykset, työmarkkinajärjestöt ja Savonia - ammattikorkeakoulu. 

2. Opettajien työelämävalmiuksien kehittäminen 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen edellyttää myös opettajilta työelämätietouden 

päivittämistä ja yrityskontaktien lisäämistä, jotta he voivat kouluttaa 

opiskelijoista työelämän tarpeita vastaavia työntekijöitä. 

Toteutetaan ammatillisten opettajien työelämäjaksoja, joiden aikana opettajat päivittää 

työelämäosaamistaan työskentelemällä koulutusalaansa vastaavassa yrityksessä 

tai muulla työpaikalla tavoitteena edistää oppilaitoksen ja työpaikan välistä 

yhteistyötä. Jaksot toteutetaan osana Opetushallituksen järjestämiä Opettajan työelämäosaamisen 

opintoja tai erillisenä kehittämishankkeena. 

Vastuutahona toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto, lisäksi alueen yritykset, elinkeinotoimijat 

ja yrittäjäjärjestöt. 

3. Nuorten kannustaminen perustöihin 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Työelämästä poistuu tulevana vuosina enemmän henkilöstöä kuin sinne tulee. 

Poistuma on suurin (noin 2/3) perustöissä kuin asiantuntijatehtävissä. Myös nuorten 

ikäluokan pieneneminen vähentää työmarkkinoille tulevien määrää. Tietyillä 

ammattialoilla, kuten talonrakennus, metalli, metsätyöt, siivoustyöt sekä lvi- ja putkiala, 

ammattitaitoisista osaajista on jo nyt pula. Työvoiman poistuma on suurimmillaan 

vuonna 2010 ja sen jälkeen. 

Toteutetaan kehittämishankkeena perustöiden (mm. lvi- ja putkityöt, rakennusala, 

siivoustyö) imagokampanja, jossa koululaisten työpaikkakäyntejä lisätään, opintoohjaajia 

valmennetaan tiedottamaan perustöistä ja lisäämään yrityskontakteja sekä 

järjestetään työtori- ja rekrytointimessut työnantajien ja opiskelijoiden kohtauttamiseksi. 

Lisäksi oppilaille, opettajille ja opinto-ohjaajille tarjotaan ajantasaista tietoa 

työelämän muutoksesta ja toimialojen kehityksestä mm. infoiskujen muodossa. 

Vastuutahona toimivat Savon ammatti- ja aikuisopiston opinto-ohjaajat, lisäksi 

työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yritykset, elinkeinotoimijat ja työvoimatoimistot. 

11 


4. Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Varkauden seudulla ammattikoulutettujen työttömien nuorten määrä on kasvanut 

viimeisen vuoden aikana. Nuorten työllistymisen edistämiseksi on tarpeen kehittää 

opinto-ohjausta ja rekrytointipalveluja valmistumisvaiheessa oleville. Osaava nuori 

työelämään- hankkeessa kehitetään ammatillisen toisen asteen koulutuksessa 

oleville ura- ja rekrytointipalveluja. Myös Opetushallituksen Oppilaan- ja opintoohjauksen 

kehittämishankkeessa pyritään opinto-ohjausta tehostamalla edistämään 

nuorten työllistymistä koulutuksen päätymisvaiheessa. 

Ammatillisista oppilaitoksista valmistumassa olevien nuorten työllistymisen edistämiseksi 

kehitetään opinto-ohjausta, työnhakuvalmiuksia ja rekrytointipalveluja sekä 

juurrutetaan olemassa olevia pilottikokeiluja pysyväksi toiminnaksi oppilaitoksissa. 

Vastuutahona toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi Savonia- ammattikorkeakoulu, 

työvoimatoimistot ja Osaava nuori työelämään –hanke. 

5. Yritysten rekrytointi- ja kehittymistarpeiden kartoitus sekä rekrytointitarpeisiin vastaaminen 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Aikataulu 

Pohjois-Savon TE-keskuksen hankkeessa Toimivat työmarkkinat on tehty mm. 

Lapinlahden ja Siilinjärven työvoimatoimistojen alueen kaikille yrityksille puhelinkysely, 

jossa on tiedusteltu yritysten rekrytointitarpeita ja kehitysnäkymiä (uuden 

työvoiman tarve, sukupolvenvaihdokset, investointi- ja tilatarpeet, koulutustarpeet). 

Näistä on tehty tietokanta, jota voivat hyödyntää elinkeino-, työvoima- ja koulutus 

toimijat vastatessaan yritysten kehittämistarpeisiin. Vastaavanlainen kartoitus on 

toteutettu myös Varkauden, Leppävirran ja Joroisten alueella keväällä 2005. 

• Laajennetaan ja vakinaistetaan puhelinkartoitus Varkauden työssäkäyntialueen 

laajuiseksi. 

• Organisoidaan työvoimatoimistojen, elinkeinotoimijoiden ja oppilaitosten kesken 

toimintamalli, jolla kartoituksessa esille nousseet kehittämistarpeet hoidetaan. 

• Kehitetään kartoituksesta pysyvä työkalu yritysten rekrytointi- ja koulutustarpeiden 

selvittämiseksi, ennakoimiseksi ja niihin vastaamiseksi, jota esimerkiksi 

työvoimatoimistojen työpaikkametsästys tukee. Sovitaan myös tietokannan 

päivittämiskäytännöt sekä miten usein puhelinkysely uusitaan. Tietokannasta 

muodostuu keskitetty työkalu, jolloin mm. eri toimijoiden päällekkäiset käynnit 

yrityksissä vähenevät. 

Vastuutahona toimii Keski-Savon kehittämisyhtiö. Lisäksi työvoimatoimistot, kuntien 

elinkeinotoimet, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. 

Alkaen helmikuussa 2005, jolloin kartoitettu Varkauden, Leppävirran ja Joroisten 

yritykset. Myöhemmin laajennetaan koko työssäkäyntialuetta kattavaksi. 

6. Mikro- ja pk-yritysten sijaispalvelujärjestelmä 

Tausta 

Erilaisissa yrityskartoituksissa on selvinnyt, että monilla pk- ja mikroyrityksillä on 

piileviä rekrytointitarpeita. Aikaa vievään rekrytointiprosessiin ei olla valmiita, vaikka 

työvoimatarve olisi ilmeinen. Myöskin erilaisten julkisten työllistämistukien tuntemattomuus 

voi olla esteenä. Lisäksi koulutettujen ja yritykselle sopivien sijaisten 

löytyminen voi olla hankalaa. Tähän tarpeeseen on kehitetty yritysten sijaispalvelujärjestelmä, 

Puotiska palvelualojen pienyrityksille Varkauden ja Pieksämäen alueilla. 

12 


Tehtävä 

Tekijät 

Kehitetään Keski-Savon naisten resurssikeskuksen pilotoimaa yrittäjien sijaispalvelujärjestelmä 

Puotiskaa myös muille kuin kaupan- ja palvelualoille. Lisäksi vakiinnutetaan 

Puotiska- malli pysyväisemmäksi toimintatavaksi sijaisrenkaan (osuuskunta) 

perustamisen muodossa. 

Vastuutahona toimii Keski-Savon naisten resurssikeskus HELEMET sekä myöhemmin 

perustettava osuuskunta. Lisäksi Wäläkky Keski-Savon uusyrityskeskus 

ry., yritykset, oppilaitokset ja työvoimatoimistot. 

4.2 Nuorten ja naisten yrittäjyyden edistäminen 

Tavoitteet 

Toimenpiteiden tavoitteena on mikroyrittäjyyden lisääminen erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyyteen 

kannustamisella. Lisäksi edistetään alueen yritystoiminnan monipuolistumista mm. hoivayrittäjyyttä 

kehittämällä. 


1. Nuorten osallisuus ja yrittäjyys 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Varkauden seudulla on toteutettu useita yrittäjyyskasvatuksellisia hankkeita, parhaillaan 

on käynnissä peruskouluasteen Ykä yritteliäs kehittämishanke. Lisäksi 

nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta ja sitä kautta myös yritteliäisyyttä kehitetään 

nuorten osallisuushankkeessa (NUOSKU). Valtakunnan tasolla uudenlaista otetta 

nuorten yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi tarjoavat Kajaanin Intotalo 

ja Muuramen Innola, joissa yrittäjyyttä opitaan käytännön työn kautta erilaisia 

projekteja ja työsuorituksia tekemällä (mm. tapahtumat, tilaisuudet ja työapu). 

Vahvistetaan nuorten yrittäjyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia erilaisten 

yrittäjyys- ja projektitöiden tekemiseen. Tavoitteena Muuramen Innolan tai Kajaanin 

Intotalon tyyppinen nuorten yrittäjyystalo – toiminta. 

Vastuutahona Nuorten osallisuushanke NUOSKU. Lisäksi Savon ammatti- ja aikuisopisto, 

yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, Wäläkky Keski-Savon uusyrityskeskus 

ry., peruskoulun opettajat, Savonia- ammattikorkeakoulun Amkidea- osuuskunta. 

2. Yrittäjyysopinnot osaksi ammatillista koulutusta 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Nuorten yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallinen Nuori yrittäjyys ry.- niminen 

yhdistys tuottaa oppilaitosten yrittäjyyskasvatus materiaalia ja on kehittänyt mm. 

vuosi yrittäjänä, opiskelijoiden harjoitusyritys –mallin. Harjoitusyrityksen elinkaari 

on yksi vuosi, jonka aikana opiskelijat saavat todellista kokemusta yrittäjyydestä. 

Hyödynnetään Nuori yrittäjyys ry:n vuosi yrittäjänä toimintamallia oppilaitosten 

yrittäjyyskasvatuksen toiminnallisena työkaluna. Pilotointi Savon ammatti- ja aikuisopiston 

tekniikan yksikössä syksyllä 2005. 

Vastuutahona Savon ammatti- ja aikuisopisto, lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu 

( Amkidea). 

Aikataulu alkaen syksyllä 2005 

13 


3. Aloittavien yrittäjien yrittäjyysosaamisen kehittäminen 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Keski-Savossa alkavien uusien yritysten nettomäärä on negatiivinen, uusia yrityksiä 

lopettaa enemmän kuin niitä aloittaa. Yrittäjyystaitojen kehittäminen on avainasemassa 

uusien yritysten elinkaaren pidentämisessä ja esimerkiksi sukupolvenvaihdos 

tilanteissa. Yrittäjyystaitojen tarve korostuu erityisesti nuorilla, jotka suunnittelevat 

yrittäjäksi ryhtymistä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen jälkeen. 

Aloittaville yrittäjille tarjotaan non-stop tyyppistä lyhyttä ja joustavaa yrittäjyyskoulutusta. 

Ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuville kehitetään toimintamalleja, joissa 

sekä ammatin sisällöllisiä asioita sekä yrittäjyystaitoja voi opiskella lisää opintojen 

päättymisen jälkeen. 

Wäläkky Keski-Savon uusyrityskeskus ry. ja alueen oppilaitokset. 

4. Hoivayrittäjyyden ja hoivamarkkinoiden kehittäminen 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Aikataulu 

Varkauden seudulla on enenevässä määrin tullut myös yksityisiä palvelujentuottajia 

julkisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen rinnalle. Ikäluokkien vanhenemisen 

myötä hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tarve tulee kasvamaan. Hoivayrittäjyyden kehittäminen 

on nostettu keskeiseksi koko Itä-Suomen alueen makrohankkeeksi 

myös Itä-Suomen viisaiden ohjelmassa. 

