Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
käyttää lastamme välineenään lyödä minua, ei ole mikään kumma.<br />
Hän on alistava hyväksikäyttäjä, joka on tottunut hyötymään rahasta,<br />
vallasta, asemasta, mistä hyvänsä tarkoituksiinsa kelpaavasta. Hän ei<br />
voi taipumuksilleen mitään. Lapseni äiti kuuluu näihin nykyajan<br />
feministisesti tietoisiin koulutettuihin naisiin, jotka kyllä tuntevat<br />
naisen aseman oikeudelliset edukkuudet. Kun lapseni oli vasta<br />
yhdeksän kuukautta vanha maaliskuussa 1993, lapseni äiti sanoi<br />
minulle muusta keskustelusta poiketen, että jos välillämme puhkeaa<br />
oikeudellisia selvittelyjä, kestää hyvin kauan ennen kuin saan tavata<br />
lastani enemmälti. Hän tiesi voittavansa sosiaaliviraston tuella. Koska<br />
hän tiesi sekä sosiaalitoimen että oikeuslaitoksen lohduttoman,<br />
yksisilmäisen äitimyönteisyyden, hän oli valmis päästämään<br />
kiistamme lirumaan vähitellen oikeusistuinten kestoriesaksi. Hänen<br />
hyväksikäyttönsä kohteita olivatkin nyt virkakoneistomme heikkoudet<br />
ja laittomuudet. Hän luotti voittavansa sitä enemmän, mitä useammin<br />
joutuisimme käyttämään asiaamme oikeudessa. Oikein ennusti.<br />
Osa vastuusta lankeaa vaikuttaneille lastenpsykiatreille. He ovat<br />
järjestyksessä Terttu Arajärvi, Esko Varilo, Sture Enberg ja Seppo<br />
Hulkki, kaikki ovat monien tuntemia ja arvostamiakin lähinnä<br />
yleisempien ansioidensa vuoksi. On yhtäällä hauska lukea<br />
lastenpsykiatrien julkista kirjoittelua lapsen oikeuksista rauhaisaan<br />
kotiin, turvalliseen lapsuuteen ja molempiin vanhempiinsa näiden<br />
eronkin jälkeen, kun toisaalta tietää heidän yksityiset toimensa.<br />
Ajatukseni koskettaa ennen muita emeritaprofessori Terttu Arajärveä,<br />
jonka härskiys ylitti muut tapauksessani. Arajärvi ei ottanut minusta<br />
mitään selvää, toisin kuin Varilo yritti sentään. Arajärvi ei ilmeisesti<br />
nähnyt äitiä puhumattakaan lapsestani, sillä muuten hän olisi<br />
kirjannut, miten hän on saanut tavata näitä kahta. Arajärvi kirjoitti<br />
lapseni äidin pyynnöstä ja tilauksesta nähtävästi pelkän yhden<br />
kahdenkeskisen puhelinkeskustelun jälkeen. Arajärvi suositti<br />
vanhemmuuteni voimakasta rajoitusta näillä tiedoin. Viranomaisten<br />
suhde näihin yksipuolisiin lausumiin on problemaattinen, varsinkin<br />
oikeusistuimissa koetaan näin. Kuten lääketieteen tohtori Matti<br />
Kaivosoja myönsi aivan oikein, maan tavaksi on tullut kirjoittaa<br />
lastenpsykiatrinen lausunto yhden osapuolen kertoman mukaan. Kun<br />
psykiatrisesta lausunnosta näkee, että se on laadittu vain yhden<br />
osapuolen kuulemisen jälkeen, vastuu lausunnon painavuuden<br />
74
Change language