Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

asiakirjoista aatelissäädyn asiakirjoja säilytetään Ritarihuoneella. Valtiopäiväasiakirjat on myös
painettu, ja ne ovat käytettävissä Eduskunnan kirjastossa. Osa niistä on käytettävissä myös mikrofilmeinä.
Valtiopäiväasiakirjojen lisäksi keskusarkiston aineistoihin kuuluu kahden erillishallintoyksikön,
Eduskunnan kirjaston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian, asiakirjoja.
Merkittävin eduskunnan hallintoon liittyvä asiakirjasarja, joka on siirretty keskusarkistoon, on
kansliatoimikunnan pöytäkirjat. Vuoden 1985 valtiopäivistä lähtien kansliatoimikunnan pöytäkirjat
ovat käytettävissä mikrokortteina Eduskunnan kirjastossa.
Keskusarkiston aineistoon kuuluu myös eräitä erillisiä asiakirja- ja aineistokokoelmia, jotka ovat
syntyneet eduskunnan piirissä tai jotka jotenkin muuten sivuavat eduskunnan tai säätyvaltiopäivien
toimintaa.
7.2.2 Valtioneuvoston arkisto
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on vuonna 1981 toimintansa aloittanut valtioneuvoston
arkisto (http://vnk.fi/toiminta/tietopalvelu/arkisto.fi.jsp), jonka tehtävänä on vastaanottaa ja
säilyttää valtioneuvoston asiakirjoja ja hoitaa niihin liittyvää tietopalvelua. Arkisto vastaa myös
valtioneuvoston kanslian arkistotoimesta.
Ministeriöt ja muut valtioneuvoston toimintayksiköt (mukaan lukien oikeuskanslerinvirasto) ulkoasiainministeriötä,
puolustusministeriötä ja sisäasiainministeriön rajavartio-osastoa lukuunottamatta
siirtävät asiakirjansa valtioneuvoston arkistoon sen jälkeen, kun niitä ei enää päivittäisessä
virkatoiminnassa tarvita.
Valtioneuvoston arkisto on luonteeltaan paitsi keskusarkisto myös väliarkisto. Yli 40 vuotta vanhat
pysyvästi säilytettävät aineistot siirretään pääsääntöisesti Kansallisarkistoon edellisessä kappaleessa
mainittuja poikkeuksia sekä valtioneuvoston kanslian arkistoa lukuunottamatta.
7.2.3 Sota-arkisto
Vuonna 1918 perustettu Sota-arkisto on Suomen suurin arkistoinstituutio Kansallisarkiston jälkeen.
Sota-arkistossa säilytetään autonomian ajan suomalaisten joukko-osastojen ja hallinnollisten
sotilasviranomaisten sekä itsenäisyyden ajan puolustusministeriön, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
arkistoja. Tuorein arkistoaineisto ulottuu 1990-luvun alkuun. Aineistoa on yhteensä noin
40 hyllykilometriä. Huomattavaa osaa sota-ajan arkistoaineistosta ei resurssipulasta johtuen ole
voitu vielä järjestää tai luetteloida.
Pääosa puolustusvoimien sota-ajan valokuvakokoelmista on Sotamuseossa tai puolustusvoimien
kuva-arkistossa Santahaminassa.
Sota-arkisto osallistuu myös puolustusvoimien asiakirjahallinnon ohjaamiseen. Arkistolaki koskee
myös puolustushallintoa, mutta se on elänyt varsin itsenäistä elämää suhteessa arkistolaitokseen.
Hallinnollisesti Sota-arkisto kuuluu Pääesikunnan alaiseen Maanpuolustuskorkeakouluun. Tätä
kirjoitettaessa (2006) käydään neuvotteluja Sota-arkiston liittämisestä arkistolaitokseen.
177