Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lotskuttrar<br />
Under senaste fem år hafva 7 stycken<br />
lotskuttrar blifvit levererade från<br />
båtbyggaren Collin Archer i Norge<br />
till följande lotsplatser, nemligen:<br />
Pitkäpaasi, Pörtö, Rönnskär, Utö,<br />
Kobbaklintarne, Raumo och Plevna<br />
enligt följande skrifvelsen från<br />
Handels och Industri Expeditionen:<br />
För byggandet af Pitkäpaasi lotskutter,<br />
eller egentligen för en<br />
lotskutter till Aspö lotsplats, ehuru<br />
A.V. Kääriä purjehtinut Helsingistä<br />
Rioon<br />
Olimme jo aikoja sitten saaneet tiedon,<br />
että Suomesta oli matkalla<br />
lavansaarelainen Albert Vilho Kääriä,<br />
mutta kun kuukausiin ei mitään<br />
ollut miehestä kuulunut, niin<br />
ihmetyksemme oli sitä suurempi,<br />
kun edessämme seisoi odotettu ilmi<br />
elävänä ja virkeänä. Matkan vaiheista<br />
kertoili harvasanainen Kääriä<br />
mm. että oli Helsingistä lähtenyt 8.<br />
päivänä heinäkuuta omistamallaan<br />
SPORT -nimisellä purjeveneellä.<br />
Vene on rakennettu Norjassa 1898,<br />
ollen ”morsian” vuotta isäntäänsä<br />
vanhempi. Monet vuodet palveltuaan<br />
luotsiveneenä kuului se Viipurin<br />
pursiseuran eräälle jäsenelle,<br />
jolta Kääriä sen osti ja laittoi valtamerikuntoon<br />
ja hyvin se on kestänytkin<br />
ja kestää vielä.<br />
Niin matka tapahtui sanottuna päivänä<br />
Helsingistä kaikessa hiljaisuudessa<br />
ja ensimmäinen pysähdyspaikka<br />
oli Kööpenhamina, jossa viipyi<br />
6 vuorokautta 12 vuorokauden<br />
purjehduksen jälkeen. Koska Englannin<br />
kanaali on vilkasliikenteinen<br />
paikka, päätti purjehtijamme kiertää<br />
Skotlannin rannikon, jossa tapasi<br />
ajoittain myrskyä, mutta onnellisesti<br />
denna blef placerad å Pitkäpaasi, då<br />
den till Pitkäpaasi några år tidigare<br />
levererade kuttern förflyttades till<br />
Aspö, erhölls tillåtelse i bref af den<br />
29 Juni 1897, för Pörtö den 3 Februari<br />
1898, för Rönnskär och Utö den 19<br />
Januari 1900 samt för Relandersgrund,<br />
Raumo och Plevna den 14<br />
Mars 1901.<br />
(Bidrag till Finlands Officiella Statistik,<br />
Lots och Fyrinrättningen, 1897-1901)<br />
Ranskalaiset Gérard Borg ja Pierre<br />
Jollois purjehtivat marraskuun toisena<br />
1957 ulos Rio de Janeiron venekerhon<br />
satamasta ja ottivat suunnan<br />
pohjoiseen, määränpäänään Euroopilman<br />
kommelluksia saapui 59 vuorokauden<br />
jälkeen Madeiran saarille,<br />
sieltä parin vuorokauden levon<br />
jälkeen tuli Kanarian saarille Las<br />
Palmas’iin, sieltä 900 mailin matka<br />
11 vuorokaudessa Cap Verden saarille.<br />
Täällä vene korjattiin ja maalattiin.<br />
Seuraava yhtämittainen matka<br />
kesti 45 vuorokautta Brasiliaan<br />
kuuluvalle Trinidad-saarelle ja sieltä<br />
16 vuorokautta Rio de Janeiroon,<br />
jonne saapui Tapanin päivänä.<br />
Edelleen kertoili Kääriä, että ilmat<br />
olivat olleet suotuisat. Esimerkiksi<br />
900 mailin matka taittui 11 vuorokaudessa.<br />
Ainoastaan Skotlannin<br />
