Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Akteja voitiin muodostaa myös sarja-aktijärjestelmässä, mutta niiden arkistointi ei perustunut<br />
asiaryhmitykseen vaan kronologiaan ja/tai numerointiin. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Suomessa<br />
lääninhallitusten vanhat arkistot sekä Keisarillisen Senaatin arkisto.<br />
Asia-aktijärjestelmä otettiin Saksan mallin mukaan käyttöön myös Venäjällä (1700-luvulla).<br />
Sekä sarja- että asia-aktijärjestelmä ovat eri muunnelmineen käytössä edelleen.<br />
Ruotsissa (ja siten Suomessakin) kiinnitettiin 1600-luvun alkupuolen hallinnonuudistuksessa<br />
huomiota myös arkistoasioihin. Maaherroille vuonna 1635 annettu ohjesääntö sisälsi yksityiskohtaisia<br />
ohjeita asiakirjojen rekisteröinnistä ja arkistoinnista. Kaikki saapuneet ja lähteneet asiat/asiakirjat<br />
tuli kirjata diaariin. Asiakirjat määrättiin jaettavaksi kuuteen hallinnonalakohtaiseen<br />
ryhmään, registratuuraan. Saapuneet ja lähteneet asiakirjat oli pidettävä erillään. Arkistointia varten<br />
lääninhallituksessa tuli olla kuusi kaappia, yksi kutakin registratuuraa varten. Kaappien tuli<br />
jakaantua useampiin laatikoihin, sen mukaan kuin registratuurassa oli alaryhmiä. Ei ole tiedossa,<br />
kuinka tarkasti näitä arkisto-ohjeita käytännössä noudatettiin ja missä määrin ohjeisiin oli saatu<br />
vaikutteita saksalaisesta asia-akti -järjestelmästä. Vuoden 1687 maaherrojen ohjesäännössä arkistoasioita<br />
käsiteltiin jo paljon niukemmin.<br />
Tutkijoiden palvelemiseen erikoistuneita arkistoinstituutioita ei keskiajalla ja uuden ajan alussa<br />
ollut, mutta hallitsijoiden viralliset historioitsijat ja muut heidän suosimansa oppineet saivat hyödyntää<br />
arkistoaineistoja tutkimuksissaan. Tämä oli kuitenkin täysin riippuvaista asianomaisen hallitsijan<br />
tarkoitusperistä ja hyväntahtoisuudesta. <strong>Arkistot</strong> eivät olleet oppineisuuden vaan vallan<br />
aarrekammioita, joiden sisällöllä hallitsijat tarvittaessa perustelivat asemaansa ja omistuksiaan.<br />
Käytetty kirjallisuus<br />
Brenneke, Adolf<br />
Duranti, Luciana<br />
Archivkunde. Ein Beitrag zur Theorie und Geschichte des<br />
Europäischen Archivwesens bearbeitet nach<br />
Vorlesungsnachschriften und Nachlasspapieren und ergänzt<br />
von Wolfgang Leesch. Leipzig 1953.<br />
The Odyssey of Records Management. Part I: From the<br />
Dawn of Civilization to the Fall of the Roman Empire.<br />
Records Management Quarterly, Volume 23, Number 3, July<br />
1989, 3–11.<br />
The Odyssey of Records Management. Part II: From the<br />
Middle Ages to Modern Times. Records Management<br />
Quarterly. Volume 23, Number 4, October 1989, 3–11.<br />
Papritz, Johannes<br />
Posner, Ernst<br />
Saarenheimo, Juhani<br />
Archivwissenschaft. Band 1. Teil I. Einführung,<br />
Grundbegriffe, Terminologie. Teil II,1. Organisationsformen<br />
des Schriftguts in Kanzlei un Registratur. Erster Teil.<br />
Marburg 1976.<br />
Archives in the Ancient World, with a new introduction by<br />
James M. O´Toole. Society of American Archivists 2003.<br />
Kleion vai Mnemosynen palvelija Länsimaisten arkistojen<br />
käsitys tehtävästään ja roolistaan eri aikoina. Teoksessa:<br />
Keskusteluja professorin kanssa. Veikko Litzen 60 vuotta<br />
1.12.1993. Toim. Totti Tuhkanen, Elisa Pispala, Keijo<br />
211
Change language