Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

miten ja miksi asiat ovat niin kuin ovat, vaan myös sanotaan, kuinka arkistonhoitajan tulee menetellä
toimiakseen oikein.
Arkistotieteen olemuksesta ja merkityksestä on käyty keskustelua, jopa arkistotieteen koko olemassaolo
on kyseenalaistettu. On sanottu, että arkistotoimi on käytännönläheistä toimintaa, jota
voidaan hoitaa terveen järjen ja muutamien yleisten periaatteiden varassa. Tämän tyyppiset näkemykset
eivät rajoitu vain arkistoprofessioon vaan niitä esiintyy mm. kirjastonhoitajilla heidän
omaan ammattiinsa liittyen. Käytäntöä lähellä olevissa ammateissa teoreetikkojen ja käytäntöä
korostavien kärkeväkin keskustelu on yleistä.
Pidetäänkö arkistotiedettä tieteenä vai ei, riippuu siitä, miten tiede määritellään. Jos koetinkivenä
pidetään luonnontieteitä, silloin arkistotiede ei ole tiedettä. Siltä puuttuu luonnontieteellinen eksaktius
ja toistettavuus. Mutta niin puuttuu myös esim. valtio-opilta, historialta ja kansatieteeltä,
jotka kuitenkin yleisesti hyväksytään tieteiden piiriin kuuluviksi.
On tavallaan samantekevää, miksi arkistotiedettä kutsutaan. Arkistotiede on joka tapauksessa tarpeellista.
Angelika Menne-Haritz muotoilee asian seuraavasti: “Kysymys ei enää olekaan siitä,
onko arkistototiedettä olemassa vai ei, vaan siitä, tarvitsemmeko sitä vai emme – ja me tarvitsemme.
Jos arkistotiedettä ei olisi, meidän täytyisi keksiä se.” Arkistoja koskeva työ on nykyaikaisessa
yhteiskunnassa niin vaativaa, että se edellyttää pohjakseen perusteltua ja johdonmukaista
periaatteiden kokonaisuutta, teoriaa.
Teoriasta johdetaan profession metodit, joita soveltamalla käytännön työ tehdään. Klassisessa
arkistotieteessä arkistotyön metodologia oli provenienssiperiaatteen ja alkuperäisen järjestyksen
periaatteen (ks. seuraava luku) soveltamista ja käytännön työ muun muassa em. periaatteiden mukaista
järjestämistä ja luettelointia. Arkistotyön metodeissa ja käytännöissä on edelleen nämä elementit,
vaikka mm. tietotekniikan läpimurto on tehnyt työstä aikaisempaa käsitteellisempää. Käsitteet
ovat muuttuneet siten, että provenienssin asemesta puhutaan usein, samaa tarkoittaen,
kontekstista ja kontekstuaalisuudesta.
Käytetty kirjallisuus
Delmas, Bruno
Menne-Haritz, Angelika
What Is the Status of Archival Science in France Today
Teoksessa: The Concept of Record. Skrifter utgivna av
Riksarkivet 4. Lund 1998, 27–36.
What Can Be Achieved with Archives Teoksessa: The
Concept of Record. Skrifter utgivna av Riksarkivet 4. Lund
1998, 11–24.
The Profession of the Archivist in the Information Age.
Third Plenary Session. Principal Paper. XIIth International
Congress on Archives, Montreal 1992.
Nilsson, Nils Arkiven och informationsamhället. Lund 1976.
Roberts, J.W.
Saarenheimo, Juhani
Archival theory. Much ado about shelving. The American
Archivist, Volume 50, Number 1, 66–74.
Tarvitaanko arkistotiedettä Teoksessa: AO. Lisiä historiaan.
219