rannikolla oli ollut myrskyä.<br />
Muun muassa ilmoitti herra Kääriä<br />
ettei hän kehoita ketään lähtemään<br />
tällaiselle matkalle monestakin syystä.<br />
Matkalle ei saa ottaa kaikkea, jota<br />
tarvitsisi ja lisäksi se tulee kalliiksi,<br />
kymmenissä tuhansissa on laskettavissa<br />
hänenkin matkansa Rio de<br />
Janeiroon asti. Yksin purjehtiessa on<br />
vielä se haitta, että pitää hakea hyvin<br />
väljät vedet, jotta yöllä nukkuessa<br />
voi kokonaan antaa peräsimen<br />
kohtalon hoivaan.<br />
(Karjala, 1935)<br />
Albert Vilho Kääriä<br />
Luotsinpoika muistelee.<br />
Syksy myrskyineen toi suurimmat<br />
vaikeudet ammatin harjoittamiseen.<br />
Erikoisesti tuntuivat ne aikakautena<br />
jolloin ei vielä moottoriveneitä<br />
ollut käytettävissä. Pahimpia myrskyjä<br />
varten oli saaren koillispuolella<br />
ankkurissa luotsikutteri, Norjassa<br />
rakennettu alus, joka selviytyi<br />
pahimmastakin myrskystä, mutta<br />
siitäkin huolimatta oli omat vaikeutensa<br />
ja vaaransa lähetä pimeänä<br />
myrskyisenä syysiltana viemään tai<br />
noutamaan luotsia laivasta.<br />
(Itäviitta 7, 1959)<br />
Seikkailijat matkalla Brasiliasta<br />
Ranskaan.<br />
Inaé Rion edustalla<br />
pa. Heidän veneensä Inaén kunnostamiseen<br />
oli kulunut kaksi vuotta ja<br />
pitkä taival oli vasta alussa.<br />
Uutta vuotta 1958 Inaén miehistö<br />
juhlisti samppanjalasillisilla kannella.<br />
Muutamaa tuntia myöhemmin<br />
he rantautuivat Recifen satamaan,<br />
Pitkäpaaden luotseja<br />
vietettyään joulun merellä. Alkumatkan<br />
kovasta merenkäynnistä ja<br />
vastaisista tuulista selvittyä alkoi<br />
purjehduksen miellyttävä osa<br />
saarihyppelyineen ja leppoisine<br />
keleineen. Tammikuun alussa Pierre<br />
Jollois kirjoitti matkapäivä-kirjaansa<br />
näin:<br />
”Purjehdimme kahdensadan mailin<br />
päässä Amazonin suistosta, hienossa<br />
myötäisessä pasaatituulessa.<br />
Virtauksetkin ovat lopulta suotuisat<br />
ohitettuamme Saint-Roquen niemen.<br />
Sää on loistava, kuutamoiset<br />
yöt kirkkaita ja lämpimiä. Meri on<br />
niin rauhallinen että voimme kuunnella<br />
grammaria! Karnevaalin<br />
huumaavat laulut kaikuvat oudosti<br />
avomeren hiljaisuudessa… Emme<br />
enää näe Brasiliaa. Seuraava rantautumispaikkamme<br />
on Cayenne Ranskan<br />
Guyanassa. Ajattelen haikeudella<br />
Rioa ja kahta viime vuotta.<br />
Nämä onnelliset hetket merellä korvaavat<br />
monin verroin sen kurjuuden,<br />
joka purjehtija joutuu myös usein<br />
kokemaan. Perää pitäessä on aikaa<br />
mietiskellä ja levätä. Suoranainen<br />
muistojen tulva valtaa minut, ja<br />
menneet mielikuvat palaavat<br />
uskomattomalla tarkkuudella. Tällaiset<br />
hetket eivät maissa ole mahdollisia,<br />
sillä liian monen asiat pyörivät<br />
mielessä…”<br />
(Jollois, Pierre: ”Courir la Mer” La<br />
Palatine 1966)<br />
Yli satavuotias luotsivene Pitkäpaasi<br />
palasi Helsinkiin:<br />
Colin Archerin rakennustyöstä merenkulun<br />
lippulaiva<br />
Historiallisesti arvokas suomalainen<br />
