Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

More documents

Recommendations

Info

ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI sarja. Arkistonmuodostaja ei ole näissä aineistoissa keskeinen näkökulma vaan aihe. <strong>Arkistot</strong>ermiä käytetään arkistotoimen käytännöstä poikkeavalla tavalla yleisesti muissakin yhteyksissä, esim. IT-terminä (data-arkisto yms.). Museoviraston aineistoissa on myös varsinaisia arkistoja: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkisto sekä eräitä henkilöarkistoja. Suomen Merimuseossa on mm. yksityis- ja yritysarkistoja sekä eräitä Merenkulkulaitokselta siirrettyjä arkistoaineistoja. Viimeksi mainittuja ovat mm. suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938–1981. Runsaita asiakirja-aineistoja on mm. Rauman museossa ja Satakunnan museossa Porissa sekä Lahden museoissa. Osa näistä aineistoista on kontekstistaan irrallaan olevia yksittäisiä asiakirjoja, mutta joukossa on myös varsinaisia arkistoja. Jotkut museot rajaavat asiakirjakokoelmistaan tiettyjä aineistoja. Esim. Helsingin kaupunginmuseo ei kerää kirjeitä ja päiväkirjoja. Museoiden, yliopistojen ja muiden arkistoaineistoja säilyttävien laitosten hakemistotiedot on arkistoaineiston osalta tarkoitus sisällyttää Valtakunnalliseen yksityisarkistorekisteriin. 188
8. ARKISTOT JA YHTEISKUNTA 8.1 <strong>Arkistot</strong>, hallinto ja kansalaiset Merkitys ja näkökulma vaihtelevat Arkistojen ominaispiirteisiin kuuluu, että niiden merkitys on monitahoinen näkökulmasta ja käyttäjäkunnasta riippuen. Asiakirjat ja arkistot ovat hallinnossa operatiivisia työkaluja. Toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisia muotoja noudattavalla asiakirjalla (esim. päätöksellä) on usein erityisiä oikeusvaikutuksia: päätöksen kohde oikeutetaan tai velvoitetaan johonkin tai hän saa jonkin etuuden. Joissain asiakirjoissa oikeudellinen näkökulma ei ole yhtä keskeinen. Erilaisissa raporteissa, vuosikertomuksissa, tiedotusmateriaalissa yms. tietosisällön merkitys on korostuneempi. Osa asiakirjoista menettää merkityksensä pian sen jälkeen, kun asia, johon ne liittyvät on tavalla tai toisella käsitelty loppuun tai kun asiakirjat on vain todettu tiedoksi saapuneiksi. Jotkut asiakirjat ovat sisäisen tai ulkoisen tietopalvelun tarpeiden tai oikeudellisten syiden vuoksi tarpeellisia jonkin aikaa, esim. 5–10 vuotta. Yleensä vain pieni osa asiakirjoista on juridisista tai tutkimuksellisista syistä merkityksellisiä vuosikymmeniä (esim. palkkatiedot 50 vuotta) tai pysyvästi. Asiakirjan käsite hämärtynyt Tietotekniikka on hämärtänyt asiakirjan käsitettä. Viranomainen ei välttämättä miellä sähköisessä muodossa olevaa tietoa asiakirjalliseksi tiedoksi, joka tulee sisällyttää arkistonmuodostussuunnitelmaan ja jonka käsittelyssä on otettava huomioon arkistotoimen vaatimukset. Tietotekniikan mahdollistama verkottuminen voi niin ikään olla ongelmallista arkistonmuodostuksen ja aineiston säilytysvastuun näkökulmasta. Aina ei ole selvää, minkä viranomaisen arkistoon usean viranomaisen yhteiskäytössä oleva tietokanta ja siinä olevat tiedot kuuluvat. Lainsäädäntö edellyttää Arkistojen ja arkistotoimen asema on vahvistettu lainsäädännössä. Arkistolain ohella laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta