Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
Käytetty kirjallisuus<br />
Kunnallisen arkistotoimen opas Kunnallisen arkistotoimen opas. <strong>Arkistolaitos</strong> 1996.<br />
Tietohuollon sanasto<br />
Valtionhallinnon<br />
Tietohuollon sanasto. Suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska.<br />
Tekniikan sanastokeskus. TSK 20. Kirjastopalvelu Oy.<br />
Helsinki 1993.<br />
VAHTI 4/2003. Valtionhallinnon tietoturvakäsitteistö.<br />
<br />
(viittausajankohta 21.3.2006).<br />
4.6 Arkistonmuodostuksen erityispiirteitä eri arkistonmuodostajissa<br />
4.6.1 Valtionhallinto<br />
Hallintohistoria ja arkistonmuodostuksen historia liittyvät kiinteästi yhteen. Viimeisen kahdensadan<br />
vuoden aikana Suomen hallintokoneisto on suuresti kasvanut ja eriytynyt. Koska hallinto<br />
käyttää työvälineinään asiakirjoja, myös arkistot ovat vastaavasti kasvaneet ja tulleet monimuotoisemmiksi.<br />
Suomalainen arkistonmuodostus on ollut melko yhdenmukaista. Arkistonmuodostajaryhmistä<br />
riippuen siinä on esiintynyt ja esiintyy kuitenkin tiettyjä eroja.<br />
Valtionhallinnossa suuriruhtinaskunnan aika (1809–1917) merkitsi Suomessa oman keskushallinnon<br />
syntyä (Senaatti, keskusvirastot). Jo Ruotsinvallan aikana alkanut piiri- ja paikallishallinnon<br />
kasvu jatkui (mm. rakennus-, rautatie-, metsä- ja kouluhallinto). 1900-luvulla on vallinnut ristiriitaisia<br />
näkemyksiä hallinnon kehittämisestä. On esim. käyty keskustelua ministeriöiden ja keskusvirastojen<br />
roolista. Ministeriökeskeinen näkemys on tällä hetkellä voitolla. Keskusvirastoja on lakkautettu<br />
ja niiden tehtäviä siirretty toisaalta ministeriöille, toisaalta piiri- ja aluehallinnolle. Toinen<br />
keskeinen tendenssi on 1980-luvun lopusta lähtien ollut julkisten tehtävien liikelaitostaminen,<br />
yhtiöittäminen ja muu ns. ulkoistaminen. Tähän on liittynyt viranomaisten lakkauttamisia ja uudelleenorganisointeja.<br />
<strong>Arkistot</strong>oimen kannalta tämä on johtanut mm. siihen, että aina ei ole selvää,<br />
kuuluuko uusi tehtävien hoitaja arkistolain piiriin vai ei ja jos kuuluu niin miltä osin.<br />
Valtionhallinnon arkistonmuodostuksessa diaareilla oli (ja on) keskeinen merkitys. Lääninhallituksissa<br />
ryhdyttiin jo 1700-luvun loppupuolella käyttämään diaareja saksalaisen mallin mukaan. Lääninhallitusten<br />
diariointikäytäntö oli esimerkkinä autonomian ajan viranomaisille. Pisimmälle diaariperusteinen<br />
järjestelmä kehittyi Keisarillisen Suomen Senaatin arkistonmuodostuksessa.<br />
Diaari strukturoi valtion viranomaisten arkistoja. Niihin syntyi diaarin ohjaamana erilaisia asiakirjasarjoja,<br />
ennen muuta aktisarjoja sekä saapuneiden ja lähteneiden kirjeiden sarjoja. Systeemiin<br />
kuului, viranomaisesta riippuen, myös pöytäkirjoja ja päätöstaltioita. Silloin kun viranomainen oli<br />
kollegiaalinen eli kun päätöksenteko tapahtui viraston johdon muodostamassa kollegiossa, sen<br />
pöytäkirjat olivat keskeinen aineistoryhmä. Päällikkövirastoissa pöytäkirjojen merkitys oli vähäisempi.<br />
Päällikön ratkaisut tulivat dokumentoiduiksi (ulkoisissa asioissa) kirjetoisteisiin. Virastossa<br />
saattoi olla myös päällikön päätöspöytäkirja tai -luettelo, johon merkittiin yleensä vain sisäiset<br />
hallinnolliset päätökset.<br />
Tietotekniikan vaikutuksista huolimatta edellä kuvatut arkistonmuodostuksen periaatteet ovat<br />
edelleen suurelta osin todellisuutta valtion viranomaisissa. Diarioinnin ja muun rekisteröinnin<br />
94
Change language