Liikenneturvallisuussuunnitelma - Hyvinkaan kaupunki

Hyvinkään-Riihimäen seudun 

Liikenneturvallisuussuunnitelma

Hyvinkään-Riihimäen seudun 

liikenneturvallisuussuunnitelma 

HYVINKÄÄN KAUPUNKI 

RIIHIMÄEN KAUPUNKI 

HAUSJÄRVEN KUNTA 

LOPEN KUNTA 

HÄMEEN LIITTO 

UUDENMAAN LIITTO 

TIEHALLINTO, HÄMEEN TIEPIIRI 

TIEHALLINTO, UUDENMAAN TIEPIIRI 

Tampere 2003

Kartat ã Genimap Oy 

Kartat ã Hyvinkään kaupunki 

Kartat ã Riihimäen kaupunki 

Kartat ã Hausjärven kunta 

Kartat ã Lopen kunta 

Tampere 2002 

Julkaisua saatavana: 

Tiehallinto, Hämeen tiepiiri 

Puhelin 0204 2211 

TIEHALLINTO 

TIEHALLINTO 

Hämeen tiepiiri 

Uudenmaan tiepiiri 

Åkerlundinkatu 5 B 

Opastinsilta 12 A 

PL 376 PL 70 

33101 TAMPERE 00521 HELSINKI 

Puhelinvaihde 0204 2211 Puhelinvaihde 0204 2211

TIIVISTELMÄ 

Työn tarkoituksena on laatia Hyvinkään-Riihimäen seudulle kokonaisvaltainen 

liikenneturvallisuussuunnitelma, joka sisältää liikennekasvatuksen toimintasuunnitelmat 

sekä liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset parannusehdotukset. 

Hyvinkään-Riihimäen seutu on osa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvuvyöhykettä. 

Seutuun kuuluvat Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Lopen 

ja Hausjärven kunnat. Asukkaita seudulla on yhteensä noin 85 000. 

Seudulla tapahtuu vuosittain keskimäärin 680 poliisin tietoon tulevaa liikenneonnettomuutta, 

joista 124 on loukkaantumisen johtaneita. Seudun tieliikenteessä 

kuolee keskimäärin 4 henkilöä vuodessa. Hyvinkään ja Riihimäen 

kaupungeissa on jo vuosia toiminut liikenneturvallisuustyöryhmä. Hausjärvellä 

ja Lopella on tehty liikennekasvatusta, -valistusta ja -tiedotusta eri 

hallintokuntien toimesta. Tunnusomaista eri hallinnonalojen liikenneturvallisuustyölle 

on omaehtoisuus ja ”yksinpuurtaminen”. Toiminnalliset tavoitteet 

eivät ole riittävän selkeitä ja niihin on vaikea sitouttaa ihmisiä. 

Valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden mukaisesti alueen henkilövahinko-onnettomuuksien 

vähentämistavoitteeksi sovittiin, että vuonna 2010 

seudulla tapahtuu 1/3 nykyistä vähemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia. 

Kuntakohtaisiksi liikenneturvallisuustyön keskeisiksi tavoitteiksi 

sovittiin: 

Hausjärvi 

• Kanssaliikkujien huomiointi 

• Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen 

• Eläinonnettomuuksien vähentäminen 

• Kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän säilyttäminen pienenä 

Hyvinkää 

• Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 

• Työmatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen 

• Liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden varmistaminen 

• Liittymien turvallisuuden parantaminen 

• Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen yleisillä teillä 

Loppi 

• Kanssaliikkujien huomioiminen 

• Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpanon laajentaminen 


• Kantatien 54 liikenneolosuhteiden kehittäminen 

• Kevyen liikenteen- ja risteysonnettomuuksien määrän pitäminen matalalla 

tasolla 

Riihimäki 

• Liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja järjestelmällisyyden lisääminen 

• Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen 

• Liittymien liikenneturvallisuuden parantaminen 


• Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen yleisillä teillä

Kuntakohtaisten tavoitteiden pohjalta sovittiin työtä ohjaavassa hankeryhmässä 

yhteiset liikenneturvallisuuden painopistealueet seudulle. 

1. Tavoitteena on edistää kevyttä liikennettä yhdessä liikenneturvallisuuden 

parantamisen kanssa. Kannustetaan eri hallintokuntien työntekijöitä 

toimimaan esimerkkinä muille kuntalaisille. 

2. Eläinonnettomuuksien suuri määrä on koko seudun yhteinen ongelma. 

Pyritään löytämään yhteisiä keinoja eläinonnettomuuksien vähentämiseksi 

ja hirvikannan säätelemiseksi. 

3. Risteysonnettomuuksien vähentäminen taajama-alueilla. 

4. Teemavuosi paikallisen onnettomuus- ja vahinkotilastoinnin kehittämisestä 

teknisen toimen ja poliisin yhteistyönä toimenpiteiden kohdistamiseksi 

oikeille ongelma-alueille. 

5. Liikennevalvonnan lisääminen poliisin täsmäiskuin. 

Työn aikana laadittiin eri hallintokunnille liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelmat, 

joissa esitetään selkeitä käytännön toimenpiteitä liikennekasvatukseen, 

-valistukseen ja -tiedotukseen. Toimintasuunnitelmien lähtökohtana 

oli liikenneturvallisuustyölle asetetut yhteiset tavoitteet. 

Hyvinkäällä ja Riihimäellä liikenneturvallisuustyöryhmät jatkavat toimintaansa 

ja työn aikana Hausjärvelle ja Lopelle perustettiin liikenneturvallisuustyöryhmät. 

Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpano vahvistetaan valtuustossa 

yhdessä vuosittain liikenneturvallisuustyölle asetettujen tavoitteiden 

kanssa. 

Työssä esitettiin liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset toimenpideehdotukset 

liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskin pienentämiseksi. 

Liikenneympäristöön kohdistuvien teknisten toimenpideehdotusten 

osalta kiireellisimmiksi nousivat Hausjärvellä kevyen liikenteen 

väylän rakentaminen Turkhaudasta Karaan ja liikenteen rauhoittaminen Hikiän 

kylän kohdalla. Hyvinkäällä toimenpiteistä kiireellisimmiksi koettiin Uudenmaankadun, 

Jokelankadun ja Siltakadun liittymäalue sekä Uudenmaankadun 

alkupään katusaneeraus. Lopella kiireellisimpiä liikenneturvallisuutta 

parantavia toimenpiteitä ovat Jokiniementien ja Sajatien liittymän näkemien 

parantaminen ja Läyliäistenraitin kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 

saarekkeellisilla suojateillä. Riihimäellä kiireellisimmin toteutettaviksi 

toimenpiteiksi arvioitiin maantien 130 ja Lasitehtaantien liittymän parantaminen 

turvasaarekkeilla sekä keskusta-alueen parantamissuunnitelman toteuttaminen. 

Lisäksi suunnitelmaan liitettiin pisteytystyökalu, jonka avulla kaupungit ja 

kunnat pystyvät arvioimaan liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden, kevyen 

liikenteen toimintaedellytyksiä parantavien ja turvallisuuden tunnetta lisäävien 

teknisten ratkaisujen kiireellisyyttä ja toteuttamisjärjestystä.

ALKUSANAT 

Hyvinkään- Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma on toteutettu 

Liikenne- ja viestintäministeriön "kuntakannustin" -hankkeen puitteissa. 

Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuuden kasvatus- valistus- ja tiedotussuunnitelman 

sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelman. 

Liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus-, ja tiedotustyötä on analysoitu, 

suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä kuntien eri hallinnonalojen ja muiden 

yhteistyötahojen kanssa. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelman 

tarkoituksena on ollut pyrkiä hahmottamaan toimenpiteet, joiden avulla tienkäyttäjät 

saadaan tunnistamaan liikenneympäristönsä ja oman käyttäytymisensä 

riskit liikenteessä ja toimimaan sen mukaisesti. 

Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien 

määrän vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen sekä koetun 

liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Työn 

tavoitteena on ollut selvittää liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia 

kohteita Hyvinkään - Riihimäen seudulla ja osoittaa toimenpiteet, joiden 

avulla liikenneympäristöä voidaan parantaa. 

Liikenneturvallisuussuunnitelma on laajan yhteistyön tulos. Kasvatus-, valistus- 

ja tiedotussuunnitelman tekoon on osallistunut lukuisia kuntien eri 

hallinnonalojen edustajia. Suunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, 

johon ovat kuuluneet: 

Juhani Hyörinen (1.7.2002 saakka) 

Markku Uusitalo (1.7.2002 alkaen) 

Katja Vuorela 

Jukka Aro 

Minna Jokelainen 

Matti Riihelä 

Kari Korhonen (1.11.2002 alkaen) 

Kimmo Kiuru 

Timo Rahikainen 

Heikki Kantinkoski 

Petteri Katajisto 

Harry Tast 

Hannu Siitonen 

Juha Sirviö 

Varpu Tavaststjerna 

Leena Hokkanen 

Lasse Aapio 

Jarmo Holma 

Jukka Peura 




Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 

Hausjärven kunta 

Hausjärven kunta 

Hyvinkään kaupunki 

Lopen kunta 

Riihimäen kaupunki 

Liikenne- ja viestintäministeriö 

Hämeen liitto 

Uudenmaan liitto 

Liikenneturva 

Liikenneturva 

Etelä-Suomen lääninhallitus 

Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos 

Riihimäen kihlakunnan poliisilaitos 

Uudenmaan ympäristökeskus 

Konsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitoksen konsultointi, jossa liikenneturvallisuussuunnitelman 

laatimiseen ovat osallistuneet DI Ari Vandellin johdolla 

ins./HM Heljä Aarnikko, DI Janne Grekula, DI Hanna-Kaisa Lahtisalmi 

ja DI Nina Mähönen. 

Hyvinkäällä huhtikuussa 2003 

Hämeen ja Uudenmaan tiepiirit

Hyvinkään - Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 

SISÄLTÖ 

9 

SISÄLTÖ 

1 JOHDANTO 11 

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 

2.1 Maankäyttö ja väestö 12 

2.2 Tieverkko ja liikenne 13 

2.2.1 Liikennemäärät 13 

2.2.2 Nopeusrajoitukset 14 

2.3 Seudun suunnitelmat ja kaavoitustyö 15 

3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 16 

3.1 Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen nykytila 16 

3.1.1 Hausjärvi 16 

3.1.2 Hyvinkää 18 

3.1.3 Loppi 22 

3.1.4 Riihimäki 23 

3.2 Liikenneonnettomuudet 26 

3.2.1 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus 26 

3.2.2 Onnettomuusluokat 28 

3.2.3 Onnettomuuskustannukset 30 

3.2.4 Onnettomuuksien kasautumiskohdat 30 

3.3 Ongelmakohteet ja yleisötilaisuuspalautteet 33 



3.3.3 Loppi 35 

3.3.4 Riihimäki 37 

4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 39 

4.1 Valtakunnalliset tavoitteet 39 

4.2 Etelä-Suomen lääninhallituksen tavoitteet 39 

4.3 Tiepiirien tavoitteet 40 

4.4 Tavoitteet Hyvinkään - Riihimäen seudulla 40 

5 HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 42 

5.1 Tavoitteet ja vaikutukset 42 

5.2 Liikenneturvallisuustyön organisointi kuntatasolla 44 

5.3 Liikenneturvallisuustyön kehittämisen painopisteet 48 

5.4 Liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen 

toimintasuunnitelmat 50 



5.4.3 Loppi 53 

5.4.4 Riihimäki 54

10 


SISÄLTÖ 

6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ 

TOIMENPITEILLÄ 56 

6.1 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 56 

6.2 Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen 60 

6.3 Huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin 62 

6.4 Eläinonnettomuuksien vähentäminen 63 

6.5 Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen 64 

6.6 Liikenneturvallisuuden huomioiminen maankäytön 

suunnittelussa 64 

6.7 Muut tekniset toimenpiteet 64 

6.8 Muut investointitarpeet 66 

6.9 Toimenpideohjelma 67 

6.9.1 Toimenpiteiden vaikutukset 67 

6.9.2 Toimenpiteiden kustannukset 68 

6.10 Työkaluliikenteen katuverkon rauhoittamistoimenpiteiden 

priorisointiin ja valintaan 68 

7 ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 72 

8 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT 74 

9 LIITTEET 75 

Liite 1. Taajama-alueiden nopeusrajoitukset 

Liite 2. Yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 1997-2001 

Liite 3. Katuverkon onnettomuuskasaumat 

Liite 4. Liikenneturvallisuustyöryhmien kokoonpano 

Liite 5. Hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat 

Liite 6. Hausjärven tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 7. Hyvinkään tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 8. Lopen tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 9. Riihimäen tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 10. Esimerkkejä liikenteen rauhoittamistoimenpiteistä 

Liite 11 Pohjavesialueet ja raskaan liikenteen määrä


JOHDANTO 

11 

1 JOHDANTO 

Vuonna 2001 valmistui Keski - Uudenmaan ja Hyvinkää - Riihimäen seudun 

liikennejärjestelmäsuunnitelma (KEHYLI). Yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman 

kärkihankkeista on liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Hyvinkään 

- Riihimäen seudulle. 

Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat sekä liikenneympäristön turvallisuus ja 

käytettävä kulkumuoto että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet. Liikenneympäristöä 

ja sen turvallisuutta voidaan parantaa Tiehallinnon ja kuntien 

tekemillä teknisillä toimenpiteillä. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta 

yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla 

toimenpiteillä, vaan vähintään yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten 

asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin voidaan parhaiten 

vaikuttaa kuntien eri hallinnonalojen työssä: sosiaali-, sivistys- ja terveystoimi 

kasvattamalla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. 

Myös poliisin suorittamalla liikenteenvalvonnalla voidaan vaikuttaa 

liikennekäyttäytymiseen. 

LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 

Tekniset toimenpiteet 

Kasvatus, valistus ja 

tiedotus 

Liikenneympäristön 

turvallisuuden parantaminen 

Liikennekäyttäytymiseen ja 

asenteisiin vaikuttaminen 

Liikenneturvallisuuden parantaminen 

Kuva 1. 

Liikenneturvallisuussuunnitelma kokonaisuutena. 

Työn tavoitteena on laatia liikenneturvallisuussuunnitelma Hyvinkään - Riihimäen 

seudulle. Suunnitelma sisältää liikenneympäristön parantamissuunnitelman 

sekä kasvatus- valistus- ja tiedotussuunnitelman (=KVTsuunnitelman). 

Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on 

selvittää liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmakohteet, määrittää toimenpiteet 

ja toteuttamisohjelma ongelmakohteiden poistamiseksi ja parantaa 

näin ollen liikenneturvallisuutta seudun kunnissa. Tarkoituksena on tehdä 

ehdotus lähiaikoina parannettavista kohteista sekä esittää kuvaus pidemmän 

aikavälin liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. KVTsuunnitelman 

tehtävänä on edistää liikenneturvallisuustyötä seudulla ja organisoida 

kuntien liikenneturvallisuustyö koordinoiduksi ja tavoitteelliseksi 

kokonaisuudeksi.

12 


TYÖN LÄHTÖKOHDAT 

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 

2.1 Maankäyttö ja väestö 

Hyvinkään-Riihimäen seutu on osa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvuvyöhykettä. 

Seutuun kuuluvat Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Lopen 

ja Hausjärven kunnat. Alue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Kanta- 

Hämeen ja Uudenmaan maakuntien alueella (kuva 2). Hyvinkään ja Riihimäen 

kaupungit sijaitsevat valtatien 3 ja pääradan varressa. Hausjärvellä ja 

Lopella on kummallakin kolme taajamaa. Hausjärvellä keskustaajama Oitti 

ja Hikiä sijaitsevat kantatien 54 tuntumassa ja Ryttylä Riihimäen pohjoispuolella, 

radan varressa. Lopella kirkonkylä ja Launoisten taajama sijaitsevat 

kantatien 54 läheisyydessä ja Läyliäisten taajama maantien 132 varrella. 

Etenkin Lopella kunnallistekniikan laajeneminen on lisännyt hajaasutusta 

kantatien 54 varteen. 

Kuva 2. 

Hyvinkään-Riihimäen seutu. 

Asukkaita seudulla on yhteensä noin 85 000, joista Hyvinkäällä vuoden 

2001 lopussa asui noin 43 000, Riihimäellä 26 000, Lopella ja Hausjärvellä 

kummassakin noin 8 000 asukasta. Pääkaupunkiseudun kasvun laajeneminen 

on näkynyt myös suunnittelualueen väestömäärien kasvuna 1990- 

luvulla. Ikäjakaumaltaan seudun väestössä lasten ja nuorten osuus on hieman 

maan keskitasoa korkeampi. 

Suunnittelualueelle vuonna 2001 valmistuneessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 

on todettu, että vanhusväestön määrä kasvaa alueella nopeimmin 

koko maassa. Seudun väestömäärän on ennustettu kasvavan 20 

000:lla asukkaalla, eli lähes neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä. Työpaikkojen 

osalta kasvua Hyvinkään - Riihimäen seudulle odotetaan 9000 

uudella työpaikalla vuoteen 2020 mennessä. Väetönkasvu jakaantuu kaikkiin 

seudun kuntiin, työpaikkojen määrän kasvusta arviolta puolet sijoittuisi 

Hyvinkäälle.



13 

Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös seudun työssäkäyntiliikenteessä. 

Vuonna 1995 seudun väestöstä noin 6000 henkilöä - yli 12 % seudun 

työikäisen väestön määrästä - kulki päivittäin pääkaupunkiseudulle. Myös 

seudun sisällä muun kuin oman kunnan alueelle suuntautuvan työmatkaliikenteen 

osuus on merkittävä: yli 3000 henkilöä kävi vuonna 1995 töissä 

jossain muussa seudun kunnassa. Kevyen- ja joukkoliikenteen rooli on 

merkittävä seudun asukkaiden synnyttämässä työmatkaliikenteessä etenkin 

Hyvinkäällä ja Riihimäellä. 

Kuva 3. 

Kevyellä ja joukkoliikenteellä on näkyvä rooli seudun työmatkaliikenteessä. 

2.2 Tieverkko ja liikenne 

Seudun liikenneverkon keskeiset elementit ovat Helsinki - Tampere - 

moottoritie (Vt3) ja päärata. Merkittävimpiä poikittaisyhteyksiä ovat Riihimäen 

seudulla kantatie 54 ja Hyvinkään seudulla valtatie 25. Tärkeitä seudullisia 

pääyhteyksiä ovat lisäksi moottoritien rinnakkaistie mt 130, Lopen ja 

Nurmijärven kautta kulkeva maantie 132 sekä pääradan itäpuolinen maantie 

290 Hyvinkää-Hämeenlinna. 

2.2.1 Liikennemäärät 

Yleisen tieverkon vilkkaimmin liikennöity väylä seudulla on valtatie 3, jonka 

liikennemäärä on 15 500 - 23 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, suurimmillaan 

liikenne on Hyvinkään kohdalla. Kantatiellä 54 liikennettä on 2700- 

7700 ajon/vrk, ollen suurimmillaan Riihimäen kohdalla. Valtatiellä 25 liikennettä 

on 4 800 - 8 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, suurimmillaan tien liikenne 

on Hyvinkään ja valtatien 3 välisellä osuudella. Seudun yleisen tieverkon 

liikennemäärät (KVL 2001) on esitetty kuvassa 4.

14 



Kuva 4. 

Liikennemäärät seudun yleisellä tieverkolla. 

Hyvinkään kaduista vilkkaimmin liikennöityjä ovat Hämeenkadun alkupää, 

jossa liikennettä on noin 17 500 ajon/vrk, Urakankatu (15 000 ajon/vrk), 

Uudenmaankadun alkupää (15 000 ajon/vrk), Sillankorvankatu ( 13 500 

ajon/vrk) sekä Kauppalankatu, jossa on liikennettä on noin 12 000 ajon/vrk. 

Riihimäen katuverkolla vuonna 1996 tehdyn selvityksen mukaan vilkkaimmin 

liikennöityjä katuja ovat Lasitehtaantie, Asemakatu, Mattilantie ja Kirjauksentie, 

joissa liikennettä oli noin 8 000 - 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

2.2.2 Nopeusrajoitukset 

Nopeusrajoitustoimenpiteitä seudulla on toteutettu viimeksi vuonna 2001. 

Pääperiaatteena on ollut, että keskusta-alueille on muodostettu 40 km/h 

aluenopeusrajoitukset, asuntoalueille 30 km/h aluenopeusrajoitukset sekä 

tärkeimmillä kaupunkien sisääntulokaduilla 50 km/h -rajoitukset. Taajamaalueiden 

nopeusrajoitukset on esitetty liitteenä 1 olevilla kartoilla. Yleisellä 

tieverkolla valtatien 3 nopeusrajoitus on 120 km/h. Kantateillä nopeusrajoitukset 

ovat pääsääntöisesti 100 ja 80 km/h. Alemmalla tieverkolla nopeusrajoitus 

vaihtelee olosuhteista riippuen 40 - 80 km/h.



15 

2.3 Seudun suunnitelmat ja kaavoitustyö 

Seudulle on valmistunut tai on käynnissä seuraavia liikenneturvallisuuteen 

vaikuttavia suunnitelmia: 

• Hämeen ja Uudenmaan liitot valmistelevat Kanta-Hämeen ja Uudenmaan 

maakuntakaavoja vuosien 2002-2004 aikana. 

• Keski - Uudenmaan ja Hyvinkään - Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 

(KEHYLI) (2001). 

• Uudenmaan (2002) ja Hämeen tiepiirien (2000) kevyen liikenteen tarveselvitykset. 

• Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien joukkoliikenneselvitykset. 

Seudun kuntien liikenneturvallisuuden suunnittelutilanne on pääpiirteissään 

seuraava: 

• Hausjärvellä on tehty 1980-luvun loppupuolella tieverkkosuunnitelma, 

jonka yhteydessä on käsitelty myös liikenneturvallisuusasioita. Oitin 

taajamaan on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma 80-luvun lopussa. 

• Hyvinkäällä liikenneturvallisuusselvityksiä on tehty lähinnä asuntoalueiden 

rauhoittamiseen liittyen. 

• Lopella kunnan taajamia koskeva liikenneturvallisuusselvitys on valmistunut 

90-luvun puolivälissä. 

• Riihimäellä ei ole tehty koko kaupunkia koskevaa liikenneturvallisuusselvitystä 

pitkään aikaan. Vuosina 1999-2000 on kaupungissa tehty 

kouluja koskeva selvitys, jossa tarkasteltiin koulumatkojen ongelmakohteita 

ja koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden tilaa. Riihimäellä 

on tällä hetkellä meneillään keskustan kehittämisprojekti.

16 


LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 

3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 

3.1 Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen nykytila 

Liikenneturvallisuustyön kehittämisen lähtökohtana on nykyinen liikenneturvallisuustyö 

ja paikallinen tapa toimia organisaatioissa. Liikennekasvatuksen, 

-valistuksen ja -tiedotuksen nykytilaa kartoitettiin paikkakunnittain eri 

hallintokuntiin ja liikenneturvallisuustyöryhmään kuuluville yhteistyötahoille 

suunnatulla kyselyllä. Kyselyssä tiedusteltiin, minkä tyyppistä liikennekasvatusta 

nykyisin tehdään. Lisäksi tiedusteltiin nykyisiä, vakiintuneita yhteistyötahoja 

sekä hallinnonalan henkilöstön kokoontumis- ja koulutustilaisuuksia, 

koska liikenneturvallisuustyön kehittämisessä pyritään hyödyntämään 

nykyisiä verkostoja. 

3.1.1 Hausjärvi 

Liikenneturvallisuussuunnitelman käynnistyessä Hausjärvelle nimettiin kunnan 

ensimmäinen oma liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuustyöryhmässä 

on laajasti edustettuina eri hallintokunnat sekä paikallinen poliisi. 

Mikäli liikenneturvallisuudessa havaitaan ongelmia, otetaan yhteyttä kaupungin 

tekniseen toimeen, tiepiiriin tai poliisiin. Oman toimialan liikenneturvallisuustietämys 

koetaan koulu-, sosiaali- ja teknisessä toimessa hyväksi. 

Vapaa-ajan toimi ei pitänyt omaa tietämystasoaan korkeana. Kyselyssä tiedusteltiin 

myös vastaajan näkemystä eri hallintokuntien mahdollisuuksista 

vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Vastauksissa painottui teknisen toimen 

osuus. Myös sivistystoimi ja palo- ja pelastustoimi mainittiin useassa vastuksessa. 

Lapset 

Hausjärven kunnassa on kolme kunnallista ja kaksi yksityistä 

päiväkotia. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien 

yhteydessä että yhdellä ala-asteen koululla. Esiopetussuunnitelmaan 

sisältyy liikennekasvatusta. Käsiteltäviä 

aihepiirejä ovat jalankulkijan ja pyöräilijän 

säännöt. Niistä keskustellaan ja niitä harjoitellaan käytännössä. 

Poliisi vierailee esikoulussa. 

Yhden kunnallisen päiväkodin ympäristössä on tehty 

vaaranpaikkakartoitusta vanhempien toimesta. Vanhempainilloissa keskustellaan 

säännöllisesti liikenneturvallisuudesta. 

Päiväkodit tekevät liikenneturvallisuustyössä yhteistyötä poliisin kanssa, eivät 

juuri muiden tahojen. Henkilökunnan palavereissa liikenneturvallisuusasiat 

ovat esillä. Liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutusta ei ole henkilökunnalle 

järjestetty.



17 

Hausjärvellä on 6 ala-asteen koulua, 1 erityiskoulu, 1 yläaste ja 1 lukio. 

35% koululaisista kuului koulukuljetuksen piiriin vuonna 2001. Osassa kouluista 

alaluokkalaisille ei suositella polkupyörällä kouluun tulemista, mutta 

sitä ei ole yhtä ala-astetta lukuun ottamatta kielletty. Kypäräpakkoa ei ole. 

Joillakin kouluilla 4-H-järjestö ja päivähoito pitävät iltapäiväkerhoa pienimmille 

ala-astelaisille. 

Koululaisille opetetaan liikennesääntöjä. Liikennekasvatusta sisältyy useiden 

eri oppiaineiden opetussuunnitelmaan. Mm. äidinkielessä, musiikissa ja 

liikunnassa sivutaan aihetta. Kouluilla on käytettävissä Liikenneturvan ja 

MLL:n liikenneturvallisuusmateriaalia. Opettajille ei ole järjestetty liikenneturvallisuuskoulutusta. 

Keväisin järjestetään liikenteen teemapäivä ja syksyisin 

keskustellaan heijastimen käytön tärkeydestä. Poliisi, Rahtarit ry, 

SPR ja paikallinen VPK ovat osallistuneet teemapäivien järjestämiseen. 

Näistä kuitenkin vain poliisi jokavuotisesti. 

Koulujen lähiympäristössä on tehty vaaranpaikkojen kartoitusta yhteistyössä 

vanhempainyhdistyksen kanssa. 

Nuoriso 

Kunnan nuoriso- ja vapaa-ajantoimi järjestää 

kerhotoimintaa useissa paikoissa päivittäin ja 

illoittain. Kerhotoiminnassa on mukana noin 

600 lasta ja nuorta. Nuorisotoimen kerhoissa 

liikennekasvatus on vähäistä. Partiotoiminnassa 

asiaa käsitellään jonkin verran. 

Muutaman vuoden välein on järjestetty yhteistyössä 

poliisin, kylätoimikuntien, työväenyhdistyksen, MLL:n, seurakunnan 

ja SPR:n kanssa liikenneturvallisuustempauksia. 

Sosiaalitoimi tekee jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä toiminnassaan kehitysvammaisten 

parissa. Henkilökunta tiedostaa oman esimerkillisen käyttäytymisensä 

merkityksen. Liikenneturvallisuuden tuntemus on asiakkailla 

heikko ja vaati jatkuvaa seurantaa ja ohjaamista. Henkilökuntaa ei ole tähän 

erityisesti koulutettu, eikä asia tule esiin säännöllisissä palavereissa. 

Työikäinen väestö 

Kunnan toimesta on toteutettu liikenneturvallisuustoimenpiteitä 

vuosittain noin 15 

000 eurolla. Pääosin aloitteet liikenneturvallisuuden 

parantamiseksi tulevat asukkailta. 

Liikenneturvallisuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa teknisen toimen 

hankkeissa. Uusien asuinalueiden suunnittelussa liikenneturvallisuutta pyritään 

pitämään ohjenuorana resurssien puitteissa. 

Viimeisin liikenneturvallisuussuunnitelma kunnassa on tehty noin 15 vuotta 

sitten. Muiden hallintokuntien ja tahojen kanssa tehdään hyvin vähän yhteistyötä 

liikenneturvallisuuden tiimoilta. Teknisen toimen sisäisissä palave-

18 



reissa liikenneturvallisuusasiat ovat esillä vain asukkailta tulleiden aloitteiden 

yhteydessä. 

Paikallinen linja-autoliikennöitsijä tekee yhteistyötä muiden liikennöitsijöiden 

kanssa liikenneturvallisuusasioissa Linja-autoliiton kautta. Omille kuljettajille 

järjestetään turvallisuuskoulutusta yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. 

