Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
7.4.11 Työväen Arkisto<br />
Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se perustettiin Suomen Sosialidemokraattisen<br />
Puolueen Kotkan puoluekokouksessa vuonna 1909 poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen<br />
keskusarkistoksi. Arkistoa ylläpitää Työväen Arkiston Säätiö.<br />
Arkistossa on poliittisen työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen eri haarojen, erityisesti SDP:n<br />
aineistoja. Sen lisäksi aineistoja on työväenliikkeen sivistystoiminnan, raittiusliikkeen, nuoriso- ja<br />
naisliikkeen jne. järjestöiltä ja henkilöiltä. Arkisto on kerännyt laajalti työväenliikkeen <strong>muisti</strong>tietoa.<br />
Kokoelmiin kuuluu myös valokuvia, julisteita, äänitteitä ja elokuvia.<br />
7.4.12 Urho Kekkosen arkisto<br />
Arkisto on tasavallan presidentti Urho Kekkosen vuonna 1970 perustaman Tasavallan Presidentin<br />
Arkistosäätiön ylläpitämä laitos, jonka tehtävänä on säilyttää Urho Kekkosen arkistoaineistoa.<br />
Arkistossa on myös eräiden muiden henkilöiden arkistoja. Arkisto sijaitsee Orimattilassa.<br />
7.5 Muut arkistoaineistoa säilyttävät laitokset<br />
7.5.1 Yliopistot<br />
Yliopistot säilyttävät ja pitävät tutkijoiden saatavilla usein huomattavia arkistoaineistoja. Näitä<br />
aineistoja kutsutaan vanhan perinteen mukaisesti usein käsikirjoituskokoelmiksi, vaikka joukossa<br />
on myös aitoja arkistoja, ts. aineistoja, jotka ovat syntyneet tietyn arkistonmuodostajan toiminnan<br />
tuloksena.<br />
Helsingin yliopiston kirjasto on Suomen suurimpia yksityisarkistoja kerääviä ja säilyttäviä laitoksen.<br />
Sen käsikirjoituskokoelman laajuus on yli 2000 hyllymetriä. Kokoelmiin sisältyy noin 500<br />
henkilöarkistoa. Arkistonmuodostajina on pääasiassa yliopiston tutkijoita ja opettajia sekä kirjailijoita,<br />
taiteilijoita, säveltäjiä ja muita kulttuurielämän sekä kirkon edustajia. Yhteisöjen arkistot sisältävät<br />
yhdistysten, ylioppilasosakuntien, säätiöiden, kartanoiden, lehtien sekä yliopistoa lähellä<br />
olevien instituutioiden asiakirja-aineistoja.<br />
Huomattava aineistoryhmä ovat sävellyskäsikirjoitukset, jotka ajallisesti ulottuvat keskiajalta nykypäivään.<br />
Jean Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitukset sisältyvät tähän kokoelmaan. Säveltäjien lisäksi<br />
kokoelmaan sisältyy muiden musiikin parissa työskentelevien henkilöiden kuten kapellimestareiden,<br />
laulajien ja musiikintutkijoiden aineistoja.<br />
Myös Suomen ruotsinkielisellä yliopistolla Åbo Akademilla on huomattava käsikirjoituskokoelma,<br />
joka on lähes yhtä laaja kuin Helsingin yliopistolla. Åbo Akademin kirjastossa säilytettäviin henkilöarkistoihin<br />
sisältyy kuuluisuuksien (esim. Edvard Westermarck) aineistojen lisäksi runsaasti<br />
myös ”tavallisten” ihmisten asiakirja-aineistoja. Henkilöarkistojen lisäksi kirjastossa on myös useita<br />
taloarkistoja sekä yhdistysten ja yritysten arkistoja. Valtakunnallisesti merkittävää Suomen Talousseuran<br />
arkistoa säilytetään niin ikään Åbo Akademin kirjastossa.<br />
7.5.2 Museot<br />
Yliopistojen ohella museot säilyttävät arkistoaineistoja. Termi ”arkisto” saattaa museoiden yhteydessä<br />
olla joskus harhaanjohtava. Esim. Museovirastolla on kokoelma nimeltä ”historian kuvaarkisto”,<br />
joka jakaantuu useisiin alaryhmiin kuten kaupunki-sarja, henkilökuva-sarja ja maisema-<br />
187
Change language