on tässä yhteydessä tärkeä. Se painottaa asiakirjahallinnon merkitystä julkisuusperiaatteen, tietosuojan ja hyvän tiedonhallintatavan toteuttamisessa. Lainsäädännön velvoitteista huolimatta viranomaiset eivät aina panosta arkistotoimeensa riittävästi. Viranomaisia kiinnostaa ennen muuta akuuttien tietotarpeiden tyydyttäminen ja keskeisimpien oikeudellisten intressien turvaaminen. Aineisto, jota tarvitaan suhteellisen harvoin tai aineisto, jonka säilytys perustuu lähinnä tutkimuksen tarpeisiin, nähdään helposti vain kustannuksia aiheuttavana painolastina. Mikäli tähän liittyy vielä käsitys tietotekniikan kyvystä ratkaista kaikki asiakirjahallinnon ongelmat ja yleinen resurssien niukkuus, voi olla melko varma, että arkistotoimen asema organisaatiossa on heikko. Arkistonhoitajan (tai vastaavan) on tällöin pyrittävä osoittamaan suunnitelmallisen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen hyödyt niin kustannusten, toiminnan ja tietopalvelun kuin intressien turvaamisenkin kannalta. Näkyvyys heikko Arkistojen yhteiskunnallinen näkyvyys on melko heikko. Ns. suuren yleisön käsitys viranomaisten arkistoista sekä arkistolaitoksesta ja muista arkistoinstituutioista on luultavasti varsin epämääräinen. Sama pätee epäilemättä myös suureen osaan päättäjistä. Kirjastot ja museot ovat arkistoja tunnetumpia. Niiden markkinointi on ehkä tehokkaampaa ja ne (varsinkin kirjastot) mielletään arkistoja paremmin tietoyhteiskuntakehitykseen kuuluviksi, mutta asiaan vaikuttaa myös näiden 189
Page 1 and 2:
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUIST
Page 3 and 4:
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUIST
Page 5 and 6:
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..........
Page 7 and 8:
5.2.6 Arkistoihin sisältyvät pain
Page 9 and 10:
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ ...........
Page 11 and 12:
totieteellisen tutkimuksen vähäis
Page 13 and 14:
2. ASIAKIRJALLISEN TIEDON LUONNE JA
Page 15 and 16:
tämätöntä asiakirjamäärien ka
Page 17 and 18:
Käytännön kannalta on tärkeää
Page 19 and 20:
tä säilyttämisestä riippumatta
Page 21 and 22:
Käytetty kirjallisuus Dictionary o
Page 23 and 24:
Tällainen tarkastelu on suomalaise
Page 25 and 26:
3. ARKISTOT, LAINSÄÄDÄNTÖ JA KA
Page 27 and 28:
Arkistotoimen tehtävät ja tavoitt
Page 29 and 30:
mikä on niiden lopullinen säilyty
Page 31 and 32:
Tarkempia säännöksiä hyvän tie
Page 33 and 34:
turvaamista, entistämistä, kokoel
Page 35 and 36:
Kansainvälisen arkistoneuvoston ra
Page 37 and 38:
7. Arkistonhoitajien tulee kunnioit
Page 39 and 40:
asiakirjat arkistoidaan. Kirjaamise
Page 41 and 42:
Kunnallishallinnossa asiakirjarekis
Page 43 and 44:
(suurempi kuva: 399x600 | 2000x3008
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
22 Perintäasiat 24 Tilintarkastusa
Page 49 and 50:
Arkistolaitos edellyttää, että t
Page 51 and 52:
• asioiden ja asiakirjojen käsit
Page 53 and 54:
• aikajärjestys, • aakkosjärj
Page 55 and 56:
Kaikkia asiakirjoja ei luonnollises
Page 57 and 58:
Julkishallinto tuottaa vuosittain n
Page 59 and 60:
säilytysajat. Määräykset ja suo
Page 61 and 62:
Pysyvää säilyttämistä koskevat
Page 63 and 64:
Aineiston teknisestä tasosta voida
Page 65 and 66:
On tarkoituksenmukaista, että kesk