Myös tiedotteita jaetaan. 

Vanhukset 

Hausjärvellä on monen muotoista vanhustenhoitoa. 

Kunnallisten vuodeosaston, vanhainkodin ja 

ryhmäkotien lisäksi kunnan alueella sijaitsee yksityinen 

palvelutalo ja yksityinen palvelukoti. Kotipalvelu on 

jaettu kolmeen alueeseen; Oitti, Hikiä ja Ryttylä. 

Jokaisella alueella on oma ”taukotupa”. 

Kunnan alueella liikennöi asiointilinja, jota vanhukset 

voivat käyttää. Ikääntyville ei ole järjestetty opastusta tai jaettu esitteitä turvalliseen 

liikkumiseen liittyen. Oitin terveysasemalla toimii fysioterapia, jonka 

kautta apuvälineitä voi lainata. Hausjärvellä toimii vanhusneuvosto ja 

eläkeläisjärjestöjä. Vanhustyössä työskenteleville ei ole järjestetty liikenneturvallisuuskoulutusta. 

3.1.2 Hyvinkää 

Hyvinkäällä on toiminut liikenneturvallisuustyöryhmä jo 1990-luvun alusta 

alkaen. Liikenneturvallisuustyöryhmä oli myös ydinjoukkona, kun vuonna 

1998 käynnistyi 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä tapaturmayhteistyön kokeilu 

Stakesin, Työterveyslaitoksen ja Liikenneturvan kanssa. Nykyisin liikenneturvallisuustyöryhmä 

toimii yhtenä projektiryhmänä 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä 

– hankkeessa. Työryhmän työskentelytapa on keskusteleva ja 

ideoiva, tarkkoja vuosittaisia toimintasuunnitelmia ei ole haluttu tehdä. 

Vuosien varrella on järjestetty erilaisia liikenneturvallisuuskampanjoita ja – 

tempauksia esim. nopeusnäytöt, näkymiskampanjat, lehtiartikkelit, koulukuljettajakurssi, 

koululaisten liikennekilpailut, ”Pysy pystyssä” -kampanja, ikäautoilijoiden 

kuntokurssit. Lisäksi viime vuosina on kerran vuodessa jaettu 

liikenneturvallisuuspalkinto toimijalle / organisaatiolle, joka on merkittävästi 

edistänyt liikenneturvallisuustyötä Hyvinkäällä. 

Tehdystä liikenneturvallisuustyöstä on saatu mm seuraavia kokemuksia: 

- aktiivisten toimijoiden lukumäärä on vähäinen 

- liikenneturvallisuustyön arvostus on heikkoa 

- aikaa työlle on ollut liian vähän 

- turvallisuuskäsite ja –työ ovat laajentuneet ajan kuluessa esimerkkinä 

jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat 

- vielä tarvitaan liikenneturvallisuustyön osalta profiloitumista 

- tehdystä työstä on saatu positiivista palautetta, työtä pidetään antoisana 

- yhteistyö koetaan tärkeäksi



19 

Kyselyn perusteella liikenneturvallisuuden ongelmakohdista otetaan yhteyttä 

lähinnä tekniseen toimeen ja poliisiin. Jonkin verran suoraan liikenneturvallisuustyöryhmään. 

Oman toimialan liikenneturvallisuustietämys koettiin 

hyväksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisessä toimessa. Päiväkodeissa 

tiedostettiin myös oman panoksen arvokkuus osana liikenneturvallisuustyötä. 

Terveydenhoidon puolella omaa vaikutusmahdollisuutta liikenneturvallisuuteen 

ei tiedostettu. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä 

eri hallintokuntien mahdollisuuksista vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. 

Vastauksissa painottui tekninen toimi. 

Lapset 

Hyvinkäällä neuvolatoiminnassa liikennekasvatus 

ja valistus painottuu kolmeen seikkaan: 

1) raskaana olevan turvavyön käyttö 

2) vauvan ja leikki-ikäisen turvaistuimet 

3) leikki-ikäisen kypäräasiat ja vanhempien valvonnan 

merkitys. 

Kaikille nelivuotiaille jaetaan Kulkunen-lehti. Turvakaukaloita 

ja istuimia ei vuokrata neuvoloista. 

Tässä asiassa on aloiteltu yhteistyötä Mannerheimin 

lastensuojeluliiton kanssa. 

Hyvinkäällä on kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja yhteensä noin 30 kpl. 

Esikouluopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien yhteydessä, joiltakin 

osin koulujen tiloissa. Liikennekasvatus sisältyy esiopetuksessa ympäristökasvatuksen 

kasvatustavoitteisiin. Päiväkoti-ikäisten lasten liikennekasvatus 

pitää sisällään askartelua, lauluja, loruja, liikennemerkkien ja turvallisen 

kadunylityksen opettelua, tarinoita aiheesta sekä teemapäiviä (esim. 

poliisin vierailu). 

Päiväkotien lähiympäristöjen osalta ei ole tehty vaaranpaikkakartoitusta. 

Vanhempien kanssa on liikenneturvallisuusasioista keskusteltu jonkin verran 

päiväkodeissa. Jotkut päiväkodit ovat odottaneet tässä asiassa aloitetta 

vanhempien puolelta, toiset ovat kannustaneet jo hyvissä ajoin esim. turvallisen 

koulureitin opetteluun. Liikenneturvallisuustyössä ovat jotkut päiväkodit 

tehneet yhteistyötä poliisin kanssa. Muita yhteistyötahoja ei tunnistettu. 

Joissakin päiväkodeissa liikenneturvallisuusasioista keskustellaan säännöllisesti 

henkilökunnan omissa tilaisuuksissa. Henkilökunnalle ei pääsääntöisesti 

ole järjestetty liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Joissakin päiväkodeissa 

on tähän tarjottu vapaaehtoisille mahdollisuutta. 

Kouluterveydenhuollon osalta liikenneturvallisuustyö rajoittuu lähinnä pyöräilykypärän 

käytön tarpeellisuudesta tiedottamiseen. Jonkin verran vanhempien 

kanssa käsitellään koulumatkan turvallisuutta ja siinä ilmeneviä 

puutteita. Kouluterveydenhoitajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa 

sivutaan liikenneturvallisuutta, mutta sitä ei varsinaisesti itsenäisenä 

asiana käsitellä.

20 



Hyvinkäällä on tehty lapsipoliittinen ohjelma ”Lupa välittää”, jossa turvallinen 

ja viihtyisä kasvuympäristö on otettu esille omana kohtanaan (21.6.2001 – 

toimikunnan ehdotus). Lapsipolitiikan tarkoituksena on ilmaista, miten eri 

hallinnonalat omassa toiminnassaan huomioivat lapsen edut. Liikennejärjestelyjen 

osalta tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuustoimenpiteiden suunnittelussa 

ensisijainen painoarvo annettaisiin koulujen, päiväkotien ja harrastuspaikkojen 

ympäristöille. Lasten turvallista liikkumista edistäisi myös 

vuosittain varattava erillinen määräraha kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamiselle. 

Lapsipoliittisessa ohjelmassa on esitetty myös että, peruskouluissa 

tehdään vuosittain turvallisuuskartoitus ja järjestetään syksyisin 

liikenneturvallisuuspäivä. Myös mopokursseja on järjestetty yläasteella. 

Kaupungin ehkäisevän päihdetyön Valistuspalveluyksikköön on perustettu 

kasvatukseen ja valistukseen liittyvä lainauspiste, jossa on myös liikennemateriaalia 

kaikenikäisille. Valistuspalveluyksikkö toteuttaa liikennevalistusta 

jakamalla materiaalia työhönsä liittyvänä päiväkodeille ja kouluille. Lisäksi 

liikennevalistusta toteutetaan ala-asteen valistustuntien- sekä vanhempainyhdistysten 

vuosittaisen ala-asteen liikennepäivätapahtuman yhteydessä. 

Aikuisille ja perheille järjestetyissä vuosittaisissa yleisötapahtumissa, 

kuten pyöräilypäivä- ja liikuntailtatapahtumissa on järjestetty mm. 

onnenpyörä- ja visailutapahtumia liikenteestä. Ammattioppilaitoksen ajokortti-ikäisille 

oppilaille on järjestetty Selvä peli –teeman mukaisia ajotaitoon 

liittyviä opetustunteja. 

Viime vuosina lasten liikkumisvapaudet ovat kaventuneet huomattavasti lähinnä 

liikenteen aiheuttaman koetun turvattomuuden takia. Kodin lähiympäristö 

on lasten merkittävin liikkumisympäristö. Liikenneympäristön kehittämisessä 

lapsiystävällisemmäksi korostuvat liikenteen rauhoittamistoimenpiteet 

ja kevyen liikenteen järjestelyt koulujen ympäristössä, päiväkotien ja liikuntapaikkojen 

lähistöllä ja asuinalueilla. Mikäli vanhemmat kokevat lasten liikenneympäristön 

turvalliseksi, laajenevat lasten liikkumisvapaudet ja vähenee 

lasten kuljettaminen autolla paikasta toiseen. Liikkumismahdollisuus 

kävellen ja pyöräillen lisää lasten arkiliikkumista parantaen fyysistä peruskuntoa. 

Lasten arkiliikkuminen on huolestuttavasti vähentynyt myös Suomessa 

tutkimusten perusteella. 

Työikäinen väestö 

Autokoulussa ja ajoneuvokatsastuksessa on 

omaan jokapäiväiseen työhön liittyvän liikenneturvallisuustietouden 

lisäämisen lisäksi osallistuttu 

erilaisille messuille ja autonäyttelyihin. 

Tapahtumissa on järjestetty heijastindemonstraatioita 

sekä hyödynnetty turvavyösimulaattoria 

ja -kelkkaa valistuksen tehokeinoina. Ajoneuvokatsastuksella 

ja autokouluilla on edustus 

liikenneturvallisuustyöryhmässä.



21 

Autokoulu tekee liikenneturvallisuustyöhön liittyvää yhteistyötä paikallisen 

poliisin ja liikenneturvallisuustyöryhmän kanssa, ajoneuvokatsastus edellä 

mainittujen lisäksi myös kaupungin liikennesuunnittelun ja ajoneuvohallintokeskuksen 

kanssa. Sekä autokoulussa että ajoneuvokatsastuksessa sisäisissä 

palavereissa liikenneturvallisuusasiat ovat säännöllisesti esillä. Autokouluyhdistyksen 

järjestämille teemapäiville osallistutaan säännöllisesti ja 

muihin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. 

Suurimmista työpaikoista ainakin Isover Oy:ssä toimitaan myös aktiivisesti 

liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Varsinaisen tiedon jakamisen ja valistamisen 

lisäksi on osallistuttu tapahtumiin ja tehty yhteistyötä pelastus-, 

palo- ja poliisiviranomaisten kanssa. 

Paikallinen poliisi tekee monipuolista liikenneturvallisuustyötä sekä omatoimisesti 

että tiiviissä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Työntekijöiden 

kesken keskustellaan paitsi yleisesti liikenneturvallisuudesta ja sen parantamisesta 

myös omakohtaisesta liikenneturvallisuudesta. Poliisi osallistuu 

aktiivisesti seudulla järjestettäviin liikenneturvallisuus kampanjoihin, tapahtumiin 

ja liikenneturvallisuusryhmän toimintaan. 

Vanhukset 

Vanhusten hoitoon Hyvinkäällä kuuluu niin kotihoitoa, 

asumispalveluita, laitoshoitoa kuin 

terveyskeskussairaala. Paavolan vanhainkodin ja Sahanmäen 

palvelutalon kohdalla on tehty 

vaaranpaikkakartoitusta. Hyvinkäällä on ollut 10 vuotta 

toiminnassa palvelubussireitistö. Vammaispalvelulain ja 

sairaanhoitolain mukaiset kuljetuspalveluja toteutetaan 

SOTE-korttien avulla (aiemmin taksisetelit). 

Vanhustyössä ei ole henkilökunnalle järjestetty 

liikenneturvallisuuskoulutusta, mutta aihetta sivutaan ammattiopinnoissa 

ja 24 turvallista tuntia -hankkeeseen 

liittyvässä koulutuksessa. Asiakkaiden suurin 

liikenneturvallisuusriski liittyy liukastumisiin ja kaatumisiin. Tiedotus ja valistus 

on keskitetty tämän ongelman pienentämiseksi. Asiaa koskevaa materiaalia 

on jaettu ja asiasta keskustellaan päivittäisessä kanssakäymisessä. 

Lisäksi järjestetään "apuväline" messuja . Ikäautoilijoille on järjestetty 

kuntokursseja, joiden tarkoituksena on tukea ikääntyneiden autoilua mm 

kertaamalla liikennesääntöjä ja informoimalla lääkkeiden ja sairauksien riskeistä. 

Kurssit ovat olleet hyvin suosittuja. 

Ikääntyville ei ole toteutettu joukkoterveydentarkastuksia. Ehkäiseviä kotikäyntejä 

on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2003 lähtien. Hyvinkäällä ei ole 

ikääntyviä palvelevaa neuvolatoimintaa. Fysioterapia tekee osteoporoosimittauksia 

yli 70-vuotiaille ja ylläpitää apuvälinevarastoa. 

Hyvinkäällä toimii runsaasti eläkeläis- ja vammaisjärjestöjä. Järjestöjen 

edustajista kootut vanhus ja vammaisneuvostot ajavat aktiivisesti näiden 

väestöryhmien etua ja asiaa.

22 



Tekninen keskus 

Kunnallistekniikkayksikön eri jaokset 

(kunnallistekninen suunnittelu, 

liikennesuunnittelu, kunnossapito) 

saavat lähes päivittäin kuntalaispalautetta 

liikenneturvallisuuden kannalta 

ongelmallisista kohteista. Ongelmat 

ovat hyvin erityyppisiä. Osa 

ongelmista voidaan ratkaista nopeastikin 

sisäisillä toimeksiannoilla. 

Osa vaatii laajempaa suunnittelua ja toteuttaminen tapahtuu kunnallistekniikkayksikön 

vuosittaisten rakentamisohjelmien puitteissa. Toteutettavien 

kohteiden valintaan vaikuttavat mm. liikennemäärät, kulkumuotojakauma ja 

onnettomuustiedot. 

Liikenneturvallisuus tiedostetaan nykyisin entistä paremmin. Liikenneturvallisuuteen 

kiinnitetään huomiota alueiden yleissuunnittelussa / kaavoituksessa 

(esim. toimintojen sijoittelu, kevyen liikenteen yhteydet, katulinjaukset) 

sekä varsinaisessa rakennussuunnittelussa katupiirustusten laatimisen yhteydessä. 

Hyvinkäällä on laadittu liikennepoliittinen ohjelma v. 1998. Liikenneturvallisuuden 

parantamistavoitteena on, että kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 

ei katuverkossa tapahdu ja loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien 

määrä vähenee puoleen nykyisestä. Rakenteellisia toimenpiteitä 

tehdään harkitusti ja pääpaino on muulla vaikuttamisella autoilijoihin. 

Liikenneinsinööri on toiminut liikenneturvallisuustyöryhmässä ryhmän perustamisesta 

lähtien. Yhteistyö ryhmän jäsenten kanssa on sujunut hyvin ja 

ryhmä on antanut kiitettävästi palautetta sekä uutta näkökulmaa liikennesuunnitteluun. 

3.1.3 Loppi 

Lopella nimettiin liikenneturvallisuustyöryhmä edellisen liikenneturvallisuussuunnitelman 

yhteydessä. Ryhmän työskentely ei kuitenkaan ole ollut kovin 

aktiivista. 


tekniseen toimeen tai tiepiiriin. Oman toimialan liikenneturvallisuustietämys 

koetaan sivistystoimessa hyväksi. Liikenneturvallisuusasiat ovat 

säännöllisesti esillä opetuksessa ja tapahtumia ja teemailtoja järjestetään. 

Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä eri hallintokuntien mahdollisuuksista 

vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Vastauksissa painottui teknisen 

ja sivistystoimen osuus.



23 

Lapset ja nuoret 

Lopen kunnassa on yhdeksän ala-astetta, yksi yläaste ja 

lukio sekä erityiskouluja. Joillakin ala-asteilla järjestetään 

myös esikoulutoimintaa. 1.-luokkalaisille pidetään joillakin 

kouluilla iltapäiväkerhoa. Suurin osa koululaisista kulkee 

koulumatkan kävellen tai pyörällä, osa kuuluu koulukuljetuksen 

piiriin. Alaluokkalaisten pyöräily kouluun ei ole 

kaikissa kouluissa sallittua. Pyöräilevillä koululaisilla ei 

ole koulumatkalla kypäräpakkoa kahta koulua lukuun ottamatta. 

Opetusohjelmassa liikennetietoutta sisältyy lähinnä ympäristö- ja luonnontiedon 

materiaaliin joissakin kouluissa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa 

tiedollista opetusta. Luokkakohtaisia liikennekasvatussuunnitelmia ei ole 

tehty. Poliisi vierailee koululla vuosittain. Myös palo- ja pelastustoimen 

kanssa tehdään yhteistyötä. Liikenneturvan ja MLL:n materiaaleja on kouluilla 

käytettävissä. 

Joidenkin koulujen lähiympäristössä on tehty vaaranpaikkojen kartoitusta 

yhteistyössä vanhempien ja kylätoimikuntien kanssa. Liikenneaiheisia teemapäiviä 

on järjestetty esim. turvalliseen pyöräilyyn ja heijastimiin liittyen, ei 

kuitenkaan aivan kaikilla kouluilla. Opettajat eivät ole saaneet erillistä liikenneturvallisuuskoulutusta. 

Muilta Lopen toimialoilta ei saatu vastauksia kyselyyn. 

3.1.4 Riihimäki 

Riihimäellä on toiminut liikenneturvallisuustyöryhmä jo useamman vuoden 

ajan. Työryhmän työskentelytapa on keskusteleva, tarkkoja vuosittaisia toimintasuunnitelmia 

ei ole tehty. Liikenneturvallisuustyöryhmän työskentely 

on painottunut enemmän fyysisen liikenneympäristön ongelmien tarkasteluun. 

Aikaansaannoksia on mm ”Paranna paha paikka” – kampanja, jossa 

kaupunkilaisia pyydettiin nimeämään turvattomaksi tai vaaralliseksi koettuja 

paikkoja liikenneympäristössä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, noin 4-5 

kertaa vuodessa. 


tekniseen toimeen tai poliisiin. Oman toimialan liikenneturvallisuustietämys 

koetaan teknisessä toimessa erinomaiseksi, vapaa-ajan toimessa 

hyväksi ja sosiaali- ja sivistystoimessa kohtalaiseksi. Kyselyssä tiedusteltiin 

myös vastaajan näkemystä eri hallintokuntien mahdollisuuksista vaikuttaa 

liikenneturvallisuuteen. Vastauksissa painottui teknisen ja sivistystoimen 

osuus.

24 



Nykyinen liikennekasvatus, -valistus ja –tiedotus Riihimäellä 

Liikenneturvallisuustyön kehittämisen lähtökohtana on nykyinen liikenneturvallisuustyö 

ja paikallinen tapa toimia organisaatioissa. Liikennekasvatuksen, 

-valistuksen ja -tiedotuksen nykytilaa kartoitettiin eri hallintokuntiin ja 

liikenneturvallisuustyöryhmään kuuluville yhteistyötahoille suunnatulla kyselyllä. 

Kyselyssä tiedusteltiin, minkä tyyppistä liikennekasvatusta hallintokunnat 

nykyisin tekevät. Lisäksi tiedusteltiin nykyisiä, vakiintuneita yhteistyötahoja 

sekä hallinnonalan henkilöstön kokoontumis- ja koulutustilaisuuksia, 

koska liikenneturvallisuustyön kehittämisessä pyritään hyödyntämään 

nykyisiä verkostoja. 

Lapset 

Neuvolassa jaetaan 6-vuotiaille Kulkunen -lehti, joka on lasten vanhemmille 

suunnattu opas lasten liikennekasvatuksesta. 

Riihimäellä toimii yhdeksän kunnallista ja joitakin yksityisiä päiväkoteja. Esiopetusta 

on järjestetty sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Päiväkotien 

työntekijöille on jaettu yleisohjeita liikenneturvallisuusvalistukseen ja 

liikenneturvallisuusasiat muodostavat osan päivittäistä toimintaa. Liikenneturvallisuudesta 

ei säännöllisissä palavereissa keskustella, eikä ainakaan 

laajamittaisia koulutustilaisuuksia järjestetä. 

Erityisiä teemapäiviä päiväkoti-ikäisille lapsille ei ole järjestetty. Poliisi vierailee 

esiopetusryhmässä. Päiväkotilasten vanhempien kanssa keskustellaan 

liikenneturvallisuudesta. Erityispaino keskusteluissa on kypärän käytössä. 

Riihimäellä oli noin vuoden ajan palkattuna liikenneopettaja, joka 

kiersi päiväkodeissa antamassa liikennekasvatusta lapsille. Liikenneopettaja 

vieraili samassa päiväkodissa useammin kuin kerran, jolloin liikennevalistus 

ei jäänyt vain kertaluonteiseksi tapahtumaksi. 

Kouluterveydenhuollossa tuleville ekaluokkalaisille tehdään kouluuntulotarkastus. 

Tässä yhteydessä koulumatkan liikenneturvallisuusasiat otetaan 

esille: koulumatkan turvallisuus, kypärän käyttö, heijastin. 9- luokkalaiset 

hakevat terveystodistuksia kouluterveydenhuollosta mopokorttia varten. 

Riihimäellä on 17 koulua. Koululaisista suuri osa taittaa koulumatkan kävellen, 

osa pyörällä tai kyydillä. Erityisoppilaita kyyditään. Kaikissa kouluissa 

ei ole pyörällä kouluun tuleville kypäräpakkoa. 

Ala-asteen opetussuunnitelmaan sisältyy 1-2-luokilla jalankulkijan turvallisuus, 

3-4-luokilla polkupyöräily ja 5-6-luokilla edellisten kertaus sekä liikenneasenteet. 

”Turvaa lapsen koulutie” –materiaali on käytettävissä ja oppimateriaalikeskuksesta 

voi lainata filmejä ja muuta materiaalia. Opettajilla ei 

ole ollut yhteistä liikennekoulutusta lähes 20 vuoteen.



25 

Tekninen ja ympäristötoimi 

Liikenneturvallisuuden parantaminen 

on yksi teknisen ja ympäristötoimen 

työtä ohjaavista tavoitteista. 

Työohjelmassa on vuosittain 20 000 

–70000€:n määräraha pienille liikennejärjestelyille, 

jotka pääosin 

ovat liikenneturvallisuuden lisäämiseen 

tähtääviä. Tämän lisäksi toteutetaan 

suurempia työkohteita, 

jotka usein ovat ainakin osittain liikenneturvallisuudella perusteltuja (esim. 

kevyen liikenteen väylät ja liittymäsaneeraukset). Liikenneturvallisuushankkeita 

on toteutettu vuosittain arviolta n. 200 000 €:lla. 

Pieniä hankkeita toteutetaan usein asukkaiden aloitteiden pohjalta, jonkin 

verran myös luottamusmiesten aloitteiden. Aloitteita saattaa tulla myös liikenneturvallisuusryhmältä 

ja poliisilta. Hankkeen tärkeyttä arvioitaessa onnettomuusrekisteritiedolla 

on suuri merkitys koettua liikenneturvallisuutta 

unohtamatta. Asuntoalueilla turvallisuuden tunteen pitää olla hyvä, ja joitakin 

toimenpiteitä on suoritettu, vaikka esim. onnettomuustiedot eivät ole 

näitä tukeneet. Myös koulujen ja päiväkotien läheisyydessä koettuun turvallisuuteen 

kiinnitetään erityishuomiota. 

Uusien asuntoalueiden suunnittelussa tärkeimmät liikenneturvallisuutta 

edistävät asiat ovat liikenteen määrän ja nopeuteen vaikuttaminen. Lyhyet 

pussi- tai lenkkikadut sopivasti mutkitellen sekä alhaiset nopeusrajoitukset 

auttavat kumpaankin. Tarvittaessa käytetään asuntoalueiden porttikohdissa 

myös tasoeroja ja muita töyssyjä. 

Tekninen ja ympäristötoimi tekee yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa 

liikenneturvallisuustyöryhmässä. Työryhmän ulkopuolella eri yhteyksissä 

toimitaan yhteistyössä poliisin, lähikuntien ja Tiehallinnon kanssa. 

Omalle henkilökunnalle järjestetään koulutusta ja liikenneturvallisuusasiat 

ovat puheenaiheena viikoittaisissa kokouksissa. 

Liikenneturvallisuustavoitteita on tähän asti asetettu vain yleisellä tasolla 

talousarvion laadinnan yhteydessä. Tavoitteena on ollut, että liikenneturvallisuus 

pysyy vähintään entisellä tasolla.

26 



3.2 Liikenneonnettomuudet 

3.2.1 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus 

Onnettomuusanalyysin lähtöaineistona käytettiin poliisin tienpitäjälle ilmoittamia, 

vuosina 1997 - 2001 tapahtuneita onnettomuuksia. Liikenneonnettomuuksista 

poliisin tietoon tulee kaikki kuolemaan johtaneet, noin puolet 

loukkaantumiseen johtaneista sekä vajaa kolmannes omaisuusvahinkoonnettomuuksista. 

Onnettomuustilastoinnissa loukkaantuneiksi määritellään 

henkilöt, jotka ovat saaneet onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa 

tai tarkkailua sairaalassa tai hoitoa kotona (esimerkiksi sairauslomaa). 

Vuosina 1997-2001 Hyvinkään - Riihimäen seudun yleisellä tieverkolla tapahtui 

yhteensä 245 poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta. 

Näistä 14 oli kuolemaan ja 231 loukkaantumiseen johtaneita. Onnettomuudet 

jakautuivat eri kuntien alueelle ja vuosille kuvan 5 osoittamalla tavalla. 

30 

25 

Loukkaantumiseen joht. 

Kuolemaan joht. 

20 

15 

10 

5 

0 

1997 1998 1999 

2000 2001 

Kuva 5. 

Yleisten teiden henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden vakavuusaste 

Hyvinkään-Riihimäen seudulla vuosina 1997-2001. 

Tarkasteluvuosina seudun yleisen tieverkon onnettomuuksien määrä on 

pysynyt muutoin keskimäärin samalla tasolla, mutta vuonna 2001 onnettomuuksia 

on tapahtunut selvästi muita vuosia enemmän. Myös onnettomuuksien 

vakavuusaste on ollut muita tarkasteluvuosia korkeampi. Erityisen 

voimakasta kasvu on ollut Hyvinkään ja Riihimäen alueilla. Vuositasolla 

onnettomuuksien määrään vaikuttaa satunnaisvaihtelu, jonka vuoksi yhden 

vuoden perusteella on kuitenkaan hankala vetää johtopäätöksiä onnettomuuskehityksestä. 

Asukaslukuun suhteutettuna Hyvinkäällä tapahtuu loukkaantumiseen johtaneita 

onnettomuuksia 28% enemmän kuin keskimäärin Suomessa (kuva 6), 

mutta vastaavasti tieliikenteessä kuolleiden osuus on alle puolet keskimää-



27 

räisestä tasosta (kuva 7). Vuosittain poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa 

Suomen tieliikenteessä loukkaantuu keskimäärin 1,8 ihmistä 1000 

asukasta kohden, kun Hyvinkäällä vastaava luku on 2,3. Riihimäellä ja 

Hausjärvellä 1000 asukasta kohden loukkaantuu 1,4 ja Lopella 1,5 henkilöä. 

Tieliikenteessä loukkaantuneita/1000 asukasta 

2,5 

2,3 

2,0 

1,8 

loukkaantuneita 

1,5 

1,0 

1,4 1,4 

1,5 

0,5 

0,0 

Hyvinkää Riihimäki Hausjärvi Loppi Koko maa 

Kuva 6. 

Seudun kuntien alueella tieliikenteessä loukkaantuneet / 1 000 asukasta 

(keskiarvo vuosilta 1996-2000, Tilastokeskus). 

Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin 8 ihmistä 100 000 

asukasta kohden (kuva 7). Hausjärvellä asukaslukuun suhteutettuna tieliikenteessä 

kuolee 12,2 henkilöä / 100 000 asukasta, eli noin 53% maan 

keskimääräistä tasoa enemmän. Hyvinkäällä ja Riihimäellä tieliikenteessä 

kuolleiden osuus on alle puolet maan keskimääräisestä tasosta. Myös Lopella 

tilanne on melko hyvä, sillä tieliikenteessä kuolleiden osuus asukaslukuun 

suhteutettuna on 34% maan keskimääräistä tasoa alhaisempi. 

14,0 

Tieliikenteessä kuolleita 100 000 asukasta kohti 

12,0 

12,2 

10,0 

kuolleita 

8,0 

6,0 

5,3 

8,0 

4,0 

3,7 3,8 

2,0 

0,0 

Hyvinkää Riihimäki Hausjärvi Loppi Koko maa 

Kuva 7. 

Seudun kuntien alueella tieliikenteessä kuolleet / 100 000 asukasta 

(keskiarvo vuosilta 1996-2000, Tilastokeskus).