Hoivamarkkinoiden – ja hoivayrittäjyyden kehittämishanke, jonka aikana rakennetaan 

yrittäjäverkostot, laatujärjestelmä sekä sijaisjärjestelmä. Selkeytetään työnjakoa 

julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kesken (monituottajamalli). 

Selvitetään kuntien suunnitelmat hoivapalvelujen toteuttamisesta lähitulevaisuudessa. 

Lisäksi järjestetään hoiva-alaan painottunutta yrittäjän ammattitutkintoon 

johtavaa koulutusta. 

Vastuutahona Keski-Savon naisten resurssikeskus HELEMET. Lisäksi alan yritykset, 

Wäläkky Keski-Savon uusyrityskeskus ry., Savon ammatti- ja aikuisopisto, järjestöt 

ja alueen kunnat. 

Alkaen vuodesta 2005 kehittämishankkeena. 

4.3 Työttömyyden vähentäminen ja 

nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy 

Tavoitteet 

Toimenpiteiden tavoitteena on alentaa työttömyyttä ja rakennetyöttömyyttä sekä ehkäistä työttömyyden 

uralle joutumista erityisesti nuorten osalta. 


1. Välityömarkkinat – työpaikkojen etsiminen ja kehittäminen vaikeasti työllistyville 

Tausta 

Varkauden seudulla pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille on monen palvelujentarjoajan 

palveluita, kuten kuntien tukityö sekä työ- ja ammattipajatoiminta, Savoset, 

Varkauden urheiluseurat ja Warkop Oy. Toimijoiden kenttä on sirpaleinen ja 

osin päällekkäinen, yhtenäistä palveluketjua ei ole. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä 

ja laajempien seudullisten välityömarkkinoiden / sisääntulomarkkinoiden rakentamista, 

joka mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille mielekkään työn 

tekemisen ja yritysten alihankintaan yhtä yksikköä laajemman tuottajatahon. Vuoden 

2006 alusta mahdollisesti voimaan tuleva yhteiskuntatakuu pitkäaikaistyöttömille 

lisää omalta osaltaan painetta matalamman osaamisen työpaikkojen kehittämiseen. 

14 


Tehtävä 

Tekijät 

Aikataulu 

Luodaan seudulliset välityömarkkinat, joka kokoaa vaikeasti työllistyville tarjottavat 

työt sekä vaikeasti työllistettäville palveluja tarjoavat lukuisat toimijat saman sateenvarjon 

alle. Toimintamuotona voi olla yhdistys, säätiö, verkosto tai sosiaalinen 

yritys. Taustaksi välityömarkkinoiden kehittämiselle käynnistyy syksyllä 2005 sosiaalisen 

työllistämisen seudullista toteuttamista kartoittava selvitys Aluekeskusohjelman 

rahoittamana. Seuraavalle ohjelmakaudelle rakennetaan seudullinen kehittämishanke. 

Vastuutahona Varkauden kaupunki/ perusturvakeskus ja Varkku-kumppanuushanke. 

Lisäksi alueen muut kunnat, palvelujen tuottajat, työvoimatoimistot, työvoiman 

yhteispalvelupiste Paletti, Myötätuulta –hanke. 

Esiselvitys vuonna 2005-2006, seudullinen kehittämishanke vuodesta 2007 lukien. 

2. Nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy 

Tausta 

Tehtävä 

Tekijät 

Nuorten työttömien osuus on vähenemässä. Kuitenkin erityisesti ammattikoulutettujen 

nuorten työttömyys on lisääntynyt Varkauden seudulla viimeisen vuoden kuluessa. 

Lisäksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä on merkittävä, jolloin 

vailla ammattikoulutusta olevat nuoret ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. 

Vuoden 2005 alussa voimaan astunut nuorten yhteiskuntatakuu velvoittaa työvoimatoimistoja 

työllistämään, ohjaamaan koulutukseen tai muuhun aktiivitoimenpiteeseen 

alle 25-vuotiaan nuoren, joka on ollut työttömänä kolme kuukautta. Työvoiman 

yhteispalvelupiste Paletti keskittyy myös nuorten työttömien työllistämiseen. 

Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuun paikallinen sovellus, jossa työhallinto, 

oppilaitokset ja paikalliset yritykset rakentavat työttömyysuhan alla oleville tai työttömiksi 

jääville nuorille palveluketjuja, jotka takaavat nopean työelämään tai koulutukseen 

kiinnittymisen. Erityisesti huolehditaan koulutuksen nivelkohdista (perusasteelta 

toisen asteen koulutukseen ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään 

siirtyminen) sekä koulutuksensa keskeyttäneistä. Tärkeänä välineenä sitouttaa 

nuoria opiskeluun ja koulutukseen ovat erilaiset työvaltaiset koulutusohjelmat sekä 

Työkoulu –tyyppisen toiminnan aloittaminen. Toimenpiteessä hyödynnetään mm. 

seudulla käynnissä olevaa opinto-ohjauksen kehittämishanketta ja sen tuloksia. 

Vastuutahoina Varkauden ja Leppävirran työvoimatoimistot. Lisäksi Varkauden 

seudun työvoiman yhteispalvelupiste Paletti, koulujen opinto-ohjaajat, kuntien sosiaalitoimi, 

Eni-hanke, Nuoret osaajat töihin –hanke ja Varkku – kumppanuushanke. 

4.4 Työllisyysyhteistyön vahvistaminen 

Tavoitteet 

Toimenpiteiden tavoitteena on rakentaa seudullista työllisyysyhteistyötä osaksi pitkäjänteistä alueen 

ja elinkeinojen kehittämistä. Lisäksi kehitetään tulevaisuustyöstä yksi alueen kehittämisen 

väline, jolla tuotetaan ja hyödynnetään mm. ennakointitietoa paikallisten työmarkkinoiden kehityksestä. 

15 



1. Työllisyystoimijoiden yhteistyöryhmä ja kumppanuussopimus 

Tausta 

Tehtävät 

Työllisyyden kehittäminen on pirstaloitunut niin kuntien, työhallinnon, oppilaitosten, 

elinkeinotoimijoiden kuin kolmannen sektorinkin harteille. Työllisyyden tavoitteellisen 

ja tehokkaan kehittämisen edellytyksenä on, että toimijoilla on yhdensuuntainen 

näkemys tavoitteista ja toimenpiteistä, jolloin konkreettisia kehittämistoimia on 

helpompi suunnata. Monien työllisyystoimien osalta on tarpeen ottaa tarkasteluun 

seudullinen organisointi (esimerkiksi sosiaalinen työllistäminen). Työllisyysstrategia 

työtä on Sompa- hankkeen aikana tehty seudullisesta viitekehyksestä, joka hakee 

jatkuvuutta ja pysyvämpää sijaa alueen kehittämisen välineistössä sekä alueellista 

laajenemista koko työssäkäyntialuetta kattavaksi. 

Panostetaan pitkäjänteiseen työllisyyden kehittämiseen perustamalla seudullinen 

työllisyyden yhteistyöryhmä, jonka muodostavat keskeiset toimijat kunnista, työvoimatoimistoista, 

yrityksistä ja yrittäjäjärjestöistä, työmarkkinajärjestöistä sekä oppilaitoksista 

ja kolmannelta sektorilta. 

Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa työllisyysohjelman toimenpiteitä, arvioida 

vuosittain uusien kehittämistoimien tarve sekä seurata ja arvioida ohjelman toteutumista. 

Lisäksi se tekee työllisyyden kehittämiseen liittyviä aloitteita kunnille, seutuhallitukselle 

ja muille päätöksentekoelimille. Ryhmän koollekutsumisesta ja vetämisestä 

vastaavat alueen työvoimatoimistot vuorovuosin. 

Yhteistyön jäntevöittämiseksi solmitaan työllisyyden kumppanuussopimus tai sopimuksia, 

joissa määritellään eri toimijoiden tehtävät, roolit ja resurssit kehittämistyössä. 

Lisäksi laajennetaan työllisyysohjelmatyö kattamaan kaikki työssäkäyntialueen 

kunnat. 

Tekijät 

Aikataulu 

Työllisyyden yhteistyöryhmän koollekutsumisesta vastaavat Leppävirran ja Varkauden 

työvoimatoimistot vuorovuosin. Lisäksi seudun muut työllisyystoimijat. 

Verkostorakenne mallinnetaan SOMPA –hankkeen aikana niin, että toimintamalli 

on käytössä hankkeen päättymisvaiheessa. 

2. Seudullinen työvoima-asiamies / työllisyyden kehittäjä 

Tausta 

Tehtävät 

Tekijät 

Työllisyysyhteistyötä ja työllisyyttä kehittäviä toimenpiteitä koordinoimaan ja toteuttamaan 

tarvitaan seudullinen työvoima-asiamies / työllisyyden kehittäjä, jonka 

työnkuva keskittyy erityisesti yritysten työvoimatarpeiden selvittämiseen, niihin vastaamiseen 

ja ennakointiin. 

Työllisyysasiamiehen / työllisyyden kehittäjän tehtävänä on työvoiman osaamista 

ja saatavuutta sekä työn ja tekijän kohtaamista edistävien kehittämistoimien ideointi 

ja toteuttaminen Lisäksi hän on mukana työllisyyden yhteistyöryhmän työssä sekä 

työllisyysohjelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Suunnitteilla oleva seudullinen 

yrityspalvelupiste (seutu YPP) ja työvoimatoimistojen työnhakukeskukset 

ovat työvoima-asiamiehen luontevia sijoituspaikkoja, josta syntyy molemminpuolista 

synergia etua. 

Työvoimatoimistot, Keski-Savon kehittämisyhtiö, elinkeinotoimijat, yritykset ja oppilaitokset. 

16 


Aikataulu Toimenpide sisällytetään suunnitteilla oleviin työllisyys- ja elinkeinohankkeisiin / - 

toimintoihin (mahdollisesti seutu YPP tai työnhakukeskukset). Toteutus viimeistään 

seuraavalla ohjelmakaudella. 

3. Tulevaisuustyö osaksi alueen kehittämistä 

Tausta 

Tehtävät 

Tekijät 

Aikataulu 

Muuttuvassa toimintaympäristössä tarve ennakointiin ja tulevaisuuden mahdollisten 

kehityskulkujen hahmottamiseen kasvaa. Tulevaisuustyön merkitys yhtenä 

strategisen suunnittelun välineenä korostuu entisestään. Varkauden seudun aluekehittäjät 

ja yritykset järjestivät 1.6.2005 Tulevaisuustyöpajan, jossa hahmoteltiin 

Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen keskuksen kanssa vaihtoehtoisia 

tulevaisuuksia Varkauden seudun kehittymisestä vuoteen 2015 mennessä. 

Toteutetaan mm. ennakoiva selvitys alueen työmarkkinoiden kehityksestä, työvoimatarpeesta 

ja tulevaisuuden työllistävistä aloista. Samalla lisätään tulevaisuustyön 

ja ennakoinnin käyttöä aluekehittämisessä, yritysten kehittämisessä sekä päätöksenteon 

tukena. Toiminto tukee seudullisen työvoima-asiamiehen / työllisyyden 

kehittäjän työtä. 

Varkauden talousalueen aluekeskusohjelma ja Keski-Savon kehittämisyhtiö sekä 

alueen työllisyystoimijat. 

Ennakoiva selvitys alueen työmarkkinoiden tulevasta kehityksestä esitetään Aluekeskusohjelman 

vuoden 2006 rahoitukseen. 

