Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kansainvälisen arkistoneuvoston rakennetta ja toimintatapaa on äskettäin (2004) uudistettu. Neuvoston<br />
toiminnassa pyritään entisestä organisaatiokeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen. Tuloksia<br />
tavoitellaan projektien avulla. Niitä pyritään käynnistämään erityisesti neljällä aihealueella:<br />
• alan edistäminen ja tunnetuksi tekeminen,<br />
• sähköiset asiakirjat ja automaatio,<br />
• säilyttäminen ja onnettomuuksien estäminen sekä<br />
• koulutus.<br />
Neuvoston ohjelmakomitea arvioi projektiehdotuksia ja myöntää niille, mikäli ne täyttävät tietyt<br />
kriteerit, ICA:n projektin statuksen.<br />
Jaostot (sections) ja maantieteelliset aluejärjestöt (regional branches) muodostavat organisatoriset<br />
kehykset, joissa hankkeita toteutetaan. Olennainen keino toteuttaa niitä on saada mukaan kumppaneita,<br />
mm. yrityksiä. Rahoituksen saaminen arkistoneuvostolta on mahdollista vain poikkeustapauksissa.<br />
Suomen osallistuminen ICA:n toimintaan on vaihdellut. Uusi aktiivinen vaihe alkoi 2000-luvun<br />
alussa, kun useita suomalaisia arkistoalan edustajia valittiin jäseniksi ICA:n eri toimielimiin.<br />
3.2.3 Arkistoyhteistyö Euroopan unionissa<br />
Arkistoalan yhteistyö Euroopan unionissa käynnistyi varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälissä.<br />
Ministerineuvoston toimeksiannosta eurooppalainen asiantuntijaryhmä tuotti vuonna 1994 raportin<br />
Archives in the European Union (suom. 1997, <strong>Arkistot</strong> Euroopan unionissa), jossa kartoitettiin<br />
yhteistyön tarvetta. Yhteistyön alueista parhaiten on käynnistynyt sähköiseen asiakirjaan liittyvä<br />
yhteistyö, joka on saanut nimen DLM 9 Forum. Yhteistyö oli aluksi komission keskusarkiston<br />
koordinoimaa, nyt vastuu on siirtynyt selkeästi jäsenmaille. DLM Forumin rinnalle on muodostettu<br />
taloudellinen yhteenliittymä DLM EEIG (European Economic Interest Group), syynä lähinnä<br />
rahoitustekniset syyt. DLM Forumin jäseniksi voivat tiettyä jäsenmaksua vastaan liittyä EUmaiden<br />
Kansallisarkistot, yritykset, järjestöt ym. asiasta kiinnostuneet tahot.<br />
DLM Forum tarkastelee sähköisen asiakirjan problematiikkaa laajasti. Se pyrkii edistämään teknisiä<br />
innovaatioita sekä sähköisen asiakirjan käsittelyn parhaita käytänteitä (best practices). Tällä<br />
hetkellä DLM:n päähuomio on keskittynyt asiankäsittelyjärjestelmiä varten laaditun metatietomäärittelyn<br />
MoReqin kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen.<br />
DLM Forumin perusfilosofiana on eri toimijoiden yhteistyö. <strong>Arkistot</strong> eivät yksinään saa ääntään<br />
kuuluviin. Lisäksi tarvitaan muun hallinnon, yritysten ja tutkijayhteisön panosta.<br />
Suuria DLM-kongresseja on vuodesta 1996 alkaen ollut neljä, kaksi ensimmäistä Brysselissä, kolmas<br />
Barcelonassa ja neljäs Budapestissa, minkä lisäksi on järjestetty useita pienimuotoisempia<br />
asiantuntijakokouksia.<br />
Ministerineuvoston päätöksellä Archives in the European Union -teos uudistettiin perusteellisesti<br />
vuonna 2004. Hankkeessa oli mukana asiantuntijoita kaikista EU-maista, eräistä EU:n toimielimistä<br />
sekä kymmenestä silloisesta hakijamaasta. Tuloksena oli mittava Report on Archives in the<br />
9 DLM = aluksi données lisibles par machine eli konekieliset tietoaineistot, nykyisin lyhenne tarkoittaa sanoja document<br />
life-cycle management.<br />
35
Change language