Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

sa asioissa (hakemukset, valitukset, aloitteet). Mikäli asiointi edellyttää henkilön varmaa tunnistamista,
tätä varten on kehitetty sähköinen henkilökortti. Sähköisiin asiointipalveluihin on viime
vuosina panostettu voimakkaasti, mutta niiden yleistyminen on edistynyt arvioitua hitaammin.
Silti Suomi kuuluu kansainvälisessä vertailussa kärkimaiden joukkoon sähköisen asioinnin kehittämisessä.
Asiakirjallisen tiedon siirtyminen kasvavassa määrin sähköiseen muotoon on aiheuttanut sen, että
tiedon säilymisen, käytettävyyden ja eheyden varmistaminen on tullut uudella tavalla ongelmallisiksi.
Ongelmat korostuvat tiedon pitkäaikaissäilytyksessä. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen
tehtävänä on osaltaan etsiä ratkaisuja näihin ongelmiin. Se edellyttää yhteistyötä. Arkistotoimen
ammattilaisten lisäksi tarvitaan muun hallinnon, juristien ja tietotekniikan asiantuntijoiden panosta.
Sähköisiä aineistoja säilyttävien instituutioiden kuten arkistojen ja kirjastojen yhteistyö on
myös tärkeää ratkaisuja etsittäessä.
Tietoyhteiskunnan kehitystrendeihin kuuluu tietoammattien lähentyminen, mikä näkyy sekä työmarkkinoilla
että koulutusratkaisuissa. Yleistymässä ovat sellaiset työpaikkailmoitukset, joissa pätevyysvaatimuksena
mainitaan informaatiosektorin laaja hallinta (kirjasto, tietopalvelu, asiakirjahallinto).
Osa arkistoprofessiosta on huolissaan yhdentymiskehityksestä. Sen pelätään vaarantavan
arkistotoimen ja arkistonhoitajien aseman. Toisaalta arkistotoimella on lainsäädännöllinen perusta,
jota ei voida sivuuttaa. On myös viitattu siihen, että koska yhdentymiskehitys on joka tapauksessa
todellisuutta, siihen on järkevää mennä mukaan ja koettaa vaikuttaa niin, että asiakirjahallinnon
ja arkistotoimen näkökulma otetaan huomioon.
Käytetty kirjallisuus
Dollar, Charles
Ricks, Betty R. – Gow, Kay F.
Ulfsparre, Anna
Archivists and Records Managers in the Information Age.
Archivaria, Number 36, Autumn 1993, 37–52.
Information Resource Management. A Records Systems
Approach. 2d edition. South-Western Publishing Co. 1988.
Archival Science in Sweden. Teoksessa: The Concept of
Record. Skrifter utgivna av Riksarkivet 4, 1998, 57–64.
9.4 Arkistotiede
9.4.1 Yleistä
Varsinaisesta arkistotieteestä (engl. archival science, ransk. archivistique, saks. Archivwissenschaft)
voi puhua vasta 1800-luvulta lähtien. Arkistoihin kohdistuva työ oli sitä ennen hyvin käytännönläheistä,
hallinnollis-juridisia tarpeita palvelevaa, vaikka arkistotyölle toisaalta pyrittiinkin
kehittämään tiettyjä yleisiä periaatteita (mm. 1600-luvun arkisto-oppikirjoissa). Tätä historian vaihetta
saksalainen arkistoteoreetikko Angelika Menne-Haritz kutsuu käytännöllisen arkistotieteen
vaiheeksi.
Tutkija-arkistonhoitajan valtakaudella 1800-luvulla arkistoja ja arkistotyötä ryhdyttiin tarkastelemaan
myös teoreettisesta näkökulmasta. Arkistojen käsittelyn periaatteeksi kehitettiin ns. pro-
217