17 


5. YHTEISTOIMINTAMALLI – MITEN TAKAAMME 

KEHITTÄMISTYÖN JATKUVUUDEN 

Työllisyysohjelmatyön toisena tavoitteena on ollut aikaansaada alueen työllisyystoimijoiden yhteistoimintamalli, 

joka mahdollistaa työllisyysohjelmatyön jatkuvuuden ja ohjelman toimenpiteiden toteutumisen. 

Malli on rakennettu siten, että se yhdistää paikallisia aluekehittäjiä laajemminkin yhteistyöhön. 

TYÖLLISYYSKUMPPANEIDEN YHTEISTOIMINTAMALLI – 

seudulliseen työllisyyden kehittämiseen 

TYÖLLISYYDEN YHTEISTYÖRYHMÄ (TYTR) 

TYÖLLISYYSTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN ILMAUS JA 

TYÖLLISYYSSOPIMUKSET 

jaettu kehittämisvastuu näkyväksi 

Jäsenet 

• kuntien, yritysten ja yrittäjäjärjestöjen, elinkeinotoimijoiden, 

oppilaitosten (Sakky + Savonia 

AMK), työvoimatoimistojen, työmarkkinajärjestöjen 

ja kolmannen sektorin edustajat 

Tehtävät 

• strategian linjausten ja toimenpiteiden päivittäminen 

sekä seuranta ja arviointi 

• toimenpideohjelman toimeenpano ja toimenpiteiden 

koordinointi 

• kehittämisehdotukset ja kannanotot 

• alueen työmarkkinoiden kehityksen ennakointi 

Koollekutsuja ja vastuutaho 

• Varkauden ja Leppävirran työvoimatoimistot 

TYÖVOIMA-ASIAMIES / 

TYÖLLISYYDEN KEHITTÄJÄ 

• työvoiman saatavuus ja yritysten rekrytointitarpeet 

• työllisyyden yhteistyöryhmän jäsen 

seutuhallitus 

ja aluekeskusohjelma 

Työllisyyden yhteistyöryhmä (TYTR) rakennetaan laajalle kumppanuuspohjalle. Sen muodostavat 

edustajat alueen yrityksistä, kunnista, oppilaitoksista, työvoimatoimistoista ja järjestöistä (yrittäjäjärjestöt, 

työmarkkinajärjestöt, kolmannen sektorin toimijat). Ryhmän alueelliseen edustavuuteen 

panostetaan niin, että myös muita työssäkäyntialueen toimijoita saadaan mukaan. 

Ryhmän keskeinen tehtävä on toteuttaa ja aktivoida ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista 

yhdessä kuntien, alueen yritysten, järjestöjen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. 

Lisäksi ryhmän tehtävänä on työllisyysohjelma työn seuranta ja arviointi sekä strategisten linjausten 

päivittäminen. 

Ryhmä kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Koollekutsujana ovat Varkauden ja Leppävirran työvoimatoimistot 

vuorovuosina. 

Seudullinen työvoima-asiamies / työllisyyden kehittäjä osallistuu tiiviisti ryhmän työskentelyyn 

ja sen vetämiseen. Toimenpide yritetään toteuttaa jo kuluvan ohjelmakauden aikana. Viimeistään 

toiminto toteutetaan seuraavalla ohjelmakaudella isomman seudullisen työllisyys- tai elinkeinohankkeen 

sisälle erityisesti yritysten rekrytointitarpeisiin vastaamiseksi sekä työllisyysyhteistyötä 

koordinoivaksi resurssiksi. 

18 


Työllisyysyhteistyön verkostomainen toteuttaminen ja toimijoiden kesken jaettu kehittämisvastuu on 

tuotu näkyväksi johdannossa olevalla yhteistyön ilmauksella. Sen lisäksi eri toimijat solmivat kehittämistoimintokohtaisesti 

erillisiä työllisyyden kumppanuussopimuksia. 

TYÖLLISYYSOHJELMAN TOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI, VASTUUTAHOT JA 

AIKATAULUTUS VUOSILLE 2005 - 2006 

ALKAMIS- 

VUOSI 

TOIMENPIDE VASTUUTAHO VERKOSTO 

2005 Yritysten rekrytointi- ja kehittymistarpeiden 

kartoitus 

2005 Välityömarkkinat – vaikeasti työllistyvien 

työpaikkojen kehittäminen ja 

palvelujen tarjoajien verkottaminen 

2005 Nuorten työttömyyden ennaltaehkäisy 

Keski-Savon kehittämisyhtiö 

Matti Lönnroos 

Varkauden kaupunki/ 

perusturvakeskus ja 

Varkku- kumppanuushanke 

Leppävirran ja Varkauden 

työvoimatoimistot 

Pekka Voutilainen ja 

Ritva Muhonen 

2005 Mikro- ja pk-yritysten sijaispalvelujärjestelmä 

perustettava osuuskunta 

/ HELEMET 

2005 Hoivayrittäjyyden ja hoivamarkkinoiden 

Keski-Savon naisten 

kehittäminen 

resurssikeskus HE- 

LEMET 

Piia Puotinen ja Armi 

Nissinen 

2005 Seudullinen työvoima-asiamies / alueen työllisyystoimijat 

työllisyyden kehittäjä 

2005 Työllisyyden yhteistyöryhmä (YTR) SOMPA –hanke ja 

ja sopimuksellisuus 

työllisyyden ytr 

2006 Työelämälähtöiset koulutuslinjat ja Savon ammatti- ja 

opettajien työelämäosaamisen päivittäminen 

aikuisopisto 

Heikki Hirvonen 

2006 Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen 

Savon ammatti- ja 

ammatillisessa koulutuksessa aikuisopisto / opinto- 

ohjaajat 

2006 Nuorten osallisuus ja yrittäjyys Nuorten osallisuushanke 

Anneli Heikkinen 

2006 Yrittäjyysopinnot osaksi ammatillista 

koulutusta 

Savon ammatti- ja 

aikuisopisto / opintoohjaajat 

2006 Nuorten kannustaminen perustöihin Savon ammatti- ja 

aikuisopisto 

2006 Tulevaisuustyö osaksi alueen kehittämistä 

Aluekeskusohjelma ja 

Keski-Savon 

kehittä- 

2006 Alkavien yrittäjien non-stop yrittäjyysvalmennus 

misyhtiö 

Uusyrityskeskus 

Wäläkky 

Jouko Laitinen 

Varkauden, Leppävirran 

ja Joroisten työvoimatoimistot 

ja kuntien elinkeinopalvelut, 

Sakky, Savonia-AMK 

Varkauden, Leppävirran 

ja Joroisten työvoimatoimistot, 

Paletti- työvoiman 

yhteispalvelupiste, yritykset, 

sosiaalisen työllistämisen 

palvelujen tuottajat, 

kunnat 

Paletti- työvoiman yhteispalvelupiste, 

kunnat, 

yritykset, Sakky (erityisesti 

opinto-ohjaajat), 

Varkauden Urheiluseurat 

ry. 

alueen yritykset 

hoivayritykset ja hoivayrittäjiksi 

aikovat, kunnat, 

Sakky, Wäläkky 

muut keskeiset työllisyystoimijat 

yritykset, Keski-Savon 

kehittämisyhtiö 

työvoimatoimistot 

Aluekeskusohjelma, 

Wäläkky 

Wäläkky 

Ammattiliitot 

yritykset, oppilaitokset, 

kunnat, työvoimatoimistot 

Savon ammatti- ja aikuisopisto 

19 


Tehtäväkortti 

Jokaisesta työllisyysohjelman toimenpiteestä tehdään tehtäväkortti, jonka toimenpidettä toteuttamaan 

lähtevät tahot täyttävät. Sen tehtävänä on sitouttaa toimijoita heitä kiinnostavien toimenpiteiden 

toteuttamiseen sekä olla pohjana kehittämistoimen konkretisoinnissa ja esimerkiksi hankesuunnitelman 

tekemisessä. Samalla se toimii ohjelman arvioinnin ja seurannan välineenä. Tehtäväkortit 

käsitellään työllisyyden yhteistyöryhmässä. 

TOIMEN- 

PIDE 

Toimijan 

omat 

tavoitteet 

toimenpiteessä 

Suunnitellut 

toimet 

Keitä 

muita 

tarvitaan 

(verkosto) 

Resurssit 

Vastuuhlö 

toimijaorganisaatiossa 

Toimijan 

toimilleen 

asettamat 

mittarit 

Toimijan 

itsearvio 

saavuttamistaan 

tuloksista 

toimenpiteessä 

6. TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT 

– MITEN ARVIOIMME TULOKSIA 

Työllisyysohjelman tuloksellisuutta seurataan vuosittain alla olevien seurantaindikaattorien avulla 

työllisyyden yhteistyöryhmässä. Taulukossa on esitetty lähtötilanne ja tavoitetila Varkauden seutukunnan 

(Varkaus ja Leppävirta) osalta. 

TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT 

INDIKAATTORI 

Työvoiman osaamisen ja riittävyyden tavoitteet 

Työllisyysaste 

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 

Yrittäjyyden tavoitteet 

Toimivien yritysten määrä 

Kuinka paljon enemmän yrityksiä lopetettiin kuin perustettiin 

Nuorten (alle 40 v). osuus uusien yritysten perustajista 

Naisten perustamien yritysten osuus perustetuista uusista 

yrityksistä 

Työttömyyden vähentämisen tavoitteet 

Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta 

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä 

(pitkäaik.työttömät) 

Alle 25-v. työttömien osuus työttömistä 

Alle 25-v. ammattikoulutettujen osuus nuorista työttömistä 

Työttömien naisten osuus kaikista työttömistä 

Aluekehityksen yleiset tavoitteet 

Väkiluku 

Työpaikkojen määrä 

BTV indikaattori 

lähtötilanne 

vuonna 2004 

58,3 (v. 2002) 

58 % 

1 361 

15 % 

60 % 

< 33 % 

12,4 % 

20,5 % 

12,4 % 

64 % 

48 % 

35 239 

14 095 (v.2003) 

- 1,6 

tavoitetila 

vuonna 2010 

63 % 

64 % 

1 420 

10 % 

65 % 

40 % 

9 % 

14 % 

7 % 

45 % 

45 % 

32 800 

14 200 

- 1,0 

20 


21 


II TAUSTARAPORTTIOSA 

1. JOHDANTO 

Työllisyysohjelman taustaraportti osassa esitetään työllisyysohjelman syntyprosessi, suhde kansallisiin 

ja paikallisiin strategioihin sekä tilastollista analyysiä valittujen kärkitoimenpiteiden tueksi. 

Tausta-analyysissä on tilastoaineistoa Varkauden seutukunnan (Varkaus, Leppävirta, Kangaslampi 

vuoden 2004 loppuun saakka) lisäksi myös koko työssäkäyntialueen näkökulmista, jolloin tarkastelussa 

ovat mukana myös Joroisten, Heinäveden, Pieksämäen ja Pieksänmaan alueet. Kangaslammin 

luvut sisältyvät Varkauden lukuihin, ellei muuta ole erikseen mainittu ko. taulukon tai graafisen 

esityksen kohdalla. 

