Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kokonaan Turun palossa vuonna 1827. Tuomiokirjoista ja perukirjoista saa runsaasti mm. sosiaalisiin<br />
suhteisiin, elinkeinojen harjoittamiseen, varallisuuteen, rikollisuuteen sekä mentaliteetteihin<br />
liittyviä tietoja. Sama pätee ns. vanhojen kaupunkien arkistoihin, joihin raastuvanoikeuksien aineistojen<br />
lisäksi kuuluvat maistraattien arkistot. Edellä mainittu aineisto on joitain maistraattien ja<br />
raastuvanoikeuksien arkistoja lukuun ottamatta arkistolaitoksessa.<br />
Kihlakunnanoikeuksien (tuomiokuntien) ja raastuvanoikeuksien arkistoissa olevat tuomiokirjat<br />
ovat ns. konseptituomiokirjoja eli kantapöytäkirjoja. Puhtaaksikirjoitetut eli renovoidut tuomiokirjat,<br />
jotka tuli lähettää ao. hovioikeuksille tarkastusta varten, ovat nykyään Kansallisarkistossa.<br />
Valtion synty täytti tutkijan laarit asiakirjoilla<br />
1800- ja erityisesti 1900-luvulta arkistoaineistoa on jo hyvin paljon sosiaali-, talous- ja väestöhistorian<br />
kuten muidenkin tutkimussektoreiden tarpeisiin. Suuriruhtinaskunnan aikaa ajatellen monin<br />
tavoin keskeinen on Keisarillisen Suomen Senaatin arkisto. Hallinnon, elinkeinoelämän, kulttuurin<br />
ja oikeushistorian tutkimus joutuu usein turvautumaan Senaatin arkistoon. Senaatin talousosaston<br />
toimituskuntien toiminnan suoria jatkajia ovat itsenäisyyden ajan ministeriöt. Senaatin<br />
oikeusosasto oli nykyisen Korkeimman oikeuden edeltäjä. Senaatin alaisuudessa <strong>toimiva</strong>t keskusvirastot<br />
kuten Koulu-, Lääkintö-, Maanmittaus-, Rautatie- ja Rakennushallitus (nimet vaihdelleet<br />
eri aikoina) olivat suuria arkistonmuodostajia, joiden arkistot tarjoavat tutkimukselle runsaasti<br />
lähdemateriaalia. Senaatin ja keskusvirastojen arkistot on siirretty Kansallisarkistoon. 1980-luvulta<br />
alkanut hallinnon uudistaminen on koskettanut voimakkaasti keskusvirastoja. Niitä on lakkautettu<br />
ja liikelaitostettu ja niiden tehtäviä on jaettu eri organisaatioiden kesken.<br />
Keskusvirastojen perustaminen autonomian ajalla merkitsi usein samalla myös uusien piiri- ja<br />
paikallisviranomaisten perustamista. Niitä olivat mm. lääninrakennuskonttorit, kansakouluntarkastajat<br />
ja luotsipiirit. Erilaisten oppilaitosten määrä kasvoi huomattavasti. Valtion piiri- ja paikallisvirastomaisten<br />
sekä valtion oppilaitosten arkistot ovat pääsääntöisesti arkistolaitoksessa.<br />
Ruotsin vallan ajalta periytyneet alue- ja paikallishallinnon viranomaiset ovat osaksi jatkaneet toimintaansa1900-luvulle<br />
asti, osa jatkaa edelleen. Näitä viranomaisia ovat mm. lääninhallitukset,<br />
kruununvoudit, nimismiehet ja henkikirjoittajat. Lääninhallitusten laajat arkistot, joissa on tosin<br />
pahoja aukkoja, ovat antoisia tietolähteitä mm. hallintohistorian, verotuksen, talous- ja sosiaalihistorian,<br />
<strong>yhteiskunnan</strong> infrastruktuurin sekä sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimukselle. 1800-<br />
luvulla lääninhallituksesta tuli yleishallintoviranomainen, jolla oli ”sormensa pelissä” lähes kaikessa,<br />
mitä läänissä tapahtui.<br />
Tuhoutuneiden aineistojen sisältämää informaatiota on jossain määrin mahdollista saada muiden<br />
arkistonmuodostajien arkistoista. Esim. lääninhallitukset olivat yhteydessä sekä hallintokoneiston<br />
ylätasoille (kollegioihin Ruotsin vallan aikana ja Senaattiin autonomian aikana) että piiritasolle<br />
(lääninrakennuskonttorit, kruununvoudit jne.), ja kyseisten viranomaisten arkistoissa on lääninhallitusten<br />
lähettämiä kirjeitä, raportteja yms. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan voi rekonstruoida. Esim.<br />
lääninhallitukseen tulleita anomusasiakirjoja ei ole missään muualla kuin kyseisen lääninhallituksen<br />
arkistossa. 74<br />
Kruununvoutien (virat lopetettiin vuoden 1945 alusta) ja nimismiesten arkistoja ei ole tutkimuksessa<br />
käytetty kovin paljon. Joillekin tutkijoille niissä voi kuitenkin olla arvokkaita tietoja. Kruununvoutien<br />
arkistoissa on mm. kiinteistöjen pakkohuutokauppa-asiakirjoja. Nimismiesten arkistoissa<br />
olevat poliisitutkintapöytäkirjat valaiset rikollisuutta ja sosiaalisia oloja. Nykyisin<br />
74 Eri asia on sitten, että asiakirjat on voitu hallinnollisen prosessin yhteydessä lähettää edelleen toiselle viranomaiselle,<br />
jolloin ne saattavat löytyä kyseisen viranomaisen arkistosta.<br />
195
Change language