Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIITE 2.9<br />
Ortodoksisten Nuorten Liitto ry<br />
ARKISTONMUODOSTAJA- JA ARKISTOTASO<br />
Nimi<br />
ORTODOKSISTEN NUORTEN LIITTO RY<br />
Tunnus 4.2.<br />
Aikamääreet Arkistonmuodostajan toimintavuodet 1943–<br />
Arkiston rajavuodet 1945–1982<br />
Historia<br />
Ortodoksisen kirkkokunnan nuorisotyötä Suomessa on johtanut<br />
Marian ilmestyspäivänä 25.3.1943 Sortavalassa perustettu<br />
Ortodoksisten Nuorten Liitto ry (ONL). Toiminnan perustan<br />
muodosti alusta alkaen opintokerhotoiminta. Tarkoituksena oli<br />
kasvattaa nuorisossa ortodoksista henkeä, kohottaa omanarvontuntoa<br />
ja sivistystasoa sekä toimia suomalaiskansallisessa<br />
hengessä ja rakentaa Suomea. Liiton toimipaikkoina ovat<br />
olleet Pieksämäki vuosina 1954–1961, Kuopio vuodesta 1961<br />
1980-luvulle ja sen jälkeen Joensuu. Jäsenmäärä oli 1950-<br />
luvun alussa 1500, 1960-luvulla noin 3000 ja on viime vuosina<br />
ollut noin 6000. Tiedotustoimintaa varten järjestö on julkaissut<br />
vuodesta 1952 lähtien Tuohustuli-lehteä, joka on ilmestynyt<br />
kerran kuussa.<br />
Nuorisotyötoiminta on tapahtunut opintokerhoissa, joissa on<br />
perehdytty kirkkohistoriaan, liturgiaan, siveysoppiin, uskonoppiin,<br />
kirkkolauluun ja muihinkin kirkollisiin aineisiin. Sodanjälkeisinä<br />
vuosina oli erityisesti uskonnonopetus keskeinen<br />
toimintamuoto, sillä seurakunnat eivät vaikeissa oloissa voineet<br />
itse järjestää opetusta tyydyttävällä tavalla. Kerhot ovat<br />
kokoontuneet viikon tai parin välein. Opintokerhoja on toiminut<br />
toistasataa eri puolilla Suomea.<br />
Arkistoon sisältyvistä opintokerhoista Liperin Salokylän opintokerho<br />
on perustettu 3.1.1945. Kerhon pöytäkirjoista saa kuvan<br />
toimintamuodoista. Kerhoilloissa rukoiltiin, kuulusteltiin<br />
läksyjä, keskusteltiin hengellisistä asioista, laulettiin, luettiin<br />
runoja ja kertomuksia sekä harjoitettiin myös ns. laupeuden<br />
töitä. Kerhon toiminta sammui vuoden 1953 syksyllä, mutta se<br />
herätettiin henkiin vuonna 1963.<br />
Karttulan Syvänniemen opintokerhon ”elvyttävä” kokous pidettiin<br />
vuonna 1950. Opintokerho kokoontui joka toinen viikko<br />
kerholaisten kotona. Toiminta, joka oli varsin samankaltaista<br />
xxii
Change language