Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

7.3 Kunnalliset arkistot
Suomessa on tällä hetkellä (2006) 431 kuntaa, joilla lähes kaikilla on jonkinlainen keskusarkisto.
Ensimmäinen kunnallinen keskusarkisto on Tampereen kaupunginarkisto, joka perustettiin
vuonna 1936. Keskusarkistossa säilytetään kunnan pysyvästi säilytettävää arkistoaineistoa. Kunnalliset
keskusarkistot säilyttävät usein myös kotiseutuarkistoja ja muita yksityisarkistoja, jotka
valaisevat kunnan historiaa ja kulttuuria. Paitsi kunnilla myös kuntayhtymillä, joita on 231, on
keskusarkistoja.
Kunnallisten arkistojen koko ja organisaatiomallit vaihtelevat suuresti. Helsingin kaupunginarkisto
on osa Helsingin kaupungin tietokeskusta, jonka muita osia ovat kaupunkitutkimus, tilasto- ja
tietopalvelu sekä hallinto. Tietokeskus toimii välittömästi kaupunginhallituksen alaisena. Pienessä
kunnassa keskusarkisto voi olla yksi huone, ja keskusarkistosta vastaava viran- tai toimenhaltija
voi pääasiallisesti hoitaa muita kuin arkistotoimen tehtäviä. Olipa keskusarkisto minkä kokoinen
tahansa ja sijaitsipa se fyysisesti missä tahansa, se on kaikkialla perusluonteeltaan samanlainen.
Siellä säilytetään kunnan toimintaa kuvaavien pysyvästi säilytettävien asiakirjojen kokonaisuutta.
Keskusarkistot ovat yleensä organisatorisesti osa kunnan keskushallintoa, mutta muunkinlaisia
ratkaisuja esiintyy, kaupunginarkisto saattaa esim. kuuluu kirjastotoimen alaisuuteen. Tähän organisaatiomalliin
voi liittyä ongelmia, koska arkistotoimeen kuuluva kirjaamotoiminto kuitenkin
yleensä kuuluu keskushallinnon yhteyteen. Keskusarkistosta vastaavalle kuuluva arkistotoimen
ohjaustehtävä voi niin ikään vaikeutua, jos keskusarkisto on ”etäällä” keskushallinnosta.
Lainsäädäntö mahdollistaisi kuntien yhteistyön arkistotoimen alueella. Kunnilla voisi esimerkiksi
olla yhteinen keskusarkisto ja yhteisesti palkattu arkistonhoitaja. Muualla Euroopassa tällaisia ratkaisuja
esiintyy, Suomessa ne eivät ole herättäneet innostusta. Viime vuosina eri tahoilla käynnistynyt
ns. seutuyhteistyö antaisi hyvät edellytykset myös arkistoyhteistyön lisäämiseen.
Seutuyhteistyössä, jossa jokin tehtäväalue (kuten palkanmaksu tai kirjanpito) hoidetaan tavalla tai
toisella yhteisvoimin (usein ulkoistamalla yritykselle), tulee arkistotoimen näkökohdat joka tapauksessa
ottaa huomioon. On ratkaistava arkistointivastuu, pidettävä huolta säilytysaikojen noudattamisesta,
seulonnasta, kustannusten jakamisesta jne. Selvintä on tehdä arkistotoimen vastuista ja
käytännöistä sopimus, jonka seutuyhteistyössä mukana olevat kunnat allekirjoittavat. Ulkoistettujen
viranomaistoimintojen osalta on muistettava, että toiminnassa syntyvät asiakirjat ovat edelleen
viranomaisen asiakirjoja ja niitä koskevat julkisuuslaki, arkistolaki ja mahdolliset erityislait aivan
samoin kuin ennen ulkoistamista
7.4. Valtionapua saavat yksityiset keskusarkistot 69
Suomessa toimii kaksitoista valtionapua saavaa yksityistä keskusarkistoa, jotka kokoavat oman
alansa yhteisöjen ja henkilöiden arkistoja ja pitävät niitä tutkijoiden käytettävissä. Näitä ovat Ammattiyhdistysarkisto,
Kansan Arkisto, Keskustan ja Maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto,
Svenska centralarkivet, Svenska litteratursällskapet i Finland, Toimihenkilöarkisto,
Työväen Arkisto ja Urho Kekkosen arkisto. Valtioneuvosto on hyväksynyt nämä arkistot lakisää-
69 Tiedot perustuvat pääosin ao. laitosten internet-sivujen tietoihin.
183