28 



3.2.2 Onnettomuusluokat 

Yleisin onnettomuustyyppi koko seudun yleisellä tieverkolla on ollut yksittäisonnettomuudet, 

jotka pääsääntöisesti ovat tieltä suistumisia. Näiden 

osuus kaikista tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista on 40 % 

(kuva 8). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat olleet eläinonnettomuudet 

(osuus 18%), sekä risteämisonnettomuudet (osuus 14%). 

Yksittäis 

Kääntymis 

Hausjärvi 

Hyvinkää 

Loppi 

Riihimäki 

Ohitus 

Risteämis 

Kohtaamis 

Peräänajo 

Kevytliikenteen 

Eläin 

Muu 

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 

Osuus (%) kunnan alueella tapahtuneista yleisen tieverkon 

henkilövahinko-onnettomuuksista 

Kuva 8. 

Kuntien yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain 

vuosina 1997-2001. 

Kunnittain tarkasteltuna yksittäisonnettomuuksien osuus kaikista kunnan 

alueella tapahtuneista yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuuksista 

on ollut Hausjärvellä 49%, Hyvinkäällä 41%, Lopella 29% ja Riihimäellä 

39%. Muista kunnista poiketen Lopen yleisin onnettomuustyyppi oli 

eläinonnettomuudet, joiden osuus oli 52%. Hausjärvellä eläinonnettomuuksien 

osuus oli 27%, Hyvinkäällä 8% ja Riihimäellä 4% Risteämisonnettomuuksien 

osuus on korostunut Riihimäellä, jossa niiden osuus on 32% kaikista 

yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuuksista. Muiden kuntien 

alueella risteämisonnettomuuksien osuus oli 2-11%. 

Hyvinkään katuja yksityistieverkon onnettomuudet 

Hyvinkään katuja yksityistieverkolla on vuosien 1999 - 2001 aikana tapahtunut 

yhteensä 140 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoonnettomuutta, 

joista 1 johti kuolemaan (kuva 9). Hyvinkään katuja yksityistieverkon 

onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet kevyen liikenteen onnettomuudet, 

joiden osuus kaikista henkilövahinko-onnettomuuksista on 

noin 31%: Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä Hyvinkään katuverkolla 

ovat olleet risteämis- (25%) ja kääntymisonnettomuudet (osuus 

11%). Kuolemaan johtanut onnettomuus oli yksittäisonnettomuus.



29 

Yks ittäis 

Kääntymis 

Ohitus 

Risteämis 

Kohtaamis 

Peräänajo 

Kevyenliik. 

Eläin 

Muu 

Hyvinkää 



0 10 20 30 40 50 

Kuva 9. Hyvinkään katuverkon henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 1999- 

2001. 

Riihimäen keskusta-alueen onnettomuudet 

Kuvassa 9 on tarkasteltu Riihimäen keskusta-alueella vuosina 1999 - 2001 

tapahtuneita, poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Onnettomuuksissa 

on mukana myös osa keskusta-alueen laidalla tapahtuneista yleisen 

tieverkon onnettomuuksista. Tarkasteluajanjaksolla Riihimäen keskustassa 

tapahtui yhteensä 92 henkilövahinko-onnettomuutta, joista 3 oli kuolemaan 

johtaneita. Onnettomuustyypeistä yleisimpiä ovat olleet risteämisonnettomuudet, 

joiden osuus kaikista henkilövahinko-onnettomuuksista oli 26%. 

Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat olleet kevyen liikenteen 

onnettomuudet (osuus 25%) ja yksittäisonnettomuudet (osuus 13%). 

Yksittäis 

Kääntymis 

Riihimäki 



Ohitus 

Risteämis 

Kohtaamis 

Peräänajo 

Kevyenliik. 

Eläin 

Muu 

0 5 10 15 20 25 30 

Kuva 10. Riihimäen keskusta-alueen HEVA- onnettomuudet vuosina 1999-2001.

30 



3.2.3 Onnettomuuskustannukset 

Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset 

vuoden 2000 mukaisella hintatasolla ovat henkilövahinkoon 

johtaneissa onnettomuuksissa 386 800 euroa ja omaisuusvahinkoon 

johtaneissa onnettomuuksissa 16 800 euroa. Vuosien 1997 - 2001 keskimääräiset 

vuotuiset onnettomuuskustannukset Hyvinkään - Riihimäen seudulla 

ovat noin 59 miljoonaa euroa. Tästä henkilövahinko-onnettomuuksien 

osuus on 49,7 miljoonaa euroa/ vuosi. 

3.2.4 Onnettomuuksien kasautumiskohdat 

Onnettomuuksien perusteella ongelmalliseksi on katsottu kohde, jossa viiden 

vuoden tarkastelujaksolla on tapahtunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus 

tai vähintään kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. 

Yleisen tieverkon onnettomuuskasaumat on esitetty kuvassa 11. 

Kuva 11. 

Yleisen tieverkon onnettomuuskasaumakohteet vuosina1997-2001.



31 

Hausjärvi 

Hausjärven alueen onnettomuustarkastelussa tuli esiin 4 yleisen tieverkon 

onnettomuuskasaumakohdetta. Onnettomuuksien kasaumapisteet olivat: 

• Kantatien 54 tieosa 12 etäisyydellä 3400, jossa on tapahtunut yksi 

kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus (kuvan 11 piste 1). 

• Kantatien 54 ja maantien 290 liittymä, jossa on tapahtunut kuolemaan 

johtanut jalankulkuonnettomuus (kasaumakohta nro 2). 

• Kantatien 54 ja maantien 2892 liittymä, jossa on tapahtunut kuolemaan 

johtanut risteämisonnettomuus (kasaumakohta nro 3). 

• Maantien 290 tieosa 6 etäisyydellä 500, jossa on tapahtunut kuolemaan 

johtanut kohtaamisonnettomuus (kasaumakohta nro 4). 

Hyvinkää 

Hyvinkäällä yleisen tieverkon onnettomuuskasaumakohteita oli 13. Neljä 

pahinta onnettomuuksien kasaumapistettä olivat: 

• Valtatien 3 tieosa 108 etäisyydellä 0, jossa tarkasteluajanjaksolla on tapahtunut 

6 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet 

olivat yksittäis- (2 kpl), ohitus (2 kpl), peräänajo- (1 kpl) ja muita onnettomuuksia. 

(kuvan 11 kasaumakohta 5). 

• Maanteiden 143 ja 2850 liittymä, jossa on tapahtunut viisi henkilövahinkoon 

johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat risteämis- (4 kpl) 

ja yksittäisonnettomuuksia (kasaumakohta nro 13). 

• Maantien 143 ja paikallistien 13807 liittymäalue, jossa on tapahtunut 

kolme loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, jotka olivat risteämis- 

(2 kpl) ja kevyen liikenteen onnettomuuksia (piste nro 14). 

• Kantatien 25 ja paikallistien 11515 liittymä, jossa on tapahtunut yksi 

kuolemaan johtanut jalankulkuonnettomuus ja loukkaantumiseen johtanut 

muu onnettomuus (kasaumakohta nro 9). 

Hyvinkään katuverkolla onnettomuuksien kasaumakohteita oli yhteensä 28 

(liite 3). Kasaumapisteet sijaitsivat pääasiassa kaupungin sisääntulokatujen 

suurissa liittymissä sekä keskustan vilkkaasti liikennöidyillä katujaksoilla. 

Erityisen paljon onnettomuuksia oli tapahtunut Uudenmaankadulla, Hämeenkadun 

alkupäässä ja Kauppalankadulla. Kokoojakaduista onnettomuuskasaumien 

osalta korostui Eteläisen kehäkadun ja Seittemänmiehenkadun 

liittymät.

32 



Loppi 

Lopen yleisellä tieverkolla on yhteensä 10 liikenneonnettomuuksien kasaumakohtaa. 

Kolme pahinta keskittymää ovat: 

• Kantatien 54 tieosa 9 etäisyydellä 2155, jossa on tapahtunut kuolemaan 

johtanut risteämisonnettomuus (kuvan 11 kasaumakohta 24). 

• Maantien 2832 tieosa 5 etäisyydellä 4100, jossa on tapahtunut yksi 

kuolemaan johtanut suistumisonnettomuus (kasaumakohta nro 27). 

• Kantatien 54 ja paikallistien 13627 liittymä, jossa on tapahtunut kolme 

henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat 

kääntymis-, risteämis- ja polkupyöräonnettomuuksia (kohta nro 25). 

Riihimäki 

Riihimäellä yleisen tieverkon onnettomuuksien kasaumakohteita oli yhteensä 

12 (esitetty kuvassa 11). Neljä pahinta onnettomuuskeskittymää olivat: 

• Maanteiden 130 ja 2878 liittymä (Lasitehtaantien liittymä), jossa tarkasteluajanjaksolla 

on tapahtunut yksi kuolemaan ja 5 loukkaantumiseen 

johtanutta liikenneonnettomuutta. Kaikki henkilövahinkoihin johtaneet 

onnettomuudet olivat risteämisonnettomuuksia (onnettomuuksien kasautumiskohta 

nro 36). 

• Kantatien 54 tieosa 12 etäisyydellä 2900. Kohdassa on tapahtunut yksi 

kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus (kasaumapiste 34). 

• Kantatien 54 ja Sipiläntien liittymä. Liittymäalueella on tapahtunut viisi 

loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat 

suistumis- (2 kpl), kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia 

(kasaumakohta nro 39). 

• Maantien 130 tieosa 10 etäisyydellä 1606-1630. Tiejaksolla on tapahtunut 

3 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, jotka olivat risteämis- 

(2 kpl) ja suistumisonnettomuuksia (kasaumapiste 37). 

Riihimäen katuverkolla liikenneonnettomuuksien kasaumakohteita oli yhteensä 

30 (liite 3). Kasaumapisteet sijaitsivat pääasiassa keskusta-alueella 

ja kaupungin suurten sisääntulokatujen liittymissä. Keskusta-alueella korostui 

erityisesti Hämeenkatu, Keskuskatu ja Kauppakatu.



33 

3.3 Ongelmakohteet ja yleisötilaisuuspalautteet 

Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi koettujen kohteiden selvittämiseksi 

analysoitiin kuntiin ja tiepiiriin tulleet liikenneturvallisuusaloitteet 

sekä järjestettiin kuntakohtaiset yleisötilaisuudet, joissa kerrottiin työn tavoitteista 

ja annettiin kuntalaisille mahdollisuus antaa palautetta turvattomaksi 

koetuista kohteista ja paikallisen liikennekäyttäytymisen ongelmista. 

Työn aikana haastateltiin kuntien teknisen toimen ja poliisin edustajia sekä 

tehtiin ongelmakohteiden maastokatselmukset. 


Haastatteluissa, maastokatselmuksissa ja yleisötilaisuuspalautteissa esiin 

tulleita ongelmaryhmiä Hausjärvellä olivat: 

• Kevyen liikenteen väylien puuttuminen on liikenneturvallisuusriski erityisesti 

haja-asutusalueella, missä koululaiset kulkevat pitkiäkin matkoja 

teillä, joilla pientareet ovat kapeat ja valaistus puuttuu. Kiireellisimpiä 

väyläpuutteita ovat välit Turkhaudasta Karaan, Hikiältä Riihimäelle sekä 

Savelantien varsi uudelta kaavoitetulta asuntoalueelta Kalliontielle. 

• Kovat ajonopeudet ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen koetaan 

turvallisuusongelmaksi kevyelle liikenteelle varsinkin Hikiäntiellä 

Hikiän kylän kohdalla ja Riihiviidantiellä Ryttylässä, missä liikenneympäristö 

ei tue riittävästi asetettua 40 km/h -nopeusrajoitusta. 

• Kevyen liikenteen ylityskohdat koetaan suurimmaksi liikenneturvallisuusongelmaksi 

Hausjärvellä. Erityisen turvattomaksi koetaan kantatien 

54 ylittäminen Oitin ja kirkonkylän kohdalla, missä koululaiset joutuvat 

ylittämään tien. (kuva 12). 

Kuva 12. 

Kt:n 54 ylittäminen koetaan kevyen liikenteen osalta turvattomaksi.

34 



• Teiden heikko talvikunnossapito koetaan liikenneturvallisuusriskiksi sekä 

haja-asutusalueen yleisillä teillä että yksityistieverkolla. Tielle syntyvät 

polanteet lisäävät ajoneuvojen suistumis- ja kevyen liikenteen onnettomuusriskiä. 


Hyvinkäällä nykytilanneanalyysin perusteella keskeisimmiksi ongelmaryhmiksi 

osoittautui: 

• Kevyen liikenteen ylityskohdat ovat turvattomia erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä 

kaduilla, joissa myös ajonopeudet ovat korkeita. Esimerkiksi 

Eteläisellä kehäkadulla tien molemmin puolin on maankäyttöä, katu on 

leveä ja suojatien ylitysmatkat ovat pitkiä. Kadun yli on rakennettu yksi 

kevyen liikenteen ylikulkusilta, mutta maankäytöstä johtuen tien ylittämistarpeita 

on myös useissa muissa kohdissa. 

• Laajat ja jäsentymättömät liittymäalueet ovat liikenneturvallisuusriski sekä 

ajoneuvoliikenteelle että kevyelle liikenteelle (kuva 13). Liian laajoilla 

liittymäalueilla ajonopeudet ovat korkeita, ajolinjat epäselviä sekä kevyen 

liikenteen ylitysmatkat pitkiä. Ongelmallisia liittymäalueita Hyvinkäällä 

olivat muun muassa Läntisen yhdystien ja Koneenkadun liittymä, Hämeenkadun, 

Ahdekallionkadun ja Erkylänkadun liittymä sekä Vaiveronkadun 

ja Aleksis Kivenkadun liittymä. 

Kuva 13. 

Munckinkadun ja Pohjoisen puistokadun liittymäalue on jäsentymätön. 

• Piha-, liittymä- ja katualueiden jäsentymättömyys hankaloittaa ajoneuvoliikenteen 

sujuvuutta ja turvallisuutta sekä aiheuttaa ongelmia liikenneympäristön 

hahmottamisessa etenkin kokemattomilla ja ikääntyvillä 

liikkujilla. Hyvinkäällä ongelmaksi koettuja kohteita ovat Uudenmaankadulla 

ns. Kirjavan tolpan kohta (kuva 14), Uudenmaankadun, Siltakadun 

ja Jokelankadun liittymäalue sekä Uudenmaankadun alkupää.



35 

Kuva 14. 

Kirjavan tolpan alueella liikekiinteistöjä on kadun molemmin puolin ja 

pysäköintitilaa on vähän, suojatiet eivät ole luontaisella kevyen liikenteen 

kulkureitillä. 

• Yleisötilaisuuspalautteiden mukaan keskeisimmäksi liikenneturvallisuusongelmaksi 

koettiin liian korkeat ajonopeudet asuntoalueiden pitkillä 

suorilla kokoojakaduilla. Esimerkiksi Ahdekallionkadulla, Kutomokadulla 

ja Martinkadulla ajonopeudet koettiin vaarallisen korkeiksi ja kevyen 

liikenteen asema heikoksi. 

3.3.3 Loppi 

Lopella ongelmat olivat keskittyneet pääasiassa yleiselle tieverkolle. Maastokatselmuksissa 

ja yleisötilaisuuspalautteissa ongelmaryhmiksi osoittautui: 

• Kevyen liikenteen ylityskohdat nousivat esiin suurimpina liikenneturvallisuusongelmina 

Lopella. Maankäytön ja asutuksen laajeneminen kantatien 

54 molemmin puolin on johtanut tilanteeseen, jossa osa Launosten 

koulun oppilaista joutuu ylittämään tien ohituskaistaosuudella. Läyliäisten 

taajamassa suojateiden ylitysmatkat ovat turvattoman pitkiä ja etenkin 

läpiajoliikenteen ajonopeudet korkeita. 

• Lopen keskustaajamassa on voimassa 40 km/h -nopeusrajoitus. Yhdystien 

ja Jokinimentien liikenneympäristö ei kuitenkaan tue riittävästi asetettua 

nopeusrajoitusta, jonka vuoksi ajonopeudet nousevat usein liian 

korkeiksi (kuva 15). Kovat ajonopeudet on koettu ongelmaksi myös 

maantiellä 132 Sajaniemen ja Läyliäisten kohdalla.

36 



Kuva 15. 

Liikenneympäristö ei tue 40 km/h -nopeusrajoitusta Lopen keskustassa. 

• Huonot näkemät liittymissä ovat ongelma sekä ajoneuvo- että kevyelle 

liikenteelle. Harjutien ja Kauppatien (terveyskeskuksen) liittymä on heikosti 

havaittavissa varsinkin kantatien 54 suunnasta tultaessa. Näkemät 

liittymässä ovat huonot ja lisäksi Harjutien jyrkkä mäki vaikeuttaa kulkua 

liukkaalla kelillä. Näkemäongelmia on myös Jokiniementien ja Sajaniementien, 

Jokiniementien ja Pilpalantien sekä Vainikkalantien ja Åvikintien 

liittymässä. 

• Yleisötilaisuuspalautteiden pohjalta keskeiseksi ongelmaryhmäksi nousi 

kevyen liikenteen väylien puuttuminen haja-asutusalueelta. Kevyen liikenteen 

väyliä toivottiin rakennettavaksi muun muassa maantien 132 

varteen välille Loppi - Sajaniemi - Läyliäinen, paikallistielle 13627 Launoisista 

kantatielle 54 ja Kormuntielle.



37 


Riihimäellä haastatteluiden, maastokatselmusten ja yleisötilaisuuspalautteiden 

pohjalta keskeisiksi ongelmaryhmiksi ja -kohteiksi osoittautui: 

• Sisääntuloteiden ja pääkatujen vilkkaat liittymät ovat onnettomuusalttiita. 

Esimerkiksi Mattilantiellä liittymät ovat valo-ohjaamattomia, jolloin 

etenkin vasemmalle kääntyminen on vaikeaa ja aiheuttaa vaaratilanteita. 

Maantien 130 ja Lasitehtaantien liittymän laajuus ja maalauksilla toteutetut 

kanavoinnit vaikeuttavat liittymäalueen hahmottamista ja lisäävät 

onnettomuusriskiä (kuva 16). Eteläisen Viertotien ja Eteläisen Asemakadun 

kiertoliittymässä liittymän muoto ei tue oikein ajamista. 

Kuva 16. 

Maantien 130 ja Lasitehtaantien laajalla liittymäalueella on tapahtunut 

runsaasti onnettomuuksia. 

• Huonot näkemät liittymissä ovat riski liikenneturvallisuudelle. Erityisesti 

tonttiliittymien korkeat pensasaidat haittaavat sekä ajoneuvoliikenteen 

risteämisnäkemiä että kevyen liikenteen havaittavuutta. Turvattomimmassa 

asemassa ovat pyöräilijät joiden vauhti on kova sekä pienet 

koululaiset, joita on vaikea havaita pensaiden takaa. 

• Ajoneuvopainotteinen keskusta-alue heikentää kevyen liikenteen asemaa 

ja turvallisuutta. Kevyt liikenne on heikommassa asemassa Hämeenkadun, 

Keskuskadun ja Kauppakadun alueella (kuva 17). Suojateiden 

ylitysmatkat ovat pitkiä ja jalkakäytävät kapeita. Pyöräpysäköinti 

kaventaa jalkakäytäviä entisestään. Keskusta-alueen kehittämisestä on 

valmistunut vuonna 1999 suunnitelma, jossa eräänä keskeisistä teemoista 

on kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen.

38 



Kuva 17. 

Kevyen liikenteen asema on heikko Hämeenkadulla. 

• Kevyen liikenteen väylien epäjatkuvuuskohdat ovat ongelma sekä kevyen 

liikenteen turvallisuuden että sujuvuuden kannalta. Kevyen liikenteen 

väyläpuutteita havaittiin muun muassa Kontiontien, Hämeenkadun, 

Karankadun, Petsamonkadun, Pohjolankadun ja Huhtimonkadun varsilla.


LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 

39 

4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 

4.1 Valtakunnalliset tavoitteet 

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Liikenneturvallisuussuunnitelmassa 

vuosille 2001-2005 on esitetty pitkän ja lyhyen aikavälin liikenneturvallisuustyön 

tavoitteet. Valtioneuvosto on hyväksynyt pitkällä aikavälillä 

Suomelle liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä 

on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti 

liikenteessä. Lyhyellä aikavälillä tavoitteina ovat liikenneturvallisuuden 

arvostuksen lisääminen, taajamien turvallisuuden parantaminen ja kuljettajiin 

vaikuttaminen sekä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen 

ja seurausten lieventäminen. 

Vuoden 2001 alussa Valtioneuvosto tarkisti vuonna 1997 asettamaansa liikenneturvallisuustavoitetta 

siten, että vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemien 

määrän on oltava alle 250. Tarkistettu tavoite merkitsisi, että 

vuonna 2005 Suomi olisi samalla turvallisuustasolla kuin Ruotsi ja Norja 

ovat olleet 1990-luvun loppupuolella. 

4.2 Etelä-Suomen lääninhallituksen tavoitteet 

Vuonna 2001 julkaistussa Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 

2001-2005 on määritelty läänin tason liikenneturvallisuustyön painopistealueet 

ja toimenpideohjelma vuosille 2001-2005 sekä esimerkkejä 

kuntatason liikenneturvallisuustyön toimintamalleista. Asukasmäärän ennustettu 

kasvu huomioiden tavoitteena on, että vuonna 2010 liikennekuolemia 

läänin alueella olisi korkeintaan 100 ja vuonna 2025 korkeintaan 

40. 

Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuustyössä keskitytään valtakunnallisten 

linjausten mukaisesti lähivuosina seuraaviin painopistealueisiin: 

• Taajamat 

• Päätiet ja ammattiliikenne 

• Arvot ja asenteet 

• Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen kehittäminen

40 



4.3 Tiepiirien tavoitteet 

Tiehallinto on sitoutunut valtakunnalliseen liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen, 

jota tiepiirien tarkoituksena on toteuttaa kulloinkin käytettävissä 

olevilla resursseilla parhain mahdollisin keinoin. Vuonna 2001 

Suomen tieliikenteessä kuoli 433 ihmistä. Tavoitteena on vuoteen 2025 

mennessä pudottaa tieliikenteessä kuolleiden määrä 100:aan vuodessa. 

Koko Tiehallinnon tavoitteena on saavuttaa 50 henkilövahinkoonnettomuuden 

vähenemä vuodessa. 

Hämeen tiepiirin liikenneturvallisuustavoitteet on esitetty julkaisussa Hämeen 

tiepiirin tienpidon toimintalinjat v. 2015. Tavoitteet ovat: 

• Tienpidolla mahdollistetaan liikkuminen ilman vakavia onnettomuuksia. 

• Vähennetään suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia sekä lievennetään 

niiden seurauksia. 

• Parannetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta myös kaatumis- 

ja liukastumisonnettomuuksien osalta. 

Pitkän tähtäimen tavoitteiden lisäksi Hämeen tiepiirillä on vuosittain toteutettavat 

määrälliset tavoitteet henkilövahinkojen vähentämiseksi. 

Uudenmaan tiepiirin tavoitteena on vuoden 2003 osalta 6,4 henkilövahinkoonnettomuuden 

vähenemä perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneilla 

sekä nopeusrajoituksia alentamalla. Uudenmaan tiepiirillä on oma liikenneturvallisuusstrategiaa 

toteuttava toimenpideohjelma ”Uudenmaan tiepiirin 

liikenneturvallisuusohjelma 2005”. Suunnitelman tukena ovat liikenneturvallisuuden 

”hankekorit”, joiden mukaisesti toimenpiteet kohdennetaan turvallisuus- 

ja kustannustehokkuudeltaan parhaimpiin hankkeisiin. 

Erityisesti Uudenmaan tiepiirissä kiinnitetään huomiota nopeusrajoitusten 

käyttöön, taajamajärjestelyihin ja kevyen liikenteen väylien lisäämiseen yhdessä 

kuntien kanssa, vilkasliikenteisten teiden tieympäristön pehmentämiseen 

sekä yhteistyöhön kuntien, poliisin sekä liikenneturvallisuustyötä tekevien 

tahojen kanssa. 

Asetettujen tavoitteiden mukaisesti tieverkolla tapahtuva liikenneturvallisuustyö 

on vain osa liikenneturvallisuussuunnittelua, sillä tienpidon tavoitteiden 

saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä tienpidon lisäksi kaikilla yhteiskunnan 

sektoreilla. 

4.4 Tavoitteet Hyvinkään - Riihimäen seudulla 

Liikenneturvallisuuden nykytilaa ongelmineen arvioitiin onnettomuustilanteen, 

liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja valistuksen nykytilan kartoituksen, 

seminaarin, pienryhmätilaisuuksien ja yleisötilaisuuksien perusteella. 

Valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden mukaisesti alueen henkilövahinko-onnettomuuksien 

vähentämistavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2010 

seudulla tapahtuu 1/3 nykyistä vähemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia. 

Kuntakohtaisiksi liikenneturvallisuustyön keskeisiksi tavoitteiksi 

sovittiin:



41 

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KUNTAKOHTAISET 

PÄÄTAVOITTEET: 

Hausjärvi 


• Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen 


• Kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän säilyttäminen pienenä 

Hyvinkää 


• Työmatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen 

• Liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden varmistaminen 

• Liittymien turvallisuuden parantaminen 


Loppi 


• Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpanon laajentaminen 


• Kantatien 54 liikenneolosuhteiden kehittäminen 

• Kevyen liikenteen- ja risteysonnettomuuksien määrän pitäminen 

matalalla tasolla 

Riihimäki 

• Liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja järjestelmällisyyden lisääminen 


• Liittymien liikenneturvallisuuden parantaminen 



Kuntakohtaisten tavoitteiden pohjalta sovittiin työtä ohjaavassa hankeryhmässä 

yhteiset liikenneturvallisuuden painopistealueet seudulle. 

1. Tavoitteena on edistää kevyttä liikennettä yhdessä liikenneturvallisuuden 

parantamisen kanssa. Kannustetaan eri hallintokuntien työntekijöitä 

toimimaan esimerkkinä muille kuntalaisille. 

2. Eläinonnettomuuksien suuri määrä on koko seudun yhteinen ongelma. 

Pyritään löytämään yhteisiä keinoja eläinonnettomuuksien vähentämiseksi 

ja hirvikannan säätelemiseksi. 

3. Risteysonnettomuuksien vähentäminen taajama-alueilla. 

4. Teemavuosi paikallisen onnettomuus- ja vahinkotilastoinnin kehittämisestä 

teknisen toimen ja poliisin yhteistyönä toimenpiteiden kohdistamiseksi 

oikeille ongelma-alueille. 

5. Liikennevalvonnan lisääminen poliisin täsmäiskuin.

42 


HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 

5 HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 

5.1 Tavoitteet ja vaikutukset 

Tavoitteet 

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa ”Liikenneturvallisuussuunnitelma 

vuosille 2001-2005” on esitetty pitkän ja lyhyen aikavälin liikenneturvallisuustyön 

tavoitteet (ks.myös kpl 4.1). Pitkällä aikavälillä tavoitteina 

ovat liikenneturvallisuuden arvostuksen parantaminen, liikenteen 

kasvun hillintä ja teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen. Lyhyellä aikavälillä 

(vuosina 2001-2005) liikenneturvallisuuden arvostusta pyritään lisäämään 

liikenneturvallisuusvision avulla. Liikenneturvallisuusvisiossa liikennejärjestelmän 

kehittämisen tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse 

kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä. Liikenneturvallisuusvisiolle 

haetaan poliittista sitoutumista, jonka uskotaan lisäävän liikenneturvallisuutta 

parantaviin toimenpiteisiin suuntautuvaa rahoitusta ja resursseja. 

Sitoutuminen liikenneturvallisuustavoitteisiin ja -työhön merkitsee myös sitä, 

että liikenneturvallisuus otetaan yhtenä elementtinä huomioon kaikessa 

alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaa suunnittelua ja toimintaa. Käytännössä 

tämä näkyy esimerkiksi siten, että liikenneturvallisuus sisällytetään 

osaksi laatu- ja johtamisjärjestelmiä kuin myös kaikkea normaalia suunnittelutoimintaa. 

Tällöin liikenneturvallisuus on yksi tarkasteltava osatekijä uusien 

asuinalueiden suunnittelussa siinä missä palvelujen sijainti ja riittävyys. 

Liikenneturvallisuusvisio ei voi toteutua pelkästään parantamalla liikenneympäristöä 

teknisin tai maankäytön suunnittelun toimenpitein. Suuri osa 

kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtuu muista kuin liikenneympäristön 

puutteista. Tyypillisiä syitä onnettomuuksiin ovat kuljettajan väärä tilannenopeus 

keliolosuhteisiin nähden, väsymys, alkoholi ja piittaamattomuus. 

Siksi liikenneturvallisuusvision toteutumistavoite vaatii tuekseen liikennekasvatusta, 

-valistusta ja -tiedotusta. 

