Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Edellä kuvatut uudistukset ja niitä seurannut kunnallishallinnon myöhempi kehitys on synnyttänyt<br />
paljon uusia arkistonmuodostajia: päättävien ja toimeenpanevien elinten lisäksi lukemattoman<br />
määrän erilaisia virastoja ja laitoksia.<br />
Kunnat ja kuntayhtymät eivät pääsääntöisesti siirrä arkistojaan arkistolaitokseen. Merkittävän<br />
poikkeuksen muodostavat luovutetun Karjalan kunnalliset arkistot, jotka ovat (sikäli kuin ovat<br />
säilyneet) Mikkelin maakunta-arkistossa. Petsamon kunnalliset arkistot ovat puolestaan Oulun<br />
maakunta-arkistossa. Aineiston siirto maakunta-arkistoon voi tulla kysymykseen myös silloin, kun<br />
kunta lakkautetaan.<br />
Ilman yksityisarkistoja kuva yhteiskunnasta olisi vajaa<br />
Viranomaisarkistojen ohella tutkimus hyödyntää luonnollisesti myös yksityisarkistoja, joiden kirjo<br />
ulottuu yksityishenkilöiden arkistoista erilaisten yhdistysten, muiden järjestöjen ja liikeyritysten<br />
arkistoihin. Suuri yksittäinen ryhmä ovat myös kartano- ja taloarkistot. Yksityisarkistojen hankinnan,<br />
säilytyksen ja käyttöön saattamisen organisoinnissa on erilaisia vaihtoehtoja. Arkistolaitoksen<br />
ohella suuria yksityistä aineistoa säilyttäviä laitoksia ovat mm. valtionapua saavat yksityiset keskusarkistot<br />
(ks. s. 183) sekä Helsingin yliopiston kirjasto.<br />
(suurempi kuva: 800x532 | 3008x2000 pikseliä)<br />
Kuva 30. Kansallisarkistossa on yli 5500 hyllymetriä yksityisarkistoja. Eräs tunnetuimmista<br />
on Jean Sibeliuksen arkisto. On varsin tavallista, että yksityisarkisto on eri syistä<br />
hajaantunut eri laitoksiin. Sibeliuksen arkistoakin on paitsi Kansallisarkistossa myös<br />
Helsingin yliopiston kirjastossa, Sibelius-museossa Turussa ja Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.<br />
Hajasijoitus ei sinänsä ole suuri ongelma, kunhan tiedon tarvitsija saa hakemistojen<br />
avulla helposti selville aineiston sijainnin. Kuva: Fredrik Forssell.<br />
Muukin tutkimus kuin akateeminen on oikeutettua<br />
Edellä on tarkasteltu arkistoja tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Arkistojen käyttäjäkunta on<br />
kuitenkin varsinaisia tutkijoita laajempi. Arkistoihin kohdistuu myös harrastuspohjaista tiedon<br />
tarvetta. Sukututkijat ovat arkistolaitoksen määrällisesti suurin asiakasryhmä. Sukututkijat eivät ole<br />
ryhmänä yhdenmukainen. Osan tavoitteet ovat tieteelliset ja heidän työnsä täyttää tieteellisen tutkimuksen<br />
kriteerit, kun taas osa sukututkijoista on harrastuksensa parissa toisista lähtökohdista.<br />
Tutkimuksen ja harrastustoiminnan välimaastossa ovat myös lukuisat kyläkirjojen, yhdistys- ja<br />
yrityshistoriikkien ja vastaavien laatijat, joita on runsaasti arkistolaitoksen ja muiden arkistoinstituutioiden<br />
asiakaskunnassa.<br />
Merkittävää arkistollista kulttuurityötä tekevät ns. kotiseutuarkistot, joiden kokoamista on eri<br />
muodoissaan esiintynyt 1910-luvulta alkaen. 1970-luvun puolivälissä kotiseutujärjestöt alkoivat<br />
organisoida koko maan kattavaa kotiseutuarkistojen verkostoa. Vuosituhannen vaihteessa kotiseutuarkistoja<br />
oli runsaat 200. Niiden ylläpitäjiä ovat enimmäkseen kunnat, mutta myös yksityiset<br />
yhdistykset ja seurat. Kotiseutuarkistojen tarkoituksena on luoda perustaa paikallisidentiteetin<br />
voimistamiseksi tehtävälle työlle mm. kouluopetuksen ja kunnan kulttuuritoiminnan piirissä. Kotiseutuarkistot<br />
säilyttävät mm. henkilöarkistoja, perhe- ja sukuarkistoja sekä yhdistysten, yritysten<br />
197
Change language