Työllisyysohjelmatyön taustalla on Euroopan Unionin työllisyysstrategia, joka perustuu neljään 

pilariin: työllistettävyys, yrittäjyys, sopeutuvuus sekä tasa-arvoisuus. Euroopan Unionin komissio on 

hyväksynyt vuonna 2003 linjaukset työllisyyden edistämiseksi vuoteen 2010 mennessä. Ne ovat: 

- täystyöllisyyden saavuttaminen 

- työn laadun ja tehokkuuden parantaminen 

- sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen 

Suomen kansallinen työpolitiikan strategia tukee näitä EU:n asettamia päämääriä. Kansallisen 

työpolitiikan strategian tavoitteena on lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä ja nostaa työllisyysaste 

70 % vuoteen 2007 mennessä. Strategiassa määritellyt linjaukset ovat: 

- alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan syrjäytymistä 

- varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus 

- parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla 

- luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperustaiselle maahanmuuttopolitiikalle 

- lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä 

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimintasuunnitelmassa työvoimapolitiikan 

alueelliset linjaukset kohdistuvat seuraaville painopistealueille: 

- työllisyysasteen nosto ja työttömyyden alentaminen 

- osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen 

- tasapainoinen aluerakenne, maaseudun elinvoimaisuus ja maakunnallinen hyvinvointi. 

Varkauden seudun aluekeskusohjelman kehittämistavoitteet ovat: 

- aluetalouden vahvistaminen 

- työpaikkamäärän lisääminen 

- julkisten ja yksityisten palvelujen kehittäminen 

- osaamisen kehittäminen 

- uusien yhteistyömuotojen rakentaminen 

- kuntalaisdemokratian vahvistaminen 

22 


2. OHJELMATYÖN ETENEMISEN KUVAUS 

Euroopan Unionin ja kansallisten työllisyystavoitteiden konkretisoimiseksi Euroopan Unionin työllisyyspolitiikan 

suuntaviivoissa suositellaan kuntia laatimaan paikallisia työllisyyden kehittämisen 

toimintasuunnitelmia (local action plan) sekä rakentavan paikallisia kumppanuuksia näiden suunnitelmien 

ja ohjelmien toteuttamiseksi. 

Tätä taustaa vasten Pohjois-Savon liitto käynnisty koko maakuntaa kattavan työllisyysohjelmaprosessin, 

jonka aikana oli tavoitteena laatia seudulliset ja maakunnallinen työllisyysohjelma Pohjois- 

Savoon. Ohjelmien toteutumisen ja ohjelmallisen kehittämisen jatkuvuuden varmistamiseksi jokaiseen 

seutukuntaan tuli luoda pysyvät seudulliset työllisyydenhoidon toimintamallit ja toimijaverkostot. 

Varkauden seudun työllisyysohjelmatyö käynnistettiin maaliskuussa 2004 työhön nimetyn asiantuntijaryhmän 

ja tehtävään nimetyn seutukoordinaattorin voimin. Työn lähtökohtana oli, että paikallisessa 

työvoimapolitiikan suunnittelussa on tärkeää keskittyä tunnistamaan erityisesti sellaiset tavoitteet 

ja keinot, joiden toteutumiseen voidaan parhaiten vaikuttaa omassa kunnassa tai seutukunnassa. 

Ohjelmatyössä seudullisella asiantuntijaryhmällä oli keskeinen rooli. Työ- ja suunnittelukokousten 

lisäksi ryhmän jäsenet ovat aktiivisesti esittäneet kommenttejaan ja näkemyksiään ohjelman sisällön 

ja toimenpiteiden suuntaamiseksi myös henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tärkeänä osana asiantuntijaryhmän 

työtä ja oppivaa työllisyysohjelmatyötä on ollut Kehityspolku Oy:n Kari Kangaspunnan 

ohjaama arviointiprosessi. 

Työllisyysohjelmatyö oli osallistava oppimisprosessi, jonka toiminnallisia työkaluja olivat 

- tausta-analyysit ja ennakointitieto 

- asiantuntijaryhmän työskentely 

- pienryhmätyöskentely ja työpajat 

- seudulliset seminaarit 

- keskustelu- ja kommentointitilaisuudet 

- konsultoiva arviointi (Kehityspolku Oy, Kari Kangaspunta) 

- verkostotyö ja vertaisoppiminen 

Kuvaus työllisyysohjelman laadintaprosessista ja työskentelytavoista 

EU:n työllisyyspolitiikka 

kansallinen työllisyyspolitiikka 

paikalliset ohjelmat ja strategiat 

toimintaympäristön analyysi avainhenkilöhaastattelut 

ja tulevaisuustyö 

yhteinen päämäärä ja tavoitteet 

PROSESSI 

2004-2005 

strategiset linjaukset 

toimenpideohjelma 

työllisyyden yhteistyöryhmä = kehittämistyön 

jatkuvuuden varmistaminen 

laaja-alaisen sitoutumisen varmistaminen 

seudullisen asiantuntijaryhmän työskentely 

seminaarit, työpajat ja pienryhmätyöskentely 

verkostotyö ja vertaisoppiminen 

TYÖMUODOT 

konsultoiva arviointi 

23 


3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA SEUDUN TYÖLLISYYS- 

HAASTEIDEN KUVAUS 

Tilastoanalyysissä Varkauden seudulla tai seutukunnalla tarkoitetaan Varkauden, Kangaslammin 

(vuoden 2004 loppuun) ja Leppävirran kuntia. Tarkastelussa Kangaslammin luvut sisältyvät Varkauden 

lukuihin, ellei muuta ole erikseen mainittu ko. taulukon tai graafisen esityksen kohdalla. 

Työssäkäyntialue käsittää edellisten lisäksi Joroisten, Heinäveden, Pieksämäen ja Pieksänmaan 

kunnat. 

3.1 Aluetalous 

Varkauden seutukunnan muodostavat Varkauden ja Leppävirran kunnat. Ympäristökunnista Joroinen, 

Heinävesi, Pieksämäki ja Pieksänmaa ovat tiivis osa Keski-Savon toiminnallista seutua ja 

työssäkäyntialuetta. 

Koko työssäkäyntialueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi metsä- ja metalliteollisuuden 

suuryritykset. Erityisesti Varkaus on kansainvälisten yritysten teollisuus- ja teknologiakaupunki, 

jonka osaamisalueita ovat metsä-, metalli-, graafinen - ja ympäristöteknologia. Osaamisalueiden pk 

- yritystoiminta on merkittävä työllistäjä koko alueen taajamissa ja taajamien läheisellä maaseudulla. 

Näillä alueilla myös matkailu on kasvamassa merkittäväksi toimialaksi. 

Varkauden seutu on Pohjois-Savon vientiveturi erityisesti kansainvälisten metsä- ja metalliteollisuusyritysten 

vuoksi. Teollisuuteen painottuneesta elinkeinorakenteesta ja kansainvälisistä suuryrityksistä 

johtuen työssäkäyntialueella näkyy globalisaation kehityskulku varsin selvästi, tuotannollista 

työtä on siirtymässä enenevässä määrin mm. Aasian markkinoille. Tämä vaikuttaa kerrannaisvaikutuksina 

myös alihankintaa tekevien yritysten liiketoimintaan. Tilauskannan vähenemiset ja 

myös nousut näkyvät liikevaihdon ja arvonlisäyksen suurina muutoksina ja vaikuttavat sitä kautta 

myös työllisyyteen. Tilauskannan notkahdukset voivat aiheuttaa suuria lomautuksia ja irtisanomisia. 

BTV- indikaattorilla tarkasteltuna alueen kehitystä kuvataan kolmella komponentilla: tuotanto, työllisyys 

ja väestö. Tuotantoa on mitattu alueellisena bruttokansantuotteena (bkta), työllisyyttä työpaikkojen 

ja väestöä keskiväkiluvun avulla. BTV- indikaattori on alueen ja koko maan komponenteissa 

vuositasolla tapahtuvien muutosten erotuksesta laskettu keskiarvo. Koko maassa on ainoastaan 12 

seutukuntaa, jossa ollaan kehityksessä BTV-indikaattorilla mitattuna positiivisen kehityksen puolella. 

Varkauden seutukunnan BTV on -1,6. 

BTV-indikaattori seutukunnittain sekä Itä-Suomen maakunnissa v. 1995 - 2003 

Kuopion seutukunta 

Ylä-Savon seutukunta 

Varkauden seutukunta 

Koillis-Savon seutukunta 

Sisä-Savon seutukunta 

Pohjois-Karjala 

Etelä-Savo 

Pohjois-Savo 

Kainuu 

-2,5 -2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 

Poikkeama %-yksikköä 

Lähde: Tilastokeskus 

Bruttokansantuote Työllisyys Väestömäärä 

24 


Alueen arvonlisäyksen tarkastelu osoittaa, että vuosina 2000 - 2003 erityisesti kauppa ja majoitus, 

teollisuus ja rakentaminen ovat kasvattaneet arvonlisäystä eniten. 

Arvonlisäys, brutto perushintaan v. 2003 (milj. euroa) ja muutos v. 2000-2003 (%) 

Arvo vuoden 2000 hinnoin 

Varkauden seutukunta POHJOIS-SAVO 

2003 

(milj. €) 

Muutos (%) 2003 (milj. 

2000-2003 €) 

Koko maa 

Muutos (%) Muutos (%) 2000- 

2000-2003 

2003 

Alkutuotanto 27,9 -7,3 346,1 -6,2 -2,3 

Teollisuus 412,9 8,5 1058,0 3,0 3,5 

Rakentaminen 36,9 8,2 258,7 10,8 0,0 

Kauppa+majoitus 57,1 10,9 414,8 7,3 10,1 

Muut yksityiset palvelut 148,6 4,5 1228 3,5 7,8 

Julkinen toiminta ja henk.koht. palvelut 108,7 2,0 1211,6 5,9 6,0 

Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah.palv. -22,3 9,9 -139,2 17,5 18,6 

TOIMIALAT YHTEENSÄ 769,7 6,2 4 378,0 3,5 5,3 

Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito 19.4.2005 

Seudun kilpailukykyindeksi on 90 (Helsinki 137, Tampere 120, Oulu 118, Jyväskylä 116, Kuopio 

98). Suhteellisen hyvä kilpailukyky perustuu keskittyneeseen ja erikoistuneeseen teollisuuteen 

(metsä, metalli) sekä saavutettavuuteen (mm. lentokenttä). Inhimillisen pääoman ja innovatiivisuuden 

osaindeksit sekä negatiivinen väestökehitys heikentävät kilpailukykyä. 

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2004 osoittavat kuntien talouden yhä heikkenevän. Vuosikatteet 

alenevat ja alijäämät syvenevät, samaan aikaan toimintakulut kasvavat käyttötuloja nopeammin. 

Työssäkäyntialueen kunnista Leppävirta, Joroinen ja Heinävesi tekivät positiivisen tilikauden 

tuloksen. Varkauden kaupungin verotulot asukasta kohden ovat alueen huippua, tilikauden alijäämä 

selittyy osin nettoinvestointien määrällä ja suurimmalla lainakannalla. 

VARKAUDEN TYÖSSÄKÄYNTIALUEEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA V. 2004 (€/as.) 

