08.02.2015 Views

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />

on ollut suomalaisessa arvonmäärityksessä ikään kuin sisäänrakennettuna. Nähtävästi tämä pätee<br />

eurooppalaiseen arvonmääritykseen laajemminkin. Todistusvoimaisuutta on korostettu erityisesti<br />

viime vuosien amerikkalaisessa keskustelussa (1990-luvun alusta lähtien). Kysymyksessä saattaa<br />

olla ennen muuta amerikkalainen ilmiö. Todistusvoimaisuuden korostus olisi siten reaktio Yhdysvalloissa<br />

pitkään vallinnutta sisältöpainotteista lähestymistapaa vastaan.<br />

Arvonmäärityksen jaettu vastuu<br />

Arvonmäärityksessä vallitsee jaettu vastuu. Arkistonmuodostajat määrittelevät itse, mitä eri pituisia<br />

säilytysaikoja asetetaan asiakirjoille ja tiedoille, jotka ovat määräajan säilytettäviä. Em. määrittelyvastuu<br />

koskee kaikkia arkistolain piiriin kuuluvia arkistonmuodostajia. Usein on tarkoituksenmukaista,<br />

että säilytysaikojen määrittelyä koordinoi ao. hallinnonalan keskushallintoyksikkö<br />

(ministeriö, keskusvirasto tms.). Arkistolaitoksen, käytännössä Kansallisarkiston, tehtävänä on<br />

määritellä, mitkä asiakirjat ja tiedot kuuluvat kansalliseen kulttuuriperintöön ja säilytetään siksi<br />

pysyvästi.<br />

Arkistonmuodostajissa seulonnan perustana on vastuukysymysten määrittely. Organisaation on<br />

tunnistettava, mikä taho tiedon omistaa ja millaisia tietoryhmiä eri tietojärjestelmiin sisältyy. Organisaatiossa<br />

on tunnettava lainsäädäntö ja viranomaismääräykset, joilla voi olla vaikutusta asiakirjojen<br />

säilytysaikoihin.<br />

<strong>Arkistolaitos</strong> käyttää seulontaan liittyvää norminantovaltuuttaan eri tavoin. Yleisin tapa on nykyisin<br />

se, että arkistonmuodostaja toimittaa arkistolaitokseen (Kansallisarkistoon) arkistonmuodostussuunnitelmansa<br />

(tai osan siitä), jonka perusteella tämä määrittelee pysyvästi säilytettävän aineiston.<br />

Arkistonmuodostussuunnitelma toimii siten seulontaesityksenä. Sitä mahdollisesti<br />

täydentävät arkistolaitoksen edellyttämät lisäselvitykset ja konkreettinen aineistoon tutustuminen.<br />

Jälkikäteen vaadittavilta lisäselvityksiltä voidaan välttyä, jos arkistonmuodostaja jo seulontaesitystä<br />

valmistellessaan ottaa yhteyttä arkistolaitokseen ja neuvottelee esityksen sisällöstä.<br />

Esityksiä tekevien viranomaisten koordinaatio näkyy siinä, että säilytysaikaesitys on usein ns. malliarkistonmuodostussuunnitelma,<br />

joka on laadittu ministeriön tai muun keskushallintoorganisaation<br />

asettaman työryhmän työnä. Suunnitelma koskee siten kaikkia malliarkistonmuodostussuunnitelman<br />

piiriin kuuluvia viranomaisia. Näin on vahvistettu esim. käräjäoikeuksien<br />

asiakirjojen säilytysajat. Oikeusministeriön asettaman työryhmän laatima arkistonmuodostussuunnitelma<br />

toimitettiin Kansallisarkistoon, joka päätti asiakirjojen pysyvästä säilyttämisestä. Määräajan<br />

säilytettävien asiakirjojen säilytysajat vahvistettiin käräjäoikeuksien noudatettavaksi oikeushallinnon<br />

sisäisten käytäntöjen mukaisesti. On toisaalta myös tapauksia, joissa arkistonmuodostaja<br />

itsenäisesti toimittaa seulontaesityksen (arkistonmuodostussuunnitelman) arkistolaitokseen. Erilaiset<br />

tutkimuslaitokset, jotka eivät kuulu ns. linjahallintoon ja ovat toiminnassaan muutenkin<br />

varsin itsenäisiä, menettelevät usein näin. Samoin tekevät luonnollisesti myös eri ministeriöt.<br />

<strong>Arkistolaitos</strong> voi myös tehdä yleisiä seulontapäätöksiä, joissa se itse on aloitteentekijänä. Tällä<br />

tavoin on annettu mm. päätös valtion virastojen ja laitosten kirjanpitoaineiston pysyvästä säilytyksestä<br />

(2004) sekä päätös valtionhallinnon asiakirjojen seulonnasta ja hävittämisestä (2003). Jälkimmäinen<br />

päätös sisältää määräyksen arkistonmuodostajissa yleisesti esiintyvistä tuki- ja ylläpitotehtävien<br />

sekä päämäärätehtävien hoidossa kertyvistä asiakirjoista ja tiedoista, jotka eivät ole<br />

pysyvästi säilytettäviä.<br />

Kunnallishallintoa varten Kansallisarkisto on tehnyt päätösten sarjan, joka kattaa kunnallishallinnon<br />

kaikki toimialueet. Seulontapäätöksiä on valmisteltu työryhmässä, jossa arkistolaitoksen lisäksi<br />

on edustus Suomen Kuntaliitosta ja Kunnallisarkistoyhdistyksestä. Päätökset ja niitä täydentävät<br />

säilytysaikasuositukset on julkaistu Suomen Kuntaliiton toimesta (Kunnallisten asiakirjojen<br />

58

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!