Page 67 and 68:
Sähköposti Mikäli sähköpostivi
Page 69 and 70:
Selkeintä on jo ennakkoon sähköi
Page 71 and 72:
Toinen keskeinen ero perinteiseen a
Page 73 and 74:
ty terminologia on kuitenkin jossai
Page 75 and 76:
Määräyksessä esitetään 28 met
Page 77 and 78:
natuille asiakirjoille. Kuvatiedost
Page 79 and 80:
4.4.2 Arkistonmuodostussuunnitelma
Page 81 and 82:
Arkistonmuodostussuunnitelman teht
Page 83 and 84:
• tietojärjestelmän nimi, • v
Page 85 and 86:
5) Määritellään, mitkä tehtäv
Page 87 and 88:
10) Arkistonmuodostussuunnitelmaty
Page 89 and 90:
6. Säilytysjärjestys • sarjat/r
Page 91 and 92:
Keskeneräiset asiat yleensä siirr
Page 93 and 94:
tava asiakirjahallinnon ja arkistot
Page 95 and 96:
merkitys on jopa uudelleen korostun
Page 97 and 98:
4.6.3 Evankelis-luterilainen ja ort
Page 99 and 100:
Vanhimmat luettelot samoin kuin van
Page 101 and 102:
Järjestöjen ja yhdistysten arkist
Page 103 and 104:
Arkistolainsäädännön jälleen m
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Rakenteellinen suojaus Arkistotilat
Page 109 and 110:
Arkistotiloissa tulee tarpeen mukaa
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Sen sijaan pysyvästi säilytetää
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
siten, että aluskartonki on ehjä,
Page 119 and 120:
Se millä tavoin valokuva-aineistoa
Page 121 and 122:
säännöllisesti muutaman vuoden v
Page 123 and 124:
Elokuvat tulee säilyttää tätä
Page 125 and 126:
po saada käsiin virastojen ja arki
Page 127 and 128:
lity -ominaisuudesta on esimerkkin
Page 129 and 130:
tyyppien kohdalla se on edelleen k
Page 131 and 132:
formaatteja. Tämä vähentää mig
Page 133 and 134:
avaintietoja ovat, kenen tietojärj
Page 135 and 136:
Viranomaisen vanha arkisto, joka on
Page 137 and 138: antavat perustan näiden asiakirjoj
Page 139 and 140: kysymys talon vai henkilön arkisto
Page 141 and 142: Kasvavan arkiston kohdalla arkiston
Page 143 and 144: Arkistoyksikkö - säilytysyksikkö
Page 145 and 146: Asiakirjojen sijoittelussa sarjoihi
Page 147 and 148: Arkistoluettelo voidaan laatia erit
Page 149 and 150: Perinteinen arkistoluettelo soveltu
Page 151 and 152: 3.1 Järjestämisperiaatteet 3.2 Ha
Page 153 and 154: tavoitteena on helpottaa hakemistot
Page 155 and 156: lukemisen ohella myös kopioiminen
Page 157 and 158: tuun lukulaitteeseen yhdistetty tie
Page 159 and 160: Käytetty kirjallisuus Aalto, Teemu
Page 161 and 162: Digitointi joustavoittaa asiakaspal
Page 163 and 164: Organisaatiolle aiheutuvat kustannu
Page 165 and 166: Korjattu asiakirja ei koskaan vasta
Page 167 and 168: Paperitulosteina toimitettavien luo
Page 169 and 170: tietojärjestelmään tai tulostami
Page 171 and 172: mallia: Kansallisarkiston löyhäss
Page 173 and 174: (suurempi kuva: 399x600 | 2000x3008
Page 175 and 176: Arkistolain mukaan arkistolaitoksen
Page 177 and 178: asiakirjoista aatelissäädyn asiak
Page 179 and 180: 7.2.6 Tilastokeskus Valtiovalta on
Page 181 and 182: 7.2.9 Äänitearkistot Kansallinen
Page 183 and 184: 7.3 Kunnalliset arkistot Suomessa o
Page 185 and 186: 7.4.3 Keskustan ja Maaseudun Arkist
Page 187: 7.4.11 Työväen Arkisto Työväen
Page 191 and 192: lun lisääminen. Asiakirjojen elin
Page 193 and 194: Tilikirja hallinnon välineestä l
Page 195 and 196: kokonaan Turun palossa vuonna 1827.