Ml. kunnalliset liikelaitokset 

Ulkoisen tilinpäätöksen mukaan (ts. sisäiset erät eliminoitu) 

Suunnit. 

mukaiset 

poistot 

Tilikauden 

yli- 

/alijäämä 

Väestö 

31.12.2004 

Verotulot 

yhteensä Vuosikate 

Kertynyt yli- 

/alijäämä 

Varkaus 22 675 2 608 18 243 -209 -286 746 2 301 

Heinävesi 4 403 2 106 236 241 45 638 219 634 

Joroinen 5 645 2 126 285 235 63 524 398 772 

Kangaslampi 1 594 2 078 -247 84 -43 -752 198 1 004 

Leppävirta 10 970 2 017 322 291 14 569 246 250 

Pieksämäki 12 436 2 314 -54 160 -218 -108 140 140 

Pieksänmaa 8 691 2 002 115 162 -40 -64 341 684 

Nettoinvestoinnit 

Lainakanta 

yhteensä *) 66 414 2 289 98 220 -108 419 1 074 

POHJOIS-SAVO 251 095 2 219 129 249 -112 40 406 962 

LÄHDE: Kysely kuntien tilinpäätöksistä v. 2004 

*)Varkauden seutukunnan lisäksi Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki ja Pieksänmaa 

25 


3.2 Väestö, ikärakenne ja muuttoliike 

Työssäkäyntialueen kuntien väkiluku oli vuonna 2004 66 414 henkilöä (31.12.2004). 

Alueen väestökehitys on ollut negatiivista. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan vuonna 2015 

alueella on noin 6000 asukasta vähemmän kuin vuonna 2000. 

Väestö iän mukaan v. 2000 ja 2004 sekä ennuste v. 2010 ja 2015 

2000 2004 2010 2015 

Yht. 0-14 v. 15-64 v. 65 v. - Yht. 0-14 v. 15-64 v. 65 v. - Yht. 0-14 v. 15-64 v. 65 v. - Yht. 0-14 v. 15-64 v. 65 v. - 

Varkaus 23 246 3 925 15 366 3 955 22 675 3 614 14 885 4 176 22 058 3 204 14 309 4 545 21 528 3 037 13 221 5 270 

Heinävesi 4578 685 2795 1098 4 403 614 2 643 1 146 4 099 538 2 422 1 139 3 921 532 2 182 1 207 

Joroinen 5880 1 038 3 757 1 085 5 645 921 3 614 1 110 5 507 848 3 506 1 153 5 408 837 3 238 1 333 

Kangaslampi 1 644 295 1 014 335 1 594 269 987 338 1 547 218 978 351 1 508 202 904 402 

Leppävirta 11085 1963 6990 2132 10 970 1 826 6 850 2 294 10 726 1 644 6 646 2 436 10 548 1 568 6 242 2 738 

Pieksämäki 12 918 1 963 8 438 2 517 12 436 1 751 7 961 2 724 11 913 1 545 7 531 2 837 11 622 1 459 6 900 3 263 

Pieksänmaa 9 122 1 658 5 791 1 673 8 691 1 420 5 529 1 742 8 214 1 155 5 168 1 891 7 932 1 070 4 679 2 183 

Varkauden 

työssäkäyntialue 

68 473 11 527 44 151 12 795 66 414 10 415 42 469 13 530 64 064 9 152 40 560 14 352 62 467 8 705 37 366 16 396 

Pohjois-Savo 253 759 44 793 166 506 42 460 251 095 42023 164220 44852 245484 38097 159417 47970 241410 36842 148894 55674 

Lähde: Tilastokeskus, syksy 2004 

Väestön ikääntyminen on tulevaisuuden kehityskulku myös Varkauden alueella. Työssäkäyntialueen 

väestöstä yli 65 –vuotiaita oli vuonna 1980 reilu 10 %. Vastaava luku v. 2003 oli 20%. Tilastokeskuksen 

ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä reilu neljännes alueen väestöstä on yli 65- vuotiaita. 

Vuodesta 2000 vuoteen 2015 yli 65- vuotiaiden määrä lisääntyy vajaalla 4000 henkilöllä. 

Alueen väestö vähenee erityisesti syntyneiden vähemmyyden ja negatiivisen nettomuuton seurauksena. 

Työssäkäyntialueen kunnista lähtömuutto oli vuonna 2003 yhteensä 3 297 henkilöä ja tulomuutto 

3018 henkilöä. Alueen muuttotappio oli siten 279 henkilöä. Suurin muuttotappio oli Varkaudessa 

ja Pieksänmaalla. Leppävirta ja Joroinen olivat ainoat alueen kunnista, jossa tulomuutto oli 

lähtömuuttoa suurempaa. 

Vuonna 2003 työssäkäyntialueen kunnista muutettiin eniten Kuopioon, Helsinkiin, Mikkeliin ja Jyväskylään. 

Suurin muuttajaryhmä olivat 20-29 -vuotiaat nuoret aikuiset. 

3.3 Työvoima, osaaminen ja koulutus 

Varkauden työssäkäyntialueen työllisen työvoiman määrä osoittaa lievää ja tasaista kasvua viime 

vuosina. 

Varkauden työssäkäyntialueella asuva työllinen työvoima v. 2000-2003 

2000 2001 2002 

2003 

(ennakkotieto) 

VARKAUS 9 419 9 445 9 346 9 560 

HEINÄVESI 1 576 1 560 1 607 1 615 

JOROINEN 2 225 2 285 2 254 2 298 

LEPPÄVIRTA 3 935 3 946 3911 4 057 

PIEKSÄMÄKI 4502 4514 4482 4547 

PIEKSÄNMAA 3349 3355 3301 3373 

Yhteensä 25 006 25 105 24 901 25 450 

POHJOIS-SAVO 95 387 95 837 96544 98 610 

26 


Alueen työpaikkaomavaraisuusaste on vajaat 90 %, tosin Varkaudessa se on 115 % tuntumassa eli 

alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä. Tämä 

tarkoittaa, että paikkakunnalle pendelöi työvoimaa alueen muista kunnista. Alueen työmatkapendelöinti 

on vilkasta, esimerkiksi Varkauteen tulee päivittäin vajaat 2500 pendelöijää talousalueen 

muista kunnista. Varkaudesta pendelöidään eniten Kuopioon ja Joroisiin, lähes 15 % Varkauden 

työllisestä työvoimasta käy töissä oman kunnan ulkopuolella. Kangaslammilla vastaava luku on 50 % 

ja Leppävirralla noin 30 %. Leppävirtalaisista vajaa 10 % pendelöi Kuopioon. 

Seuraavasta kuvasta puuttuu Heinäveden kunta, joka kuuluu tiiviisti työssäkäyntialueeseen. Heinävedeltä 

pendelöi Varkauteen noin 60 henkilöä ja suunnilleen sama määrä käy Varkaudesta töissä Heinävedellä. 

27 


Koulutuspalvelut ovat keskeinen osa asuin- ja elinympäristöä. Seudulla on laaja lukioverkosto ja useita 

ammattioppilaitoksia, jotka tuottavat toisen asteen perusopetusta varsin laajalla koulutustarjonnalla. 

Varkaudessa on myös Savonia ammattikorkeakoulun yksikkö, joka tuottaa teknisen sekä kaupan ja 

hallinnon alan koulutusta. Oppilaitos on luonteeltaan paikallinen, suurin osa opiskelijoista on Varkaudesta 

ja lähikunnista, mikä omalta osaltaan varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta alueen 

yrityksiin. Varkauden talousalueen aluekeskusohjelman panostusten kautta yhteistyö Kuopion ja 

Joensuun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on lisääntynyt. Tämä heijastuu 

lähinnä yritysten tuotekehitykseen ja innovaatioihin panostamisen kautta koko seudun osaamisen 

ja kilpailukyvyn kehittymiseen. 

Työssäkäyntialueen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 43 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. 

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 19 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 38 % työssäkäyntialueen 

asukkaista. 

100,0 

Väestön koulutusaste Varkauden työssäkäyntialueella kunnittain 

31.12.2003 

% 

90,0 

80,0 

70,0 

39,5 

53,1 

42,8 44,0 41,2 

44,9 

EI PERUSKOULUN 

JÄLK.KOULUTUSTA 

60,0 

50,0 

KESKIASTEEN 

TUTKINTO 

40,0 

30,0 

20,0 

38,9 

32,4 

39,5 38,1 

39,3 

38,8 

KORKEA-ASTEEN 

TUTKINTO 

10,0 21,7 

14,5 

17,7 18,0 19,5 

16,3 

0,0 

Varkaus Heinävesi Joroinen Leppävirta Pieksämäki Pieksänmaa 


Varkauden työssäkäyntialueen kuntien 15-vuotta 

täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 31.12.2003 

Ei peruskoulun 

jälkeistä 

koulutusta 

43 % 

Korkea-asteen 

tutkinto 

19 % 

Keskiasteen 

tutkinto 

38 % 


28 


3.4 Työpaikat, elinkeinorakenne ja yrityskehitys 

Varkauden työssäkäyntialueella eletään teollisten seutujen rakennemuutoksen ytimessä. Kansainväliset 

suuryritykset ja niihin sidoksissa olevat alihankintayritykset toimivat nopeatempoisessa toimintaympäristössä, 

jossa äkillisten tilauskantojen vaihtelujen takia on uhkana myös laajamittaiset 

työpaikkojen menetykset. Kaikesta huolimatta alueen työpaikkojen kokonaiskehitys on pitkällä 

aikavälillä ollut positiivista, esimerkiksi Varkaudessa vuosien 1995 ja 2002 välillä työpaikkojen kasvu 

oli lähes 10 % noudatellen valtakunnan yleistä kehitystä. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna työpaikkoja 

on vähentynyt erityisesti alkutuotannosta. Työpaikkojen lisääntymistä on tapahtunut eniten 

julkisen toiminnan ja henkilökohtaisten palvelujen, rakentamisen ja muiden yksityisten palvelujen 

toimialoilla. Teollisuuden työpaikat ovat säilyneet parin viime vuoden aikana suunnilleen ennallaan 

vuosituhannen vaihteen notkahduksen jälkeen. 

Työssäkäyntialueen erityisongelmana on ollut naistyöpaikkojen puute, joka on pahimmillaan heikentänyt 

niiden alueen yritysten rekrytointimahdollisuuksia, jotka perinteisesti tarjoavat miestyöpaikkoja. 

Varkauden talousalueen aluekeskusohjelman tilaaman selvityksen mukaan alueelle muuttavat 

naiset ovat merkittävä työvoimareservi, joiden työllisyyden edistäminen kaipaa erityistoimia. 

Samanlaisia erityistukitoimia kaipaavat myös pitkiä työmatkoja pendelöivät naiset, joiden työvoimapanos 

on erityisen suuri myös haja-asutusalueilla. (Varkauden talousalueen työmarkkinat ja naisten 

työllistymismahdollisuudet, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2003). 

Yhtenä ratkaisuna naisten työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseksi on käynnistetty HELEMET – 

Keski-Savon naisten resurssikeskus toiminta. Myös palvelualojen työpaikkojen lisääntyminen on 

omalta osaltaan helpottanut pulaa naistyöpaikoista. Myös se, että naiset ovat aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti 

hakeutuneet myös perinteisesti miesvaltaisiin teollisuusammatteihin on vähentänyt 

pulaa naisten työllistymismahdollisuuksista. 

Pitkittyneen rakennetyöttömyyden yhtenä jäänteenä alueelle luonteenomainen ongelma on, että 

matalampaa osaamista vaativia työpaikkoja ei juurikaan enää ole. Tämä vaikeuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien 

työllistymistä. 

