08.02.2015 Views

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

merkitys on jopa uudelleen korostunut sähköisen asioinnin johdosta. Uusi kehityspiirre on projektiaineiston<br />

voimakas kasvu. Sen hallitseminen perinteisen asiakirjahallinnon keinoin voi olla<br />

hankalaa. Diaari ja asiankäsittelyjärjestelmät, joihin diaari on nykyään integroitu, sopivat parhaiten<br />

melko nopeatempoisen asioiden valmistelun hallintavälineeksi, kun taas projektien kesto voi olla<br />

hyvinkin pitkä. Projektien aineisto ei myöskään aina ole yhtä selväpiirteistä kuin perinteinen hallinnollinen<br />

aineisto (kirje, pöytäkirja, päätös). Organisaatioiden rakenne ei ole yhtä kiinteä kuin<br />

ennen, mistä voi seurata, että projektiaineistoihin liittyvä asiakirjahallinnollinen vastuu hämärtyy.<br />

Tietotekniikan mukanaan tuoma uusi ilmiö ovat tietyn hallinnonalan tai viranomaisryhmän yhteiset<br />

tietojärjestelmät (esim. väestötietojärjestelmä, kiinteistötietojärjestelmä, maaseutuelinkeinorekisteri).<br />

Ne nostavat esiin kysymyksen tietojen provenienssista eli siitä, minkä viranomaisen tai<br />

laitoksen arkistoon kyseiset tiedot kuuluvat. Asia on suurelta osin tarkoituksenmukaisuuskysymys.<br />

Aineiston säilytys, ylläpito ja käyttöpalvelu järjestetään sinne, missä se on tarkoituksenmukaisinta.<br />

Tämä edellyttää kuitenkin, että tietojen provenienssi, ts. yhteys aineiston tuottaneisiin tehtäviin ja<br />

organisaatioihin, dokumentoidaan asianmukaisesti.<br />

Yhteisistä piirteistään huolimatta valtionhallinnon viranomaisten ja laitosten arkistonmuodostuksessa<br />

ja suhtautumisessa arkistoon on myös eroja. Arkistonsa osalta epätyypillinen valtion viranomainen<br />

on esimerkiksi maanmittauslaitos, joka operoi päämäärätehtävissään paljolti karttaaineiston<br />

avulla. Päivittäisessä virkatoiminnassa saatetaan tarvita 1700-luvun karttoja. Arkiston<br />

arvostus on maanmittauslaitoksessa ymmärrettävistä syistä korkea. Toisen tyyppistä erikoistapausta<br />

edustavat ulosottoviranomaiset, joiden toiminta tuottaa suuria asiakirja- ja tietomassoja. Toisin<br />

kuin maanmittauslaitoksessa ne ovat suurelta osin ajankohtaisia vain melko lyhyen aikaa, ja vain<br />

pieni osa niistä säilytetään pysyvästi. Oma lukunsa ovat valtion tutkimuslaitokset (esim. Metsäntutkimuslaitos<br />

ja Ilmatieteen laitos), joiden arkistonmuodostuksessa keskeisiä ovat erilaiset mittaus-<br />

ja tutkimusaineistot, jotka ovat nykyisin pääosin sähköisessä muodossa ja joita tarvitaan pitkän<br />

aikaa.<br />

4.6.2 Kunnallishallinto<br />

Kunnallinen arkistonmuodostus on valtionhallintoa nuorempaa. Maaseudulla seurakuntien hoitamat<br />

“maalliset” tehtävät siirtyivät vuoden 1865 kunnallishallinnon uudistuksen yhteydessä perustetuille<br />

kunnille. Kaupungeissa seurakunnasta erillinen kunnallishallinto oli vuosisatoja vanhaa,<br />

mutta sitäkin uudistettiin vuonna 1873.<br />

Kunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Sen päätöksiä toimeenpanee hallitus,<br />

joka myös valmistelee valtuuston käsiteltäväksi tulevat asiat. Valtuuston ja hallituksen ohella<br />

kunnan hallintoon kuuluvat luottamusmiehistä koostuvat lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat.<br />

Kunnan toimielinten päätöksiä toteuttavat kunnan viran- ja toimenhaltijat, jotka vastaavat<br />

myös kunnan ns. tosiasiallisesta toiminnasta (terveyskeskuksissa, päiväkodeissa, kouluissa, jne.)<br />

Kunnallinen arkistonmuodostus on suuressa määrin rakentunut ja rakentuu yhä pöytäkirjojen<br />

varaan. Kaikki tärkeät asiat ovat kulkeneet edellä kuvatussa päätöksentekokoneistossa, ja kaikissa<br />

toimielimissä asioiden käsittelystä on laadittu pöytäkirja. Asioita koskevien lopullisten päätösten<br />

selville saaminen edellyttää perehtymistä asiaa viimeksi käsitelleen toimielimen pöytäkirjaan.<br />

Kunnallisiin pöytäkirjoihin kuuluvat olennaisena osana liitteet. Ne muodostuivat 1970- ja 1980-<br />

luvulla huomattavaksi asiakirjahallinnolliseksi ongelmaksi. Pöytäkirjapykälien tietosisältö pelkistyi,<br />

ja ne sisälsivät usein lähinnä vain viittauksen liiteaineistoon, jonka paisumisessa helpolla kopiointitekniikalla<br />

(valokopiokone) oli suuri osuus. Kun liiteaineiston tarpeetonta kasvua tapahtui kaikilla<br />

päätöksentekotasoilla, pysyvästi säilytettävän arkiston kasvu kiihtyi. Ongelmaa kärjisti vielä liittee-<br />

95

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!