luotsivene Pitkäpaasi saapui Helsingin<br />
Lauttasaaren satamaan maanantaina.<br />
Kuuluisan norjalaisen Colin<br />
Archerin suunnittelema ja rakentama<br />
102-vuotias alus on vanhin suomalainen<br />
luotsivene, joka edustaa<br />
tätä tyyppiluokkaa.<br />
Alus on kiertänyt maapallon ympäri<br />
ja palannut Suomeen 66 vuoden<br />
poissaolon jälkeen. Se tuotiin Suomen<br />
merimuseon kunnostettavaksi<br />
Ranskasta, jossa alus oli yksityisen<br />
omistuksessa.<br />
- Meillä ei ollut aavistustakaan aluksesta<br />
ennen kuin ranskalainen leskirouva<br />
soitti pari vuotta sitten ja kertoi<br />
asiasta. Hän oli miehensä kanssa<br />
purjehtinut veneellä Atlantin halki.<br />
Miehen kuoltua rouva alkoi selvittää<br />
aluksen historiaa ja soitti meille,<br />
kertoo tutkija Hannu Matikka Suomen<br />
merimuseolta.<br />
Suomessa alus entisöidään käyttökuntoon.<br />
Suomen merimuseon arvion<br />
mukaan työhön kuluu aikaa<br />
noin kaksi vuotta. Kunnostuskustannusten<br />
arvioidaan kohoavan<br />
ainakin puoleen miljoonaan markkaan.<br />
Suomen Luotsi- ja majakkalaitos tilasi<br />
Pitkäpaasi-purren Norjasta vuonna<br />
1898 luotsiveneeksi. Alus nimettiin<br />
asemapaikkansa mukaan<br />
Pitkäpaadeksi, ja se palveli Wiipurin<br />
luotsipiirissä aina 1920-luvulle saakka.<br />
(STT 4. 9.2000)
Suomen merimuseo<br />
Hylkysaari, 00570 Helsinki<br />
Puhelin (09) 4050 9051 / keskus (09)<br />
40501<br />
Faksi (09) 4050 9060<br />
suomenmerimuseo@nba.fi<br />
www.nba.fi/museums/maritime/<br />
infofin.htm<br />
Museon näyttelyt ovat avoinna 2.5.-<br />
30.9. joka päivä klo 11-17 (suljettu<br />
juhannuspyhinä). Käynti on Korkeasaaren<br />
kautta tai omalla veneellä.<br />
Kirjasto ja arkistot sekä tietopalvelu<br />
ovat avoinna ympäri vuoden ma-pe<br />
klo 8-16. Käynneistä on sovittava<br />
etukäteen.<br />
Luotsikutteri Pitkäpaasi<br />
Vuonna 1898 Colin Archerin<br />
veistämöllä Norjassa rakennettu<br />
luotsikutteri Pitkäpaasi on Suomen<br />
Luotsi- ja Majakkalaitoksen ensimmäisen<br />
ja kansainvälisesti kuuluisimman<br />
tyyppiluokan ainoa säilynyt<br />
edustaja.<br />
Vastaavia Colin Archerin aikoinaan<br />
eri Euroopan maiden merenkulkuviranomaisille<br />
rakentamia luotsiveneitä<br />
on Pitkäpaaden lisäksi säilynyt<br />
alkuperäisessä asussaan<br />
purjehduskuntoisena ainoastaan<br />
yksi kappale Norjassa.<br />
Aluksen omistajat :<br />
1898 – 1929 Suomen<br />
luotsi- ja<br />
majakkalaitos<br />
(1918 – 1929<br />
Merenkulkuhallitus)<br />
Alus palveli Viipurin<br />
luotsipiirin<br />
Pitkäpaaden<br />
luotsiaseman<br />
luotsikutterina.<br />
1929 – 1933<br />
A.Klem<br />
Alus ostettiin<br />
tarjouskilpailun<br />
perusteella yksityiskäyttöön<br />
Viipuriin.<br />
1933 – 1935 Albert<br />
Vilho Kääriä<br />
Lavansaarelainen<br />
A.V.Kääriä osti<br />
aluksen ja kunnosti<br />
sen yksin<br />
tehtävää maailmanympäripur-jehdusta<br />
varten.<br />
Alukselle uusi nimi Sport.<br />
Kääriän matkoista kirjoitettiin<br />
suomalaisissa lehdissä vuonna<br />