Työpaikat Varkauden työssäkäyntialueella v. 1993 - 2002 sekä ennakkotieto 2003 

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 

2003 

(ennakkotieto) 

Varkaus 9 206 9 530 9 583 9 949 10 253 10 408 10 448 10 584 10 644 10 550 10800 

Heinävesi 1451 1480 1431 1454 1468 1555 1512 1566 1554 1596 1668 

Joroinen 1 643 1 648 1 651 1 686 1 725 1 689 1 731 1 703 1 743 1 729 1754 

Leppävirta 3 194 3 245 3 137 3 085 3 223 3 248 3 257 3 294 3 230 3 175 3295 

Pieksämäki 5 090 5 040 4 929 4 938 4 871 4 913 4 969 4 744 4 815 4 790 4846 

Pieksänmaa 2 912 2 883 2 921 2 957 2 915 3 022 3 028 2 923 2 766 2 779 2843 

Yhteensä 23 496 23 826 23 652 24 069 24 455 24 835 24 945 24 814 24 752 24 619 25 206 

POHJOIS-SAVO 87 204 88 197 87 544 88 065 90 393 93 001 93 684 94 359 94 311 94 921 96996 

Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon liitto 2005 

Varkaus sisältää Kangaslammin 

29 


kpl 

9000 

Varkauden seudun työpaikkakehitys v. 1998 - 2003 (ml. Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki ja 

Pieksämaa) 

8000 

7000 

6000 

5000 

4000 

3000 

2000 

1000 

0 

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja 

vähittäiskauppa; 

moottoriajon. sekä 

henk.koht. ja 

kotital.esineiden korj. 

Majoitus- ja 

ravitsemistoiminta 

Kuljetus, varastointi ja 

tietoliikenne 

Muut yksityiset 

palvelut 


1998 1999 2000 2001 2002 2003 

Julkinen toiminta ja 

henk.koht.palvelut 

X Toimiala 

tuntematon 

Varkauden työssäkäyntialueen työpaikat v. 2003 (ennakkotieto) 

(Varkauden seutukunta + Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki ja Pieksänmaa) 

Maa-, riist a-, met sä- ja 

kalatalous 

7,8 % 

Yht eiskunnalliset palvelut 

32,6 % 

Kaivost oimint a ja louhint a 

0,1 % 

Teollisuus 

25,8 % 

Lähde: Tilast okeskus 

Rahoit us-, vakuut us- ym. 

toiminta 

7,8 % 

Kuljetus, varastointi ja 

tietoliikenne 

6,1 % 

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolt o 

1,3 % 

Rakent aminen 

6,1 % 

Kauppa, majoit us- ja 

ravitsemistoiminta 

12,4 % 

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 enteilee siirtymistä yhä enemmän palveluelinkeinojen 

maakuntaan. Suunnitelmaluonnoksessa on linjattu maakunnan työpaikkatavoitteita elinkeinoittain 

vuoteen 2030 saakka. Sen perusteella teolliset työpaikat vähenevät kokonaisuudessaan, kasvutavoitteita 

on asetettu puutavaran ja –tuotteiden, koneiden ja laitteiden rakentamiseen sekä sähköteknisten 

laitteiden rakentamiseen liittyviin työpaikkoihin. Varkauden seudun perinteisistä toimialoista 

massan ja paperin valmistukseen liittyvät työpaikat vähenisivät reilusti, perusmetalliteollisuuden 

työpaikkojen määrä vähenisi vain hieman. 

Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkojen kasvutavoitteena on reilut 30%, samoin kiinteistö-, vuokraus- 

ja liike-elämän palveluja tuottaviin työpaikkoihin on asetettu samansuuruinen kasvutavoite. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä henkilökohtaisten palvelujen alueella on myös suuret kasvutavoitteet 

työpaikkojen osalta. 

30

Maakuntasuunnitelma 2030 luonnos 

Työpaikkatavoite elinkeinoittain Pohjois-Savossa vuoteen 2030 

Muutos 2005- 2030 

2 000 2005 2030 abs. % 

Alkutuotanto (A+B) 9 518 7 930 5 200 -2730 -34,4 

A 01,B Maa- , riista- ja kalatalous 8 125 6 600 4 000 -2600 -39,4 

A 02 Metsätalous 1 393 1 330 1 200 -130 -9,8 

Teollisuus (C+D+E) 17 156 17 610 16 800 -810 -4,6 

Mineraalien kaivu (C) 370 350 340 -10 -2,9 

Teollisuus (D) 15 481 16 410 15 660 -750 -4,6 

15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1 780 1 960 1 500 -460 -23,5 

17-18 Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 1 288 1 100 800 -300 -27,3 

20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2 257 2 420 2 650 230 9,5 

21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 2 270 2 400 1 900 -500 -20,8 

23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 681 660 500 -160 -24,2 

26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 495 570 450 -120 -21,1 

27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 2 320 2 570 2 550 -20 -0,8 

29 Koneiden ja laitteiden valmistus 2 201 2 310 2 600 290 12,6 

30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 1 137 1 200 1 600 400 33,3 

34-35 Kulkuneuvojen valmistus 400 410 380 -30 -7,3 

36-37 Muu valmistus ja kierrätys 652 810 730 -80 -9,9 

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 1 305 850 800 -50 -5,9 

Rakentaminen (F) 5 521 6 300 6 500 200 3,2 

Kauppa+majoitus (G+H) 12 662 13 280 14 000 720 5,4 

G Tukku- ja vähittäiskauppa 9 943 10 320 10 100 -220 -2,1 

H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 718 2 960 3 900 940 31,8 

Muut yksityiset (I+J+K) 15 849 17 040 19 350 2310 13,6 

I 60-63 Kuljetus ja varastointi 4 245 4 540 4 700 160 3,5 

I 64 Tietoliikenne 2 008 1 900 1 950 50 2,6 

J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 510 1 500 1 400 -100 -6,7 

K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl. 70 6 329 7 150 9 300 2150 30,1 

K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus 1 757 1 950 2 000 50 2,6 

Julkinen toiminta ja henk. koht. palvelut (L+M+N+O+P+Q) 33 190 35 190 39 050 3860 11,0 

L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 4 983 4 560 3 800 -760 -16,7 

M Koulutus 7 323 7 770 7 900 130 1,7 

N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 16 662 18 150 21 200 3050 16,8 

O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 4 222 4 710 6 150 1440 30,6 

TYÖPAIKAT YHTEENSÄ 93 897 97 350 100 900 3550 3,6 

Seudun työllisestä työvoimasta toimi yrittäjinä noin 10 %. Luvussa ei ole huomioitu maa- ja metsätalousyrittäjiä. 

Leppävirralla ja Kangaslammilla maatalousyrittäjiä oli vuoden 2002 lopussa puolet yrittäjistä. 

Varkaudessa suurimmat toimialat olivat kauppa-, ravitsemis- ja majoitustoiminta sekä yhteiskunnalliset 

palvelut, kuljetus ja teollisuus. 

Yritysten määrän nettokehitys Varkauden seudulla on lievästi negatiivinen, samoin koko talousalueella 

yrityksiä lopettaa enemmän kuin niitä aloittaa. Uusia yrityksiä on syntynyt viime vuosina erityisesti 

palvelualoille. 

31 


Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Varkauden seudulla v. 1999-2004 


Aloittaneet Lopettanee Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Toimivat 

1999 t 1999 2001 2001 2003 2003 2004 *) I-IX 2004**) yritykset 

30.09.2004 

Varkauden seutukunta (Varkaus, Leppävirta, Kangaslampi) 

Maa-,metsä-, riista- ja kalatalous (A+B) 8 4 1 1 3 4 5 0 52 

Teollisuus (C+D+E) 11 20 17 16 8 19 12 6 181 

Rakentaminen (F) 9 14 10 12 9 11 28 9 197 

Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 22 30 31 33 21 25 26 20 294 

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) 7 10 8 9 10 10 8 6 73 

Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) 6 8 6 7 6 7 7 2 154 

Rahoitustoim., kiinteistö-,vuokraus-,tutk.palv (J+ 17 15 23 17 17 13 15 7 242 

Koulutus (M) 0 0 1 0 0 0 0 0 9 

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. (N) 6 1 2 2 3 0 2 1 37 

Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. (O) 7 6 9 6 14 18 9 4 122 

Toimiala tuntematon (X) 0 1 0 0 0 0 0 0 0 

Yhteensä 93 109 108 103 91 107 112 55 1 361 

Varkauden työssäkäyntialue 2) 

Maa-,metsä-, riista- ja kalatalous (A+B) 16 16 11 6 8 12 14 3 164 

Teollisuus (C+D+E) 21 40 29 25 20 40 29 20 401 

Rakentaminen (F) 22 26 26 27 28 23 48 15 396 

Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 41 68 56 54 35 42 50 37 571 

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) 16 15 17 18 18 20 14 14 137 

Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) 13 18 13 14 16 12 10 9 318 

Rahoitustoim., kiinteistö-,vuokraus-,tutk 35 26 36 32 31 31 32 10 467 

Koulutus (M) 3 2 1 1 2 1 1 1 17 

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. (N) 8 4 3 3 5 0 5 1 70 

Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. (O) 16 16 17 13 24 27 21 8 234 

Toimiala tuntematon (X) 0 1 0 1 0 0 0 0 0 

Yhteensä 191 233 209 194 187 208 224 118 2 777 

2) Varkaus, Leppävirta, Kangaslampi, Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki ja Pieksänmaa 

Yrityksiä perustavista Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkyn asiakkaista on alle 30- vuotiaita noin 

30 % ja 30-40 - vuotiaita noin 30 %. Naisten osuus uusia yrityksiä perustavista on alle maan keskitason 

(33 %). 

Nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi on tarjottava konkreettisia mahdollisuuksia harjoitella yrittäjyyttä ja 

liiketoiminnan lainalaisuuksia, pelkkä koulujen yrittäjyyskasvatus ei riitä. Myös sukupolvenvaihdos 

tilanteissa olevien yrittäjien ja nuorten yrittäjien tai yrittäjiksi aikovien kohtauttaminen sekä mestarikisälli 

mallilla yritystoiminnan opettelu helpottaisi omalta osaltaan yritysten lopettamistarvetta. 

Yrittäjien ikääntyminen näkyy myös Varkauden seudulla, seudun kaikista yrittäjistä yli 55 -vuotiaita on 

noin viidennes. 

3.5 Työvoiman saatavuus ja ennakointi 

Alueen korkeasta työttömyydestä huolimatta vaje osaavasta työvoimasta on ollut erityisesti metalliteollisuuden 

ongelma. Lähivuosina pula työntekijöistä on todellisuutta yhä useammalla toimialalla 

väestön ikääntymisen, eläkkeelle poistumien ja negatiivisen muuttoliikkeen vuoksi. Työelämässä 

ollaan suuren murroksen edessä, kun lähivuosina työmarkkinoilta poistuu huomattavasti enemmän 

työntekijöitä kuin sinne tulee. Pohjois-Savossa on arvioitu (Mitenna-raportti, Jääskeläinen & Viita 

2002), että vuoteen 2010 mennessä kolmannes Pohjois-Savon työvoimasta siirtyy eläkkeelle (29 000 

henkilöä). Uutta poistumaa korvaavaa työvoimaa tarvitaan maakunnan tasolla suhteellisesti eniten 

rakennusalalle, metsätyöhön, siivousalalle sekä suojelualan töihin. Määrällisesti suurimmat poistumat 

ovat hoito- ja palvelutyössä sekä teollisuudessa. Eri toimialojen kasvuun perustuva työvoiman tarve 

on suurinta elinkeinoelämän ja yhteiskunnallisten palvelujen kasvualoilla. Tarvetta on lääkäreistä, 

matemaattis-luonnontieteellisten alojen osaajista, informaatio- ja kaupallisen alan osaajista sekä 

tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä. 