Liikennekasvatuksella ja - valistuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten 

käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta parantavasti. Tienkäyttäjä voi omalta 

osaltaan parantaa turvallisuutta noudattamalla sääntöjä, käyttämällä turvalaitteita 

ja valitsemalla kuhunkin tilanteeseen sopivan kulkutavan. Kulkutavan 

valinnalla vaikutetaan myös liikennejärjestelmän toimivuuteen, ilmanlaatuun 

ja omaan fyysiseen kuntoon. Liikennekasvatusta tarvitaan kaikissa 

elinkaaren vaiheissa painotuksien vaihdellessa ikäryhmittäin. 

Lasten liikennekasvatus alkaa liikennetaitojen opettelemisella omassa lähiympäristössä 

yhteistyössä kodin, neuvolan, päivähoidon ja koulun kanssa. 

Säännöt opetellaan vähitellen, ja turvalaitteiden käyttö tehdään alusta 

alkaen tutuksi. Joustavan ja huomaavaisen liikennekäyttäytymisen oppiminen 

on osa tapakasvatusta – hyviin tapoihin kuuluu asiallisuus, kohteliaisuus 

ja toisten huomioon ottaminen. Vanhempia muistutetaan, että he ovat 

esimerkkinä lapsilleen myös liikenteessä.



43 

Aikuisväestöä ei ole helppo tavoittaa eikä julkisuuden saaminen liikenneturvallisuusasioille 

ole aina itsestään selvää. Kun liikenneympäristössä tehtävistä 

muutoksista kerrotaan paikallisissa viestimissä, voidaan samalla kiinnittää 

huomiota myös liikennekäyttäytymiseen ja tienkäyttäjän omaan 

osuuteen liikenteen turvaamisessa. Kuntalaisten palautteet liikenneympäristön 

puutteista ja niiden käsittely hyödyntävät koko turvallisuustyötä. Kun 

opitaan näkemään, mikä on turvallinen liikenneympäristö ja miten sitä voidaan 

parantaa, liikenneturvallisuuden arvostus kasvaa ja liikennekäyttäytyminenkin 

saa huomiota. Työsuojeluorganisaatioiden kautta voidaan vaikuttaa 

työmatka- ja työliikenteen turvallisuuteen. 

Ikäihmisten kohdalla on tärkeintä, että itsenäinen liikkuminen turvataan 

mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman turvallisesti. Ikäautoilijoille kerrotaan 

kuljetuspalveluista ja opiskeluaineistoista sekä sairauksien ja lääkkeiden 

vaikutuksesta ajamiseen. Jalan ja pyörällä liikkuvia opastetaan 

käyttämään turvalaitteita ja apuvälineitä. Yhteiskunnan tukipalvelut ja palveluliikenne 

auttavat niitä, joilta täysin itsenäinen liikkuminen ei enää onnistu. 

Kuva 18. 

Liikennekasvatus, -valistus ja tiedotustyö jatkuu kaikissa elinkaaren vaiheissa. 

Liikenneturvallisuustyö mielletään helposti vain poliisille, tekniselle sektorille 

ja koululle kuuluvaksi työksi. Kuitenkin monet hallintokunnat tekevät jo nykyisin 

liikennekasvatustyötä merkittävästi. Tarkoituksena ei olekaan vähätellä 

jo tehtävän työn merkitystä tai lopettaa sitä. Tämän suunnitelman tavoitteena 

on lisätä liikenneturvallisuustyön vaikutuksia kannustamalla hallinnonalojen 

välistä yhteistyötä.

44 



Vaikutukset 

Liikenneturvallisuustyön vaikutuksia voidaan arvioida määrällisesti esimerkiksi 

seuraamalla henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemistä. 

Onnettomuuksien määrää arvioidaan valtakunnalliseen onnettomuusrekisteriin 

vietyjen poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien perusteella. 

Onnettomuusvähenemän seuraaminen ei kuitenkaan kerro koko tilannetta. 

Rekisterin ulkopuolelle jäävät kaikki ne onnettomuudet, joita ei ole 

poliisille ilmoitettu. Rekisteröimättömiä onnettomuuksia ovat esimerkiksi jalankulkijoiden 

ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat. Kaatumistapaturmien 

määrä ei ole vähäinen, arviolta 70 000 tapaturmaa/vuosi Suomessa. Kaatumistapaturmien 

kansantaloudellinen merkitys on suuri. Yhden kaatumistapaturman 

kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 6 000 euroa (Jalankulkijoiden 

ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat, 2000, s. 77). Liikenneturvallisuustyön 

keinot vaikuttavat myös kaatumistapaturmiin lieventäen tai vähentäen 

niitä. 

Samat toimenpiteet, joita tehdään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, 

parantavat hyvinvointia ja viihtyisyyttä asuinympäristössämme. Hyvinvoinnin 

ja viihtyisyyden parantumista on vaikeaa mitata määrällisiin menetelmin, 

koska ne perustuvat enemmänkin koettuun liikenneturvallisuuteen. On vaikeaa 

mitata, kuinka arvokasta rahamääräisesti ovat lasten turvalliset kulkureitit 

ja turvallisuuden tunne liikkuessa. Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja 

-tiedotuksen avulla voidaan parantaa esimerkiksi ikääntyneiden kotona 

asumisen edellytyksiä. Turvallinen ympäristö rohkaisee ikääntyneitä liikkumaan 

ja vanhempia sallimaan lasten omatoimisen kulkemisen esim. kouluun. 

Kestävän kehityksen mukaiset maankäyttöratkaisut ja yhdyskunnan toiminta 

ovat nykyisin yleisesti hyväksyttyjä ja tunnustettuja suunnittelu- ja 

toimintaperiaatteita. Liikenneturvallisuustavoitteilla ja kestävällä yhdyskuntarakenteella 

on samansuuntaiset pyrkimykset. 

5.2 Liikenneturvallisuustyön organisointi kuntatasolla 

Yhtenä liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on jäsentää paikkakunnalla 

tehtävää liikenneturvallisuustyötä yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi 

(kuva 19). Liikenneturvallisuuden parantamiseen vaikuttaa kaikkien 

hallintokuntien toiminta. Parempaan ja vaikuttavampaan lopputulokseen 

päästään eri hallintokuntien samansuuntaisella toiminnalla. Yhteistyön 

edistämiseksi perustetaan liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa eri hallinnonalojen 

ja asiantuntijatahojen edustajat tapaavat muutaman kerran vuodessa 

toisiaan. Muilta osin liikenneturvallisuustyön koordinoinnissa voidaan 

käyttää organisaatioissa jo olemassa olevia rakenteita.



45 

Kuva 19. 

Hallinnonalojen yhteinen liikenneturvallisuustyöryhmä. 

Liikenneturvallisuustyöryhmä 

Liikenneturvallisuustyöryhmän rooli on ennen kaikkea koordinoiva. Liikenneturvallisuustyöryhmä 

pitää yllä liikenneturvallisuustyön arvostusta, katsoo, 

miten kunta toimii kuljetuspalvelujen tilaajana ja hoitaa yhteyksiä asukasyhdistyksiin 

ja asukkaisiin. Liikenneturvallisuustyöryhmän muodostavat 

hallintokunnittain nimetyt edustajat, 1-2 luottamushenkilöä ja mahdolliset 

yhteistyötahot joko vakituisesti tai vierailijoina. Yhteistyötahoina voivat olla 

esimerkiksi poliisi, Tiehallinto ja Liikenneturva. Liikenneturvallisuustyöryhmä 

määrittelee liikenneturvallisuustyön tavoitteet vuosittain edellisvuoden palautteen, 

kokemusten ja seurannan perusteella. Tavoitteet voivat olla määrällisiä 

tai toiminnollisia. Tavoitteita tukevien käytännön toimenpiteiden 

suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat toimialakohtaiset ryhmät. Toimintasuunnitelmien 

sisältöä on käsitelty tarkemmin seuraavassa luvussa.

46 



Liikenneturvallisuustyöryhmässä olevat hallintokuntien edustajat toimivat 

samalla yhdyshenkilöinä työryhmän ja hallintokuntien välillä. Heidän kauttaan 

tavoitteet välittyvät hallintokuntakohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Liikenneturvallisuustyölle 

voidaan määritellä teema, johon keskitytään vuosittain 

normaalitoiminnan lisäksi. Vuosittaisten tai kausittaisten teemojen 

käyttäminen edistää osaltaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja lisää liikenneturvallisuustyön 

näkyvyyttä. Yhteisten teemojen ympärille on helpompi 

yhdessä organisoida erilaisia tapahtumia ja ajoittaa toteuttaminen tietylle 

ajankohdalle. Usean hallinnonalan toimiessa samanaikaisesti yhteisen 

teeman ympärillä on toiminta näkyvämpää ja siten myös vaikutuksiltaan tehokkaampaa. 

Päätöksenteko 

Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen kehittäminen etenee ensin 

hallinnonaloittaisissa lautakunnissa. Toimintasuunnitelmat ja yhdyshenkilöt 

liikenneturvallisuustyöryhmään on hyvä käsitellä lautakunnassa. Lautakuntakäsittely 

varmistaa sitoutumisen tuomalla liikenneturvallisuustyölle 

asetetut tavoitteet konkreettisina toimenpiteinä osaksi hallinnonalan tulostavoitteita. 

Lautakunnan nimeämille yhdyshenkilöille osoitetaan samalla 

henkilötyöaikaa ja tarvittavia resursseja käytettäväksi liikenneturvallisuustyöhön. 

Lautakuntakierroksen jälkeen liikenneturvallisuussuunnitelma (liikennetekniset 

toimenpiteet + liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja 

-valistuksen toimintasuunnitelmat) hyväksytään valtuustossa, jolloin liikenneturvallisuudelle 

asetetut tavoitteet ovat virallisesti osa kunnan laatu- ja 

tulostavoitteita. 

Toteuttaminen 

Käytännössä liikenneturvallisuustyö muodostuu monista yksittäisistä toimenpiteistä. 

Mitä selkeämpiä ja realistisempia toimintasuunnitelmat ovat, 

sitä todennäköisemmin ne toteutuvat. 

Seuranta ja tiedottaminen 

Tavoitteiden asettamisen lisäksi työryhmän toimintaan kuuluu seuranta. 

Toiminta ilman seurantaa ei pitkän päälle ole kenenkään etu. Ne, jotka liikenneturvallisuustyötä 

käytännössä tekevät tarvitsevat toiminnalleen tukea, 

kannustusta ja arvostusta. Mikäli toimintaa ei seurata, ei sitä välttämättä arvostetakaan 

yhtä paljon ja mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen heikkenevät. 

Hallintokuntakohtaisten toimintasuunnitelmien toteutumisesta tehdään vuosittain 

yhteenveto. Hallinnonalojen edustajat voivat toimia palautteen kerääjinä 

ja välittäjinä sekä seurata vuosittaisten toimintasuunnitelmien toteutumista. 

Liikenneturvallisuustyöryhmä kokoaa yhteen tulokset ja vaikutukset 

ja vastaa tiedottamisesta. Tiedottamisen kohderyhmiä turvallisuustyötä tekevien 

ohella ovat poliittiset päättäjät ja asukkaat. Tiedottamisella on kaksi 

tärkeää tehtävää: informatiivinen ja julkinen. Informatiivinen merkitys pitää 

sisällään sen, että jokaisella liikenneturvallisuustyöhön osallistuneella on 

mahdollisuus saada tietoa toiminnan tuloksista. Toisaalta tiedottaminen tuloksista 

ja vaikutuksista antaa poliittiselle päätöksenteolle informaatiota 

päätöksenteon tueksi.



47 

Tiedottamisen avulla varmistetaan toiminnan avoimuus ja julkisuus. Julkisuus 

vaikuttaa liikenneturvallisuustyön arvostukseen positiivisesti. Siksi liikenneturvallisuuden 

parantamiseksi tehdyistä ponnisteluista ja onnistumisista 

kannattaa tiedottaa laajasti ja näkyvästi. Julkisuutta voidaan hyödyntää 

myös huomion kiinnittämiseksi paikallisiin liikenneturvallisuuden ongelmakohtiin. 

Tiedottamalla muutoksista liikenneympäristössä voidaan samalla 

nostaa esiin muutokseen liittyviä oikeita toimintatapoja ja niiden muualla todettuja 

vaikutuksia. 

Toimintasuunnitelman sisällöstä ja luonteesta 

Miksi toimintasuunnitelma tehdään 

Hyvätkin suunnitelmat jäävät helposti hyllyyn pölyttymään ja sen välttämiseksi 

tehdään toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma pitää sisällään 

konkreettiset ensimmäiset askeleet liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamiseksi 

hallintokunnittain esitettynä. Suunnitelmat voidaan hyväksyä 

hallinnonalan toiminnasta vastaavassa lautakunnassa, jolloin ne voidaan 

sisällyttää osaksi hallinnonalan vuosittaisia laatu- ja tulostavoitteita. Lautakuntakäsittelyn 

lisäksi hallinnonalojen toimintasuunnitelmat voidaan koota 

yhteen ja hyväksyä valtuustossa koko kuntaa koskeva toimintasuunnitelma. 

Mitä se pitää sisällään 

Toimintasuunnitelmassa esitetään selkeästi ilmaistuja käytännön toimenpiteitä. 

Jokaisen toimenpiteen osalta yksilöidään tavoite eli mihin toimenpiteellä 

pyritään. Lisäksi toimintasuunnitelmaan kirjataan suunniteltu ajoitus, 

mahdolliset yhteistyötahot toteuttamisessa ja nimetään vastuuhenkilö. Toimenpiteiden 

selkeä määrittely helpottaa liikenneturvallisuustyön laatu- ja 

tulostavoitteiden seurantaa. 

Toimintasuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden luonteesta 

• ideat ja tavoitteet realistiselle pohjalle – organisaatioiden oltava kykeneviä 

kuljettamaan ideoitaan itse eteenpäin 

• selkeistä, konkreettisista toimenpiteistä sopiminen hallinnonalojen 

välisen yhteistyön käynnistämiseksi – mahdollisuuksien mukaan 

myös kuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet 

Eri hallinnonalat tuntevat itse parhaiten tekijänsä ja toimintatapansa – toimintasuunnitelmassa 

esitetyt toimenpiteet ovat tekijöidensä näköisiä. Toimenpiteiden 

toteuttamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään 

olemassa olevia verkostoja ja toimintatapoja. Tiedottamista ja koulutusta 

voidaan toteuttaa esimerkiksi henkilökunnan yhteisissä kuukausi- tms. 

kokouksissa, vanhempainilloissa, vammaisneuvostoissa jne.

48 



Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 

Toimintasuunnitelma pitää olla helposti kaikkien organisaatiossa työskentelevien 

saatavilla joko sähköisessä muodossa tai paperilla. Henkilöstöllä 

pitää myös olla mahdollisuus antaa toimintasuunnitelmasta palautetta joko 

kritiikkinä, kannustuksena tai kehittämisehdotuksina. Paitsi työntekijöiden 

palaute myös asiakkaiden antaman palautteen kerääminen on tärkeää. 

Palautteen keruu asiakkailta mahdollistaa onnistuneiden ideoiden kierrättämisen. 

On tärkeää, että toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumisesta 

tiedotetaan ja annetaan palautetta henkilökunnalle. 

5.3 Liikenneturvallisuustyön kehittämisen painopisteet 

Yleisötilaisuuden ja mielipidekyselyn anti 

Liikenneturvallisuussuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuus kaikilla paikkakunnilla. 

Yleisötilaisuuden tavoitteena oli kuulla kuntalaisten mielipiteitä 

vaaralliseksi koetuista paikoista ja paikallisen liikennekäyttäytymisen ongelmista. 

Yleisötilaisuuksissa käytyjen keskustelujen perusteella seudullisen 

liikennekäyttäytymisen ongelmina nähtiin: 

• suuret ajonopeudet / nopeusrajoituksia ei noudateta 

• punaista päin ajaminen 

• etenkin koululaisten reittien turvallisuus huolestutti 

• kevyen liikenteenasemaa pidettiin turvattomana 

• viestittämisessä ja tiedottamisessa parantamisen varaa 

Yleisötilaisuudessa oli mahdollisuus ottaa kantaa liikenneturvallisuustyön 

painopistealueisiin, kohderyhmiin ja menetelmiin. Mielipidelomakkeen sai 

palauttaa myöhemminkin, noin kahden viikon ajan joko konsultille (Tieliikelaitokseen) 

tai kunnan info-pisteeseen. 

Mihin kohderyhmiin liikenneturvallisuustyö tulisi kohdistaa 

(n=101) 

Autoilijoiden liikennekäyttäytyminen 

Kuolumatkojen turvallisuus 

28 

28 

Nuorten liikennekäyttäytyminen 

Kevyen liikenteen turvallisuus 

18 

18 

Ikäihmisten liikkuminen 

5 

Työmatkojen turvallisuus 

3 

Muu 

1 

Vastaajien mielestä liikennekasvatustyön tärkeimmät painopistealueet ovat 

autoilijoiden liikennekäyttäytymisessä ja kevyen liikenteen turvallisuudessa.



49 

Mihin asioihin pitäisi liikenneturvallisuustyössä kiinnittää 

huomiota (n=102) 

Liikennesääntöjen noudattaminen 

Nopeusrajoitusten noudattaminen 

Suojateiden kunnioittaminen 

Heijastimen käytön lisääminen 

Pyöräilykypärän käytön lisääminen 

Ikäihmisten ajokunnon ylläpitäminen 

Muu 

Turvavyön käytön lisääminen 

3 

3 

2 

1 

8 

26 

29 

30 

Toisten tienkäyttäjien huomioimisen arvostus kävi vastauksista ilmi. Liikenneturvallisuustyössä 

toivottiin kiinnitettävän huomiota suojateiden kunnioittamiseen, 

nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattamiseen. Parhaimpana 

menetelmänä pidettiin kasvatusta, valistusta ja tiedotusta. Myös 

poliisivalvonta ja sakottaminen sai kannatusta. Liikenneturvallisuustyön 

merkittävimpänä kohderyhmänä nähtiin autoilijoiden liikennekäyttäytyminen. 

Muina merkittävinä asioina pidettiin lasten ja kevyen liikenteen aseman turvaamista. 

Millä menetelmillä parhaiten vaikutetaan 

liikenneturvallisuuteen teknisten toimenpiteiden lisäksi 

(n=99) 

Kasvatus, tiedotus ja valistus 

Poliisivalvonta ja sakottaminen 

Liikennerikkojien nimien julkaisu paikallislehdessä 

Liikenneturvallisuuskilpailut 

Kuljettajaopetus 

Liikenneturvallisuuden tietoiskut 

Liikenneturvallisuuden idealaatikko 

Muu 

2 

2 

10 

9 

9 

9 

25 

33 

Hallintokuntien näkemykset 

Hallintokuntien liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi järjestettiin työn yhteydessä 

ideaseminaari ja pienryhmätilaisuus. Seminaariin oli kutsuttu kaikkien 

paikkakuntien liikenneturvallisuusryhmät. Tilaisuudessa pidettiin alustuksia 

liikenneturvallisuustyön muodoista, tavoitteista ja sisällöstä. Alustusten 

pitäjät edustivat mm. Hämeen tiepiiriä ja Liikenneturvaa. Seminaarissa 

tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin paikallisen liikenneturvallisuustyön tavoitteita 

ja muotoja sekä valmisteltiin toimintasuunnitelmia. Pienryhmätilaisuuksissa 

käytiin läpi konkreettisesti paikallisista lähtökohdista liikenneturvallisuustyötä.

50 



5.4 Liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen 

toimintasuunnitelmat 

Toimintasuunnitelmassa jäsennellään kirjallisesti hallintokuntien liikenneturvallisuustyön 

askeleet. Tavoitteena on kohdentaa hallinnonalojen liikenneturvallisuustyö 

yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. 

Toimintasuunnitelma pitää sisällään konkreettiset käytännön 

toimenpiteet. 

Toimintasuunnitelma on julkinen. Se hyväksytään lautakunnissa ja voidaan 

sisällyttää osaksi hallinnonalan vuosittaisia laatu- ja tulostavoitteita. Toimintasuunnitelman 

hyväksyttäminen lisää poliittista sitoutuneisuutta. 

Kuntakohtaisissa toimintasuunnitelmissa määritetään tehtäviä ja toimenpiteitä 

useille eri osapuolille. Tärkeää on, että liikenneturvallisuustyöryhmä 

seuraa ja tiedottaa toimintasuunnitelman toteutumisesta. 


HAUSJÄRVEN KVT-SUUNNITELMA 

• Lasten turvallinen liikkuminen 

- mm. koulukuljettajien kurssi, poliisivierailut, vanhempainillat, lasten 

kuljettaminen autossa 


- kohderyhmänä nuoret mopoilijat ja autoilijat, humalassa ajaminen, 

työikäiset 

- mm. mopokurssi, poliisivierailut, poliisin tehovalvonta, valvonnasta 

ja liikennejärjestelyistä tiedottaminen, ennakoivan ajon kurssi 


- tiedottaminen hirvionnettomuuksista 

- vesakoiden raivaus 

Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja –tiedotuksen avulla pyritään vaikuttamaan 

liikennekäyttäytymiseen siten, että henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuuden 

vähenisivät. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa painotetaan 

liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja järjestelmällisyyden lisäämistä 

ja yleiseen liikennekäyttäytymiseen vaikuttamista. 

Merkittävimpinä kohderyhminä pidettiin koulutointa, sosiaalitointa, työikäisiä 

ja eläkeläisjärjestöjä. Ehdotetut kehittämistoimenpiteet vaikuttavat erityisesti 

myönteisenä asennemuutoksena. 

Lasten turvallista liikkumista turvataan korostamalla koulukuljettajien asemaa 

oheiskasvattajana, lisäämällä lasten tietoisuutta kampanjoin ja lasten 

vanhempia lähestymällä. Kanssaliikkujien huomioimista korostetaan nuorille 

mopoilijoille ja autoilijoille suunnatuin teemapäivin ja kurssein. Työikäisen 

väestön käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan lehtikirjoituksin ja tehostamalla 

valvontaa.



51 

Nykyisillä voimavaroilla pystyttäisiin sisällyttämään liikenneturvallisuuskasvatus 

koulujen opetussuunnitelmiin, lisäämään kunnan sisäistä tiedonkulkua, 

hankkimaan ammattitaitoinen liikenneopettaja varhaiskasvatukseen, 

järjestämään tietoiskuja ja organisoimaan ikäautoilijoiden kuntokurssi. 

Esteinä, jotka vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen, tunnistettiin resurssija 

rahapula. 

Liikenneturvallisuustyön arvostukseen ja järjestelmällisyyteen voidaan vaikuttaa 

rekrytoimalla liikenneturvallisuustyöryhmään lisää toimijoita esimerkiksi 

toimialojen vastaavia tai luottamushenkilöitä. Liikenneturvallisuustyöryhmän 

alustava kokoonpano ja toimintasuunnitelma löytyvät liitteistä 


HYVINKÄÄN KVT-SUUNNITELMA 


- kohderyhmänä koululaiset – opetussuunnitelmiin vaikuttaminen 

- neuvoloiden, päivähoidon, koulujen ja työpaikkojen aktivointi -> valistusta 

jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille 

• Työmatkojen liikenneturvallisuus 

- työpaikkakierros ja kampanjat 

• Liikenneturvallisuustyön jatkuvuus 

- lt-työryhmän kokoonpanon laajentaminen, koulutus 

• Liikennejärjestelyistä viestittäminen 

- risteyskäyttäytymisestä viestittäminen 


- Ikäautoilijoiden kuntokurssit 

Hyvinkäällä aktiivisesti jo 1990-luvun alusta toimineelle liikenneturvallisuustyöryhmälle 

on muodostunut vakiintunut tapa toimia. Hyväksi koettua tapaa 

ei pidetty mielekkäänä tässäkään yhteydessä muuttaa. Hyvinkäällä ei laadittu 

liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja –valistuksen toimintasuunnitelmaa 

muiden kuntien tapaan vaan toimintaa jäsenneltiin ja laajennettiin tässä 

luvussa esiteltyyn tapaan. Liikenneturvallisuustyöryhmän nykyinen kokoonpano 

löytyy liitteestä. Uusien henkilöiden ja tahojen saaminen mukaan 

liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaan on yhtenä tavoitteena. 


liikennekäyttäytymiseen siten, että henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet 

vähenisivät ja liikenteen ilmapiiri paranisi . Liikennekäyttäytymiseen 

vaikuttamisessa painotetaan seuraavia osa-alueita: 

Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 

Kevyen liikenteen turvallisuutta parantavina keinoina esiin nostettiin liikenneympäristön 

parantaminen ja valistus. Neuvoloita, päivähoitoa, kouluja, 

vanhempainyhdistyksiä ja työpaikkoja pyritään aktivoimaan ja valistusta 

kohdistamaan sekä jalankulkijoihin, pyöräilijöihin että autoilijoihin.

52 



Työmatkojen liikenneturvallisuus 

Työmatkoilla tapahtuneet kaatumis- ja liukastumisonnettomuudet muodostavat 

noin 20 % Hyvinkään kaupungin työntekijöiden kaikista sairaslomaan 

johtaneista syistä. Liukastumisonnettomuuksien kustannusvaikutus sairaslomakorvauksista 

on kuitenkin suurempi – näiden tapaturmien osuus sairaslomakorvauksista 

on noin 50 % luokkaa. 

Liikenneturvalta on valmistunut uusi työmatkaliikenteen tietopaketti, jonka 

esittelyä varten suunnitellaan työpaikkakierrosta Hyvinkään alueen työpaikkoihin. 

Tässä yhteydessä voidaan ottaa esille työntekijöiden oma vaikuttamismahdollisuus 

henkilökohtaiseen liikenneturvallisuuteensa ja oman käyttäytymisen 

merkitys. 

Liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden varmistaminen 

- liikenneturvallisuustyöryhmän työskentelyn jäntevöittäminen 

- liikenneturvallisuustyöryhmän laajentaminen tai verkostoituminen 

uusien tahojen kanssa 

- avainryhmien koulutus poikkitieteellisesti niin, että keskeiset toimijat 

esim. päivähoidon henkilökunta, opetustoimi, kotipalvelu, kunnallistekninen 

suunnittelu/kaavoitus hahmottavat liikennejärjestelmän ja 

eri liikkujaryhmien toiveet ja tarpeet. 

Liikenneturvallisuustyöryhmällä on nykyisessä toiminnassa käytettävissä 

toimivia verkostoja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Pitkäaikainen toiminta 

liikenneturvallisuuden edistämiseksi on myös tuonut kokemusta ja asiantuntemusta 

sekä tietoisuuden omien voimavarojen rajoista. Liikenneturvallisuustyöhön 

kaivataan lisää aktiivisia edustajia nykyistä paremmin etenkin 

kouluja päivähoitopuolelta sekä terveydenhuollosta. Mahdollisia yhteistyötahoja 

voisivat olla lisäksi asukas- ja koulujen vanhempainyhdistykset. 

Liikenneturvallisuustyöryhmään voisi harkita myös edustusta vanhusväestöstä. 

Liikenneturvallisuustyöryhmän käytännön toimintaa helpottaisi henkilökohtainen 

varamiesjärjestelmä. 

Liikennejärjestelyistä viestittäminen 

Myös risteysonnettomuuksien vähentämisessä sovelletaan kasvatusta ja 

valistusta niin, että valistuksessa painotetaan erityisesti joustavuutta liikenteessä 

ja muiden tienkäyttäjäryhmien huomioimista. Uusien liikennejärjestelyjen 

käyttöönotossa tehostetaan viestintää: miksi järjestelyt on tehty, kenen 

liikkumista ne parantavat, miten kunkin tienkäyttäjäryhmän on tarkoitus 

niissä liikkua.



53 

Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen 

Suosittuja ikäautoilijoiden kuntokursseja jatketaan edelleen. Ikäihmisten 

osalta voisi toimintaa laajentaa myös liikkumiseen jalankulkijana ja pyöräilijänä. 

Harkitaan myös ”Porin mallin” lanseeraamista Hyvinkäälle. Ydinajatus 

mallissa on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ns. hyvän liikennekäyttäytymisen 

säännöt ohjaamaan kaupungin työntekijöiden työaikaista liikennekäyttäytymistä. 

Tavoitteena on siis, että kaupungin omat työntekijät omalla 

mallillaan näyttäisivät esimerkkiä liikennekäyttäytymisessä. 

Yhteistyössä opetustoimen kanssa pyritään saamaan opetussuunnitelmiin 

mukaan liikennekasvatus, -valistus ja –tiedotus. Lapsipoliittisessa ohjelmaehdotuksessakin 

”Lupa välittää” on otettu myönteinen kanta lasten liikennekasvatukseen, 

-valistukseen ja –tiedotukseen. Esimerkiksi koulussa käsiteltäviä 

aihepiirejä voisivat olla: liikenneturvallisuus, tapaturmat ja ensiapuopetus. 

Yhtenä tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä liikennekasvatuksessa 

2-3 ”mallikoulun” kanssa. Myös autokoulun ja lukion välillä pyritään 

tiivistämään yhteistyötä siten, että järjestettäisiin liikennekasvatuskurssi 

lukiossa. Liikennekasvatuskurssiin suorittamisella voi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 

korvata osan autokoulun teoriatunneista. Koulukuljettajien 

koulutustilaisuuksien järjestämistä jatketaan. 

