Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
kuvailukäytännössä erittäin tärkeää, sen ydinaluetta. Suomalaisten kuvailusääntöjen kehittäjät ovat<br />
olleetkin postmodernisteja, luultavasti tietämättä sitä itse!<br />
Arkistonhoitajan tilivelvollisuus/vastuunalaisuus ei sitä vastoin toteudu läheskään siten, kuin<br />
Cookin postmodernistisessa ihannekuvassa esitetään. Tiettyjä kehityspiirteitä siihen suuntaan on<br />
tosin olemassa, mainittakoon erityisesti suunnitteilla oleva valtakunnallisesti koordinoitu yksityisarkistojen<br />
hankintastrategia.<br />
Postmodernissa arkistoajattelussa on piirteitä, jotka suhteellistavat näkemystä asiakirjojen evidentiaalisesta<br />
luonteesta. Kanadalainen Heather MacNeil on todennut, että näkemys asiakirjoista todistuskappaleina<br />
(records as evidence) perustuu tiettyyn tapaan tarkastella maailmaa ja tiettyyn<br />
ajattelukonseptiin siitä, että asiakirjat todistavat, millainen maailma on. Se, mitä tässä yhteydessä<br />
pidetään totena, on itsessään historiallisten, kulttuuristen ja poliittisten valintojen tulosta eikä riitä<br />
kattamaan kaikkia mahdollisia tapoja tarkastella maailmaa tai suhdetta, joka vallitsee asiakirjojen ja<br />
maailman välillä. MacNeilin mielestä tämä on tärkeä näkökohta, koska maailmaa koskevia tulkintamalleja<br />
tarvitaan lisää, ei vähemmän. Diskurssi, joka väittää tietävänsä kaikki vastaukset, on rajoittavaa<br />
ja vaarallista.<br />
MacNeil tosin myöntää, että vallanpitäjien tilivelvollisuuden ja valvonnan kannalta asiakirjat ja<br />
niiden luotettavuutta ja autenttisuutta koskevat vaatimukset ovat tarpeellisia, ja niitä varten on<br />
luotava asianmukaiset standardit. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että menetelmät, joilla luotettavuutta<br />
ja autenttisuutta arvioidaan ja niitä koskevat yleistykset eivät ole ylimaallisia totuuksia<br />
vaan inhimillisiä rakennelmia, jotka on muotoiltu tietyssä historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa.<br />
Asiakirjojen merkitys ja arvo ulottuu MacNeilin mielestä paljon laajemmalle kuin niiden<br />
statukseen todistuskappaleina. Arkistonhoitajien ”kertomuksen” asiakirjoista tulisi olla pikemminkin<br />
avoin kuin suljettu.<br />
… ja teologiaa<br />
Postmodernismista vaikutteita saaneet mutta myös eräät muut arkistoteoreetikot ovat kritisoineet<br />
arkistojen todistusvoimaisuuden korostusta. Heidän mielestään arkistojen yhteys kulttuuriin,<br />
<strong>muisti</strong>in ja historiaan on jäänyt evidentiaalisuuden varjoon. Heidän mielestään arkistot liittyvät<br />
nykyisin liiaksi byrokratiaan ja nykyhetkeen. Luultavasti suurin osa arkistonhoitajista edustaa välittävää<br />
kantaa. Kanadalainen John M. Dirks kuuluu heihin. Hän näkee todistusvoimaisuuden ja<br />
siihen liittyvän tilivelvollisuuden (accountability) käsitteen 88 korostuksen taustalla useita tekijöitä,<br />
jotka ovat vaikuttaneet 1980-luvulta lähtien. Niitä ovat mm. sähköisten aineistojen yleistyminen,<br />
hallinnon muutos (vaatimukset kustannussäästöistä ja tehokkuudesta) sekä entistä vaativampi ja<br />
oikeuksistaan tietoisempi suuri yleisö. Näihin trendeihin liittyy entistä suurempi vaatimus tilivelvollisuudesta<br />
ja sen tehokkaasta todentamisesta. Tässä kontekstissa arkistot ja arkistonhoitajat<br />
ovat Dirksin mukaan saaneet lisää yhteiskunnallista merkittävyyttä.<br />
Dirks ei näe todistusvoimaisuuden ja perinteisen historiapainotteisuuden välillä ristiriitaa. Itse<br />
asiassa arkistot ovat tilivelvollisuuden ja historian leikkauspisteessä. Tilivelvollisuus ei liity pelkästään<br />
tuoreisiin asiakirja-aineistoihin eikä sitä varmisteta vain tulevaisuutta varten. Myös historiantutkimuksessa<br />
tilivelvollisuus on (laajasti käsitettynä) mielekäs käsite. Historiantutkimusta on<br />
mahdotonta kuvitella ilman, että se perustuisi johonkin evidenssiin. Perinteisesti evidenssi on<br />
ollut saatavissa asiakirjoista ja arkistoista. Dirks viittaa tutkimuksen evidenssin tarpeeseen myös<br />
astetta juridisemmassa merkityksessä. Historiantutkijalla on usein vääryyksien selvittäjän ja moraalisen<br />
arvioijan rooli – vaikka kyseistä roolia myös laajasti vastustetaan tutkimuksen puolueetto-<br />
88 Arkistonmuodostajan tilivelvollisuus toiminnastaan konkretisoituu arkistoaineistossa, jossa on em. toimintaa koskevia<br />
todistuskappaleita, asiakirjoja.<br />
242