1934 - 1935. Kääriän suvulla<br />
on hallussaan A.V.<br />
Kääriän lähettämiä kirjeitä ja<br />
muistelmia.<br />
1935 – 1955 Rio<br />
de Janeiron satamakapteeni<br />
Aluksen vaiheiden<br />
tutkimus<br />
toistaiseksi kesken.<br />
Aluksen kunnostustyötä ja tulevaa käyttöä tukeneet yritykset ja yhteisöt<br />
Containerships Oy, Det Norske Veritas<br />
Oy Ab, Oy Karl Fazer Ab, Finnlines Oyj<br />
/ Finncarriers Oy, Finnsteve Oy Ab,<br />
Fortum Oyj, Hacklin Oy, Helsingin kaupunki,<br />
Helsingin satama, Kordelinin<br />
säätiö, Kristiina Cruises Oy, Kvaerner<br />
Masa-Yards Oy, LAK-Kustannus Oy,<br />
Luotsiliitto ry, Merenkulkulaitos, Mu-<br />
Aluksen mitat<br />
Rungon pituus (Loa) noin 12 m, (Lwl)<br />
9,4 m, (Lh) 9,9 m; syväys 1,37 m; rungon<br />
leveys 3,41 m; rungon kokonaisuuspaino<br />
n. 10.000 kg, josta<br />
harkkorautakölin osuus n. 2000 kg.<br />
Kaariväli noin 600 mm, joka toinen<br />
kaari on tamminen painokaari (60<br />
mm x 27 mm); Veistokaaret parikaaria,<br />
toinen kaari tammea ja toinen<br />
mäntyä , kummankin leveys 75<br />
mm; Kylkilaudoitus (paksuus 37<br />
mm) ja kansipalkit (110 mm x 100<br />
mm) tammea; kansi mäntyä (40 mm<br />
x 75 mm); polvet ja pyöröpuut kuusta;<br />
purjeet puuvillaa.<br />
Historia<br />
Asemapaikkansa mukaan<br />
Pitkäpaadeksi kastettu kutteri soveltui<br />
merikelpoisuutensa vuoksi erinomaisesti<br />
Suomenlahdelle. Luotsikutteri-Pitkäpaaden<br />
kausi luotsien<br />
luotettavana työvälineenä päättyi<br />
1920-luvulla, jolloin vene myytiin<br />
Viipuriin.<br />
1930-luvun alussa lavansaarelainen<br />
Albert Vilho Kääriä osti Pitkäpaaden<br />
purjehtiakseen aluksella maailman<br />
ympäri. Uudella nimellä ”Sport”<br />
varustettu alus lähti Suomesta vuonna<br />
1934. Hyvin alkanut yksinpurjehdus<br />
keskeytyi vuonna 1935<br />
Brasiliassa, jossa Kääriä myi veneen<br />
Rio de Janeiron satamakapteenille.<br />
1950-luvulla kutteri palasi Etelä-<br />
Amerikasta takaisin Eurooppaan.<br />
Uusi ranskalainen omistaja Gérard<br />
Borg antoi alukselle ensi töikseen<br />
brasilialaisen macumba-kultin<br />
jumalattarelta lainatun uuden nimen<br />
”Inaé”. Ranskalaisomistuksessa aluksella<br />
purjehdittiin mm. Punaisella<br />
merellä, Intian valtamerellä ja Tyynellä<br />
valtamerellä.<br />
Vuonna 1998 aluksen historiaan perehtynyt<br />
viimeinen ranskalaisomistajatar<br />
Michelle Moal tarjosi Suomen<br />
merimuseolle etuoikeutta ostaa alus<br />
museon kokoelmiin.<br />
Luotsikutteri Pitkäpaaden hankintaan<br />
tarvittavat varat keräsi Suomen<br />
merimuseon tuki ry. Pitkäpaasi kuljetettiin<br />
rekka-autolla Douarnenez’stä<br />
Ranskasta halki Euroopan<br />
Lyypekkiin, jossa alus siirrettiin<br />
Helsinkiin lähtevään<br />
rahtilaivaan. Vanhaan kotimaahansa<br />
luotsikutteri<br />
Pitkäpaasi palasi 66<br />
vuoden jälkeen<br />
elokuussa 2000.<br />
1955 – 1972 Gérard Borg<br />
Gérard Borg purjehti aluksen ystävänsä<br />
Pierre Jolloisin kanssa Riosta Karibian<br />