Aihekohtaiset / teemakampanjat 

Yhteistyössä Liikenneturvan kanssa ajankohtaisten liikenneturvallisuuskampanjoiden 

edistäminen Hyvinkäällä, huomioiden paikalliset erityispiirteet. 

5.4.3 Loppi 

LOPEN KVT-SUUNNITELMA 


- kohderyhmänä nuoret mopoilijat ja autoilijat, rattijuopot, työikäiset 

ja iäkkäät 

- mopokurssi, ennakoivan ajon ja ikäautoilijan kurssit, poliisivierailut, 

poliisin täsmäiskut, nuorten liikenneturvallisuusprojekti 

• Lasten turvallinen liikkuminen 

- päivähoito- ja kouluikäiset lapset 

- mm. poliisivierailut koulussa ja päivähoidossa, heijastinillat, liikennekilpailut, 

kypäräpakko, vanhempainillat, liikenneopettajan tunnit 


- Hirvijahdin alkaessa asia esille paikallisessa lehdistössä 




liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja järjestelmällisyyden lisäämistä 

ja yleiseen liikennekäyttäytymiseen vaikuttamista.

54 



Merkittävimpinä kohderyhminä pidetään koulutointa, sosiaalitointa, työikäisiä 

ja eläkeläisjärjestöjä. Toisten tienkäyttäjien huomioimista korostetaan 

nuorille mopoilijoille ja autoilijoille erilaisin kurssein, kerhoin ja tempauksin. 

Työikäisten asenteisiin pyritään vaikuttamaan työpaikkojen ja lehtikirjoitusten 

kautta. Kanssaliikkujien huomioimisella voidaan vaikuttaa erityisesti kevyen 

liikenteen ja liittymäonnettomuuksien määrään. Myös eläinonnettomuuksien 

määrään voidaan vaikuttaa paitsi teknisin myös valistuksen keinoin. 

Paikallislehdessä käsitellään asiaa syksyllä synkimpään eläinonnettomuusaikaan. 

Kantavana teemana toimintasuunnitelman laatimisessa on ollut: 

Kylä turvalliseksi! 

Vanhasta asenteesta ”Ei ole riskiä jäädä kiinni. Haja-asutusalueella voi ajaa 

humalassa tai mopolla kypärättä ilman kärähtämisen vaaraa” on päästävä 

eroon. 


koulujen opetussuunnitelmiin, lisäämään kunnan sisäistä tiedonkulkua, 




rahapula. 




alustava kokoonpano ja toimintasuunnitelma ovat tämän suunnitelman 

liitteenä. 


RIIHIMÄEN KVT-SUUNNITELMA 

• Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen 

- henkilökunnan perehdyttäminen (päivähoito, koulutoimi, terveydenhuolto, 

vapaa-aika) 


- kohderyhmänä lapset, nuoret, ammattikuljettajat, ikäihmiset, työikäiset 

- oma esimerkki, liikenneopettaja varhaiskasvatukseen, tietoiskut, 

vanhempainillat, poliisivierailut, neuvolakäyntien ja terveystarkastusten 

yhteydessä, ikäautoilijoiden kuntokurssi, taloudellisen ajon 

kurssi 

• Lasten turvallinen liikkkuminen 

- tulevien ekaluokkalaisten tutustumiskäynti – turvallinen koulutie 

- tietoiskut turvavälineistä



55 




liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisäämistä ja yleiseen liikennekäyttäytymiseen 

vaikuttamista. 

Merkittävimpinä kohderyhminä pidettiin koulutointa, sosiaalitointa, työikäisiä 

ja eläkeläisjärjestöjä. Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden nähtiin vaikuttavan 

erityisesti myönteisenä asennemuutoksena. Perinteisen liikennekasvatuksen 

ja –valistuksen lisäksi viedään liikenneturvallisuusasiaa työpaikoille. 

Riihimäen kaupunki työnantajana voisi toimia esimerkkinä sisällyttämällä 

liikenneturvallisuusasiat työhön sopeuttamiskoulutukseen, tarjoamalla 

työn puolesta autolla liikkuville ennakoivan ajon opetusta ja sitouttamalla 

työntekijät turvalliseen liikkumiseen. 


koulujen opetussuunnitelmiin, lisäämään kaupungin sisäistä tiedonkulkua, 




rahapula. 




nykyinen kokoonpano ja toimintasuunnitelma löytyvät tämän suunnitelman 

liitteistä.

56 


LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 

6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 

TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 

Nykytila- ja onnettomuusanalyysin sekä ongelmakartoituksen perusteella 

määritettiin toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskin 

pienentämiseksi. Kuntien alueille esitetyt tekniset toimenpiteet ja 

niiden alustavat kustannusarviot on esitetty liitteissä 6-9 olevissa taulukoissa 

ja kartoissa. 

6.1 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 

Kevyen liikenteen ylitysten turvaaminen 

Kevyen liikenteen ali- ja ylikulkukäytävillä voidaan vilkkaasti liikennöidyillä 

väylillä vähentää ajoneuvoliikenteen kanssa samassa tasossa tapahtuvia 

turvattomia tien ylityksiä. Kevyen liikenteen eritasot tulee kuitenkin sijoittaa 

luontaisille kulkureiteille ja välttää niiden käytöstä aiheutuvia lisämatkoja 

jotta niitä myös käytettäisiin. Alikulkukäytävät tulee suunnitella riittävän väljiksi 

ja niiden suut tarpeeksi avariksi, jotta näkemät saadaan hyviksi. 

Työssä on ehdotettu pitkällä aikavälillä kevyen liikenteen alikulkujen rakentamista 

Hausjärvelle kantatien 54 liittymiin maanteiden 2892 ja 1471 kohdilla. 

Hyvinkäällä ali- ja ylikuluilla täydennetään ulkoilureittiverkostoa Uudenmaankadulla 

Sonninmäen kohdalla ja Jokelankadulla Martinkadun kohdalla. 

Lopelle esitetään pitkällä tähtäimellä rakennettavaksi kevyen liikenteen alikulku 

maantien 2873 liittymään Launoisten kylän kohdalle (kuva 20). Riihimäellä 

on esitetty rakennettavaksi kevyen liikenteen alikulku Mattilantien ja 

Lopentien liittymään Mattilantien parantamisen yhteydessä. 

LISÄTIETOJA: 

• KLOTS - Paikallisen liikenneturvallisuustyön 

tietotuki. Tietoa 

tiensuunnitteluun 35. 

http://www.mintc.fi/www/sivut/su 

omi/klots/KLOTS-Etusivu.htm 

• Tielaitos: Kevyen liikenteen 

suunnittelu, 1998. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/ke 

vliisu.pdf 

Kuva 20. 

Kantatielle 54 ehdotetaan pitkällä aikajänteellä rakennettavaksi yhteensä 

3 kevyen liikenteen alikulkua.



57 

LISÄTIETOJA: 




.http://www.mintc.fi/www/sivut/s 

uomi/klots/KLOTS-Etusivu.htm 




vliisu.pdf 

• Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön,1999. 

Liikenneturva. 

http://www.liikenneturva.fi/suomi 

/uutispoyta/Meilta%20ja%20mu 

ualta/opas.pdf 

• Liikenteen rauhoittaminen - 

ohjeita ja esimerkkejä, 2001, 

Ympäristöministeriö ym. 

Keskisaareke on yleisin turvallisuutta parantava rakenne suojatien yhteydessä. 

Saarekkeen tehtävänä on turvata kevyttä liikennettä mahdollistamalla 

ajoradan ylittäminen kahdessa vaiheessa sekä osittain hidastaa autoliikenteen 

nopeutta. Pitkillä suorilla kaduilla leveä keskisaareke hidastaa 

ajonopeuksia muun muassa sen vuoksi, että se kaventaa ajotilaa ja katkaisee 

pitkät katunäkymät. Saarekkeen ja suojatien havaittavuutta voidaan parantaa 

lisäämällä myös suojatiesaarekkeelle suojatiemerkit. 

Hausjärvellä saarekkeellisten suojateiden rakentamista on ehdotettu Karhintielle 

Hikiään ja Riihiviidantielle Ryttylään (kuva 21). 

Kuva 21. 

Riihiviidantiellä tarvitaan 40 km/h -nopeusrajoitusta tukevia toimenpiteitä. 

Hyvinkäällä suojatiesaarekkeilla pyritään rauhoittamaan muun muassa 

Eteläisen kehäkadun, Jussilankadun, Riihimäenkadun, Uudenmaankadun 

ja Vaiveronkadun liikennettä. 

Lopen Läyliäisten kylän kohdalla maantiellä 132 on autojen nopeudet korkeita 

ja suojateiden ylitysmatkat pitkiä. Vilkkaimpien suojateiden kohdille ja 

taajaman porttikohtiin esitetään rakennettavaksi saarekkeet hidastamaan 

ajonopeuksia ja turvaamaan tien ylityksiä. Suojatiesaarekkeita on ehdotettu 

myös Yhdystielle, Jokiniementielle ja Kormun koulun kohdalle. 

Riihimäellä saarekkeellisia suojatietä on esitetty rakennettavaksi muun muassa 

Länsitielle, Kirjauksentielle sekä Meijerintielle Vanhan Kormuntien liittymään. 

Korotettuja suojateitä ja liittymiä suositaan etenkin taajamakeskustoissa 

ja asuntoalueilla. Korotukset ovat tehokkaimpia nopeutta rajoittavia toimenpiteitä 

ja suojateiden yhteydessä ne korostavat ja turvaavat kevyen liikenteen 

ylityskohtia. Yksittäisiä töyssyjä voidaan käyttää asuntoalueilla, joissa 

muutoin muodostuu liian pitkiä katuosia ilman hidasteita. Jos nopeusrajoitus 

on yli 30 km/h, on korotuksesta varoitettava etukäteen liikennemerkillä.

58 



Hausjärvellä korotettujen suojateiden toteuttamista on esitetty Vanhalle 

Valtatielle, jossa korotuksilla voidaan alentaa ajonopeuksia ja vähentää tien 

houkuttelevuutta läpiajoon. 

Hyvinkäällä koululaisten tien ylitys pyritään turvaamaan rakentamalla korotettuja 

suojateitä muun muassa Sähkökadulle ja Sandelininkadulle. Penttilänkadun 

ja Puolimatkankadun liittymäalue esitetään rakennettavaksi korotettuna 

koulun kohdalla. 

Lopelle korotettuja suojateitä on esitetty Jokiniementielle koulun kohdalle ja 

koulualueen sisälle koulurakennusten väliseen ylityskohtaan. 

Riihimäellä liikennettä pyritään rauhoittamaan korotetuilla suojateillä muun 

muassa Hj. Elomaankadulla, Erkyläntiellä ja Petsamonkadulla. Liittymäturvallisuutta 

ja kevyen liikenteen asemaa esitetään parannettavaksi rakentamalla 

korotetut liittymät Lasitehtaantien ja Tehtaankadun liittymään (kuva 

22), Puhaltajankadun ja Länsitien liittymään sekä Tammistontien ja Valkontien 

liittymään. 

LISÄTIETOJA: 









vliisu.pdf 









Kuva 22. 

Lasitehtaantien ja Tehtaankadun liittymä esitetään korotettavaksi. 

Kevyen liikenteen reitistön täydentäminen 

Kevyen liikenteen väylä erottaa jalankulku- ja polkupyöräliikenteen ajoneuvoliikenteestä. 

Väylä lisää tien suunnassa kulkevan kevyen liikenteen turvallisuutta 

ja mukavuutta sekä edistää näin kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen 

väylän rakentaminen voi kuitenkin nostaa autoliikenteen nopeuksia, 

mikä lisää risteämiskohtien turvattomuutta. Tämän vuoksi vähäliikenteisillä 

kaduilla ei pyöräilyä suositella erotettavaksi ajoneuvoliikenteestä, vaan 

turvallisuutta pyritään parantamaan ajonopeuksia hillitsevillä keinoilla. 

LISÄTIETOJA: 









vliisu.pdf 

• Tiehallinto: Linja-autopysäkit, 

2002



59 

Seudullisia ja työmatkaliikenteen reitistöjä esitetään täydennettäväksi kevyen 

liikenteen yhteyksillä Hikiältä, Myllylammilta, ja Siirtolasta Riihimäelle, 

Launoisista Kormuun ja siitä edelleen Riihimäelle sekä Kytäjältä Hyvinkäälle. 

Kevyen liikenteen yhteys Monnista Hyvinkäälle esitetään toteutettavaksi 

erillisenä kevyen liikenteen väylänä Monnin koululta paikallistielle 13807, 

josta kevyt liikenne ohjattaisiin Rahkoisentien ja Ojantaustantien (edellyttää 

teiden väliin tehtävää kevyen liikenteen yhteyttä) kautta Hyvinkäälle. 

Hausjärvellä taajamien sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä ehdotetaan parannettavaksi 

Oitissa Savelantielle ja Ryttylässä Lasitehtaantielle esitetyillä 

kevyen liikenteen väylillä. Haja-asutusalueella väyliä esitetään rakennettavaksi 

Turkhaudasta, Lavinnosta ja Apilistosta Karaan. 

Hyvinkäälle ehdotetaan koko kaupunkia koskevan kevyen liikenteen tavoiteverkon 

laatimista liittyen osaksi liikennepoliittisen ohjelman tarkistamista. 

Pääpaino tarkastelussa on nykyisten epäjatkuvuuskohtien poistaminen ja 

nykyisen verkon laatu- ja turvallisuusstandardin määrittäminen. 

Lopella kevyen liikenteen väyliä on esitetty Läyliäisistä Sajaniemeen ja 

sieltä edelleen kantatielle 54 sekä Läyliäisten taajamaan Karkkilantien alkuun. 

Riihimäellä esitetään kevyen liikenteen verkostoa täydennettäväksi asuntoalueilta 

keskustaan ja rautatieasemalle muun muassa Kontiontien, Hämeenkadun, 

Karankadun, Petsamonkadun, Kokonkadun ja Huhtimonkadun 

kevyen liikenteen väylillä. Maantien 130 varteen esitetään kevyen liikenteen 

väylää välille Lasitehtaantie-Merkoksenkatu. 

Näkemien parantaminen 

LISÄTIETOJA: 









vliisu.pdf 

• Tiehallinto: Tasoliittymät, Suunnitteluvaiheen 

ohjaus, 2001. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pd 

f/tasoliittymat_ohje.pdf 

• Tiehallinto: Yleisten teiden näkemäalueet, 

2002. 


f/nakema_alueet.pdf 

Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa järjestämällä riittävän hyvät 

näkemät liittymissä ja suojateiden läheisyydessä. Istutukset tulee valita 

ja kunnossapitää siten, etteivät ne kasvaessaan muodostu näkemäesteeksi. 

Näkemät suojateille etenkin päiväkotien, koulujen, palvelutalojen ja liikekeskusten 

läheisyydessä tulisi tarkistaa säännöllisesti vuosittain. Samoin 

aurauslumen kasaamista liittymäaluille ja suojateiden läheisyyteen tulisi 

välttää. Näkemien parantamisella voidaan parantaa myös ajoneuvojen liittymäturvallisuutta. 

Kasvillisuuden raivausta ja pensaiden leikkausta esitettiin kaikkien seudun 

kuntien alueelle. Kiireellisimpiä näkemien parantamistoimia edellyttävät 

Hausjärvellä Savelantien ja Kalliontien liittymä, Hyvinkäällä Kerkkolankadun 

ja Teollisuuskadun liittymä, Lopella Jokitien ja Sajatien liittymä sekä Riihimäellä 

Laaksokadun ja Uramontien liittymä.

60 



6.2 Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen 

Liikennevalo-ohjauksella voidaan parantaa liittymäturvallisuutta ja turvata 

kevyen liikenteen kadun ylittämistä. Valo-ohjauksen ongelmia ovat kuitenkin 

samanaikainen vihreä kääntyville ajoneuvoille ja risteävälle tietä ylittävälle 

kevyelle liikenteelle, punaista päin ajaminen ja kävely sekä ajonopeuksien 

nousu "vihreässä aallossa". 

Liikennevaloja ehdotetaan Hyvinkään ja Riihimäen keskustojen pahimpiin 

ongelmakohtiin: Hyvinkäällä Kauppalankadulle Urakankadun ja Urheilukadun 

liittymiin ja Riihimäellä Mattilantien liittymiin Merkoksenkadun ja Tehtaankadun 

kohdilla. 

Kiertoliittymä parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla myös liittymän toimivuutta 

kaikista tulosuunnista. Kiertoliittymät alentavat ajonopeuksia, joten 

ne soveltuvat hyvin sellaisille väylille, joissa ajonopeudet nousevat helposti. 

Tutkimusten mukaan kiertoliittymissä ei juurikaan tapahdu ajoneuvoliikenteen 

henkilövahinko-onnettomuuksia, koska ajonopeudet ovat alhaisia ja 

kaikki liikenne on oikealle kääntyvää tai suoraan ajavaa. Kiertoliittymän 

suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kevyen liikenteen järjestelyihin 

ja -näkemiin. 

Hyvinkäällä ehdotetaan nykyisiä kiertoliittymiä kunnostettavaksi oikeanmuotoisiksi 

Siltakadun ja Riihimäenkadun liittymässä ja rakennettavaksi uusia 

Munckinkadun ja Pohjoisen puistokadun liittymään sekä Hämeenkadulle 

Munckinkadun ja Kirkkotien liittymiin. 

LISÄTIETOJA: 







ohjaus, 2001. 



• Tielaitos: LIVASU 95 - Liikennevalojen 

suunnitteluohje. 

LISÄTIETOJA: 







ohjaus, 2001. 






Riihimäellä esitetään kiertoliittymän muotoilua Etelän Viertotien ja Eteläisen 

Asemakadun liittymässä (kuva 23), pikatoimenpiteenä esitetään liittymän liikenteen 

ohjauksen parantamista kiertoliittymää havainnollistavalla viitoitustaululla. 

Uusia kiertoliittymiä ehdotetaan rakennettavaksi Uuden Karhintien 

ja Hj. Elomaankadun liittymään. 

Kuva 23. 

Aseman edustan (Eteläisen Asemakadun ja Etelän Viertotien ) kiertoliittymää 

esitetään kunnostettavan oikean muotoiseksi.



61 

LISÄTIETOJA: 







ohjaus, 2001. 






LISÄTIETOJA: 







ohjaus, 2001. 




2002 

Laajojen liittymäalueiden supistaminen lyhentää kevyen liikenteen ylitysmatkaa, 

hillitsee ajonopeuksia ja selkeyttää ajolinjoja. 

Hyvinkäällä liittymäalueen rajaamista pienempään tilaan on esitetty Teerimäenkadun 

ja Aleksis Kivenkadun liittymässä sekä Uudenmaankadun ja 

Kalevankadun liittymässä. 

Riihimäellä liittymäaluetta esitetään rajattavaksi Torikadun ja Paloheimonkadun 

liittymässä. 

Nelihaaraliittymän jakaminen kahdeksi T-liittymäksi, sivusuuntien saarekkeiden 

rakentaminen ja liittymäkulmien muotoilu suunnitteluohjeiden 

mukaiseksi selkeyttävät liikennejärjestelyjä, ohjaavat autoilijaa käyttämään 

oikeanlaisia ajolinjoja ja vähentävät ongelmallisten liittymien risteämisonnettomuuksia. 

Hyvinkäällä liittymäsaneerauksia ehdotetaan tehtäväksi Aleksis Kivenkadun 

ja Vaiveronkadun, Läntisen yhdystien ja Koneenkadun, Hämeenkadun ja 

Kirkkotien, Uudenmaankadun ja Kalevankadun liittymässä sekä Hämeenkadun 

ja Erkylänkadun liittymässä. Maantien 143 liittymiin maantien 2850 ja 

paikallistien 13087 kohdilla esitetään rakennettavaksi turvasaarekkeet. 

Lopella liittymäjärjestelyitä esitetään parannettavaksi Jokinimentien ja Pilpalantien 

liittymässä sekä Kantatien 54, Riiheläntien ja huoltoaseman liittymässä. 

Kantatien 54 ja maantien 2834 liittymään esitetään rakennettavaksi 

turvasaarekkeet. 

Riihimäellä liittymäsaneerausta esitetään Länsitien ja Kirjauksentien liittymään, 

Lopentien - Sakonkadun - Kulmalan Puistokadun ja Paloheimonkadun 

liittymään sekä Kauppakadun ja Valtakadun liittymään. Kantatien 54 ja 

Sipiläntien liittymään esitetään rakennettavaksi oikealle kääntymiskaista. 

Manntien 130 ja Sipiläntien liittymään esitetään turvasaarekkeiden rakentamista.

y 

s 

ö 

is 

e 

n 

t 

o 

d 

le 

m 

62 



6.3 Huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ajonopeuksien alentaminen vähentää 

onnettomuuksien määrää ja lieventää niiden seurauksia (kuva 24). Jos auton 

nopeus on onnettomuushetkellä 60 km/h, jalankulkija kuolee noin 70 % 

todennäköisyydellä, nopeustason ollessa 40 km/h putoaa kuoleman todennäköisyys 

onnettomuustilanteessa noin 15 %:iin. Nopeustason alentaminen 

taajamissa ei juurikaan heikennä liikenteen sujuvuutta, sillä alhaisemmilla 

nopeuksilla tien liikennevirta on tasaisempi ja sivukaduilta kokoojakadulle 

liittyminen on helpompaa. Katujen kapasiteetin kannalta 40 km/h on lähellä 

optimaalista. 

LISÄTIETOJA: 


tietotuki. Tietoa tiensuunnitteluun 

35. 

.http://www.mintc.fi/www/sivut/suo 

mi/klots/KLOTS-Etusivu.htm 

• Tielaitos: Taajamien nopeusrajoitusten 


http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2 

130017_00.pdf 

• Liikenteen rauhoittaminen -ohjeita 

ja esimerkkejä, 2001, Ympäristöministeriö 

ym. 



http://www.liikenneturva.fi/suomi/u 

utispoyta/Meilta%20ja%20muualta/opas. 

pdf 

k 

ä 

a 

n 

o 

K 

u 

Kuva 24. 

Ajonopeuden vaikutus kuoleman todennäköisyyteen (Lähde Kids on the 

move. European commission. 2002). 

Liikenneympäristön tulee olla sellainen, että alhainen nopeustaso tuntuu 

mielekkäältä ja helpolta noudattaa. Ilman tukevia toimenpiteitä nopeusrajoitusten 

alentamisen vaikutukset ovat pelkillä liikennemerkeillä varsin heikkoja. 

Rajoitusjärjestelmällä luodaan kuitenkin perusteet myös muille autoliikennettä 

rauhoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle. 

Nopeusrajoitusta esitetään alennettavaksi Hausjärvellä maantiellä 290 Hikiän 

keskustan kohdalla ja pistekohtaisesti maantien 290 ja Puujaantien 

liittymässä sekä paikallistien 13826 ja Puujaantien liittymässä. 

Hyvinkäällä liikenteen rauhoittamista rakenteellisin keinoin esitetään Kaskentielle, 

Eteläiselle kehäkadulle ja Yli-Anttilantielle. Kokonaisvaltainen liikenteen 

rauhoittamis- ja saneeraussuunnitelma esitetään tehtäväksi Ahdekallionkadulle 

(kuva 25), Kutomokadulle, Martinkadulle, Munckinkadulle sekä 

Hämeenkadulle välillä Torikatu - Erkylänkatu.



63 

Kuva 25. 

Ahdekallionkadulle esitetään liikenteen 40 km/h -nopeusrajoitusta tukevan 

liikenteen rauhoittamis- ja saneeraussuunnitelman laatimista. 

Lisäksi Hyvinkäälle esitetään tehtäväksi periaatepäätös moottoriajoneuvojen 

läpiajokiellon toteuttamisesta asuntoalueiden välisillä kevyen liikenteen 

yhteyksillä. Rakenteellisia keinoja voivat olla muun muassa erilaiset puomit 

ja betoniporsaat. Tavoitteena kuitenkin on, että jo kaavoitusvaiheessa voitaisiin 

väylien sijoittelulla ja linjauksilla vaikuttaa kevyen liikenteen väylien 

käyttöön. 

Riihimäellä esitetään nopeusrajoituksen alentamista pistekohtaisesti maantielle 

130 Merkoksen kauppakeskuksen liittymän kohdalle. 

Nopeusrajoituksen noudattamista edistää myös valvonnan lisääminen ja 

poliisin näkyminen liikenteestä. Ongelmallisimpiin kohtiin yleisellä tieverkolla 

esitetäänkin poliisin suorittaman liikennevalvonnan tehostamista. Valtatiellä 

25 ja kantatiellä 54 Riihimäen pohjoisen eritasoliittymän kohdalla esitetään 

poliisin automaattisen liikennevalvonnan järjestämistä. 

6.4 Eläinonnettomuuksien vähentäminen 

Alemmalla tieverkolla keskeisenä hirvionnettomuuksia ehkäisevänä tekijänä 

on tienvarsien kasvillisuuden pitäminen matalana riittävän etäällä tiestä, 

jotta eläimet havaitaan riittävän ajoissa. Päätieverkolla hirviaitojen lisääminen 

vähentää eläinten ja ajoneuvojen kohtaamismahdollisuutta. Jatkamalla 

riista-aitoja liittymiin asti, vähennetään hirvien pääsyä liittymien kautta teille. 

Alueilla, joissa hirvieläimistä on todettu olevan toistuvaa vaaraa liikenteelle, 

tehokkain keino lienee on hirvikannan vähentäminen.

64 



6.5 Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen 

Kohtaamisonnettomuuksien lisäksi suistumisonnettomuudet aiheuttavat 

eniten kuolemia taajamien ulkopuolella. Onnettomuuksiin voidaan vaikuttaa 

tiestön kunnossapidon tehostamisella ja ajoittamisella sekä ajonopeuksien 

alentamisella. Esimerkiksi liukkaudentorjunnassa tulee pyrkiä mahdollisimman 

hyvään ajoitukseen ennen ruuhka-aikoja. Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen 

näkyvyys tulee tarkistaa säännöllisesti. Tiemerkinnät ovat erityisen 

tärkeitä niille autoilijoille, jotka eivät tunne ympäristöä ja liikennejärjestelyjä. 

LISÄTIETOJA: 

• Tiehallinto: Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, 

2003. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/ti 

emerkintojen_laatuvaatimukset.pdf 

• Tiehallinto: Teiden talvihoito menetelmätieto, 

2001. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2 

230006-01i.pdf 

6.6 Liikenneturvallisuuden huomioiminen maankäytön 

suunnittelussa 

Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi kulkureittien syntymiseen 

ja liikenneturvallisuuteen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja yleispiirteisemmällä 

kaavatasolla liikenneturvallisuuteen vaikuttavat perustekijät 

otetaan huomioon sitä suuremmaksi vaikutusmahdollisuudet muodostuvat. 

Uuden maakäytön kytkeminen liikennejärjestelmään tulee olla harkittua ja 

suunnitelmallista työtä. Esimerkiksi uudet asuinalueet ja koulut tulisi mahdollisuuksien 

mukaan sijoitella siten, etteivät oppilaat joudu ylittämään pääväyliä. 

Tavoitteena on, että asuntoalueiden ja kevyttä liikennettä synnyttävien 

paikkojen - koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen - välillä olisi yhtenäiset 

kevyen liikenteen yhteydet, jotka eivät risteäisi vilkkaimpien pääväylien ja - 

katujen kanssa. Käytännössä tämä on usein mahdotonta toteuttaa, jonka 

vuoksi ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohtien turvallisuuteen 

tulee jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityishuomiota. Päiväkotien, 

koulujen ja urheilukenttien sijoituksessa on otettava huomioon myös saattoliikenteen 

tarpeet ja tarvittavat pysäköintipaikat. 

LISÄTIETOJA: 






• Ympäristöministeriö: Liikenneturvallisuus 

kaavoituksessa, 

1992. 




vliisu.pdf 







2002 

Runsaasti liikennettä ajoneuvoliikennettä synnyttävät kohteet - liikekeskukset, 

terminaalit ja teollisuuslaitokset tulisi sijoittaa pääväylien läheisyyteen, 

kuitenkin siten, ettei niiden liikenne liity suoraan pääväylälle. 

6.7 Muut tekniset toimenpiteet 

Kauppakatujen muuttaminen kävelykaduiksi tai kävelypainotteisiksi 

kaduiksi lisää jalankulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Liittymä-, katu - ja 

pysäköintialueiden selkeä jäsentely selkiyttää liikennejärjestelyjä, ohjaa 

autoilijaa käyttämään oikeita ajolinjoja sekä lisää jalankulun turvallisuutta ja 

viihtyisyyttä. 