Page 197 and 198: Edellä kuvatut uudistukset ja niit
Page 199 and 200: Kulttuuriperinnön digitointia kosk
Page 201 and 202: 8.4 Arkistot ammattina Arkistoihin
Page 203 and 204: Tampereen yliopiston informaatiotut
Page 205 and 206: 9. KATSAUS ARKISTOJEN JA ARKISTOTIE
Page 207 and 208: (suurempi kuva: 410x600 | 1789x2616
Page 209 and 210: erityisesti siksi, että keisari Ju
Page 211 and 212: Akteja voitiin muodostaa myös sarj
Page 213 and 214: sen kysymyksiä kohtaan. Aikaisemma
Page 215 and 216: 1900-luvun alun asiakirjahallinnon
Page 217 and 218: sa asioissa (hakemukset, valitukset
Page 219 and 220: miten ja miksi asiat ovat niin kuin
Page 221 and 222: Fondien kunnioitus eli provenienssi
Page 223 and 224: Hollantilaiset eivät perustelleet
Page 225 and 226: hallinnoinnista ja liikkeistä, mah
Page 227 and 228: delleen jne. Arkistoinstituution hy
Page 229 and 230: On myös tapauksia, joissa puhutaan
Page 231 and 232: viranomaiset, joiden asiakirjoilla
Page 233 and 234: nan teorioilla on. Ne edustavat kai
Page 235 and 236: Käytetty kirjallisuus Boles, Frank
Page 237 and 238: Adolf Brenneke - vapaa provenienssi
Page 239 and 240:
Kanadalainen Terry Cook on kokoavas
Page 241 and 242:
Arkistonhoitajan merkityksiä muova
Page 243 and 244:
muuden nimissä - ja historian ”t
Page 245 and 246:
Käytetty kirjallisuus Bastian, Jea
Page 247 and 248:
niitä (asiakirjoja) käytetään s
Page 249 and 250:
Asiakirjalliseen tietoon, sen tuott
Page 251 and 252:
Suomalaisessa viitekehyksessä asia
Page 253 and 254:
10. ARKISTOTOIMEN MEGATRENDIT Mitä
Page 255 and 256:
Suomalaisena vahvuutena voi pitää
Page 257 and 258:
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Akti Arkist
Page 259 and 260:
aikaansaatua esitystä, joka on lue
Page 261 and 262:
vaatimus koskee ennen kaikkea halli
Page 263 and 264:
vuosia). Ks. pysyvä säilytys. Mä
Page 265 and 266:
Säilytysyksikkö voi olla kansio,
Page 267 and 268:
Bearman, David & Lyttle, Richard H.
Page 269 and 270:
Duranti, Luciana Duranti, Luciana D
Page 271 and 272:
Ilva, Jyrki International Associati
Page 273 and 274:
Lybeck, Jari Electronic records as
Page 275 and 276:
Onnela, Samuli & Peltola, Vuokko &
Page 277 and 278:
Renvall, Pentti Nykyajan historiant
Page 279 and 280:
Tekniikan sanastokeskus. TSKA 20. H
Page 281 and 282:
LUETTELO STANDARDEISTA Luettelo er
Page 283 and 284:
LIITTEET Liitteet 1: Esimerkkejä a
Page 285 and 286:
TE-KESKUS ARKISTONMUODOSTUSSUUNNITE
Page 287 and 288:
LIITE 1.4 Turun maakunta-arkiston k
Page 289 and 290:
LIITE 1.4 Lomake b) Arkistonmuodost
Page 291 and 292:
ARKISTONMUODOSTUSSUUNNITELMA SUOMEN
Page 293 and 294:
Liitteet 2: Esimerkkejä arkistokaa
Page 295 and 296:
LIITE 2.2 ARKISTONMUODOSTAJA ARKIVB
Page 297 and 298:
LIITE 2.4 Arkistonmuodostaja VIRAST
Page 299 and 300:
ARKISTOLAITOS Arkistohakemisto LIIT
Page 301 and 302:
ARKISTOLAITOS Arkistohakemisto LIIT
Page 303 and 304:
LIITE 2.8 Lempäälän nimismiespii
Page 305 and 306:
LIITE 2.9 kuin Salokylän opintoker
Page 307:
LIITE 2.10 Pälkjärven kunta SARJA
show all

Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?