Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9. KATSAUS ARKISTOJEN JA ARKISTOTIETEEN<br />
KEHITYKSEEN<br />
9.1 <strong>Arkistot</strong> ennen Ranskan suurta vallankumousta<br />
9.1.1 Esihistoria ja ensimmäiset korkeakulttuurit<br />
Tiedon tuottamista, siirtoa ja muuta käsittelyä on tapahtunut kaikissa yhteiskunnissa. Niiden säilyminen<br />
ei olisi muuten ollut mahdollista. Tiedot hyvistä pyynti- ja vedenottopaikoista, työmenetelmistä<br />
jne. oli saatava siirretyksi seuraavalle sukupolvelle, samoin <strong>yhteiskunnan</strong> kiinteyden kannalta<br />
tärkeät arvot ja uskomukset. Pitkään tiedon käsittelyä tapahtui vain suullisesti. Siihen<br />
osallistuivat muodossa tai toisessa kaikki yhteisön jäsenet, mutta sitä hoitamassa oli myös tähän<br />
tehtävään erikoistuneita ihmisiä. Vähitellen suullisen tiedon käsittelyn rinnalle tulivat erilaiset materiaaliset<br />
tiedon tallennus- ja levitysmuodot, kehittyneimpänä kirjoitus.<br />
Kirjoitustaidon keksiminen siirsi tiedon käsittelyn ja säilyttämisen aivan uuteen vaiheeseen, johon<br />
läheisesti liittyi valtioiden ja korkeakulttuurien synty. Sumerilaiset keksivät neljännellä vuosituhannella<br />
eKr Mesopotamiassa (nykyisen Irakin alueella) kuvakirjoituksen, joka myöhemmin kehittyi<br />
kuva- ja tavukirjoituksen yhdistelmäksi. Kehittynyt kirjoitusjärjestelmä mahdollisti asiakirjojen<br />
laajamittaisen tuottamisen. Sumerilaisten käyttämä asiakirjapohja, savi, sekä käytetty kirjoitustekniikka<br />
helpottivat asiakirjojen laatimista. Teksti kirjoitettiin märkään savitauluun läpileikkaukseltaan<br />
kolmion muotoisella puikolla, jolloin syntyi ns. nuolenpääkirjoitusta.<br />
(suurempi kuva: 800x532 | 3008x2000 pikseliä)<br />
Kuva 32. Poltettu savitaulu on osoittautunut erääksi kestävimmistä tiedontallennusvälineistä.<br />
Kuvan mesopotamialainen savitaulu nuolenpääkirjoituksineen on 2600-luvulta<br />
eKr. Shuruparakista, nykyisen Irakin alueelta, ja todistaa kaupasta, jonka kohteena oli<br />
orja ja kaupunkiasunto. Taulussa mainitaan nimeltä myös kuusi kauppasopimuksen todistanutta<br />
henkilöä. Kuva taulun pronssijäljitelmästä: Fredrik Forsell.<br />
Sumerilainen yhteiskunta tarvitsi ja tuotti paljon asiakirjoja. Sillä oli kehittynyt hallintokoneisto ja<br />
oikeuslaitos, ja sen talouselämä oli vilkasta, samoin julkinen rakentaminen. Sumerilaisten asiakirjoja<br />
olivat mm. erilaiset omaisuusluettelot, rakennushankkeisiin liittyvät asiakirjat, tiliasiakirjat, sopimukset,<br />
oikeuden päätökset sekä ulkovaltojen kanssa käyty diplomaattinen kirjeenvaihto. Sumerilaisessa<br />
kulttuurissa yhdistyi tekijöitä, jotka mahdollistivat korkeatasoisen asiakirjakulttuurin:<br />
hallinnon ja talouden edistyneisyys sekä tietyt innovaatiot kuten kehittynyt kirjoitusjärjestelmä<br />
sekä asiakirjatuotantoon soveltuvat materiaalit ja menetelmät.<br />
Irakista on löydetty kokonaisia savitauluarkistoja, joiden järjestys ilmentää pitkälle kehittynyttä<br />
asiakirjahallintoa. Käytössä oli mm. aiheenmukainen dossier-tyyppinen arkistointi, jossa samaa<br />
aihetta koskevia savitauluja säilytettiin omissa koteloissaan. Koteloihin, jotka myös oli useimmiten<br />
tehty savesta, merkittiin erityinen tunnus osoittamaan, mitä savitauluja ja miltä ajalta niihin sisältyi.<br />
On arveltu, että sumerilaisessa asiakirjahallinnossa olisi ollut jo seulonnallinen näkökulma. Osa<br />
205
Change language