Hyvinkäällä on tekeillä Uudenmaankadun kehittämissuunnitelma välille 

Hämeensilta - Vanha kirkko. Suunnitelma on eräs Hyvinkään lähivuosien 

kärkihankkeista kevyen liikenteen aseman ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 

LISÄTIETOJA: 



http://www.liikenneturva.fi/suomi/u 

utispoyta/Meilta%20ja%20muualta/opas. 

pdf 

• Liikenteen rauhoittaminen -ohjeita 

ja esimerkkejä, 2001, Ympäristöministeriö 

ym. 

• Tiehallinto: Linja-autopysäkit, 2002



65 

Alentamalla nopeusrajoitus 40 km/h:iin ja rakentamalla laatimalla Kirjavantolpan 

liikekeskuksen kohdalle rauhoittamissuunnitelma alennetaan ajoneuvoliikenteen 

nopeuksia ja parannetaan kevyen liikenteen asemaa. Sillankorvankadun 

liikekiinteistöjen kohdalla esitetään pysäköintialueen rakenteellista 

erottamista ajoradasta ja kevyen liikenteen väylästä sekä pysäköintipaikkojen 

selkeää merkitsemistä. 

Riihimäellä on valmistunut vuonna 1999 keskustan kehittämissuunnitelma. 

Suunnitelman toteuttaminen parantaa huomattavasti kevyen liikenteen 

asemaa Hämeenkadun, Junailijankadun, Keskuskadun ja Kauppakadun 

alueella. Keskuskirkon ympäristöön, Kirkkopolun, Maisterinkadun ja Rautatiepuiston 

alueelle esitetään tehtäväksi liikenteen rauhoittamis- ja ohjaussuunnitelma, 

jossa harkittaisiin muun muassa katujen yksisuuntaistamista, 

pysäköintijärjestelyjä ja muita rauhoittamistoimenpiteitä. 

Liikenneturvallisuutta ja asuinalueen viihtyisyyttä voidaan parantaa rauhoittamalla 

asuntoalueiden kadut turhasta, alueelle kuulumattomasta läpiajosta. 

Esimerkiksi Hyvinkäällä Sahanmäenkatua käytetään muun muassa 

raskaan liikenteen läpiajoon Sahanmäen teollisuusalueelle. Nummenkärjentieltä 

taas puuttuu selkeä, korvaava tieyhteys, jonka vuoksi tietä käytetään 

ajomatkan lyhentämiseen. Riihimäellä ongelmaksi on koettu muun 

muassa Puhaltajankadun ja Koivukadun kautta oikaisevat ajoneuvot. 

Tievalaistuksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä tiellä liikkujan 

turvallisuuden tunnetta, mukavuutta ja näkyvyyttä. Haja-asutusalueilla 

tärkeitä valaistavia kohteita ovat liittymäalueet ja bussipysäkit 

Hausjärvellä koko Monnin kylän alueelta puuttuu valaistus. Valaistuksen rakentamista 

esitetään Rajalantielle Monnin koululta paikallistielle 13807 ja 

pt:lle 13807 välille Rajalantie - Maantie 143. Lopelle ehdotetaan tievalaistusta 

maantielle 132 välille Jokiniemi - Rannanmäki.

66 



6.8 Muut investointitarpeet 

Muita tämän työn aikana esiin nousseita investointitarpeita on : 

• Hausjärvelle esitetään tien parannussuunnitelman laatimista paikallistielle 

13807 välille Rajalantie - maantie 143. Suunnitelman yhteydessä 

tulisi selvittää myös mahdollinen kevyen liikenteen väylän tarve. 

• Suunnitelman käynnistäminen maantien 290 ja Puujaantien liittymän 

siirtämisestä parempaan paikkaan. 

• Hyvinkäällä Ridasjärven kylän alueella liikenneturvallisuusongelman aiheuttavat 

Porvoosta länteen kulkevat, maantien 1403 kautta oikaisevat 

raskaan liikenteen kuljetukset. Pitkällä tähtäimellä ratkaisun ongelmaan 

tuo Hyvinkään itäisen ohikulun rakentaminen. 

• Lopella maanteiden 1361 ja 2832 perusparannus. 

• Riihimäellä Oravankadun kääntö kantatielle 54 ja V.I.Oksasenkadun jatkeen 

toteuttaminen Erkyläntielle. 

Vuonna 2001 valmistuneessa Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 

(KEHYLI) on määritelty alueen keskeisimmät ja kiireellisimmät 

toimenpiteet seudun liikenneverkon kehittämiseksi. liikennejärjestelmän 

kärkihankkeiksi on esitetty: 

• Pääradan ja sen liikennöinnin kehittäminen. 

• Asemanseutujen kehittäminen. Hanke käsittää asemanseutujen kevyen 

liikenteen yhteyksien, polkupyörien säilytystilojen ja linja-autoliikenteen 

yhteyksien suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. 

• Kevyen liikenteen verkon täydentäminen sekä taajamien sisällä että 

taajamien välillä. 

• Hyvinkään itäisen ohikulun toteuttaminen osaksi itäistä radanvarsitietä 

Järvenpää-Hämeenlinna. 

• Hyvinkäältä Hikiän kautta kantatielle 54 johtavan maantien 290 parantaminen. 

• Riihimäen läntisten sisääntulojärjestelyiden toteuttaminen. 

• Hyvinkään kaupungin kärkihankkeet mm: 

- Itäisen ohikulkutien kytkeminen katuverkkoon Sillankorvankadun 

jatkeen kautta. 

- Hämeensillan linja-autoterminaalin suunnittelu ja toteuttaminen. 

• Riihimäen kaupungin kärkihankkeet mm: 

- Keskustan liikennesaneeraus. 

- Ydinkeskustan rajaavan kehäkadun puuttuvien osien rakentaminen.



67 

6.9 Toimenpideohjelma 

Liikenneympäristöön kohdistuvat parantamistoimenpiteet on koottu toimenpideohjelmaan, 

jossa on esitetty toimenpiteiden sisältö, toteuttamisluokka ja 

alustava kustannusarvio sekä tienpitäjä (liitteiden 6-9 taulukot). 

Toimenpideohjelmaan on pyritty ottamaan mukaan edullisia ja nopeasti toteutettavissa 

olevia liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelyjä parantavia 

toimenpiteitä. Pieniä toimenpidetarpeita on paljon enemmän kuin ohjelmassa 

on esitetty. Niiden täydentäminen ja toteuttaminen tulee olla jatkuva prosessi 

kuntien liikenneympäristön kohentamisessa. Ongelmakohteiden ja 

puutteiden korjaamiseen on ehdotettu kevyen liikenteen ja autoliikenteen 

järjestelyjä koskevia parantamistoimenpiteitä sekä liikenteenohjaus- ja kunnossapitotoimenpiteitä. 

Toimenpideohjelmaan on otettu mukaan myös suurempia 

työn aikana esille tulleita rakennustoimenpiteitä ja suunnittelukohteita. 

Toimenpiteet, jotka kohdistuvat kuntien kaavateihin ja yksityisteihin, on 

ryhmitelty kolmeen toteuttamisluokkaan: 

I. Ensimmäisen luokkaan sijoitetut toimenpiteet ovat edullisia ja nopeasti 

toteutettavia tai muuten kiireellisiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. 

II. 

Toisessa toimenpideryhmässä on liikenneturvallisuuden kannalta merkittäviä, 

mutta tarkempaa suunnittelua vaativia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen 

ajoittunee vuoden 2007 jälkeen. 

III. Kolmanteen toimenpideryhmään on kerätty työn aikana esille tulleita pidemmän 

tähtäimen parantamistoimenpiteitä. 

Myös Tiehallinnon ylläpitämiin yleisiin teihin kohdistuvat tekniset toimenpiteet 

on jaettu kolmeen toteuttamisluokkaan: 

I. Ensimmäiseen luokkaan sisälletyt toimenpiteet ovat pieninä liikenneturvallisuustoimenpiteinä 

toteutettavat hankkeet sekä muita kiireellisesti 

toimenpiteitä edellyttävät kohteet. 

II. 

Toisessa toteuttamisluokassa olevat hankkeet ovat muita liikenneturvallisuuden 

kannalta tärkeitä pidemmän aikavälin hankkeita. 

III. Kolmannessa toimenpideryhmässä olevat hankkeet ovat työn aikana 

esille tulleita muita investointitoimenpiteitä. 

6.9.1 Toimenpiteiden vaikutukset 

Liikenneturvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta voidaan arvioida henkilövahinko-onnettomuuksien 

vähenemisenä eli säästyvinä henkilövahinkoonnettomuuskustannuksina. 

Taloudellisesti tehokkaimpia ovat pienin kustannuksin 

toteutettavat toimenpiteet, kuten nopeusrajoitusten alentamiset, 

liikenteen ohjaustoimet (esimerkiksi liikennemerkkien asentamiset) sekä 

suojatiejärjestelyt. Myös vilkkaasti liikennöityjen väylien valaiseminen sekä 

valaisinpylväiden korjaaminen myötääviksi ovat tehokkaita liikenneturvallisuutta 

parantavia toimenpiteitä.

68 



Yleisten teiden parantamistoimenpiteille määritettiin Tarva 4.3 -ohjelmalla 

(Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla) laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien 

vähenemä. Koko seudun yleiselle tieverkolle 

määritettyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu vuosittainen onnettomuusvähenemä 

on 0,662 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, josta Hausjärven 

toimenpiteiden osuus on 0,140 henkilövahinko-onnettomuutta/vuosi, 

Hyvinkään 0,136 hvjo/vuosi, Lopen 0,263 hvjo/v ja Riihimäen yleisen tieverkon 

toimenpiteiden osuus 0,123 hvjo/v. Katu-, kaavatie- ja yksityistieverkolle 

ei ole laskettu onnettomuusvähenemää, koska katuverkolta ei ole riittävän 

kattavasti ajantasaista liikennemäärätietoa ja tarkkaa onnettomuustilastointia. 

6.9.2 Toimenpiteiden kustannukset 

Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty liikenneympäristöön kohdistuvia 

teknisiä toimenpiteitä yhteensä 181 kappaletta, joista 33 Hausjärvelle, 

50 Hyvinkäälle, 37 Lopelle ja 61 Riihimäelle. Alustavat kustannusraamit 

toimenpiteille on esitetty taulukossa 1. 

Taulukko 1. Alustavat kustannusraamit liikenneympäristön parantamistoimenpiteille. 

Hyvinkää Riihimäki Hausjärvi Loppi 

I: Pienet liik.turv.toimenpiteet 1719 000 € ** 2 219 000 € 

II: Suunnittelua vaativat hankkeet 1713 000 € ** 2 230 000 € 

III: Pidemmän ajanjakson hankkeet2350 000 € ** 2 244 000 € 

YHTEENSÄ 5782 000 € ** 6 693 000 € 

Uudenmaan 

tiepiiri 

I: Pikatoimenpiteet* € 

II: Tärkeät muut liitu-hankkeet 2 230 000 € 

YHTEENSÄ 2 230 000 € 

III: Esille tulleet muut invest.tarpeet 

Hämeen tiepiiri + 

Hausjärven ja Lopen kunnat 

314 000 € 

6 956 000 € 

7 270 000 € 

Vain sanallinen maininta raportissa 

*) 2-3 vuoden sisällä pieninä liikenneturvallisuustoimenpiteinä toteutettavat hankkeet + muuten kiireelliset 

hankkeet 

**) Hyvinkään kustannuksissa ei ole huomioitu suunnitelmien (mm. kevyen liikenteen 

tavoiteverkkosuunnitelma, rauhoittamissuunnitelmat, saneeraussuunnitelmat) suunnittelusta ja 

toteutuksesta aiheutuneita kustannuksia 

6.10 Työkaluliikenteen katuverkon rauhoittamistoimenpiteiden 

priorisointiin ja valintaan 

Liikenteen rauhoittamisella pyritään liikenneturvallisuuden parantamiseen, 

asuin- ja asiointiympäristön viihtyisyyteen, liikkumismukavuuteen sekä jalankulun 

ja pyöräilyn edistämiseen. Turvallisuuden kannalta yleensä ongelmallisimpia 

ovat asuinalueiden läpi kulkevat vilkasliikenteiset väylät, 

koulujen, päiväkotien ja palvelukeskusten läheisyydessä olevat väylät sekä 

keskustojen kadut, joissa kohtaavat paitsi eri liikennemuodot, myös erilaiset 

toiminnot ja tarpeet.



69 

Taajama-alueilla liikkumisen turvattomuus on ongelma erityisesti jalankulkijoille 

ja pyöräilijöille, sillä näiden ns. suojattomien osapuolten henkilövahinko-onnettomuuksista 

80 - 90% tapahtuu taajamissa. Liikenteen rauhoittamistoimilla 

voidaan merkittävästi vaikuttaa erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien 

määrään ja vakavuuteen. Rauhoittamisella voidaan vähentää 

myös turvattomuuden tunnetta ja lisätä viihtyisyyttä. 

Rauhoittamiskohteita voidaan kartoittaa onnettomuustilastojen ja asukasaloitteiden 

pohjalta. Toimenpide-ehdotusten keräämisen, valinnan ja 

toteutuksen tulisi olla jatkuva prosessi kunnan liikenneturvallisuustyössä. 

Kuntien katuja kaavatieverkon rauhoittamistarpeen ja sen kiireellisyyden 

määrittämiseen on kehitetty menettelytapa, joka ottaa huomioon alueen nykyisen 

liikenneturvallisuustilanteen, maankäytön, kevyen liikenteen olosuhteet 

sekä ajoneuvoliikenteen ja nopeudet (taulukko 2.). Tässä suunnitelmassa 

valintatyökalu on laadittu mukaillen Esisuunnittelijat Oy:n Tampereen 

kaupungille laatimaa menetelmää (Tampereen liikenteen rauhoittamispolitiikka, 

2002). 

Periaatteena menettelytavassa on, että kohde saa pisteitä vallitsevista olosuhteista 

taulukossa esitetyn mukaisesti, kuitenkin siten että kustakin osaalueesta 

voi saada maksimissaan 15 pistettä. Eniten pisteitä saanut kohde 

on kiireellisin. Osa-alueissa huomiotavat tekijät ovat: 

• Liikenneturvallisuus 

- Katujaksolla viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet kevyen liikenteen 

onnettomuudet. 

- Tehtyjen asukasaloitteiden määrä. 

• Maankäytöllisesti huomioidaan erityisesti kevyttä liikennettä synnyttävät 

kohteet: 

- Kadun varressa sijaitsevat koulut ja päiväkodit. 

- Kohteet joissa koulu ei ole kadun varressa, mutta muuten runsaasti 

koululaisliikennettä kadun ylitse. 

- Vanhustentalot ja palvelukeskukset. 

- Urheilukentät, puistot, liikekeskukset ja kirjastot. 

• Kevyen liikenteen olosuhteet 

- Nykyiset kevyen liikenteen risteämisjärjestelyt kadulla. 

- Olemassa olevat kevyen liikenteen väylät. 

• Ajoneuvoliikenne ja nopeudet 

- Kadulla tapahtuva tarpeeton läpiajo. 

- Mitattujen ajonopeuksien ja voimassa olevan nopeusrajoituksen 

erotus. 

- Huomion kiinnittäminen nopeusrajoituksen muutoskohtaan. 

- Väyläluokka. 

- Vallitseva nopeusrajoitus ja ajoradan leveys.

70 



Taulukko 2. Työkalu katuja kaavatieverkon rauhoittamistoimenpiteiden priorisointiin. 

LIIKENNETURVALLISUUS 

Pisteet 

Onnettomuudet (5 vuoden jakso) Kevyen liikenteen heva-onnettomuuksia 1-2 5 

Kevyen liikenteen heva-onnettomuuksia 3 -> 10 

Koettu turvallisuus Tehtyjä aloitteita 1 3 

Tehtyjä aloitteita 2 -> 5 

Maksimipistemäärä 15 

MAANKÄYTTÖ 

Pisteet 

Koulu kadun varrella 10 

Runsaasti koululaisliikennettä kadun yli 5 

Päiväkoti 5 

Vanhustentalo, palvelukeskus 5 

Urheilukenttä, puisto 3 

Liikekeskus, kirjasto 2 


KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEET 

Pisteet 

Kevyen liikenteen risteäminen Kevyt liikenne eri tasossa 0 

Suojatie + liikennevalot 2 

Suojatie + keskisaareke 5 

Suojatiemaalaus 8 

Ei suojatietä 10 

Kevyen liikenteen väylät On kevyen liikenteen väylä 0 

Pelkkä jalkakäytävä 2 

Ei kevyen liikenteen väylää 5 


AJONEUVOLIIKENNE JA NOPEUDET 

Pisteet 

Läpiajo Tarpeetonta läpiajoa pääväylille 7 

Ajonopeudet Ajonopeuden (v85) ja nopeusrajoituksen erotus < 5 km/h 0 

5-7 km/h 3 

8-9 km/h 6 

10-12 km/h 9 

>12km/h 10 

Nopeusrajoituksen muutoskohta 3 

Väylätyyppi Asuntokatu (nopeusrajoitus 30-40 km/h) 5 

Kokoojaväylä (nopeusrajoitus 40-50 km/h) 3 

Pääväylä, erityiskohde (nopeusrajoitus 30-40 km/h) 3 

Pääväylä (nopeusrajoitus 50-60 km/h) 0 

Ajoradan leveys Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys < 6,5 m 0 

Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys > 6,5 m 3 

Nopeusrajoitus 50-60 km/h, ajoradan leveys < 7m 0 

Nopeusrajoitus 50-60 km/h, ajoradan leveys > 7 m 3 

Maksimipistemäärä 15



71 

Rauhoittamistyypin valintaan vaikuttavat kadun luokka, nopeusrajoitus ja 

bussiliikenne. Hidasteiden käytön pääperiaatteet on esitetty taulukossa 3. 

Taulukko 3. Hidastetyypin valinnan pääperiaatteet. 

Pääkatu 

erityiskohde 

Kokoojakatu 

Asuntokatu 

Bussireitti 

HIDASTETYYPPI 

30-40km/h 40km/h 50km/h 30-40km/h 

Suojatien korotus (7/50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Toyssy ei ei ei kyllä ei 

Korotettu alue (7/50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Bussitöyssy mahdollinen kyllä ei mahdollinen kyllä 

Yksipuolinen kavennus (kohtaaminen) ei mahdollinen ei mahdollinen mahdollinen 

Yksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Kaksipuolinen kavennus (kohtaaminen) kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 

Kaksipuolinen kavennus + 

korotus 7/50 cm (Kohtaaminen) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Kaksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Leveä keskisaareke kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 

Leveä keskisaareke + korotus 7/50 m kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Leveä keskisaareke ja keskilinjan siirto mahdollinen kyllä kyllä kyllä kyllä 

S- mutka (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Kiertoliittymät kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä 

Asuntokaduilla voidaan käyttää periaatteessa kaikkia hidastetyyppejä, 

mutta luontevimpia ovat töyssyt, korotetut suojatiet ja -liittymät sekä kavennukset 

ja S-mutkat. Leveiden keskisaarekkeiden käyttö ei asuntokaduilla 

ole luontevaa, koska kadun ylittämistä ei ole tarpeen jakaa kahteen vaiheeseen. 

Kokoojakaduille soveltuvat erityisesti leveä keskisaareke ja ajoradan kavennus 

suojateiden kohdilla. Kokoojakaduilla voidaan käyttää myös korotettuja 

suojateitä ja -liittymiä. 

Pääkaduilla hidasteita käytetään vain erityishuomiota edellyttävien kohteiden 

läheisyydessä. Pääkaduille suositeltavimpia hidastetyyppejä ovat leveät 

keskisaarekkeet sekä korotetut alueet ja suojatiet, jotka on mitoitettu 

bussiliikenteen vaatimusten mukaisesti. 

Jotta nopeustaso pysyisi hidasteiden avulla alle 40 km/h, saisi niiden välinen 

etäisyys olla korkeintaan 150 m. Nopeustasolla 30 km/h etäisyyden tulisi 

olla korkeintaan 70 - 100m. Tärkeää on myös hidasteiden luonteva sijoittuminen 

ympäristöön.

72 


ENSIMMÄISET ASLELEET JA JATKUVUUS 

7 ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 

Liikenneturvallisuuden ongelmat suunnittelualueella koskevat paitsi onnettomuuksien 

lukumääriä myös koettua liikenneturvallisuutta. Yleinen liikennekurin 

höltyminen ja piittaamattomuus kanssakulkijoista aiheuttaa turhia 

vaaratilanteita. Tilanne saattaa johtaa esimerkiksi lasten liikkumisen rajoittamiseen. 

Arkiliikkumisen väheneminen ja lasten autoriippuvuus vaikuttavat 

huomattavasti aikuisiän asenteisiin. Koettuun liikenneturvallisuuteen voidaan 

parhaiten vaikuttaa samanaikaisesti toteutetuilla liikenteellisillä ja liikennekasvatuksen, 

-valistuksen ja –tiedotuksen toimenpiteillä. 

Liikenneympäristöön kohdistuvien teknisten toimenpiteiden osalta kiireellisimmiksi 

Hausjärvellä koettiin kevyen liikenteen väylän rakentaminen Turkhaudasta 

Karaan ja liikenteen rauhoittaminen Hikiän kylän kohdalla. Hyvinkäällä 

toimenpiteistä kiireellisimpiä ovat Uudenmaankadun, Jokelankadun 

ja Siltakadun liittymäalue sekä Uudenmaankadun alkupään katusaneeraus. 

Lopella kiireellisimmiksi koettiin Jokiniementien ja Sajatien liittymän näkemien 

parantaminen sekä Läyliäistenraitin kevyen liikenteen turvallisuuden 

parantaminen saarekkeellisilla suojatiellä. Riihimäellä kiireellisimmin toteutettaviksi 

toimenpiteiksi arvioitiin maantien 130 ja Lasitehtaantien liittymän 

parantaminen turvasaarekkeilla sekä keskusta-alueen parantamissuunnitelman 

toteuttaminen. 

Osana tätä selvitystä on esitetty alustava toteuttamisaikataulu toimenpiteitä 

koskien sekä alustava kustannusarvio. Teknisten toimenpiteiden ajoittamisella 

voidaan tukea liikenneturvallisuustyölle vuosittain asetettavia tavoitteita. 

Esimerkiksi jos kasvatustyössä vuositeemana on kevyen liikenteen 

ylitysturvallisuuden ja suojateiden käytön lisääminen, voidaan samanaikaisesti 

toteutetuilla suojatiejärjestelyillä tuoda asialle näkyvyyttä. 

Sitoutuminen 

Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistuttua tärkeintä on 

käytännön toiminnan ja toimenpiteiden käyntiin saaminen. 

Liikennekasvatus, -valistus ja –tiedotus etenee 

hallinnonaloittain ja yhteistyökumppaneittain. Liikenneturvallisuussuunnitelma 

(liikenteelliset toimenpiteet + 

liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja –valistuksen 

toimintasuunnitelmat) hyväksytään valtuustoissa. Kuntakohtaiset toimintasuunnitelmat 

on esitetty liitteessä 5. Poliittinen käsittely vahvistaa liikenneturvallisuudelle 

asetetut tavoitteet osaksi kaupungin tai kunnan laatu- ja tulostavoitteita 

ja osoittaa työhön tarvittavat resurssit. Tämä korostaa liikenneturvallisuustyön 

painoarvoa omalta osaltaan. 

Viestintä ja 

tiedotus 

Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistumisesta on hyvä 

järjestää kuntalaisille avoin tiedotustilaisuus ennen 

valtuustokäsittelyä. Tällöin on mahdollista vielä huomioida 

kuntalaisten tai kaupunkilaisten mielipiteet ja ehdotukset 

toimenpiteiden osalta. Toimintasuunnitelmat laaditaan ja 

niiden toteutumista seurataan kuvassa 9 esitetyn 

mukaisesti. Seurannan tulokset käsitellään kunnan tai kaupungin organisaatiossa 

kuten muutkin toiminnalle asetetut tulostavoitteet.


ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 

73 

Olemassa olleet työryhmät ovat jatkaneet kokoontumisiaan ja uudet työryhmät 

ovat kokoontuneet muutamia kertoja työn aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmien 

alustavat kokoonpanot on esitetty liitteessä 4. Jatkossa 

ryhmien kokoonpanoa voidaan laajentaa sekä kierrättää koolle kutsujan 

roolia ja muita vastuutehtäviä. 

Liikenneturvallisuustyön jatkuvuus suunnittelualueen kunnissa 

ja kaupungeissa varmistuu poliittisen päätöksenteon 

Jatkuvuus annettua liikenneturvallisuussuunnitelmalle hyväksymisensä 

ja sitoutumisensa. Hausjärvellä ja Lopella on otettu 

ensimmäinen tärkeä askel hallintokuntien sisäisessä ja 

välisessä työskentelyssä tämän suunnitelman aikana. 

Toimintasuunnitelmassa on esitetty eri hallinnonalojen omia ja yhteistyössä 

toteutettavia teemaviikkoja ja –tapahtumia. Riihimäellä ja Hyvinkäällä jo 

olemassa olleet liikenneturvallisuustyöryhmät jatkavat toimintaansa uusilla 

ajatuksilla evästettyinä. 

Liikenneympäristöön kohdistuvat toimenpiteet vaikutuksineen ovat heti todettavissa, 

kasvatukselliset, asenteisiin kohdistuvat vaikutukset vasta pidemmän 

ajanjakson kuluessa. Viitteitä liikenneturvallisuustyön vaikutuksista 

saadaan onnettomuustilastoja seuraamalla, tekemällä mielipidekyselyjä, keräämällä 

palautetta osana normaalia toimintaa ja tekemällä esim. turvavälineiden 

käyttöä koskevia laskentoja.

74 


LÄHTEET JA LISÄTIEDOT 

8 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT 

1. KLOTS - Paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki. 

http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/klots/KLOTS-Etusivu.htm 

2. Liikenneministeriö, Tielaitos, Kuntaliitto, Liikenneturva, 1999. Opas kuntien 

liikenneturvallisuustyöhön. Helsinki, Liikenneturva. 51 s. Löytyy 

osoitteesta: 

http://www.liikenneturva.fi/suomi/uutispoyta/Meilta%20ja%20muualta/op 

as.pdf 

3. Tampereen kaupunki, Esisuunnittelijat, 2002. Tampereen liikenteen 

rauhoittamispolitiikka. Tampere. 20s. 

4. Tiehallinto, 2001. Teiden talvihoito - .Menetelmätieto. Helsinki. 64s. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2230006-01i.pdf 

5. Tiehallinto, 2003. Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. Helsinki. 24s. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/tiemerkintojen_laatuvaatimukset.pdf 

6. Tiehallinto, Liikennetekniikka, 2002. Yleisten teiden näkemäalueet. 8s. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/nakema_alueet.pdf 

7. Tiehallinto, Liikennetekniikka, 2002. Linja-autopysäkit. 58 s. 

8. Tiehallinto, Tie- ja liikennetekniikka. KLOTS -Paikallisen liikenneturvallisuustyön 

tietotuki. Tietoa tiensuunnitteluun nro 35. 

9. Tiehallinto, Tie- ja liikennetekniikka, 2001. Tasoliittymät. Suunnitteluvaiheen 

ohjaus. Helsinki. 110 s. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/pdf/tasoliittymat_ohje.pdf 

10. Tielaitos, Tiehallinto, 1998. Kevyen liikenteen suunnittelu. Helsinki.151s. 

http://www.tiehallinto.fi/thohje/kevliisu.pdf 

11. Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tielaitos, Suomen 

kuntaliitto, Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Rauman ja Tampereen 

kaupungit, Esisuunnittelijat Oy, 2001. Liikenteen rauhoittaminen 

-ohjeita ja esimerkkejä. Liikenne- ja viestintäministeriö. LYYLI -raporttisarja 

28. 43+22s. 

12. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto. Liikenneturvallisuus 

kaavoituksessa, Opas 1/1992. Ympäristöministeriö, tiehallitus. 44s.


LIITTEET 

75 

9 LIITTEET 

Liite 1. Taajama-alueiden nopeusrajoitukset 

Liite 2. Yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 1997-2001 

Liite 3. Katuverkon onnettomuuskasaumat 

Liite 4. Liikenneturvallisuustyöryhmien kokoonpano 

Liite 5. Hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat 

Liite 6. Hausjärven tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 7. Hyvinkään tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 8. Lopen tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 9. Riihimäen tekniset toimenpide-ehdotukset 

Liite 10. Esimerkkejä liikenteen rauhoittamistoimenpiteistä 

Liite 11 Pohjavesialueet ja raskaan liikenteen määrä

YLEISEN TIEVERKON HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUDET VUOSINA 1997-2001 

MERKINTÖJEN SELITYKSET 

Valta- ja kantatiet 

Seututiet 

Yhdystiet 

Kevyen liikenteen onnettomuus 

Yksittäisonnettomuus 

Eläinonnettomuus 

Muu onnettomuus 

Omaisuusvahinkoon 

johtanut 

Loukkaantumiseen 

johtanut 

Kuolemaan 

johtanut

Hausjärven kunta – liikenneturvallisuustyöryhmä 

Keskustie 2-4 

12100 Oitti 

Puh. (019)78 611 

fax (019) 786 1371 

Hallinto 

Kunnanjohtaja 

Hannu Mäkelä 

Hannu.makela@hausjarvi.fi 

Kunnansihteeri 

Anneli Nordström 

Anneli.nordström@hausjarvi.fi 

Koulutoimisto 

Koulutoimenjohtaja 

Markku Torttila 

markku.torttila@hausjarvi.fi 

Osastosihteeri 

Heli Eklund 

Heli.eklund@hausjarvi.fi 

Liikunta- ja nuorisoasiat 

Liikuntasihteeri 

Jari Kovanen 

jari.kovanen@hausjarvi.fi 

Sosiaalitoimi 

Päivähoidonohjaaja 

Riitta Alho 

riitta.alho@hausjarvi.fi 

Sosiaalijohtaja 

Riitta Leimu 

riitta.leimu@hausjarvi.fi 

Tekninen toimi 

Tekninen johtaja 

Kari Korhonen 

kari.korhonen@hausjarvi.fi 

Vt. Toimialapäällikkö 

Matti Riihelä 

Matti.riihela@hausjarvi.fi 

Rakennusmestari 

Pauli Hakala 

Pauli.hakala@hausjarvi.fi 

Kaavoitus 

Kaavoitusinsinööri 

Ilkka Korhonen 

Ilkka.korhonen@hausjarvi.fi 

Poliisi: 

yk Mauno Leppiniemi 

mauno.leppiniemi@riihimaki.poliisi.fi



Ismo Laatta pj. 

