Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
päin. Kansalaisen on tyytyminen ratkaisuun. Nyt tuo järjestelmä<br />
olemassaolollaan antaa kansalaiselle valheellisen lupauksen<br />
ihmisoikeuksien toteutumisesta, mikä tulee nyt laajemmin tunnustaa.<br />
Kanteluviranomaiset tulisikin lakkauttaa turhina samoin tein.<br />
Virkamiestä ei saa syytteeseen tässä maassa, virkavastuuta ei ole,<br />
vaikka tuota termiä kuulee käytettävän.<br />
Viranomaispäätös on muutakin kuin vain päätös, siinä samalla<br />
valitaan etenemisura tuleville käsittelyille, jos näitä tarvitaan. Kun on<br />
tehty huono tai lainvastainen päätös, se voi muuttua muutoksenhaussa<br />
ensikerralla. Mutta jos ei muutukaan tai samanlaisia päätöksiä on<br />
tehty useampia jo, virkakunta tekee kaikkensa puolustaakseen<br />
valitsemaansa linjaa. Merkitystä ei näytä olevan päätösten lainmukaisuudella.<br />
Siksi ensimmäinen viranomaispäätös on tärkein.<br />
Kokemassani ihmisoikeusloukkauksessa ehdottomasti keskeisin<br />
henkilö oli lastenvalvoja Ahti Korhonen Riihimäellä. Hän näet oli<br />
ensimmäinen asiamme käsittelijä vuodesta 1992 lähtien, hän ja<br />
nuorempi Tuuteri kirjoittivat ensimmäisen sosiaalisen selvityksensä<br />
ensimmäisessä oikeuskäsittelyssämme Riihimäellä 1995. Siinä<br />
selvityksessään hän katsoi lapsen isäsuhdetta kehittävää olevan sen,<br />
että isä tapaisi lastaan äidin asunnolla. Korhosta ei kiinnostanut ottaa<br />
huomioon sitä, että äiti ei ehkä päästäisi minua kotiinsa enää, olihan<br />
takanamme oikeudenkäynti. Eikä sitä, että minä isänä en suostuisikaan<br />
käymään lapsen äidin asunnolla. Eikä sitä, että lapselleni ei auennut<br />
mitään mahdollisuutta oppia tuntemaan isänsä sukulaisia, jotka<br />
ovatkin pysyneet lapselleni täysin vieraina tähän asti. Käräjäoikeus<br />
päätti yksi yhteen Korhosen suosittamalla tavalla. Tämä ensimmäinen<br />
oikeuden päätös perusti ratkaisupohjan seuraaville oikeuskäsittelyille,<br />
joissa lapseni käymistä luonani ei enää laskettu mahdollisuudeksi<br />
lainkaan. Tuomari Jouko Rantanen asettikin päätöksellään<br />
tapaamispaikaksi Vaasan turvakodin toisella<br />
oikeudenkäyntikierroksellamme. Minähän olin kieltäytynyt<br />
menemästä lapsen äidin asunnolle enää. Rantanen päätti näin, vaikka<br />
Riihimäen sosiaalivirasto suositti lapsen vierailuja isällään, ei nähnyt<br />
estettä niille. Ehdotus ei kelvannut Rantaselle, hän jatkoi edelleen<br />
valittua viranomaislinjaa loukata yhteistä oikeuttamme perhe-elämään.<br />
Tapaamiset turvakodissa eivät täytä perhe-elämän vaatimuksia, mikä<br />
olikin motiivinani kolmannelle käräjöinnille Vaasassa. Vaasalaiset<br />
76
Change language