ja Azoreitten kautta Välimerelle<br />
Mentoniin. Borg puolisoineen purjehti<br />
aluksella myöhemmin mm. Punaisen<br />
Meren ja Intian valtameren kautta Indonesiaan<br />
ja Japaniin saakka.<br />
Alukselle uusi nimi Inaé.<br />
Gérard Borgin ajoilta aluksen matkoista<br />
on kirjoitettu 2 matkakirjaa. Suomen<br />
merimuseo onnistui saamaan yhteyden<br />
Monsieur Borgiin alkuvuonna 2003.<br />
Gérard Borg oli erittäin iloinen siitä, että<br />
alus on palannut alkuperäiseen kotimaahansa<br />
ja että se entisöidään purjehduskuntoiseksi.<br />
seovirasto, Nurminen Heavy Oy, John<br />
Nurminen Oy, Rederi Ab Engship, Oy<br />
Rettig Ab Bore, Sjöman yhtiöt, Suomen<br />
Kulttuuriperinnön säätiö, Thominvest<br />
Oy, Oy Transocean Ab, UPM-Kymmene<br />
Oyj, Wihurin rahastot, Etelä-Savon Työvoima-<br />
ja elinkeinokeskus (Työministeriö),<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö,<br />
Opetusministeriö, Vakuutusyhtiö<br />
Pohjola, Fortum Shipping,<br />
Hempel (Finland) Oy, Wihuri Oy, Oy<br />
Suomen Sandvik Ab, Normark Suomi<br />
Oy, Suunto Oy, ed-mark Oy, AB-<br />
Marinel Oy, Cederroth Oy.<br />
Kunnostustyön lähtökohdat<br />
Luotsikutteria ei tulla sijoittamaan<br />
vitriiniin vaan se entisöidään<br />
purjehduskuntoiseksi. Kansainväliset<br />
kokemukset ovat osoittaneet, että<br />
historiallisen aluksen museaalisesti<br />
valvottu käyttöönotto (rehabilitation)<br />
lisää aluksen veneenrakennusperinteeseen<br />
liittyvää<br />
tietovarantoa.<br />
Lisäksi on kiistatta todettu, että<br />
käyttökuntoon entisöidyn kulussa<br />
olevan museoaluksen sisältö- ja<br />
lähdearvo on merenkulun historian<br />
kannalta perinteistä museoalusta<br />
huomattavasti laajempi.<br />
Käyttökuntoisen aluksen avulla pystytään<br />
säilyttämään jälkipolville itse<br />
alus oikeassa elementissään sekä<br />
välittämään myös aluksen purjehtimiseen<br />
ja ammattikäyttöön liittyviä<br />
vanhoja arvoja ja merenkulkutaitoja.<br />
Kunnostusaikataulu<br />
Ensimmäisen talven 2000 – 2001<br />
luotsikutteri Pitkäpaasi vietti Helsingissä<br />
luotsi- ja majakkalaitoksen<br />
seuraajan Merenkulkulaitoksen<br />
varikolla Helsingin Lauttasaaressa.<br />
Kesällä 2001 luotsikutteri Pitkäpaasi<br />
kuljetettiin Savonlinnaan Laitaatsillan<br />
telakalle. Kunnostustyöt aloitettiin<br />
Etelä-Savon TE-keskuksen<br />
myöntämän työllistämistuen turvin.<br />
Runkotöiden valmistuttua lokakuussa<br />
2002 alus siirrettiin Helsinkiin<br />
Kvaerner Masa-Yardsin tiloihin<br />
sisustus-, pintakäsittely-, maalaus-,<br />
kone- ja rikaustöitä varten.<br />
Alkuperäiseen asuun entisöity<br />
luotsikutteri Pitkäpaasi lasketaan<br />
vesille Kvaerner Masa-Yardsin telakalla<br />
15.7.2003 klo 15.00.<br />
Aluksen kunnostuskustannukset<br />
Hankintahinta 150.000 frangia (noin<br />
25.000 euroa)<br />
Kunnostus- ja entistämistöiden kokonaiskustannukset<br />
yhteensä noin<br />
350.000 euroa, suunnilleen sama<br />
kuin uuden vastaavan aluksen raken-<br />
1972-1977 Dr.<br />
Gervais<br />
Borg myi aluksen<br />