(työsuojelu) 

ismo.laatta@hyvinkaa.fi 


PL 86 

05801 HYVINKÄÄ 

Kimmo Kiuru siht. 

(tekniikka ja ympäristö) 


kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi 

PL 21 


Seppo Aalto 

(henkilöstöhallinto) 

seppo.aalto@hyvinkaa.fi 


PL 86 


Esko Kaijankoski 

(autokoulujen edustaja) 

hyvinkaan.autokoulu@co.inet.fi 

Hyvinkään Autokoulu Ky 

Uudenmaankatu 25 


Raija Koivisto 

(valistuspalveluyksikkö) 

raija.koivisto@hyvinkaa.fi 


Valistuspalveluyksikkö 

Martinkatu 5 


Juha Kääriäinen 

(seurakunnan edustaja) 

juha.kaariainen@evl.fi 

Hyvinkään seurakunta 

PL 29 


Erkki Leskinen 

erkki.leskinen@hyvinkaa.fi 

(päivähoito) 


Hakalantalon päivähoito 

Hakalantalo 


Sami Liuha 

(nuoriso ja vapaa-aika) 

sami.liuha@hyvinkaa.fi 


PL 86 


Erkki Nurminen 

(pelastuslaitoksen edustaja) 

erkki.nurminen@riihimaki.fi 

Aluepelastuslaitos/Hyvinkää 

Suokatu 12 


Reijo Puranen 

(teollisuuden edustaja) 

reijo.puranen@isover.fi 

Saint-Gobain Isover Oy 

PL 250 


Kaisa Saksa 

(opetuspalvelukeskus) 

kaisa.saksa@hyvinkaa.fi 


PL 86 


Aimo Skytten 

(katsastustoimen edustaja) 

aimo.skytten@sauk.fi 

Hyvinkään Autokatsastus 

Kalliokierto 6 


Pekka Laine 

(poliisin edustaja) 

pekka.t.laine@hyvinkaa.poliisi.fi 

Hyvinkään poliisi 

PL 1 

05901 HYVINKÄÄ

LOPEN KUNNAN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖRYHMÄ 

Tekninen päällikkö 

Timo Rahikainen 

Yhdystie 5 

12700 Loppi 

( 019 ) 4563218 , 0400-486525 

timo.rahikainen@loppi.fi 

Maankäyttöinsinööri 

Tapio Jokela 

Yhdystie 5 

12700 Loppi 

( 019 ) 4563233 , 040-7553051 

tapio.jokela@loppi.fi 

Kunnansihteeri 

Raimo Sireeni 

Yhdystie 5 

12700 Loppi 

( 019 ) 456243 , 040-5131394 

raimo.sireeni@loppi.fi 

Päiväkodin johtaja 

Jaana Sillanpää 

Kartanontie 

12540 Launonen 

( 019 ) 762001 

jaana.sillanpaa@loppi.fi 

Läyliäisten ala-asteen rehtori 

Jukka Mursula 

Koulutie 

12600 Läyliäinen 

( 019 ) 443390 , 0400-488758 

jukka.mursula@loppi.fi 

Nuoriso-liikunta sihteeri 

Sisko Keskitalo 

Yhdystie 5 

12700 Loppi 

( 019 ) 4563251 , 040-5131398 

sisko.keskitalo@loppi.fi

Riihimäen kaupungin 

liikenneturvallisuusryhmä 

Poliisipäällikkö Jarmo Holma puheenjohtaja 


Temppelikatu 8, 11100 Riihimäki 

jarmo.holma@riihimaki.poliisi.fi 

fax 019-782 501 

puh. 019-773 7200, 0400 272 178 

Ylikonstaapeli Markku Tiainen 


Temppelikatu 8, 11100 Riihimäki 

markku.tiainen@riihimaki.poliisi.fi 

puh. 019-77371 

Kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö 

Heikki Kantinkoski 

Tekninen virasto, Tila- ja yhdyskuntatekniset 

palvelut, Eteläinen Asemakatu 2, 

11130 Riihimäki 

heikki.kantinkoski@riihimaki.fi 

fax 019-741 252 

puh. 019-741 423, 050 554 0540 

Rakennusmestari Kari Ikävalko sihteeri 

Tekninen virasto, Tila- ja yhdyskuntatekniset 

palvelut, Eteläinen Asemakatu 2, 

11130 Riihimäki 

kari.ikavalko@riihimaki.fi 

fax 019-741 252 

puh. 019-741 422 

Kaukolämpöteknikko Esa Mäkinen 

Kraatarinkuja 16, 11130 Riihimäki 

esa.makinen@riihimaenkaukolampo.inet.fi 

puh. 019-720 345, 0400 485 792 

Lehtori Erkki Löfberg 

Laaksokatu 14, 11100 Riihimäki 

puh. 019-720 218 

Taksiautoilija Erkki Lindholm 

Nurmelantie 4, 11120 Riihimäki 

puh. 019-723 607, 0400 480 675 

Kuorma-autoilija Taisto Vepsä 

Ilveskatu 5 C, 11910 Riihimäki 

puh. 019-730 845 

Ajomestari Petri Lindén 

Ventoniemi Oy Riihimäen varikko, 

Tehdaskylänkatu 1, 11710 Riihimäki 

fax 019-722 951 

puh. 019-722 900, 040 735 0306 

Luokanopettaja Eero Kivinen 

Lapinkatu 33, 11120 

puh.019-736 928 

Perhepäivähoitaja Eila Rekola 

Pirttitie 21, 11910 Riihimäki 

Katsastusmies Pekka Aittola 

Riihimäen katsastusasema, Pohjoinen 

Rautatienkatu 66, 11120 Riihimäki 

pekka.aittola@sauk.fi 

fax 0204882871 

puh. 0204882876 

Autokoulun johtaja Toivo Ikonen 

Riihimäen Liikenneopisto Oy, Hämeenkatu 14 

A, 11100 Riihimäki 

riihimaen.liikenneopisto@rlo.fi 

fax 019-719 293 

puh. 019-725 935, 0500 498 145

Hausjärvi 

TAVOITE TOIMINTA / TOIMENPIDE AJOITUS 

YHTEIS- 

TYÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ 

TOTEUTU- 

MINEN 

Koulukuljettajien kurssi / liikennekäyttäytymisen 

oheiskasvattaja 

1 kert./ 2 vuotta Liikenneturva 

koulutoimi/ 

Torttila 

Liikenneturva hoitaa 

koulutuksen / likennöisijät 

Lasten turvallinen liikkuminen 

Turvallinen koulutie syksy 

Julkisessa liikenteessä käyttäytyminen 1 kert./ 2 vuotta 

Poliisivierailut 

Keskustelu liikenneturvallisuudesta 

vanhempainilloissa 

Lukukauden 

aikana 

Lukukauden 

aikana 

Liikenneturvan 

lomake/ 

vanhempain 

yhdistys 

Paikallinen 

liikennöitsijä / 

vanhempain 

yhdistys 

Koulujen rehtorit Koulut 

Koulutoimi / 

liikennäitsijä 

Liikennöitsijä 

Poliisi Lähipoliisi Lähipoliisi 

Rahtarit, 

vanhempainyhdist 

ykset 

Koulut / rehtorit 

Koulut toteuttavat 

vanhempain illoissa 

mandollisuuksien 

mukaan. 

Opettajien perehdyttäminen 1 kert./ 2 vuotta Liikenneturva Koulut Liikenneturva 

Lasten turvallinen kuljettaminen autossa 1 kert./ 2 vuotta 

Neuvolat / 

Liikenneturva 

Neuvolat Liikenneturva 

Kanssaliikkujien huomioiminen; 

nuoret mopoilijat 

Yläasteen opetukseen mopokurssi kevät 

autokoulu, poliisi, 

nuorisotoimi 

sivistystoimi Yläaste / rehtori 

Poliisivierailut kevät Poliisi sivistystoimi lähipoliisi 


nuoret autoilijat 

Autokouluun liikenneturvallisuusmateriaalia ja - 

videoita ( Autokoulu Oitin Ossi ) 

Poliisin vierailut lukiossa 

Menossa mukana - liikenenonnettomuudessa 

vammautuneen nuoren vierailu lukio 

kevät Liikenneturva Liikenneturva Autokoulu / liikenneturva 

lukukauden 

aikana 

1 kerta 

lukukauden 

aikana 

Poliisi lähipoliisi koulut / lähipoliisi 

Liikenneturva, 

nuorisotoimi 

Koulutoimi / 

lukion rehtori 

liikenneturva



humalassa ajaminen 

Tehovalvonta. Täsmäiskut! Ja niistä uutisoiminen. 

loma kauden 

aikana 

YHTEIS- 

TYÖ 

Paikallislehti 

Riihimäen 

Sanomat 

Työmatka liikenneturvallisuus jatkuva liikenneturva 

Lääkäri voisi jututtaa potilasta myös liikenneasioista, 

jos epäilee runsasta alkoholinkäyttöä 

terveystarkastuksi 

en yhteydessä 

työterveys lääkäri 

Ennakoivan ajon kurssi Hausjärven kunnan omalle 

henkilökunnalle 

1 kert / 3 vuotta 

liikenneturva ja 

autokoulu 

Uudistusten (esim. nopeusrajoitusten 

yhtenäistäminen) yhteydessä tiedous 

kun muutoksia 

tulee 


kirjasto kunnan 

nettisivut 

Työ ja liikenneturva aineisto 1 kerta joskus 


lomake 


työikäiset 

Rollaattoriajot / Pyörätuoliajot tarpeen mukaan 

vammais- ja 

vanhus-neuvosto 

(mukaan järjestöt 

) 

Ikäautoilijan kuntokurssi tarpeen mukaan 

Liikenneturva 

vanhuusneuvosto 

ja 

sos.puoli 

Heijastinnäytöksiä syksy 

Linja-autoilijat, 

Rahtarit poliisi 

vanhempainyhdistys 

Eläinonnetto-muuksien 

vähentäminen 

Hirvionnettomuuksista tiedottaminen syksy 

Vuoropuhelu kuntalasiten kanssa siitä missä 

vesakoita pitäisi raivata. 

jatkuva 


poliisi metsästysseurat 

tiepiiri 

yksityistieiden 

hoitokunnat 

VASTUU- 

HENKILÖ 

TOTEUTU- 

MINEN 

poliisi 

tiedotus 

liikenneturvallisuus ryhmä 

työsuojelu 

päälliköt 

liikenneturva ja työsuojelu 

päälliköt 

työsuojelu 

päälliköt 

työterveyshuolto 

kehittämistoimiku 

nta 

auotkoulu ja liikenneturva 

tekninen toimi tekninen toimi 

tekninen toimi ja 

sosiaalitoimi 

liikenneturva 

perusturva perusturva / järjestöt 

liikenneturva liikenneturva 

liikenneturvallisuus 

ryhmä 

liikenneturvallisuus työ 

ryhmä 

tekninen toimi 

poliisi metsästysseurat 

lehdistö 

tekninen toimi kunnan nettisivut

Loppi 29.1.2003 


YHTEIS- 

TYÖ 

Yläasteen opetukseen mopokurssi 

autokoulu, poliisi, 

yläaste, 

nuorisotoimi 


nuoret mopoilijat 

Kaksipyöräisten kerho (paikkakysymys on ratkaistu! 

Tarvitaan hyvä vetäjä, viedään asennetta takaoven 

kautta 

järjestökenttä, 

4H, UA, 

nuoristotoimi 

Nuorten liikenneturvallisuusprojekti/ 

liikenneturvallisuusaiheisen videon tekeminen, 

valokuvaus 

Kamerakerho, 

Nuorten Paja, 

Nuorisotoimi, 

koulut 


nuoret autoilijat 

Opastusta oikean hälytyksen tekemisestä, oikeasta 

toiminnasta onnettomuuspaikalla 

Autokouluun liikenneturvallisuusmateriaalia ja - 

videoita 

SPR, 

pelastustoimi, 

sairaankuljetus, 

nuorisotoimi 

Autokoulu Ikonen. 

Tapahtuman 

järjestäjät 

Poliisin vierailut lukioissa Koulutoimi 

Menossa mukana - liikenenonnettomuudessa 

vammautuneen nuoren vierailu 


koulut, 

nuorisotoimi 

VASTUU- 

HENKILÖ 

koulu/Jukka 

Mursula 

nuorisotoimi/nuori 

so-liikuntasihteeri 

Kamerakerho/ 

vetäjä, Nuorten 

Paja/vetäjä, 

Nuorisotoimi/ 

sihteeri 

Pelastustoimi/ 

palopäällikkö 


Poliisipäällikkö 

lähipoliisi 

Koulutoimi/ 

Jukka Mursula 

TOTEUTU- 

MINEN 

Yläasteen 

opetussuunnitelmaan. 

Talousarvioon varat 

toteutukseen, vetäjä, 

materiaali, yms. 

Toimintapaikka kuntoon. 

Vetäjän palkkaaminen. 

Toimintaa viikoittain. 

Syksy 2003 alk. Paikat: 

kirkonkylä ja Läyliäinen 

Materiaalia 

olemassaoleviin 

teematapahtumiin sekä 

yläasteelle 

Kouluille 

hätäilmoituspäivä 2-3 

vuoden välein. 

Palopäälikön vierailu. 

Poistumisharjoitukset 

työpaikoilla, 

nuorisotiloissa. 

Materiaalia ja yhteistyötä 

teemapäiviin. 

Entinen yhteistyö 

käyntiin. 

Jatkuvana käytäntönä. 

Tero Jarmorannan 

vierailut aikatauluun 

sopien. Koulut sopivat 

vierailusta liikenneturvan 

kanssa.



humalassa ajaminen 


Tehovalvonta. Täsmäiskut! 

Käräyttämiseen rohkaiseminen, ja lehtikirjoituksia 

tulevista tehoratsioista 

Lääkäri/potilaan jututtaminen, jos epäilee runsasta 

alkoholinkäyttöä 

Poliisin vierailut päiväkodeilla ja kouluissa poliisi 

YHTEIS- 

TYÖ 

Liikkuva poliisi, 

kihlakunnan 

poliisi 

paikallislehti, 

työsuojelu, 

poliisi 

Liikenneopettajan tunnit autokoulu 

Kypäräpakon laajentaminen kouluissa, samoin 

ekaluokkalaisten pyörillä kouluun tulo -kiellon 

laajentaminen. 

VASTUU- 

HENKILÖ 

poliisi 

Liikenneturvallisu 

ustyöryhmä, 

kuntalaiset 

lääkäri, työsuojelu Työsuojelu 

Vanhempaintomik 

unnat 

sosiaalitoimi/Jaan 

a Sillanpää, 

koulutoimi/Jukka 

Mursula 

Sivistystoimen 

johtaja, 

päiväkodin johtaja 

Sivistystoimen 

johtaja 

TOTEUTU- 

MINEN 

Jatkuvana käytäntönä. 

Esitetään toive 

kihlakunnan 

poliisijohdolle. 

Liikenneturvallisuustyöry 

hmä/vinkkien antaminen 

Terveystarkastuksen 

yhteydessä. 

Hyväksi koetun 

yhteistyömallin mukaan 

Talousarvioon 

määräraha 

opetustuntien 

ostamiseen Heljä 

Heinoselta kouluille, 

päiväkodeille 

Vanhempaintoimikunnan 

kokeilut / 

sitoumusten tekeminen 

Liikennekilpailut:Syksy alkukilpailut kouluittain (9 alaastetta). 

Loppukilpailu koko kuntaa kattavana. 

Syksy 

Koulut, SPR, 

Leijonat, poliisi, 

liikenneturva, 

nuorisotoimi 

Nuorisotoimi/nuor 

isosihteeri, 

koulutoimi/ Jukka 

Mursula 

Loppufinaali toteutus 

kiertävänä syksyllä. 

Turvallinen koulupiha Tekninen toimi Turvaa lapsen koulutie. 


Heijastin illat 

Saatavissa olevaan aineistoon ja materiaaliin 

perehdyttäminen 

Koulukuljetusten ja palveluliikenteen laatu. 

Sopimuksia luotaessa laatukriteerit. 

Koulut, 

vanhemmat 


koulut, päiväkodit, 

srk 

Liikenneturva 

Koulutoimi 

Jaana Sillanpää 

Koulutoimi/sivisty 

stoimen johtaja 

Henkilöautoilla 3-4 

vuoden välein. 

Perehdyttäminen 

tarvittaessa. 

Koululaiskuljetus-kurssi 

Vanhempainiltoihin liikenneturvallisuusasiaa Liikenneturva Koulutoimi 

Koulun tarpeiden 

mukaan



työikäiset ja iäkkäät 

Ennakoivan ajon kurssi 

Kunnan työntekijöiden sitoutuminen, 

liikenneturvallisuuskisa 

Turvallisuusauditointi, oman henkilöstön liikkumisen 

kartoitus 

Rollaattoriajot / Pyörätuoliajot 

Ikäautoilijan kurssi 

Eläinonnettomuuksien 

vähentäminen 

Asian käsittely lehdissä, silloin kun hirvijahti alkaa. 

YHTEIS- 

TYÖ 

työsuojeluorganisaatiot, 

liikenneturva 

Kunnan 

työntekijät 


lomake 

vammais- ja 

vanhusneuvosto 


eläkeläisjärjestöt 

paikallislehti, 

työsuojelu, poliisi, 

metsästysyhdistykset 

VASTUU- 

HENKILÖ 

Työsuojelupäällik 

kö 

Liikenneturvallisu 

ustyöryhmä 

Työsuojelupäällikkö 

perusturva 

Lopen opisto 

TOTEUTU- 

MINEN 

Kahden vuoden välein 

sopimuksen mukaan. 

Palkitseminen parhaasta 

liikenneturvallisuutta 

edistävästä teosta. 

Aineistoon tutustuminen. 

Toteuttaminen erillisten 

päätösten mukaan. 

Asiantuntijat kertomaan, 

käytännön harjoituksia. 

Kurssimuotoinen Lopen 

opiston ja liikenneturvan 

yhteistyönä 

Liikenneturvallisuustyöry 

hmä

Riihimäki Opetustoimi 


YHTEIS- 

TYÖ 

LIIKENNOPETTAJAN PALKKAAMI-NEN 

VARHAISKASVATUKSEEN 

talvi 2003 

sijoitus 

poliisilaitok-selle 

PELTOSAAREN ALA-ASTEELLA LII- 

KENNEAIHEINEN TEEMAVIIKKO - materiaali 

jaossa myös muille kouluille 

huhtikuu 2003 

SPR 

Pelastustoimi 

Liikennekäyttäytymiseen 

vaikuttaminen 

VANHEMPAINILLASSA LIIKENNE- 

KASVATUSASIAT ESILLE 

koko vuosi 

koulukuljetuk-set, 

taksi, poliisi, 


vanhempainyhdist 

ykset, 

kouluterveydenhu 

olto 

ASENNEKASVATUSTA MOPOLLA AJOSTA ALLE 

15- VUOTIAILLE (esim 12-13 vuotiaat) 

koko vuosi 

poliisi, 

moottoripyöräkerho, 

nuorisotoimi, 

kouluterveydenhuolto, 

autokoulu 


TULEVIEN EKALUOKKALAISTEN TU- 

TUSTUMISKÄYNTI - muistutus turvallisen 

koulumatkan opettamisesta ja kevyen liikenteen liikennesääntöjen 

neuvomisesta 

tutustumis-käynti 

ke-väällä 


neuvolat, 

opetustoimi, 

terveystoimi 

TIETOISKUT TURVAVÄLINEISTÄ -kypärä, 

heijastin 

kevät, syksy 

poliis, Rahtarit, 

SPR, MLL 


vaikuttaminen -koulutoimen 

henkilökunta 

HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN 

LIIKENNETURVALLISUUSASIOIHIN 

kerran vuodessa Liikenneturva 

VASTUU- 

HENKILÖ 

Jarmo Holma 

Eero Kivinen 

poliisi Terhi 

Koskinen 

TOTEUTU- 

MINEN 

aluksi työllisyysvaroin,jatko 

ano-taan 

kaup,halli-tukselta 

koulutoimi, 

rehtorit 

koulut 

Toivo Ikonen 

rehtorit, 

kouluterveydenho 

itajat, 

yhteyshenkilö 

Eero Kivinen 

opettajat 

rehtorit opettajat 

koulutoimen 

johtaja, rehtorit 

Liikenneturva

Opetustoimi 


YHTEIS- 

TYÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ 

TOTEUTU- 

MINEN 


vaikuttaminen -nuoret 

OPETUSMATERIAALIKESKUKSEEN 

Liikenneturvan aineistojen ja videoiden hankkiminen 

lainattavaksi ja jaettavaksi. 

TIETOISKUT KOULUIHIN SYKSYLLÄ 

- esimerkiksi ammattikoulu, lukio, kaup-paoppilaitos 

koko vuosi 

poliisi, 


viranomais-tahot 

syksy 2003 koulut, 

autokoulut, poliisi 

oppimateriaalikes 

kuksen hoitaja 

Jarmo Holma 


vaikuttaminen -ammattikuljettajat 

KOULULAISKULJETTAJA KURSSI 

-Kuljettajien kasvatusvastuun kehittä-minen kerran vuodessa liikenneturva, 

kansalaisopisto 

Erkki Lindholm 

Liikennekäyttäytymisen 

parantaminen 

POLIISI ANTAA LIIKENNEKASVA-TUSTA 

PERUSKOULUN ALA-AS-TEEN 1. JA 3. LUOKILLE 

kevätlukukausi 

2003 koulut, poliisi Jarmo Holma nimetyt poliisimiehet 

Vapaa-ajan toimi (kerhotoiminta) 


vaikuttaminen 

HENKILÖKUNNAN OMA ESIMERKKI 

- liikennesääntöjen noudattaminen las-ten kanssa 

liikuttaessa 

- henkilökunnan perehdyttäminen liikenneturvallisuus 

asioihin 

kerran vuodessa Liikenneturva Päivi Pehkonen 


vaikuttaminen -2-6 -luokkalaiset 

Liikenneaiheiset pelit, leikit ja tehtävät 

- esim Liikenneturvan internet-sivujen 

hyödyntäminen 

koko vuosi 


internet sivut 

Päivi Pehkonen 


vaikuttaminen -yläasteikäiset 

AVOIN KERHOTOIMINTA 

- esimerkiksi Liikenneturvan videon näyttäminen koko vuosi 

pelastuslaitos, 

poliisi, SPR, 

nuorisotoimi 

Päivi Pehkonen

Terveydenhuolto 



alle kouluikäiset 

Neuvolakäyntien yhteydessä 

- lasten turvallinen kuljettaminen autos-sa 

- turvavälineiden käytöstä muistuttami-nen 

- 4-vuotiaille Kulkunen - lehti 

Kouluuntulotarkastus 

- kypärän ja heijastimen käytöstä muis-tuttaminen 

- turvallisen koulutien opettaminen 

- kevyen liikenteen liikennesääntöjen opettaminen 

jatkuva 

syylukukausiterveystarkastuksen 

yhteydessä 

YHTEIS- 

TYÖ 


MLL 

VASTUU- 

HENKILÖ 

Tea Jansson 

Tea Jansson 


vaikuttaminen -3-4-luokkalaiset 

Liikenneturvan aineistosta sopivan ma-teriaalin 

jakaminen terveystarkastuksen yhteydessä 

alkusyksy 

terveyskesk. 

varasto, 

liikenneturva 


vaikuttaminen -mopoikäiset 

9-luokkalaiset, jotka tulevat hakemaan 

terveystodistusta mopokorttia varten 

- liikenneturvallisuusasiat esille esim olisiko 

Liikenneturvalla sopivaa materi-aalia, riskitekijöistä 

keskusteleminen 

-nuorison terveystarkastus 

koko vuosi Liikenneturva Tea Jansson 

Liikennetiedotus ja -valistus 

Vuodenaikoihin ja kampanjoihin liittyviä 

teemajulisteita kouluterveydenhuollon odotustilassa 

Henkilökunnan perehdyttäminen liikenneturvallisuus 

asioihin 

Sosiaalitoimi, päivähoito 

kerran vuodessa Liikenneturva Tea Jansson 

osastonhoitaja 

Sinikka 

Koskivuori 

Liikenneturvallisuustyön 

arvostuksen lisääminen 

PÄIVÄHOIDON OHJAAJIEN KOULU-TUS 

- liikennekasvatuksen koulutus iltatilai-suutena 

päivähoidon henkilöstölle 

esimerkiksi liikenneopettaja Heljä Heinonen 

- samalla tietoa esimerkiksi Liikenneturvan sivuista 

ja muusta olemassa olevasta materiaalista 

kerran vuodessa Liikenneturva Rauni Tuomela 

TOTEUTU- 

MINEN

Sosiaalitoimi, vanhustyö 



vaikuttaminen -ikäihmiset 

TIEDOTTAMINEN / VIESTINTÄ IKÄ- 

AUTOILIJOIDEN TEEMAPÄIVÄSTÄ 

IKÄAUTOILIJOIDEN KURSSI kevät 2003 

YHTEIS- 

TYÖ 

kevät 2003 Liikenneturva 


autokoulu 

VASTUU- 

HENKILÖ 

Toivo Ikonen 

Työpaikat 

TALOUDELLISEN AJON KURSSIT 

esim Ventoniemellä 

Ennakoivan ajon kurssi 

kevät 2003 

- Ventoniemi Oy 

- Team Larus 

- autokoulut 

Toivo Ikonen 


vaikuttaminen -työikäiset 

Liikenneturvallisuus osaksi työhön perehdyttämiskoulutusta 

- päihdeasiat 

- turvalaitteiden käyttö työmatkoilla 

työsuojeluorganisaatio 

liikenneturvallisuusryhmä/Holma 

RIIHIMÄEN KAUPUNKI TYÖNANTA-JANA 

NÄYTTÄÄ MALLIA 

- kaupunki kouluttaa henkilöstön ta-loudelliseen 

ajoon 

autokoulut Taina Köninki 


vaikuttaminen -yrittäjät 

PAIKALLISTEN YRITTÄJIEN KOULU- 

TUSKALENTERIIN LIIKENNETUR- 

VALLISUUSASIAA - työikäisten liikkuminen 

koko vuosi 

- liikenneturva 

- yrittäjien 

alueyhdistyk-sen 

hallitus 

TOTEUTU- 

MINEN

HAUSJÄRVEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 

1.VAIHE 

Nro 

KOHDE TOIMENPIDE 

Kustannus 

1000€ 

Sijaintikartta 

Tienpitäjä 

Toteutusajankohta 

HEVAvähenemä 

1 T/H Mt 290, Hikiän keskustan kohta 40 km/h rajoitus Hikiän keskustan kohdalle, välille Karhintie -Kalkeentie. T 0,6 1 0,03 

2 H Mt 290 välillä Hikiä-Kirkonkylä 70 km/h nopeusrajoitus välille Karhintie (Hikiä)- Allintie (kirkonkylä) T 0,6 1 -0,013 

3 H 

Kappalaisentien ( mt2892) ylityskohta Haukantien 

kohdalla 

40 km/h - rajoitusmerkin siirtäminen näkyvämpään Allintien liittymään. 

Nopeusrajoituksen maalaaminen ajorataan. Suojatien ennakkomerkki 

samaan varteen rajoitusmerkin kanssa. 

T 0,3 1 0,001 

4 T Savelantie (pt 13817) X kalliontie (pt 13811) Näkemäraivaus liittymässä T 0,3 1 0 

5 T Kekomäentie X Karhintie Saarekkeellisen suojatien rakentaminen K 11 1 

6 H Mt 290 X Kalliontie 

Liittymäsaarekkeen muotoilu siten, että myös raskas liikenne pääsee 

kääntymään pt:lle 13811 

T 5 1 0 

7 H Mt 290, Puujaantien liittymä 

Nopeusrajoitusalue 60 km/h alkavaksi ennen Puujaantien liittymää. 

