Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI
9.2 Arkistot Ranskan vallankumouksesta nykyaikaan
9.2.1 Ensimmäiset Kansallisarkistot perustetaan
Vuonna 1789 puhjennut Ranskan suuri vallankumous oli järisyttävä poliittinen ja yhteiskunnallinen
murros. Sen vaikutukset tuntuivat myös arkistoissa. Ranskan kansalliskokous perusti vuonna
1789 itselleen oman arkiston. Jo seuraavana vuonna siitä tehtiin Ranskan Kansallisarkisto (Archives
nationales), johon ryhdyttiin kokoamaan kansakunnan historian lähdeaineistoa, ennen muuta
lakkautettujen viranomaisten ja laitosten arkistoja. Ranskan Kansallisarkisto oli ensimmäinen tämän
tyyppinen keskusarkisto Euroopassa. Hieman myöhemmin perustettiin Kansallisarkistoa
täydentämään alueellisten departementtiarkistojen (archives departémentales) verkosto. Vuonna
1794 kansalliskokous antoi asetuksen, joka sisälsi periaatteen arkistojen julkisuudesta sekä siitä,
että arkistot olivat kansallisomaisuutta. Asetus on periaatteellisesti merkittävä, mutta sen sisältämä
julkisuusperiaate on alkanut toteutua eri maissa, Ranska mukaan lukien, pääasiassa vasta toisen
maailmansodan jälkeen.
Seulonta oli osa Kansallisarkistoon ja departementtiarkistoihin siirrettävien arkistojen prosessointia.
Seulontaperiaatteet saattoivat olla täysin mielivaltaisia (esim. kaikkien goottilaisella kirjoitustyylillä
kirjoitettujen asiakirjojen hävittäminen). Asiakirjat järjestettiin keskusarkistoissa aluksi ns.
pertinenssiperiaatteen mukaisesti, so. asiakirjoista muodostettiin aiheenmukaisia kokonaisuuksia
niiden synty-yhteyksistä piittaamatta. Arkistoja siis hajotettiin ja sekoitettiin toisiinsa. Esikuvina
olivat kirjastojen aiheenmukaiset järjestelyperiaatteet.
Ranskan Kansallisarkisto poikkesi luonteeltaan jyrkästi hallitsijoiden salaisista suku-, hovi- ja valtionarkistoista.
Sitä vastaavia laitoksia perustettiin vähitellen myös muualle Eurooppaan. Englannin
vastaava instituutio, Public Record Office (nykyinen National Archives), perustettiin vuonna
1838. Se sai 1850-luvulla oman rakennuksen Lontoon keskustaan. Rakennus oli ensimmäinen
vartavasten keskushallinnon arkistodepooksi tehty rakennus uudella ajalla. Valtiolliselta rakenteeltaan
Ranskasta ja Englannista poikkeava Saksa sai valtakunnan yhteisen keskusarkiston (Reichsarchiv)
vasta vuonna 1919. 77 Ruotsin Riksarkivet laskee historiansa alkavan vuodesta 1618, jolloin
kuninkaan kansliasta erotettiin ns. vanha kanslia (arkisto) omaksi yksikökseen. Oma erillinen laitoksensa
Riksarkivetista tuli vuonna 1878. Suomen Kansallisarkisto kehittyi Keisarillisen Senaatin
arkistosta. Tutkijoille se avattiin vuonna 1859, ja nimen Valtionarkisto (Statsarkiv) se sai kymmenen
vuotta myöhemmin.
9.2.2 Asiakirjahallinto ja arkistonhoito eriytyvät
Ranskasta 1700-luvun lopussa alkanut arkistohallinnollinen kehitys vahvisti asiakirjahallinnon ja
arkistonhoidon eriytymistä toisistaan. Samaan suuntaan vaikutti romantiikan aatevirtaukseen läheisesti
liittynyt historiantutkimuksen nousu, joka sai alkunsa Saksassa 1800-luvun alussa ja levisi
sieltä muualle Eurooppaan. Alkuperäisistä asiakirjoista, joita tulkittiin tiukan lähdekritiikin keinoin,
tuli perusta, jolle historiantutkimus rakentui. Provenienssiperiaatteen synty liittyy läheisesti
kriittisen historiantutkimuksen nousuun.
Vanhoista viranomaisista ja laitoksista siirrettiin suuret määrät asiakirjoja arkistoinstituutioihin.
Arkistonhoitajat alkoivat suuntautua tutkimukseen. Urkundien ja muiden vanhojen aineistojen
järjestäminen ja luettelointi sekä lähdejulkaisujen toimittaminen sitoi arkistonhoitajien voimat,
eikä heiltä riittänyt aikaa eikä kiinnostusta virastojen uudempia aineistoja tai arkistonmuodostuk-
77 Keskeinen saksalainen arkistoinstituutio, Preussin Salainen arkisto (Geheimes Staatsarchiv) tosin juontaa historiansa
1500- ja 1600-lukujen taitteeseen.
212