ystävälleen Gerwaisille.<br />
1977 – 2000 Joseph<br />
Canton ja<br />
Michelle Moal<br />
Aluksen viimeinen<br />
ranskalaisomistaja.<br />
Aviopari purjehti<br />
aluksella mm.<br />
Bretagnesta<br />
(Doaurnenez) Rio<br />
de Janeiroon.<br />
Tutkimus- ja dokumentointityössä mukana<br />
Merenkulkulaitos (Helsinki), Norjalaissuomalainen<br />
kulttuurirahasto, Helsingin<br />
Yliopisto / merihistorian opintokokonaisuus,<br />
Pitkäpaasi-seura, Illume<br />
Oy (Helsinki), Norsk sjöfartsmuseum<br />
(Oslo, Norja), Riksantikvaren (Oslo,<br />
Norja), Larvik sjöfartsmuseum (Larvik,<br />
Norja), The Sailcutter Club Colin Archer<br />
taminen.<br />
Puutavara (tammi) tuotettu Tanskasta,<br />
puuvillapurjeet ommeltu Norjan<br />
Lyngörissä, rikaaja Jouni Lahdenperä<br />
Ahvenanmaalta, pintakäsittelyaineita<br />
ja rautaosia mm. Saksasta,<br />
Tanskasta ja Hollannista. Aluksen<br />
kunnostus- ja entistämistöissä on<br />
ollut mukana 2,5 vuoden aikana yhteensä<br />
viitisenkymmentä oman alansa<br />
ammattilaista. Kunnostustöiden<br />
lopputuloksesta ja käytetyistä ratkaisuista<br />
vastaavat Suomen merimuseo<br />
yhteistyössä veneveistämö H.<br />
Hyppösen kanssa.<br />
Aluksen tulevaisuus<br />
Purjehduskuntoiseksi entisöity<br />
luotsikutteri Pitkäpaasi on investointi<br />
uudenlaiseen merimuseotoimintaan,<br />
jossa korostetaan tekemisen<br />
ja kokeilemisen vuorovaikutuskeinoja<br />
kulttuuriperintöopetusta<br />
tukevana oppimisympäristönä.<br />
Valmistuttuaan alus palvelee monipuolisesti<br />
ja maanlaajuisesti purjehdus-kulttuuriin<br />
liittyvää nuorisotyötä,<br />
opetus- ja koulutustoimintaa sekä<br />
muita merenkulun historiaan liittyviä<br />
tapahtumallisia toimintoja.<br />
Pitkäpaadeksi 15. heinäkuuta 2003<br />
kastettavan aluksen ensimmäinen<br />
suuri haaste on osallistuminen Itämerellä<br />
purjehdittava Tall Ship’s<br />
Race 2003 – kilpailuun.<br />
Luotsikutteri Pitkäpaasi ja Suomen<br />
merimuseo<br />
Luotsikutteri Pitkäpaasi on valmistuttuaan<br />
Suomen merimuseon kokoelmiin<br />
kuuluva purjehtiva museoalus.<br />
Luovutuskirjassa mainittujen ehtojen<br />
mukaisesti aluksen kotipaikka<br />
tulee olemaan Helsinki.<br />
Suomen merimuseo tuottaa vuonna<br />
2004 aluksen mielenkiintoisesta historiasta<br />
kertovan näyttelyn ja julkaisun.<br />
Luotsikutteri Pitkäpaaden historiasta<br />
tehdään vuonna 2004 dokumenttielokuva,<br />
jonka tuotannosta vastaavat<br />
Illume Oy ja Suomen merimuseo.<br />
2000 – 2001 Suomen<br />
Merimuseo<br />
tuki ry<br />
Osti aluksen Madame<br />
Michelle<br />
Moalilta ja kuljetutti<br />
sen Suomeen.<br />
2001 – Suomen<br />
merimuseo<br />
Vastaa aluksen<br />
kunnostus- ja<br />
entistämistöistä<br />
sekä tulevasta<br />
käytöstä ja ylläpidosta<br />
yhteistyössä<br />
perustettavan<br />
Luotsikutteri Pitkäpaasi<br />
–hoitokunnan<br />
kanssa.<br />
(Norja), Skibsbevaringsfonden<br />
(Kronborg, Tanska), Doyle Seil Norge<br />
(Lyngör, Norja), Musée du Bateau<br />
(Douarnenez, Ranska).
Change language