Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
paradigma ei sen sijaan etsi universaaleja totuuksia tai absoluuttista objektiivisuutta. Kyseinen<br />
paradigma pyrkii kohti <strong>toimiva</strong>a konsensusta. Tämä relativismi liittää arkistollisen paradigman<br />
läheisesti postmodernismiin.<br />
Pentti Renvall – suomalainen arkistoteoreetikko<br />
Suomessa arkistotieteellinen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä. Arkistolaitoksen akateemiset<br />
virkamiehet ovat olleet historiantutkijoita, ja heidän tieteellinen kunnianhimonsa on kohdistunut<br />
yleensä historiantutkimukseen, ei arkistotieteeseen. Tilanne on 1990-luvun lopulla muuttunut<br />
sikäli, että arkistotieteen kehittäminen ei enää ole yksin arkistolaitoksen vastuulla. <strong>Arkistot</strong>iedettä<br />
on nykyisin mahdollista opiskella ja tutkia yliopistossa tieteelliseen jatkotutkintoon asti.<br />
Merkittävin suomalainen arkistoteoreetikko on Pentti Renvall (1907–1974), joka toimittuaan<br />
kymmenkunta vuotta arkistolaitoksen palveluksessa siirtyi Helsingin yliopistoon Suomen ja Skandinavian<br />
historian professoriksi ja myöhemmin yliopiston kansleriksi. Renvallin arkistoteoreettiset<br />
näkemykset ilmenevät painetussa muodossa lähinnä hänen historian metodioppaissaan. 89<br />
Renvallin omaperäisin panos arkistoteoriaan on hänen näkemyksensä provenienssiperiaatteen<br />
soveltamisesta. Hän puhuu siinä yhteydessä ”funktionaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteesta”.<br />
Hänen mielestään arkistonmuodostusta ei tulisi tarkastella organisatorisesta vaan funktionaalisesta<br />
näkökulmasta. Jokainen viranomainen hoitaa yhtä tai useampaa tehtävää, funktiota. Asiakirjoja<br />
kertyy arkistonmuodostajalle näiden tehtävien hoidon yhteydessä. Provenienssiperiaatteesta nouseva<br />
vaatimus pitää asiakirjat yhdessä koskee Renvallin mukaan vain ”funktioarkistoja”, so. arkistokokonaisuuksia,<br />
jotka ovat syntyneet kutakin tehtävää hoidettaessa. Esimerkkinä Renvall mainitsee<br />
henkikirjoittajan, jonka tehtäviin 1940-luvun puolivälissä kuului henkikirjoituksen ohella<br />
toimiminen siviilirekisteriviranomaisena, julkisena kaupanvahvistajana sekä paikallisena kauppa- ja<br />
yhdistysrekisteriviranomaisena. Renvallin mielestä henkikirjoittajan arkisto ei oikeastaan ollut arkisto<br />
vaan yhden virkamiehen hoitama arkistodepoo (varikko), jossa oli useita arkistoja, nimittäin<br />
funktioarkistoja, jotka olivat siis muodostuneet henkikirjoittajan hoitaessa edellä mainittuja tehtäviään.<br />
Tästä näkemyksestä seurasi Renvallilla mm. se johtopäätös, että tehtävän (funktion) siirtyessä<br />
viranomaiselta toiselle, ao. funktioarkisto tulisi siirtää myös. Tämä ei merkinnyt provenienssiperiaatteen<br />
rikkomista, koska arkistonmuodostajaksi katsotaan funktio, ei viranomainen.<br />
Renvallin funktioajattelussa on myös muita ulottuvuuksia. Asiakirjojen arkistoinnin (sarjamuodostuksen)<br />
pohjaksi Renvall esitti Eljas Orrmanin tutkimusten mukaan viranomaisten ”muodollisia<br />
funktioita”, joita ovat päätöksentekofunktio, tiliäpitävä funktio, tiedotuksia antava funktio ja tiedotuksia<br />
vastaanottava funktio. Tämä oli pohjana Renvallin näkemykselle asiakirjojen tehtävästä.<br />
Kunkin funktioarkiston sisällä asiakirjat, joilla on sama muodollinen funktio, tulisi arkistoida yhteen<br />
sarjoiksi.<br />
Renvallin funktionaalisen yhteenkuuluvuuden periaate ei saanut vahvistusta arkistolaitoksen ohjeissa.<br />
90 Renvall oli aikaansa edellä. Vasta 1980-luvulla hänen esittämänsä ajatukset ovat tulleet<br />
vallitseviksi (mm. tehtäväpohjaiset arkistonmuodostussuunnitelmat). Renvall oli myös kansainvälisesti<br />
eräänlainen uranuurtaja, vaikkakaan hänen arkistoajatteluaan ei luultavasti tunnettukaan<br />
muualla kuin korkeintaan Ruotsissa. Hänen ajatuksensa ennakoivat myöhemmin Australiassa ja<br />
Kanadassa esitettyjä ajatuksia funktioista arkistonmuodostuksen ja provenienssin perustana.<br />
89 Historiantutkimuksen työmenetelmät. Turku 1947; Nykyajan historiantutkimus. Porvoo 1965. Tämä teos on myös ruotsinnettu:<br />
Den moderna historieforskningens principer. Falköping 1965.<br />
90 Joissain arkistonmuodostajissa (esim. nimismiehet) arkistonmuodostus kehittyi luonnostaan funktioarkistojen<br />
(eräänlaisten osa-arkistojen) suuntaan, vaikka arkistolaitoksen ohjeistus ei kehitystä rohkaissutkaan.<br />
244
Change language