Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Kulttuuriperinnön digitointia koskevan vision toteuttaminen edellyttää muistiorganisaatioiden
resurssien lisäämistä. Niitä tarvitaan itse digitoinnin lisäksi mm. hakemistojen laadintaan ja pitkäaikaissäilytyksen
ongelmien ratkaisemiseen.
Muistiorganisaatiot tekevät digitoinnin alueella vapaamuotoista ns. eKAM-yhteistyötä, johon mm.
arkistolaitos osallistuu. Yhteistyön tavoitteena on edistää kulttuuriomaisuuden digitoimista ja
käyttöön saattamista avoimessa verkkoympäristössä myötävaikuttamalla teknisten valmiuksien
kohottamiseen sekä pyrkimällä parantamaan digitointitoiminnan rahoitustilannetta.
Tähän mennessä vain murto-osa kansallisesta kulttuuriperinnöstä on digitoitu. Työn valtavuudesta
kertoo se, että tieteellisillä kirjastoilla on noin 37 miljoonaa julkaisua, museoilla yli 4 miljoonaa
esinettä ja arkistolaitoksella, Sota-arkistolla ja ulkoasiainministeriön arkistolla sekä yksityisluontoisilla
valtionapuarkistoilla yhteensä noin 180 hyllykilometriä asiakirjoja.
Kansallisarkistolla on käynnissä oma digitointihanke, jonka tuloksena internetissä on käytettävissä
runsaasti yli 100 000 otosta asiakirja-aineistoa. Käytettävissä ovat mm. autonomian ajan valtiosihteerinviraston
ja kenraalikuvernöörinkanslian aktiluettelot, kruununtilojen perinnöksiostoaktien
hakemistot ja vuoden 1875 maakirjat. Politiikkana on digitoida toisaalta hyvin runsaasti käytettyjä
asiakirjoja, toisaalta digitoida hakemistoja asiakirjoihin, joita niiden suuren määrän vuoksi ei sellaisenaan
ole mahdollista ottaa digitointiohjelmaan.
(suurempi kuva: 800x600 | 2592x1944)
Kuva 31. Kuvassa tarkastellaan arkistolaitoksen internet-digiarkistossa olevia asiakirjoja.
Kuva: Martti Kupiainen.
Kokoavasti voi sanoa, että arkistojen kulttuurimerkitys on suuri ja monitahoinen. Arkistot liittyvät
kiinteästi kansalliseen identiteettiin. Suomessa on näkyviä menneisyyden jälkiä vähemmän kuin
missään muussa Euroopan maassa Islantia lukuun ottamatta. Suomen menneisyys elää nimenomaan
arkistoissa (ja perinteessä). Historian ja monien muiden tieteenalojen tutkimus riippuu
suuressa määrin ja osin ratkaisevastikin arkistoista. Identiteettiin ja tutkimukseen liittyvän kulttuurimerkityksen
ohella arkistoilla on merkitystä myös vapaa-ajan ja elämysten kannalta. Digitoitua
kulttuuriperintöä hyödyntävä sisältötuotanto liittyy vahvasti viimeksi mainittuun näkökulmaan.
Arkistoilla voi katsoa olevan vielä edellä mainittua syvällisempääkin merkitystä. Yhteiskunnan eri
sektoreita leimaa nopea ja perusteellinen muutos. Kehityksen eräs aspekti on viihdeteollisuuden
räjähdysmäinen kasvu. Moderniin elämäntapaan liittyy nopeatempoisuus ja tietty pinnallisuus.
Arkistojen olemus on näille kehityssuunnille vastakkainen. Arkistojen kautta avautuu näkymiä
historiaan ja kulttuuriin. Näiden näkymien tarkastelu edellyttää kuitenkin pysähtymistä ja paneutumista.
Arkistot avartavat henkistä kokemuspiiriä, mutta niiden hyödyntämiseen ei ole nopeaa
oikotietä.
199