Varkauden alueen kehityskulku myötäilee kansallista kehitystä, kun taitekohta työmarkkinoille tulevien 

ja sieltä poistuvien välillä on tapahtunut vuonna 2004 siten, että työmarkkinoilta poistuu enemmän 

ihmisiä kuin sinne tulee. 

32 


TYÖIKÄÄN TULEVA JA TYÖMARKKINOILTA POISTUVA IKÄLUOKKA 1975 - 2040 

VARKAUDEN SEUDULLA 

4000 

3500 

3000 

15-19 

60-64 

2500 

2000 

1500 

1000 

500 

0 

1975 

1978 

1981 

1984 

1987 

1990 

1993 

1996 

1999 

2002 

2005 

2008 

2011 

2014 

2017 

2020 

2023 

2026 

2029 

2032 

2035 

2038 

Työvoiman saatavuusongelma on alue- ja toimialakohtaista, pula työvoimasta ei välttämättä ole 

maamme kaikkien kuntien tai kaikkien toimialojen ongelma. Varkauden seudulle tehtyjen ennakointilaskelmien 

mukaan (Poistuma työllisestä työvoimasta, Ilpo Hanhijoki, Opetushallitus, koulutuksen 

ennakointipalvelut 2004) alueen vuoden 2000 työllisistä poistuu vuoteen 2015 mennessä 40 %. 

Suurimmat poistumat ammattiryhmittäin (n. 50 %) ovat sosiaali- ja vapaa-aika-alan työssä, palvelutyössä, 

siivoustyössä, talonrakennus- ja muussa rakennustyössä, putkityössä, tekniikan asiantuntija- 

ja työnjohtotyössä sekä maatalous- ja karjanhoitotyössä. Teollisten ammattien poistuma ennustetaan 

olevan 40 % luokkaa. 

Varkauden seudulla on toteutettu Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston hankkeessa 

Toimivat työmarkkinat yrityksille suunnattu kysely, jossa on kartoitettu yritysten tämänhetkisiä ja 

lähitulevaisuudessa rekrytointitarpeita. Kyselyn käytännön organisoinnista ja toteutuksesta ovat 

vastanneet kevään 2005 aikana Keski-Savon kehittämisyhtiö ja työvoimatoimistot. Sen perusteella 

työnantajilla on tällä hetkellä eniten pulaa putki- ja ilmastointiasentajista, yhdistelmäajoneuvon 

kuljettajista, luokkahitsaajista, kirvesmiehistä, maanrakennuspuolen isojen koneiden kuljettajista, 

siivoustyöntekijöistä ja vanhustenhoitoon suuntautuneista lähihoitajista. Lähivuosien aikana myös 

autonasentajille, auton- ja koneenkuljettajille, putki- ja ilmastointiasentajille sekä maalareille ja pintakäsittelijöille 

riittää töitä. 

Tulevaisuuden ennakointia ja tulevaisuustyötä on Varkauden työssäkäyntialueella tehty myös Turun 

kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Maakunnallisten ja valtakunnallisten 

työmarkkinoiden ennakointitoimien lisäksi on välttämätöntä, että paikallisesti muodostetaan 

yhteistä ymmärrystä ja tulkintaa siitä, mihin suuntaan alueen työmarkkinat ovat kehittymässä 

ja minkälaisia kehittämistoimia on tarpeen virittää. Tulevaisuustyö ja ennakointi on tarpeen ottaa 

keskeiseksi alueen kehittämisen työkaluksi, jossa yrityksillä on keskeinen rooli. Tuotettavan tiedon 

on oltava luonteeltaan yleistajuista ja sovellettavaa sekä helposti saatavissa esim. erilaisia tietoteknisiä 

sovelluksia hyödyntäen. 

Aluetalouden näkökulmasta on entistä enemmän panostettava myös siihen, että työttömistä ja 

erityisesti ammattiin valmistuneista nuorista saadaan paikallista potentiaalia yritysten työvoimatarpeisiin. 

Myös työvoiman liikkuvuuteen on panostettava. 

33 


3.6 Työttömyys 

Keski-Savon työttömyys on pysynyt korkeana talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta huolimatta. 

Vuonna 2004 työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa, Leppävirralla ja Kangaslammilla yhteensä 

2152 henkilöä. 1990- luvun lama näkyy erityisesti Varkauden kaupungin keskimääräistä 

vaikeampana (rakenne)työttömyytenä, joka on Pohjois-Savon korkeimpia. Samoin iäkkäämpien 

työttömien osuus on kasvussa. 

Työttömyysaste on Varkaudessa ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan Pohjois-Savon keskiarvon 

yläpuolella pysytellen sitkeästi lähes 15 % tuntumassa. Leppävirran työttömyyden kehitys on noudatellut 

maakunnan keskitasoa viimeistä kahta vuotta lukuun ottamatta, jona aikana työttömyys on 

kääntynyt selvään laskuun. Kangaslammin työttömyysaste on ollut viimeiset viisi vuotta tasaisessa 

laskussa selvästi alle maakunnan keskitason. 

Työttömyysaste Varkauden seutukunnassa % vuosina 1995-2004 (keskimäärin/kk.) 

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 

Varkaus 24,4 23,3 20,7 19,3 19,2 17,2 16,6 15,0 14,4 14,7 

Leppävirta 21,7 20,9 19,6 17,5 17,3 15,7 14,7 13,9 13,6 11,8 

Kangaslampi 22,8 21,4 22,1 17,9 17,6 15,1 13,5 12,6 12,0 10,8 

Pohjois-Savo 21,5 20,8 19,4 18,0 17,1 16,0 15,1 14,1 13,4 13,2 

koko maa - - - - - 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 

Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus työvoimaosasto, Pohjois-Savon liitto 2005 

30,0 

% 

Työttömyysaste Varkauden seutukunnassa kunnittain v. 1995 - 2005 

25,0 

20,0 

VARKAUS 

LEPPÄVIRTA 

15,0 

KANGASLAMPI 

POHJOIS-SAVO 

10,0 

5,0 

0,0 

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 

vuosi 

Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus, työvoimaosasto 

34 


TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KESKIM./KK VUOSINA 1990 - 2004 

(ml. lomautetut) 

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 

VARKAUS *) 819 1638 2427 3139 3052 2884 2727 2417 2264 2219 2003 1905 1708 1611 1605 

LEPPÄVIRTA 310 569 820 1034 1033 1062 1012 944 843 818 752 699 652 639 547 

VARKAUDEN SEUTUK. 1129 2207 3247 4173 4085 3946 3739 3361 3107 3037 2755 2604 2360 2250 2152 

POHJOIS-SAVO 6905 12138 19188 24928 25379 24804 23945 22131 20597 19533 18497 17693 16114 15323 15032 

*)v. 1990 Kangaslammin tieto puuttuu 

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna seudun työttömien määrä on lisääntynyt vuosien 2000 - 2004 aikana 

teknisen, luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen työn aloilla. Myös hallinto- ja toimistotyön 

osaajien työttömyys on lisääntynyt, kuten myös rakennusalan työttömien määrä. Teollisen työn 

työttömien määrä on pysynyt vakiona Varkaudessa, Leppävirralla määrä on kasvanut. Palvelualojen 

työttömyys on vähentynyt Varkaudessa, mutta kasvanut Leppävirralla. Myös terveydenhuoltoja 

sosiaalialan työttömyys on vähentynyt. 

Työttömyyden rakenne ammattiryhmittäin Varkauden seutukunnassa v. 

2000 ja v. 2004 

VARKAUS v. 2004 (N= 1431) 

VARKAUS v. 2000 (N= 1830) 

LEPPÄVIRTA v. 2004 (N= 519) 

0 Tekn., luonnontiet., yht.kuntatieteell. ym työ 

1 Terv.huolto, sos.alan työ 

2 Hallinto- ja toimistotyö 

3 Kaupallinen työ 

4 Maa- ja metsätal.työ 

5 Kuljetus- ja liikennetyö 

6 Rak.työ, kaivos- ja louhintatyö 

7-8 Teollinen työ 

9 Palvelutyö 

X Muualla luokittelematon työ 

LEPPÄVIRTA v. 2000 (N= 727) 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 


Kun tarkastellaan vuoden 2004 alkaneita työttömyysjaksoja iän ja koulutusasteen mukaan eniten 

työttömiä on 20-24 -vuotiaissa keskiasteen tutkinnon suorittaneissa. Alemman perusasteen koulutuksen 

omaavat työttömät ovat pääasiassa yli 40 -vuotiaita. Ilman ammattia olevia työttömiä oli 

huhtikuussa 2004 Leppävirralla ja Kangaslammilla noin 10 %, Varkaudessa lähes 20 % työttömistä 

työnhakijoista. 

Työttömistä työnhakijoista lähes 40 % on iältään yli 50-vuotiaita. 

Seuraavissa taulukoissa työttömät työnhakijat iän ja koulutusasteen mukaan esitetään summat 

alkaneista työttömyysjaksoista vuonna 2004. Tarkastelussa voi olla mukana työttömiä, jotka ovat 

saman vuoden aikana olleet työttöminä, työllistyneet ja jääneet uudelleen työttömiksi. Erityisesti 

nuorten kohdalla, jotka liikkuvat paljon toimenpiteeltä toiselle on huomioitava tämä työttömien määrää 

tarkasteltaessa. 

35 


Varkauden työvoimatoimiston alueen työttömät työnhakijat iän ja 

koulutusasteen mukaan v. 2004 

600 

(summa vuonna 2004 alkaneista työttömyysjaksoista) 

500 

400 

300 

200 

100 

0 

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 yli 64 

9 koulutusaste tuntematon 1 2 5 1 5 

8 tutkijakoulutusaste 1 1 1 

7 ylempi korkeakouluaste 1 11 8 9 3 8 3 4 

6 alempi korkeakouluaste 31 52 19 23 17 13 10 9 5 

5 alin korkea-aste 6 14 29 45 59 46 30 35 39 5 

3 keskiaste 162 320 184 154 147 160 156 171 159 19 

2 ylempi perusaste 82 152 103 69 78 34 22 18 22 2 

1 alempi perusaste 2 7 9 52 86 119 197 41 1 


Leppävirran työvoimatoimiston alueen työttömät työnhakijat iän ja 

koulutusasteen mukaan v. 2004 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

9 koulutusaste tuntematon 2 1 2 1 1 

8 tutkijakoulutusaste 1 

7 ylempi korkeakouluaste 2 2 2 4 2 2 3 2 

6 alempi korkeakouluaste 8 13 9 7 5 2 3 3 1 

5 alin korkea-aste 3 7 13 19 14 19 13 17 8 

3 keskiaste 53 103 55 57 69 75 55 37 37 14 

2 ylempi perusaste 23 27 19 35 36 18 14 7 9 3 


(summa vuonna 2004 alkaneista työttömyysjaksoista) 

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 yli 64 

2 1 16 57 61 89 22 2 

Sukupuolten mukaan tarkasteltuna työssäkäyntialueen miesten työttömyys on säilynyt suunnilleen 

samana vuosina 2002 - 2004. Sen sijaan työttömien naisten määrä on vastaavana aikana vähentynyt 

71 henkilöllä. 

Työvoimatoimistoissa vuonna 2004 avoinna olleiden työpaikkojen toimialoittainen jakauma on 

kuvattu seuraavassa. Eniten avoinna olevia työpaikkoja oli maa- ja metsätaloudessa sekä teknisessä, 

luonnontieteellisessä ja yhteiskunnallisessa työssä. 

