Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
Yhteenvetona voidaan sanoa, että arkistonmuodostaja on tullut käsitteenä entistä abstraktimmaksi.<br />
Yhden fondin taustalla olevien arkistonmuodostajien määrä on kasvanut ja monimutkaistunut.<br />
Arkistonmuodostajien ja arkistonmuodostusprosessin selvittäminen kuvailun avulla on usein<br />
huomattavasti järkevämpää, kuin pyrkiä hajottamaan arkistokokonaisuus erillisiin, arkistonmuodostajakohtaisiin<br />
osa-arkistoihin.<br />
Käytetty kirjallisuus<br />
Duchein, Michel<br />
Papritz, Johannes<br />
Saarenheimo, Juhani<br />
Theoretical Principles and Practical Problems of Respect des<br />
fonds in Archival Science. Archivaria 16, Summer 1983, 64-<br />
82.<br />
Archivwissenschaft. Band 1. Teil I. Einführung,<br />
Grundbegriffe, Terminologie. Teil II,1. Orgnisationsformen<br />
des Schriftguts in Kanzlei und Registratur. Erster Teil.<br />
Marburg 1976.<br />
Tarvitaanko arkistotiedettä Teoksessa: AO. Lisiä historiaan.<br />
Saarijärvi 1998, 202–212.<br />
9.4.4 Arvonmääritys haasteista suurin<br />
Asiakirjojen arvonmääritys, jonka pohjalta asiakirjoille asetetaan eri pituisia säilytysaikoja, on asiakirjamäärien<br />
kasvusta johtuen noussut 1960-luvulta lähtien erääksi arkistotoimen keskeisimmistä<br />
alueista. Arvonmäärityksen avulla arkistoista saadaan seulotuksi toisarvoinen aines, mikä vähentää<br />
kustannuksia ja edistää jäljelle jäävän aineiston käytettävyyttä.<br />
Tutkimuksen taholta on joskus kritisoitu seulontaa. Totta onkin, että lähes kaikilla aineistoilla on<br />
jotain lähdearvoa joillekin tutkijoille. Yhtä selvää on myös, ettei läheskään kaikkea aineistoa voida<br />
säilyttää. Kustannusnäkökohdan lisäksi on painotettava seulonnan tutkimusta palvelevaa tehtävää.<br />
Tutkijoiden työ helpottuu, kun arkistoihin jäävät seulonnan jälkeen vain arkistonmuodostajien<br />
ydinaineistot. Ongelman muodostaa kysymys siitä, mikä on ydinaineistoa.<br />
Arvonmääritystä koskeva teoreettinen mielenkiinto kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan<br />
jälkeen, erityisesti Saksassa ja Pohjois-Amerikassa. Arvonmäärityksestä on tullut eräs arkistoteorian<br />
keskeisimmistä alueista. Suomalainen arvonmääritys ja seulonta on sitä vastoin ollut korostetun<br />
käytännönläheistä ja vastaavasti teoreettinen keskustelu vähäistä.<br />
Saksalainen arvonmääritys – hierarkian ja tietosisällön korostuksesta yhteiskunnalliseen näkökulmaan<br />
Saksalaisessa arkistoteoriassa pohdittiin arvonmääritystä jo 1920- ja 1930-luvulla. Arkistonmuodostajien<br />
hierarkia nousi keskeiseksi seulontakriteeriksi. Keskushallinnon asiakirjat katsottiin lähtökohtaisesti<br />
tärkeämmiksi kuin paikallishallinnon asiakirjat. Hierarkian merkitystä korostivat mm.<br />
Karl Otto Müller ja Heinrich Otto Meisner. Meisner lisäsi kriteereihin vielä asiakirjojen iän (tiettyä<br />
aikarajaa vanhemmat asiakirjat säilytetään pysyvästi) ja sisällön (erityisen arvokkaita ovat asiakirjat,<br />
jotka sisältävät tietoa pysyvistä instituutioista). 1950-luvulla Georg Wilhelm Sante ja Wilhelm<br />
Rohr kehittivät Müllerin ja Meisnerin ajatuksia edelleen ja pyrkivät määrittelemään tärkeimmät<br />
230
Change language