Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
(suurempi kuva: 398x600 | 593x894 pikseliä)<br />
Kuva 34. Forum Romanumin laidassa sijainneessa keskusarkistossa Tabulariumissa säilytettiin<br />
Rooman valtakunnan merkittävimpiä asiakirjoja vuodesta 79 eKr alkaen. Taustalla<br />
olevan arkistorakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat myöhemmältä ajalta. Valokuva:<br />
Markku Leppänen<br />
Aerariumin ja Tabulariumin juridinen merkitys oli suuri. Katsottiin, että viranomaisten asiakirjat<br />
saivat laillisen todistusvoimansa nimenomaan siitä, että niitä säilytettiin luotettavassa ja turvallisessa<br />
paikassa, arkistossa. Näkemys tulee korostuneesti esiin siinä, että senaatin päätöksiä ei pidetty<br />
pätevinä, ennen kuin ne oli arkistoitu Aerariumiin, myöhemmin Tabulariumiin. Tämä näkemys<br />
arkistojen merkityksestä periytyi keskiajalle, ja sillä on ollut merkitystä myös uudempina aikoina<br />
(erityisesti Englannissa).<br />
Tabularium oli historian ensimmäinen valtion asiakirjoja varten rakennettu keskusarkisto, mutta<br />
sitä ei pidä rinnastaa Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen syntyneisiin arkistoinstituutioihin.<br />
Tabularium oli hallinnollis-juridisia tarkoituksia palveleva instituutio, ei tutkimuslaitos.<br />
Keisariajalla Rooman arkistohallinto järjestettiin uudelleen. Tabularium jatkoi merkitystään menettäneen<br />
senaatin arkistona, mutta suurin osa viranomaisten asiakirjoista päätyi nyt keisarin arkistoon<br />
(tabularium Caesaris). Keisarin arkisto muodostui useista keisarin kanslian yhteydessä<br />
olevista osa-arkistoista, joista tärkein oli keisarin salainen arkisto. Yhteistä keskusarkistoa ei enää<br />
ollut vaan kukin kanslian yksikkö säilytti asiakirjansa itse.<br />
Asiakirjat olivat rullina, jotka muodostettiin liimaamalla asiakirjoja reunoistaan yhteen. Rullia säilytettiin<br />
ensin hyllyköissä, sittemmin erityisissä asiakirjakaapeissa. On arveltu, että kukin rulla muodosti<br />
asiakirjasarjan. Tiedonhakua varten laadittiin hakemistoja. Asiakirjojen merkitystä kuvastaa<br />
se, että keisarin kanslian eri yksiköt nimettiin asiakirjakaappia tarkoittavan sanan (scrinium) mukaan.<br />
Myöhemmin niin tärkeä rekisterien pito sai alkunsa antiikin Roomassa. Roomalaisissa tuomioistuimissa<br />
pidettiin päiväkirjoja (commentarii diarni), joihin kirjattiin tuomioistuimen pöytäkirjojen<br />
lisäksi kaikki saapuneet ja lähteneet asiakirjat.<br />
Keisariajan Rooman arkistolaitos ei rajoittunut pelkästään keskushallintoon. Provinssien hallinnolla<br />
oli omat arkistonsa, samoin kaupungeilla. Merkittävä lisäys kaupunkien juridisiin ja asiakirjahallinnollisiin<br />
oikeuksiin tapahtui 300-luvulla jKr, kun ne saivat oikeuden kirjata pöytäkirjoihinsa<br />
yksityisiä transaktioita. Pöytäkirjoista voitiin antaa oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tarvitsijoille.<br />
Arkistoille tuli näin tietyssä mielessä sama tehtävä, kuin kreikkalaisilla arkistoilla oli ollut yksityisiin<br />
asiakirjoihin nähden.<br />
Rooman valtakunnan länsiosan luhistuttua 400-luvulla asiakirjakulttuurikin romahti. Vielä tuhatkunta<br />
vuotta sen jälkeen säilyneen Itä-Rooman eli Bysantin hallinto sen sijaan oli pitkälle kehittynyt<br />
ja käytti asiakirjoja tehtävien hoitamisessa. Bysantti on muistamisen arvoinen tässä yhteydessä<br />
208
Change language