Suunnitelman käynnistäminen liittymän siirtämisestä parempaan paikkaan. 

T 0,2 1 0,006 

8 H Pt 13826 ja Puujaantien liittymä Nopeusrajoituksen alentaminen 60 km/h:iin liittymäalueella. T 0,6 1 0,001 

9 T Pt 13821, Riihiviidantie 

Saarekkeellisen suojatien rakentaminen Aseman liittymään ja kevyen 

liikenteen väylän jatke suojatieltä kadulle. Tai muut rauhoittamistoimenpiteet. 

T 11 1 0,003 


Saarekkeellinen suojatie Kirkkotien liittymään. Kevyen liikenteen yhteys 

pysäkille. Tai muut rauhoittamistoimenpiteet. 

T 11 1 0,003 


Saarekkeellinen suojatie taajamaportiksi. Bussipysäkin kunnostaminen tien 

itäpuolelle. Tai muut rauhoittamistoimenpiteet. 

T 11 1 0,003 

12 H Monnin kylän valaistus Valaistuksen rakentaminen Rajalantielle Monnin koululta pt:lle 13807 K 16 1 

13 H Karantie Vesakkoraivaus mutkassa T 0,3 1 0 

14 T Kaaritie X oitintie 

Oitintien varressa olevien puiden ja pensaiden raivaus siten, etteivät ne ole 

näkemäesteenä 

T 0,3 1 0 

15 T Vanha Valtatie X Mäki-Sykärintie 

16 T Vanha Valtatie X Töytynmäentie 

17 T Vanha Valtatie X Myllytie 

Liikenteen rauhoittaminen Vanhalla Valtatiellä. Korotetun suojatien 

rakentaminen taajamaportiksi Mäki-Sykärintien liittymään. 


rakentaminen Töytynmäentien liittymään. 


rakentaminen Myllytien liittymään. 

K 7 1 

K 7 1 

K 7 1

2.VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 

18 H Kt 54 X Husuntie Kevyen liikenteen alikulku ja jatkeet maantielle 2892 sekä paikallistielle 13826 T 168 2 0,003 

19 T Ryttylän keskusta 

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Ryttyläntielle välille Lasitehtaantie- 

Mäkitie ja Keskustielle 

K 87 2 

20 H Kt 54, Oitin taajaman kohta 

Kevyen liikenteen alikulku ja jatkeet Ansiotielle ja mt:lle 1471. Ansiontien 

liittymäjärjestelyt. 

T 168 2 0,019 

21 H Monnin kylän valaistus Valaistuksen rakentaminen pt:lle 13807 välille Rajalantie - Mt 143 T 87 2 0,004 

22 H Pohjoinen ohikulkutie- Monnin koulu 

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Rajalantielle Monnin koululta pt:lle 

13807. Rahkoisentien ja Ojantaustan tien yhdistäminen kevyen liikenteen yhteydellä. 

K 100 2 

23 H Pt 13822 Riihimäen raja- Myllylammi Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 580 2 0,006 

24 H Turkhauta - Kara Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 425 2 0,014 

25 H Kara - Apilisto Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 746 2 0,014 

26 H Lavinto-Karan ala-aste Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 922 2 0,006 

27 T/H Savelantie (pt 13817) Kevyen liikenteen väylän rakentaminen savelantielle. T 110 2 0,003 

3393 

3.VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 




Tienpitäjä 



28 H Karhintie, mt 2879 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 877 3 0,02 

29 H Kantatien 54 ylitys Puujaantien kohdalla Tarkistussuunnitelma liittymän geometrian parantamisesta T 3 0,002 

30 H Pt 13807, Monninlinja 

Tien parannussuunnitelman laatiminen välille Rajalantie - mt 143. 

Suunnitelman yhteydessä kevyen liikenteen väylätarpeen selvittäminen. 

T XX 3 0,009 

31 H Torholan kohta Alikulkukäytävä rautatien alitse K/RHK 1000 3 

32 T Vanha valtatie 

Vaihtoehtoinen toimenpiteille 29-31. Tien katkaiseminen Mäki-Sykäräntien 

kohdalta. Kevyen liikenteen väyläjärjestelyt välillä Kt 54- Mäki-Sykäräntie. Kt:n 54 liittymäjärjestelyjen tarkistaminen 

K 120 3 

33 T/H Savelantie (pt 13817) 

Suunnitelman laatiminen paikallistien 13817 oikaisusta ja liittymisestä pt:hen 

13811. Savelantien alkuosuus jäisi kaavatieksi. 

T 

suunn.: XX 

Kl-väylä: 110 

3 0,004

HYVINKÄÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 

1. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 


1 T Läntinen yhdystie X Koneenkatu 

2 T Kalevankatu X Seittemänmiehenkatu 

Liittymäsaarekkeiden rakentaminen Koneenkadulle, liittymän pohjois- 

(Koneenkatu) ja itäpuolelle (Läntinen Yhdystie). Raskaalla liikenteellä 

yliajettavan saarekkeen rakentaminen Läntiselle Yhdystielle liittymän 

länsipuolelle. 

Stop-merkki ja "kaksisuuntainen pyörätie" -lisäkilpi Seittemänmiehenkadun ja 

Kalevankadun liittymään. 

K 50 1 

K 0,3 1 

3 T Koivulankatu X Kuumolankatu Koivulankadun linjauksen parantaminen. Y-liittymän muotoilu T-liittymäksi K 20 1 

4 T 

Kaskentie X Anttilantie 

Eteläinen kehäkatu X Esantie 

Näkemäraivaus Anttilantien liittymässä. Kaskentien liikenteen rauhoittaminen 

alentamalla nopeusrajoitus 40 km/h ja rakentamalla Heräteraidat Kaskentielle 

Anttilantien liittymän molemmin puolin. Leveä keskisaareke ja 

sivuttaissiirtymä Eteläiselle kehäkadulle Heikkiläntien ja Loitsuntien väliin. 

K 15 1 

5 T Ylianttilantie X Niemisentie 

Yli-Anttilantien liikenteen rauhoittaminen rakentamalla sivuttaissiirtymät 

Niemisentien itäpuolelle ja Salmentien länsipuolelle. 

K 15 1 

6 T Eteläinen kehäkatu 

Saarekkeellisten suojateiden rakentaminen Lehmustien, Hakalankaaren ja 

Kontionkadun liittymiin. Näkemäraivaus Kontionkadun liittymässä. 

K 33 1 

7 PenttilänkatuXPuolimatkankatu Liittymäalueen rakentaminen korotettuna K 15 1 

8 T Ahdekallionkatu 

Katusaneerauksen tekeminen Ahdekallionkadulle. Mm. ajoradan 

kaventaminen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen tien kummallekin 

puolelle välillä Santasillankatu - Kirkkotie. Valaistuksen uusiminen. 

K 120 1 

Suojateiden muuttaminen kavennetuiksi tai korotetuiksi. 

9 T Sähkökatu X Kenttäkatu Korotetun suojatien rakentaminen K 7 1 

10 T Sandelininkatu Korotetun suojatien rakentaminen K 7 1 

11 T Kauppalankatu X Urakankatu 

Valo-ohjaus liittymään, saarekkeellinen suojatie terveydenhuoltooppilaitoksen 

kohdalle. 

K 100 1 

12 T Teerimäenkatu X Aleksis Kivenkatu 

Liittymäalueen rajaaminen pienempään tilaan, Aleksis Kivenkadun 

reunimmaisen kaistan varaaminen pysäköintiin. 

K 40 1 

13 T Hämeenkatu X Ahdekallionkatu X Erkylänkatu 

Ahdekallionkadun liittymäkulman muotoilu jyrkemmäksi. Erkylänkadun 

liittymän kaventaminen. Keskikadun katkaisu liikenteeltä Hämeenkadulle. 

K 50 1 

14 T Urakankatu X Riihimäenkatu Kärkikolmio Riihimäenkadulle K 0,3 1 

15 T 

Vaiveronkatu välillä Urakantie -Alesis Kiventie- 

Jussilankatu 

Saarekkeellisten suojateiden rakentaminen erillisen yleissuunnitelman 

mukaisesti 

K 55-110 1 

16 T Jussilankatu välillä Riihitie-Ylikulkusilta Saarekkeellisten suojateiden rakentaminen K 22 1 

HEVAvähenemä

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 


17 T Riihimäenkatu 

Korotettujen liittymien rakentaminen Riihimäenkadun ja Vieremänkadun 

liittymään sekä Riihimäenkadun ja Paavolankadun liittymään 

K 30 1 

18 T Kauppalankatu X Urheilukatu Valo-ohjaus koko liittymään K 100 1 

19 T Uudenmaankatu välilä Vt 3 -Yli-Anttilantie 

Saarekkeellisten suojateiden rakentaminen erillisen yleissuunnitelman 

mukaisesti 

K 66-132 1 

20 T Uudenmaankatu välillä Kalevankatu - Martinkatu 

Suojatiesaarekkeiden rakentaminen Uudenmaankadulle, Ajurinkadin, 

Hevosmiehenkadun ja Toukolankadun kohtiin 

K 33 1 

21 T Hämeenkatu välillä Torikatu-Munckinkatu 

22 T Kutomokatu 

1:Torikatu-Erkylänkatu: saneeraussuunnitelman laatiminen. 

2:Erkylänkatu-Muncinkatu: kevyen liikenteen väylän rakentaminen 

yleissuunnitelman mukaisesti. 

Liikenteen rauhoittamissuunnitelman toteuttaminen: kevyen liikenteen väylä ja 

rakenteelliset hidasteet 

K 

1:XX 

2:85 

1 

K 400 1 

23 T Heleniuksenkatu, Talvisillan koulun kohta Suojatien siirtäminen n. 15 m lähemmäs koulua ja rakentaminen korotettuna K 7 1 

24 T Hämeenkatu, koulun kohta Liikennevalojen havaittavuuden tehostaminen K 30 1 

25 T Salpausseläntie-Lohjantie-Tuomentie Liittymäjärjestelyiden selkeyttäminen K 35 1 

26 T Torikatu välillä Suokatu-Hämeenkatu 

Yleissuunnitelman toteuttaminen: kevyen liikenteen väylien rakentaminen 

kadun molemmille reunoille, saarekkeellisten suojatiet, vasemmalle 

kääntymiskaistat Kutomokadulle, Nestorinkadulle ja Oikokadulle. 

K 300 1 

27 T Kruunukatu X Uudenmaankatu Saarekkeellisen suojatien rakentaminen K 11 1 

28 T Hakalankaari X Metsälammintie Luvattoman läpiajon estäminen linja-autoyhteyttä pitkin K 1 1 

29 T Uudenmaankatu, Kirjavantolpan kohta 

1. Vaihe: Nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h välille Rauhankatu- 

Kalevankatu, rauhoittamissuunnitelman laatiminen. 

2. Vaihe: Liikenteen rauhoittamissuunnitelman toteuttaminen 

K 250 1-2 

30 T Martinkatu 

1. vaihe: Liikenteen rauhoittamissuunnitelman laatiminen 2. Vaihe: 

rauhoittamissuunnitelman toteuttaminen 

K 350 1-2 

31 T Munckinkatu X Pohjoinen puistokatu 

1. vaihe: Vanhusten palvelutalon kohdan suojatieturvallisuuden 

parantaminen esim. kavennuksella. 3. Vaihe: Kiertoliittymän rakentaminen, 

katualueen rajaus, 

K 

1:11 

3: 500 

1-3 

2. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 


32 T Sillankorvankatu, liikekiinteistöjen edusta 

Pysäköintialueen rakenteellinen erottaminen ajoradasta ja kevyen liikenteen 

väylästä. Pysäköintialueen jäsentely (esim. istutuksilla) ja 

pysäköintipaikkojen selkeä merkitseminen 

K 20 2 

33 T 

Uudenmaankadun alkupää - Siltakatu - Vanha kirkko - 

Keskusaukio 

Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnissä välillä Hämeensilta-Vanha 

kirkko. Sisältää mm. kevyen liikenteen väylät ja pysäköintijärjestelyt. 

Suunnitelman toteuttaminen. 

K 420 2 


HEVAvähenemä

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 



35 T Kauppalankatu X Muncinkakatu Kauppalankadun ja Kerkkolankadun suojateille saarekkeet. K 22 2 

36 H Mt 1361 Kytäjän kohta 

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Pt11353 - Pt 11323 ja Vt3- 

Vakkuritie 

T 490 2 0,004 

37 H Mt 1361, Kytäjän kohta Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Vt3-Pt11353 T 1660 2 0,045 

38 T Munckinkatu 

39 T 

40 T 

Yhtenäinen pääkadut eritasossa risteävä 

ulkoilureittiverkosto 

Yhtenäinen pääkadut eritasossa risteävä 

ulkoilureittiverkosto 

41 T Uudenmaankatu X Kalevankatu 

Nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h:iin ja kavennus/ 

rauhoittamissuunnitelman laatiminen 

K XX 2 

Jokelankadun ali-/ylikulun rakentaminen K 168 2 

Uudenmaankadun ylitys Sonninmäen kohdalla K 168 2 

Liittymäsaarekkeiden muotoilu pidemmiksi. Väistämisvelvollisuutta osoittavat 

kolmiot Uudenmaankadulle 

K 40 2 

42 T Manrtinkatu X Uudenmaankatu Martinkadun ja Uudenmaankadun liittymän valo-ohjaus K 100 2 

43 Hyvinkäänkylän koulu Vaihtuva nopeusrajoitusjärjestelmä k 7 2 

44 T Läntinen yhdystie, ystävyydenkadun kohta Kevyen liikenteen alikulku K 168 2 

45 H Maantie 140 X Mt 2850 Turvasaarekkeiden rakentaminen T 40 2 0,056 

46 H Maantie 140 X Pt 13807 Turvasaarekkeiden rakentaminen T 40 2 0,032 

3. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 



47 T Siltakatu X Riihimäenkatu 

Nykyisen kiertoliittymän parantaminen. Kevyen liikenteen aseman 

parantaminen suojatien ylitysmatkoja lyhentämällä. 

K 500 3 

48 T Vaiveronkatu X Aleksis Kivenkatu 

Liittymän pääsuunnan kääntö: Vaiveronkadun muuttaminen pääsuunnaksi, ja 

Aleksis-Kivenkadun liittäminen Vaiveronkatuun T-liittymällä. 

Härkävehmaankadun liittäminen Aleksis-Kivenkatuun T-liittymällä. 

K 

350 

3 

49 T Hämeenkatu X Kirkkotie Kieroliittymän rakentaminen K 500 3 

50 T Hämeenkatu X Munckinkatu Kiertoliittymän rakentaminen K 500 3

LOPEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 

1.VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 



1 H Jokiniementie X Sajatie (mt 132) Peilin asettaminen liittymään. T 0,5 1 0.006 

2 T Jokinimenetie X Koulurinne Hidasteen poistaminen, töyssyn rakentaminen. T 7 1 

3 T Koulurakennusten välialue 

Korotettu suojatie koulurakennusten välillä kulkevalle yhteydelle. Kunnon 

väylä koulurakennusten seinän viertä kulkevalle reitille. 

K 10 1 

4 T Yhdystie X Kauppatie X Sparin liittymä Kaupan sisääntulon pohjoispuolisen reunan kiveäminen K 4 1 

5 T Kauppatie 9-11 

Liikekiinteistöjen pysäköintialueen erottaminen ajoradasta kiveyksellä tai 

välikaistalla. Pysäköintipaikkojen selkeä merkitseminen . 

K 4 1 

6 T Läyliäistenraitti (mt 132), Läyliäisten taajaman kohta Saarekkeellisen suojatien rakentaminen Saunatien liittymään T 11 1 0.004 

7 T Läyliäistenraitti (mt132) X Toivolantie Saarekkeellisen suojatien rakentaminen T 11 1 0.006 

8 T Läyliäistenraitti (mt132), koulun kohta Saarekkeellinen suojatie taajamaportiksi Koulun kohdalle T 11 1 0.005 

9 T Läyliäistenraitti (mt132),Routiontien kohta Taajamaportin (esim. saarekkeellisen suojatien) rakentaminen T 11 1 0.004 

10 T 

Läyliäistenraitti (mt132), Läyliäisten sähkön 

kohtakohta 

Saarekkeellisen suojatien rakentaminen T 11 1 0.004 

11 T Vainikkalantie (Mt 2873) X Åvikintie 

Vesakon raivaus liittymästä. Sivutien ennakkomerkin asettaminen tien 

pohjoispuolelle 

T 0,5 1 0.001 

12 T Kartanontie, Koulun kohta Hidasteiden korjaaminen T 3,5 1 

13 T Yhdystie X Kauppatie X Sparin liittymä 

Saarekkeellinen suojatie Yhdystielle Kauppatien liittymän eteläpuolelle. 

Pohjoispuoliseen suojatiehen keskisaareke. 

T 22 1 

14 T Yhdystie X Viertotie Keskisaarekkeen rakentaminen suojatielle T 11 1 0.014 

15 T Jokiniementie X Opintie Töyssyn rakentaminen T 7 1 0.006 

16 T Jokiniementie X Kotokuja Saarekkeellisen suojatien rakentaminen T 11 1 0.006 

17 T Jokiniementie X Koulurinne Saarekkeellisen suojatien rakentaminen T 11 1 0.007 

18 T Jokiniementie X Vanhankoskentie Saarekkeellisen suojatien rakentaminen T 11 1 0.007 

19 H Mt 2834, Kormun koulun kohta 

Suojatien ja saarekkeen rakentaminen Kormun koulun kohdalle. Koulun 

kohdan nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h:iin. 

T 13 1 0.009 

20 T Yläasteen ja lukion piha Yläasteen ja lukion piha-alueen erottaminen pysäköintialueesta viherkaistalla K 3 1 

21 T Läyliäistenraitti Näkemien parantaminen Läyliäistenraitin liittymissä. T 0,5 1 0 

22 T Kartanontie X Jurvantie X Siwan piha 

Kaupan pysäköintialueen erottaminen väylästä kiveyksellä. Kääntöpaikan 

järjestäminen busseille. 

T 9 1 0.002 

23 H Pt 13609 X Mt 2832 Liittymästä varoittaminen ennakkomerkein. Liittymään taustamerkit. T 1 1 0.001

2.VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 

24 H Kantatie 54, ohituskaistaosuuden alku Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen T 168 2 0.009 

25 T Pt 13621, Harjuntien (Sairaalan) liittymä Näkemäleikkaus Sairaalantien itäpuolelle. Harjutien tasauksen alentaminen K 35 2 

26 T/H Pt 13627, Launonen 

1. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Launoisten kylältä Ratatielle, 2. 

Vaiheessa Ratatieltä Kt:lle 54. 

27 H Mt 132, Loppi-Sajaniemi-Läyliäinen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille kt 54- Sajaniemi T 360 2 

28 H Mt 132, Loppi-Sajaniemi-Läyliäinen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Läyliäinen - Sajaniemi T 1050 2 

29 H Mt 2871 X 13633 

Kevyen liikenteen väylän / korotetun jalkakäytävän rakentaminen mt:n 2871 

varteen 

T 200 2 0.002 

30 H Mt 132 välillä Jokiniemi-Rannanmäki Valaistuksen rakentaminen T 240 2 0.03 

31 H Kt54 X mt 2834 Turvasaarekkeet T 40 2 0.061 

T 

1: 89 

2: 137 

2 

3.VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 




Tienpitäjä 



32 T Jokiniementie X Pilpalantie 

Pääsuunnan kääntö Yhdystieltä Jokiniementielle. Pilpalantien liittäminen 

tiehen T-liittymällä. 

T 16 3 0.006 

33 T Karkkilantie (mt 134) Kevyen liikenteen väylä maantieltä 132 Toukolantielle T 100 3 

34 H Kt 54 X Huoltoasema X Riiheläntie 

Huoltoaseman ja Pehtoorintien liittymän siirto mäen päälle, huoltoaseman 

pohjoispuolelle. Kääntymiskaistan ja väistötilan rakentaminen uuteen 

liittymään. 

T 120 3 0.006 

35 H Mt 1361 Tien perusparannus T 533 3 0.002 

36 H Mt 2832 Tieosa 2 Tien perusparannus T 457 3 0.001 

37 

H 

Kt 54 X Ojajärven teollisuusalue 

Riihimäensuunnasta Ojajärven teollisuusalueelle kääntyvien 

käänty6misjärjestelyiden tarkistaminen T/K XX 3

RIIHIMÄEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 

1. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 



1 T Länsitie X Kirjauksentie 

Liittymän kanavointi ja saarekkeellisen suojatien rakentaminen 

Kirjauksentielle Länsitien eteläpuolelle. 

K 70 1 

2 T Länsitie X Pekkalantie Saarekkeellisen suojatien rakentaminen Länsitielle, Pekkalantien liittymään. K 11 1 

3 T Kirjauksentie Vehmaspuiston kohdalla Saarekkeellinen suojatie kirjauksentielle. K 11 1 

4 T Pohjolankatu, Pohjolanrinteen yläasteen suojatie Korotetun suojatien rakentaminen Pohjolankadulle K 7 1 

5 T 

LopentieX Sakonkatu X Kulmalan Puistokatu X 

Paloheimonkatu 

6 T Kontiontie X Karankatu 

Paloheimonkadun pään kääntö kohtisuoraan Kulmalan puistokatuun, 

Lopentien X Sakonkadun X Kulmalan puistokadun liittymäalueen 

kaventaminen 

Kontiontien liittymäsaarekkeen jatkaminen niin, että seuraavastakin 

suojatiestä tulee saarekkeellinen. 

K 50 1 

K 10 1 

7 T Ahjolankatu Lidl:n kohta 

Kolmion asentaminen pysäköintialueen liittymään. Suojatien maalaaminen 

Lidl:n kohdalle. 

K 0,3 1 

8 T Lasitehtaantie X Maantie 130 Turvasaarekkeiden rakentaminen T 40 1 0,082 

9 T Lasitehtaantie X Tehtaankatu Liittymäalueen rakentaminen korotettuna. K 15 1 

10 T Mt 130, Merkoksen liittymän kohta 60 km/h nopeusrajoitus Merkoksen (Citymarketin) liittymän kohdalle T 0,6 1 0,005 

11 T Torikatu X Paloheimonkatu Liittymäalueen kaventaminen Paloheimontiellä. K 10 1 

12 T Laaksokatu X Uramontie Näkemien parantaminen ja talvikunnossapidon tehostaminen Uramontiellä K 0,3 1 

13 T Hämeenkatu-Karankatu välillä Käräjäkatu -Kontiontie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 100 1 

14 T Hämeenkatu-Hämeenaukio Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 70 1 

15 T Puhaltajankatu välillä Punkantie - Hyttimestarinkatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Puhaltajankadun viereiseen puistoon K 100 1 

16 T Karankadun mutka 

Pensasistutuksilla parannetaan optista ohjausta ja katkaistaan vanhan 

linjauksen näkemät 

K 2 1 

17 T Hj. ElomaakatuX Orioninkatu Korotetun liittymän rakentaminen K 15 1 

18 T Uhkolankatu X Erkyläntie Korotetun suojatien rakentaminen Erkyläntien suojatielle K 7 1 

19 T Kulmalan puistokatu pesäpallokentän kohdalla 

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen korotettuna Kulmalan puistokadulle 

välille Paloheimonkatu- Etelän viertotie. Suojatien rakentaminen puistokadulle 

paloaseman pohjoispuolelle. Vilkkuvien paloasemien varoitusmerkkien 

asentaminen Kulmalan puistokadulle. 

K 25 1 

20 T Torikatu välillä Hämeenkatu - Etelän viertotie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 59 1

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 


21 T Huhtimonkatu välillä Kokonkatu - Uusi Karhintie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 210 1 

22 T Jupiterinkatu välillä Uranuksenkatu- V.I.Oksasenkatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 42 1 

23 T Asematunneli 

Tärinäraidat (toteutus urina lattiatasossa) ennen raiteilta tulevien portaiden 

suuaukkoja 

K 4 1 

24 T Oravakatu X Risteyskatu Suojatiesaarekkeen muotoilu mitoitusohjeiden mukaiseksi K 11 1 

25 T Oravakatu X Ratamotie Saarekkeellisen suojatien rakentaminen K 11 1 

26 T Kontiontie X Uramontie Näkemien parantaminen kaatamalla puita liittymäalueen ympäriltä. K 1 1 

27 T Uramontie Uramon koulun kohdalla 

Vaihtoehto 1: Korotetun suojatien rakentaminen Uramon koulun kohdalle ja 

poistetaan nykyiset jalankulkijavalot 

VE 2: Valo-ohjauksen muuttaminen siten, että ajoneuvoille oletuksena on 

lepo-punainen. Kevyen liikenteen ilmaisimet. 

K 7 1 

28 T Puhaltajankatu X Länsitie Liittymän rakentaminen korotettuna K 15 1 

29 T Puhaltajankatu X Ilmarintie Töyssyn rakentaminen K 7 1 

30 T 

Vehmaksentien Oivantien välinen kevyen liikenteen 

väylä 

Heijastimellisten betoniporsaiden asentaminen K 1 1 

31 T Erkyläntien kevyen liikenteen väylä Tonttiliittymiin, joissa näkyvyys on huono asennetaan liikennepeilejä. K 1 1 

32 T 

Rautatiepuisto, Kirkkopolku, Maisterinkatu, 

Liikenteen ohjaus- (mm. katujen yksisuuntaistamiset) ja 

keskuskirkon ympäristö 

rauhoittamissuunnitelman laatiminen 

K XX 1 

33 T Petsamonkatu X kantakatu 

Petsamonkadun liikenteen rauhoittaminen rakentamalla liittymäalue 

korotettuna 

K 15 1 

40 T Tammistontie X Valkontie Liittymäalueen rakentaminen korotettuna. K 15 1 

42 T Hämeenkatu, Junailijankatu, Keskuskatu, Kauppakatu Suunnitelman toteuttaminen: Riihimäen keskustan kehittäminen, 1999. 

Ensimmäisessä vaiheessa lyhennetään Junailijankadun ja Keskuskadun sekä Temppelikadun ja Hämeenkadun suojateitä. 

K 2400 1-3 

2. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 


43 T Mattilantie X Merkoksenkatu 

Liikennevalojen asentaminen ja vasemmalle kääntymiskaistan rakentaminen. 

(Mattilantien liikennevalo-ohjauksen yleissuunnitelma, 2000) 

K 130 2 

44 T Etelän Viertotie X Lopentie 

Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen, Lopentien linjauksen kääntö 

Junttatien vastapuolelle ja nykyinen Herajoentien liittymän katkaisu. 

Liikennevalojen asentaminen uuteen Lopen-/Junttatien liittymään (Mattilantien 

liikenteen ys, 1998; Mattilantien liikennevalo-ohjauksen ys, 2000) 

K 290 2 


HEVAvähenemä

Nro 


Kustannus 

1000€ 

45 T Tehtaankatu X Mattilantie 

Pääsuunnalle vasemmalle kääntymiskaistat ja liikennevalojen asentaminen 

(Mattilantien liikenteen ys, 1998; Mattilantien liikennevalo-ohjauksen ys, 2000) 

K 130 2 

46 T Kontiontie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 219 2 

47 T Mt 130, välillä Merkoksenkatu-Ritantie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 160 2 0,006 

48 T Tehtaankatu välillä Mattilantie X Kolehmaisenkatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 170 2 

49 T Laaksokatu-Pohjolankatu välillä Uramontie-Kontiontie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 170 2 

50 T Petsamonkatu välillä Kontiontie - Oravakatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 150 2 

51 T Kaunolanraitti-Pöyrynkatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 87 2 

52 H Pt 13821, Riihiviidantie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen T 480 2 0,007 

53 H Mt 2834, Kormuntie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen. T 570 2 0,021 

54 T Rintapellontie Herajjoen ala-asteen kohdalla Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 84 2 

55 H Meijerintie X Vanha Kormuntie 

Sivusuunnan saarekkeen ja suojatien rakentaminen Meijerintien liittymään 

sekä yhtenäisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen Uudelta 

K 130 2 0,002 

Herajoentieltä Rintapellontien liittymästä Vanhalle Kormuntielle 

56 H Kt54 X Sipiläntien liittymä Oikealle kääntymiskaistan rakentaminen T 34 2 

3. VAIHE 

Nro 


Kustannus 

1000€ 


Tienpitäjä 




Tienpitäjä 



57 T Uusi Karhintie X Hj. Elomaankatu Kiertoliittymän rakentaminen, kaistajärjestelyiden selkeyttäminen. K 500 3 

58 T Oravankadun kääntö kantatielle Oravankadun kääntö kantatielle K 180 3 

59 T Puistokatu välillä Erkyläntie - V.I. Oksasenkatu 

V.I. Oksasenkadun jatkeen toteuttaminen ja kevyen liikenteen väylän 

rakentaminen 

K 510 3 

60 T Koivukatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen K 170 3 

61 T Kauppakatu X Valtakatu Suunnitelman toteuttaminen: Riihimäen keskustan kehittäminen, 1999 K 84 3

Liikenneturvallisuussuunnitelma - Hyvinkaan kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?