You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
luettavissa järjestetystä aineistosta tuokiossa. Olen ennustanut lapseni<br />
äitisuhteen joko katkeavan tai vaurioituvan silloin. Lapsi ja äiti<br />
menettänevät toisensa. Kun kerran muu ei tuntunut auttavan, osasin<br />
kertoa tämänkin näkökohdan sosiaalityöntekijöille mutta ilman<br />
tulosta. Eivät sanoneet mitään, hymyilivät vain typerästi.<br />
Olen kertonut katastrofista inhimillisesti, oikeudellisesti,<br />
ekonomisesti, moraalisesti ja eettisesti. Sen vaikutukset ulottuvat<br />
laajalle sukupolvienkin yli. Vastaavia tapauksia on kymmenin<br />
tuhansin maassamme. On mahdollista, että uutta sukupolvea ei sikiä<br />
lapsestani, mikä saattaa olla parempi niin. Näen koko kansan olevan<br />
merkittävä menettäjä siinä, että syntyvyys on laskenut, kansamme<br />
uusiutuminen on vaarassa. Tunnen itseni lisäksi ainakin yhden isän,<br />
joka ei halua enää lapsia, kun ensimmäisestäkin piti tapella muutama<br />
vuosi tappiollisin tuloksin. Suomessa erotaan eniten Euroopan unionin<br />
alueella, kolme eroa neljästä on naisen aloittama. Suhde on noussut,<br />
60- ja 70-luvuilla nainen oli aloitteellinen kahdessa kolmesta erosta.<br />
Erojen suuri määrä tietää pienempää keskimääräistä lapsilukua kuin,<br />
jos liitot kestäisivät paremmin. Systeemi itse on syy erojen suureen<br />
määrään ja naisten aloitteellisuuteen niissä. Sosiaalijärjestelmä ja<br />
oikeuslaitos yhdessä tekevät eroamisen kaikin puolin kannattavaksi<br />
nimenomaan pienten lasten äideille, ei koskaan isille. Järjestelmä<br />
palkitsee äitiä riitaisassa erossa erityisesti. Mitä enemmän lapsia, sen<br />
parempi äidille. Mitä suuremmat tulot isällä, vieläkin parempi äidille.<br />
Isä häviää erossa aina. Isät pelkäävät eniten lastensa menettämistä<br />
erossa, ovat tuoreet tutkimukset paljastaneet. Pelko on täysin<br />
aiheellinen, asemani ei ollut mitenkään poikkeuksellisen huono<br />
muihin verrattuna. Se oli tyypillisen huono. Minulla oli tosin hiukan<br />
ylimääräistä huonoa onnea siinä, että asiani ensikäsittelijä oli<br />
näennäisuskovainen, äärioikeistolainen, omaa sukupuoltaan karsastava<br />
lastenvalvoja Ahti Korhonen. Hänen mielestään lapseni olisi voinut<br />
olla minulla isällään neljä tuntia kuussa vasta lapseni täytettyä viisi<br />
vuotta. Neljä tuntia kuussa!<br />
Kirjaan häviäjiksi ihmisoikeudet yksityisesti ja globaalisti, koska<br />
loukkaus kohdistuu koko ihmisyyden ideaa vastaan.<br />
72