36 


Varkauden seutukunnan avoimet työpaikat ammattiryhmittäin v. 2004 

PALVELUTYÖ 

0,0 % 

7,9 % 

TEOLLINEN TYÖ 

TALONRAKENNUSTYÖ 10,3 % 

1,0 % 

RAKENNUSTYÖ, KAIVOS- 

JA LOUHINTATYÖ 

0,8 % KULJETUS- JA 

LIIKENNETYÖ 

1,7 % 

Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus 

MAA- JA 

METSÄTALOUSTYÖ, 

KALASTUSALA 

32,1 % 

MUUALLA 

LUOKITTELEMATON TYÖ 

TEKNINEN, 

LUONNONT,YHTEISK, YM 

TYÖ 

32,2 % 

TERVEYDENHUOLTO, 

SOSIAALIALANTYÖ 

4,0 % 

HALLINTO- JA 

KAUPALLINEN TOIMISTOTYÖ TYÖ 

7,5 % 2,4 % 

Uusien alkavien työttömyyksien kuva ei välttämättä ole kovin lohduton. Työvoimatoimistojen käyttämä 

Virta-varanto – malli kertoo työttömyyden kestosta ja antaa yhdenlaisen kuvan työmarkkinoiden vetotekijöistä. 

Varkaudessa ja Leppävirralla 74 % alkaneista työttömyysjaksoista päättyy alle 3 kuukaudessa. 

Avoimille työmarkkinoille näistä sijoittuu noin 70 % työnhakijoista. 

Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys 

Pitkäaikaistyöttömyydellä tarkoitetaan yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita. 

Varkauden seutukunnassa pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt viimeisinä vuosina, keskimäärin 

heidän osuutensa kaikista työttömistä on noin neljännes. 

Vuonna 2004 työssäkäyntialueen kunnista Joroisissa pitkäaikaistyöttömien määrä oli 13 %, kun se 

samana vuonna oli Varkaudessa lähes 24 %. 

Kolmannes pitkäaikaistyöttömistä on yli 55- vuotiaita. 

Pitkäaikaistyöttömien määrä Varkauden seutukunnassa 

(= Varkaus + Leppävirta + Kangaslampi) v. 2000 - 2004 

henk. 

800 

700 

600 

500 

709 

725 

605 

509 

475 

400 

300 

200 

100 

0 

2000 2001 

vuosi 

2002 2003 2004 


Pitkäaikaistyöttömien määrä ei kuitenkaan kerro vaikeasti työllistyvien koko osuutta. Kun lasketaan 

yhteen pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät, toimenpiteiltä työttömiksi jäävät ja toistuvasti toimenpiteille 

sijoitetut on vaikeasti työllistyvien rakennetyöttömien osuus kaikista työttömistä noin 60 

%. Esimerkiksi vuoden 2004 tammi-helmikuussa vaikeasti työllistyviä rakennetyöttömiä oli Varkauden, 

Leppävirran ja Kangaslammin alueella 1250 henkilöä. 

37 


Rakenteellinen työttömyys johtuu suurelta osin kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta sekä 

työttömien koulutus- ja ikärakenteesta. Myös matalampaa osaamista vaativia työtehtäviä on tarjolla 

vähän. 

Pitkittyneen työttömyyden purkamiseksi vuoden 2006 alusta voimaan astuvaksi suunniteltu työmarkkinatukiuudistus, 

ns. aikuisten yhteiskuntatakuu koskettaa Varkauden ja Leppävirran työvoimatoimistojen 

alueella reilua 600 työtöntä. Uudistuksen sisältö on, että työmarkkinatuki muuttuu 

vastikkeelliseksi eli työttömän on osallistuttava aktiivitoimenpiteeseen tietyn työttömyysjakson jälkeen. 

Myös tämä asettaa lisääntyneitä vaatimuksia sopivien työpaikkojen järjestämiselle. 

Nuorten työttömyys 

Nuorten työttömyydellä tarkoitetaan alle 25- vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyys on viimeisten 

vuosien aikana ollut vähenemään päin. Tosin Varkaudessa nuorten työttömyys kohosi vuonna 

2004 hieman vuoden 2003 lukemista. 

Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat v. 1990 - 2004 (ml. lomautetut) 

1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 

Varkaus 187 448 259 240 221 201 222 

Leppävirta 70 171 74 63 58 66 59 

VARKAUDEN SEUTUK. 257 619 333 303 279 267 281 

POHJOIS-SAVO 1643 4426 2557 2409 2165 2115 2113 

Varkaus sisältää Kangaslammin v. 2002-2004 


Viimeisen vuoden ilmiö on ollut erityisesti ammattikoulutettujen nuorten työttömyyden lisääntyminen. 

Kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä Leppävirralla on ammatillisen koulutuksen omaavia 71% 

ja Varkaudessa 57% nuorista. Tilanne kertoo työn ja työvoiman kohtaamattomuudesta tilanteessa, 

jossa osa yrityksistä ja toimialoista kärsii työvoiman saatavuudesta. 

Nuorten työttömien määrän voi olettaa vähenevän myös tulevina vuosina. Erityisessä vaarassa 

ovat kuitenkin ne nuoret, jotka eivät peruskoulutuksen jälkeen hakeudu koulutukseen tai keskeyttävät 

koulutuksensa. Tuki- ja kehittämistoimenpiteitä tarvitsevat myös ammatillisesta oppilaitoksesta 

valmistumisvaiheessa olevat nuoret. 

Nuorten työttömyyden osalta painopiste on siirtynyt entistä enempi työttömyyden ennaltaehkäisyyn. 

Tähän vaikuttaa omalta osaltaan vuoden 2005 alusta työministeriön vahvistama nuorten yhteiskuntatakuu, 

jonka ideana on varhaisella vaikuttamisella ehkäistä nuorten työttömyyden alkaminen tai 

ainakin pitkittyminen. Yhteiskuntatakuun mukaan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille on tarjottava työ, 

työharjoittelu-, koulutus- tai työpajapaikka kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. 

Opetusministeriön asettaman koulutustakuun tavoitteena puolestaan on, että vuonna 2008 vähintään 

96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa 

tai peruskoulun lisäopetuksessa. 

Nuorten työttömyyden ennaltaehkäisyyn on siis kansallisia työkaluja, joiden tuloksellisuus riippuu 

paikallisesta toteuttamisesta. Erityinen haaste on löytää riittävästi koulutus-, työharjoittelu tai työpajapaikkoja, 

jotta saavat arvokasta työkokemusta ja mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Erilaisia 

tapoja opiskella on myös tarpeen kehittää esimerkiksi lisäämällä työvaltaisia koulutuslinjoja sekä 

työkoulu- tyyppistä toimintaa. 

38 


4. LOPPUSANAT 

Euroopan Unionin jäsenyyden myötä ohjelmallisesta ja ohjelmiin perustuvasta kehittämistyöstä on 

tullut yksi keskeinen aluepolitiikan työväline. Ohjelmatyö ei sinällään luo uutta, mutta se tarjoaa 

parhaimmillaan hyvän välineen kehittämistyöhön sitoutuneille toimijoille erityisesti laajojen ja monia 

toimijoita koskettavien ongelma-alueiden kehittämisessä. Viime aikoina monet tulevaisuuden tutkijat 

ovat korostaneet, että tulevaisuudessa menestyvät ne alueet, joilla pystytään verkostomaisesti 

monen eri organisaation edustajien kesken yhteiseen suunnittelu-, strategia- ja ohjelmatyöhön sekä 

sitä kautta organisoituun kehittämistoimintaan. 

Työllisyyden kehittämiseksi tehdään työtä monessa organisaatiossa. Eri organisaatioiden sisällä 

toteutetut yksittäiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä työttömyyden, työvoiman riittävyyden 

ja paikallisten työmarkkinoiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan koko alueen kattavaa ohjelmallista 

otetta ja vankkaa toimijoiden yhteistyötä sirpaleisten toimintojen yhteennivomiseksi. 

Myöskään tässä ohjelmassa esitetyistä kehittämistoimenpiteistä mikään ei ole riittävä yksinään 

kehittämään alueen työllisyyttä. Oleellista on, että ohjelman kaikkia toimenpiteitä toteutetaan laajalla 

rintamalla ja yhdenaikaisesti. Se edellyttää sitoutumista ja yhteistä työtä alueen toimijoilta. 

Eri organisaatioiden työllisyyttä kehittävien toimenpiteiden yhteensitomiseksi ja tavoitteellisen työn 

aikaansaamiseksi alueella on tarpeen siirtyä sopimukselliseen työllisyydenhoitoon. Sopimuksissa 

sovitaan keskeisistä kehittämistoimista, toimijoiden välisestä työnjaosta ja käytettävissä olevista 

resursseista. Esimerkiksi Tampereella ja Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että mm. kaupungin 

tukityöllistämiseen on saatu tuloksellisuutta työvoimatoimiston ja kaupungin välisellä työllisyyden 

kumppannuussopimuksella. 

Työllisyysohjelmatyön alueellista laajentamista tarvitaan koko työssäkäyntialueen työmarkkinoiden 

toimivuuden kehittämiseksi. Varkauden talousalueen aluekeskusohjelma on yksi keskeinen toimija, 

joka voi ottaa aktiivisen roolin työllisyysohjelmatyön ja paikallisten työmarkkinoiden kehittämistyön 

organisoimisessa koko ako-alueen kattavaksi aluekehittämisen välineeksi. Konkreettinen koko 

työssäkäyntialueen yhteinen kehittämisteema on yritysten rekrytointitarpeiden kartoittaminen ja 

niihin vastaaminen erilaisilla täsmätoimilla. Keskeinen osa tässä työssä on myös työmarkkinoiden 

kehityksen ennakointi ja tulevaisuustyö. Myös työvoima-asiamiehellä / työllisyyden kehittäjällä on 

tässä työssä keskeinen rooli. 

Aluekeskusohjelman Joensuun yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa Varkauden talousalueen 

työmarkkinat ja naisten työllistymismahdollisuudet (Jolkkonen & Haarala & Koistinen, Joensuun 

yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2003) todetaan seuraavaa: 

”Alueella on suuret paineet työvoiman ja työmarkkinoiden joustavuuden kehittämiseen. Työvoimapolitiikan 

tehtävien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että työllisyyden edistämisen ja työmarkkinoiden 

toimivuuden jatkuva kehittäminen on nähtävä laajasti ja eri tahojen (työvoima-, sosiaali- ja koulutusviranomaiset, 

aluepolitiikan toteuttajat, eri alojen työnantajat jne.) yhteistoimintana. Työllisyyden 

edistäminen ei voi siis perustua vain tiettyjen näkyvien ongelmien (jäävuoren huippujen), työttömien 

erityisryhmien, ongelmien ratkaisemiseen, vaan laajemmin työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen. 

Tämä edellyttää puolestaan kuntarajat ja nykyiset taloudellisen ja hallinnollisen alueyhteistyön 

rajojen ylittämistä.” 

Yksi matka yllä kuvattua kehityskulkua on kuljettu tämän työllisyysohjelmatyön aikana. Se, miten 

ohjelma toteutuu, miten työtä jatketaan ja minkälaisen sijan ohjelma toimenpiteineen saa omissa 

organisaatioissamme sekä alueen kehittämisen moniulotteisessa kirjossa, on kiinni jokaisesta 

meistä. 

39 


40

Varkauden - Pohjois-Savon liitto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?